HÄMEEN YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖKESKUS Nro YSO/86/2006 Dnro HAM 2006 Y 112 131 Ympäristönsuojeluosasto annettu julkipanon jälkeen 29.6.2006 ASIA Päätös Anne ja Pauli Sipilän ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista. LUVAN HAKIJA Anne ja Pauli Sipilä Haukisuontie 55, 16280 Kuivanto Puh.nro: 040 5777596 Sähköposti: pauli.sipilä@gmail.com Y tunnus: 1875511 0 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan lypsykarjanavetan toiminnan laajentamiselle. Eläinsuojassa on laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja 78 lypsylehmälle, 40 hieholle tai lihanaudalle ja 30 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle. Eläinsuoja sijaitsee Orimattilan kaupungin Kuivannon kylässä tilalla Sipilä, kiinteistörekisteritunnus 560 404 0022 0066. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle ASIAN VIREILLETULO suoritemaksu Hakemus on toimitettu Orimattilan kaupungin ympäristöviranomaiselle 3.3.2006 ja siirretty Hämeen ympäristökeskukselle 11.5.2006. 1 200 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, 13101 Hämeenlinna Puh. 020 490 103 Faksi 020 490 3820 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI 13101 Tavastehus, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Fax +358 20 490 38 20 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.miljo.fi/ham Kauppakatu 11 C PL 29, 15141 Lahti Puh. 020 490 103 Faksi 020 490 3950 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Kauppakatu 11 C PB 29, FI 15141 Lahtis, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Fax +358 20 490 39 50 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.miljo.fi/ham
Ympäristönsuojeluosasto 29.6.2006 HAM 2006 Y 112 131 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia yhteensä 22 hehtaarin alalle sekä lannan luovutussopimuksia 25, 64 hehtaarin alalle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee maa ja metsätalousvaltaisella haja asutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa yleis tai asemakaavaa. Seutukaavassa rakennuspaikka on merkitty maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on kulttuuri ja luonnonympäristöön liittyviä arvoja. Suunnittelumääräyksen mukaan suunnittelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota alueen maisemapiirteisiin, kulttuuriperintöön sekä geologisiin ja ekologisiin ominaisuuksiin. Suunnittelussa tulisi turvata alueen peltojen säilyminen avoimina ja maatalouskäytössä. Rakennuspaikkoja ei maa ja metsätalouden tarvetta lukuun ottamatta tulisi sijoittaa yhtenäisille peltoalueille. Maakuntakaavaehdotuksessa, joka odottaa ympäristöministeriön vahvistusta, paikka sijaitsee tiiviillä kyläalueella. Alue on myös maakunnallista maisema aluetta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Koskenkylänjoen vesistöalueella (16), Lanskinjoen valumaalueella (16.004). Eläinsuojan laajennusosasta ja uusista lietesäiliöistä on matkaa Mustjokeen ja edelleen Lanskinjokeen laskevaan Kuivannonjokeen noin 150 200 m. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella, mutta Kuivannon I luokan pohjavesialue alkaa Kuivannonjoen eläinsuojan puoleiselta rannalta, noin 100 metrin päässä eläinsuojan laajennusosasta. Lähimpään naapurikiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen, joka on toiminnanharjoittajan vanhempien omistuksessa, on nykyisestä eläinsuojasta matkaa noin 200 m. Eläinsuojan laajennus tehdään em. naapurista poispäin. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläinsuoja Nykyisessä navetassa on eläinpaikat 24 lypsylehmälle, 6 hieholle ja 10 alle kuusi kuukautta vanhalle naudalle. Laajennuksen jälkeen nykyiseen navettaan tulee tilat vasikoille sekä lehmien poikimakarsinat. Myös sosiaalitilat jäävät nykyiseen navettaan. Lannankäsittelyjärjestelmänä on kuivikelanta ja kuivikkeena käytetään olkea. Yksityiskohtaisia navetan muutospiirustuksia ei ole esitetty hakemusasiakirjoissa. Nykyisen navetan jatkoksi rakennettavaan uuteen lämpimään parsipihattoon tulee eläinpaikat lypsylehmille ja hiehoille. Lypsy tulee tapahtumaan lypsyrobotilla ja lannankäsittelymenetelmänä on lietelanta. Pihaton lopullisia pääpiirustuksia ei ole esitetty hakemusasiakirjoissa. Maitohuonetta, sosiaalitiloja ja vasikkakarsinoita lämmitetään aluksi sähköllä, mutta hakelämmön käyttöönottoon varaudutaan.
Ympäristönsuojeluosasto 29.6.2006 HAM 2006 Y 112 131 3 Lannan varastointi Nykyisen navetan yhteydessä on pohjapinta alaltaan 245 m 2 :n suuruinen, osittain katettu kuivalantala ja 330 m 3 :n kattamaton ja 70 m 3 :n katettu virtsasäiliö, joka jää käytöstä pois. Laajennuksen yhteydessä kuivalantalaa, joka ei täysin vastaa nykyisiä vaatimuksia esimerkiksi ajoluiskan osalta, korjataan. Lantalan muutospiirustuksia ei ole esitetty hakemusasiakirjoissa. Tarvittava kuivalannan varastotilavuus ilman laidunnusta on 120 m 3. Uuden navetan yhteyteen rakennetaan uutta lietesäiliötilavuutta, mutta tarkempia suunnitelmia ei ole esitetty. Enimmäiseläinmäärän vaatima lietelannan vähimmäisvarastotilavuus ilman laidunnusta on 2 472 m 3. Laidunnus Säilörehu Lannan levitys Kaikilla eläimillä on laidunnusmahdollisuus. Hiehoja laidunnetaan neljä kuukautta vuodessa, mutta lehmien laidunnus on ajoittaista, esimerkiksi joka toinen päivä laidunkauden aikana. Laidunalaa on käytössä 14 hehtaaria. Osa laitumista viettää jyrkästi Kuivannonjokeen ja noin kaksi hehtaaria laidunalasta sijaitsee Kuivannon pohjavesialueella, sen suojavyöhykkeellä. Laitumilla on kiertävät juomakupit ja hiehojen laitumilla myös kiertävät ruokapaikat. Esikuivattua säilörehua tehdään rakennettaviin laakasiiloihin noin 1 200 t vuodessa. Puristeneste pumpataan siilojen puristenestekaivosta lietevaunuun ja edelleen suoraan peltoon tai virtsakaivoon. Laakasiiloista ei ole esitetty tarkkoja suunnitelmia. Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä peltoa 75,64 ha, josta omaa on 28 ha, vuokrapeltoa 22 ha ja sopimuspeltoa 25,64. Lannasta levitetään 70 % viikoilla 18 20 ja 30 % viikoilla 38 40. Pääosa lannasta levitetään urakoitsijan letkulevityskalustolla, mutta myös oma hajalevityskalusto tulee olemaan käytössä. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Tilakeskuksessa on kaksi tuotantotoimintaan liittyvää polttoainesäiliötä, tilavuudeltaan 4 000 ja 1 300 litraa. Säiliöt eivät ole tiiviillä alustalla, mutta laajennuksen yhteydessä ne tullaan sijoittamaan katokseen ja varustamaan suoja altaalla. Muita öljytuotteita, enintään 300 litraa, säilytetään varastohallissa. AIV liuokset, viljelyssä käytettävät torjunta aineet ja peittausaineet hankitaan keväällä, joten niitä ei pääsääntöisesti säilytetä tilalla. Vähäisiä määriä kasvinsuojeluaineita säilytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Maitohuoneessa käytettävät pesuaineet säilytetään maitohuoneessa. Vesihuolto Toiminnassa käytettävä vesi otetaan tilan omasta kaivosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojien ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Hajuhaitat ovat suurimmillaan lietesäiliöiden sekoituksen ja lannan levityksen aikana. Mahdollinen tilakeskuksessa sijaitsevan lietesäiliön kattaminen vähentää sekoituksen aikaista hajuhaittaa. Levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään levitysaikojen valinnalla, käyttämällä letkulevityskalustoa ja multaamalla liete välittömästi levityksen jälkeen keväisin ja syksyisin levitettäessä.
Ympäristönsuojeluosasto 29.6.2006 HAM 2006 Y 112 131 4 Päästöt maahan ja vesiin Toiminnasta eläinsuojakiinteistöllä ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta varastoidaan vesitiiviissä lantavarastoissa. Sosiaalitilojen jätevedet ja maitohuoneen pesuvedet, joita arvioidaan syntyvän noin 150 m 3 vuodessa, johdetaan 330 m 3 :n virtsasäiliöön. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Omalla kalustolla tapahtuva liikenne on vilkkainta lannan levityksen ja rehunteon aikana. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, rehuauto kerran kuussa ja eläinkuljetusauto pari kertaa vuodessa. Kiinteistön osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään jätettä seuraavasti: Jätelaji Määrä /vuosi Käsittely ja toimituspaikka kuolleet eläimet 1 2 kpl destruktiolaitos, Honkajoki muovit 250 kg energiajätteen keräys jäteöljy 200 l ongelmajätteen keräyspiste muut ongelmajätteet ongelmajätteen keräyspiste metalliromu metallinkeräys pilaantunut rehu 2 000 kg kuivalantala ja edelleen levitys pellolle Keräilyä odottaville eläinraadoille ja muulle eläinperäiselle jätteelle ei tule kylmävarastoa. Kuolleita eläimiä säilytetään kuivalantalassa pressulla peitettynä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan laajentuvasta toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliöt ovat maan sisällä, joten rikkoutumisriski on suhteellisen pieni. Ongelmatilanteessa lietesäiliön ympärille voidaan tehdä suojavallit, joiden sisällä liete imeytetään kuivikkeeseen. Lietettä voidaan myös tarvittaessa siirtää naapuritilojen säiliöihin. Öljysäiliöt sijoitetaan katokselliseen suoja altaaseen. Öljysäiliöt tyhjennetään ja pestään noin joka toinen vuosi ja samalla niiden kunto tarkastetaan. Lanta ja rehuvarastojen sekä lannanlevityskaluston kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdytään vaadittaviin korjaustoimenpiteisiin.
Ympäristönsuojeluosasto 29.6.2006 HAM 2006 Y 112 131 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Toiminnanharjoittaja on 19.6.2006 ilmoittanut, että lypsylehmäpaikkoja tulee hakemuksessa ilmoitetusta 70 eläinpaikasta poiketen 78 kpl. Lupahakemus on toimitettu Orimattilan kaupungin ympäristöviranomaiselle, joka on kuuluttanut 16.3. 18.4.2006 lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä ilmoittanut kuulutuksesta 15.3.2006 Orimattilan Aluelehdessä ja 16.3.2006 Orimattilan Sanomissa. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto naapurikiinteistöjen omistajille. Lupahakemus on siirretty Hämeen ympäristökeskuksen käsiteltäväksi 11.5.2006. Hämeen ympäristökeskus on täydentänyt kuulemista ja hakemuksesta on 23.5.2006 päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto kaikille 500 metrin säteellä eläinsuojasta sijaitsevien kiinteistöjen omistajille. Toiminnanharjoittajan myöhemmin ilmoittama eläinmäärän lisäys ei oleellisesti lisää hankkeesta mahdollisesti aiheutuvia, ympäristön kannalta haitallisia vaikutuksia, joten Hämeen ympäristökeskus on katsonut, että lupahakemuksesta ei ollut tarpeen tiedottaa uudelleen. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on 18.5.2006 suoritettu maastotarkastus, josta on laadittu erillinen muistio. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja tarkennukset on esitetty toiminnan kuvausosassa. Lausunnot Orimattilan kaupunki on pyytänyt 17.3.2006 päivätyllä kirjeellä lausunnon Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymältä. Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt 18.5.2006 päivätyillä kirjeillä lausunnot Orimattilan kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Orimattilan seudun kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto esittää 10.4.2006 päivätyssä lausunnossaan, että ottaen huomioon suojaetäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, voidaan Anne ja Pauli Sipilän hakemuksessa esitetty toiminta terveydensuojelun kannalta sijoittaa esitettyyn paikkaan. Orimattilan kaupunginhallitus toteaa 5.6.2006 päivätyssä lausunnossaan, että seutukaavassa hakemuksen mukaisen uuden eläinsuojan paikka on maa ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on kulttuuri ja luonnonympäristöön liittyviä arvoja. Suunnittelumääräyksen mukaan suunnittelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota alueen maisemapiirteisiin, kulttuuriperintöön sekä geologisiin ja ekologisiin ominaisuuksien. Suunnittelussa tulisi turvata alueen peltojen säilyminen avoimina ja maatalouskäytössä. Rakennuspaikkoja ei maa ja metsätalouden tarvetta lukuun ottamatta tulisi sijoittaa yhtenäisille peltoalueille. Maakuntakaavaehdotuksessa, joka odottaa ympäristöministeriön vahvistusta, paikka sijaitsee tiiviillä kyläalueella. Alue on myös maakunnallista maisema aluetta. Suunnitellun uuden eläinsuojan paikka on olemassa olevan maalaistalon pihapiirissä vanhan navetan jatkeena. Rakennus sijoittuu pääosin nykyiselle peltoalueelle. Koska kyseessä on maatalouden harjoittamiselle tarpeellinen rakennus ja se
Ympäristönsuojeluosasto 29.6.2006 HAM 2006 Y 112 131 6 Muistutukset ja mielipiteet sijoittuu olemassa olevan tilakeskuksen yhteyteen, ei sille ole kaavallisia esteitä. Kuivannon kyläkeskuksen ympäristö tulee laajoine peltoaukeineen säilymään maatalousalueena, joten hanke on alueen tulevaisuudenkin maankäytön mukainen. Varsinainen kyläalueen asumisen laajenemisalue sijaitsee Kuivannontien lähialueella, eikä koske tätä aluetta. Orimattilan kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa lupahakemuksen johdosta edellä selostetuilla perusteilla. Lisäksi hanke on elinkeinopoliittisesti perusteltu. Orimattilan ympäristölautakunta esittää 14.6.2006 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Lannan ja virtsan varastotilat on mitoitettava yksiselitteisesti suunnitellulle suurimmalle kokonaiseläinmäärälle. Lisäksi niiden mitoituksessa on otettava huomioon muut jätevedet (maitohuone, eläinsuojan WC, muut eläinsuojan pesuvedet), puristeneste, pilaantunut rehu sekä sade ja sulamisvedet. Varastotilojen tulee olla tiiviitä. Molempiin karjarakennuksiin on nimettävä sairaspaikat. Näillä paikoilla lantojen ja virtsan sekoittuminen muiden eläinten lannan ja virtsan joukkoon on voitava estää. Pohjavesialueella olevat laitumet on mitoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa pohjavedelle. Pelkkä lantalaatta ei riitä täyttämään nitraattidirektiivin vaatimuksia. Raatojen välivarastoinnin on oltava asianmukainen. Karjarakennuksen ilmanvaihtoon ja valaistukseen on kiinnitettävä huomiota ja niiden on täytettävä BAT:n vaatimukset. Lietelannan levityksessä on huomioitava levityksen oikea aikaisuus (esim. ei routaa, naapureilla ei juhlatilaisuuksia) sekä otettava huomioon etäisyydet talousvesikaivoihin ja vedenottamoiden suojavyöhykkeet. Polttoainesäiliöiden kunto tulee pitää hyvänä ja säiliöt tulee olla lukittavia ja ylitäytönestimellä varustettuja. Ympäristölautakunta toteaa lisäksi, ettei tilan päärakennuksen viemäröinti täytä vielä jätevesiasetuksen edellyttämää vaatimustasoa. Määräaikaan mennessä hakemuksen johdosta jätettiin yksi mielipide, jossa puollettiin maaseudulle ominaista elinkeinoa ylläpitävää hanketta. Hakijan vastine Toiminnanharjoittajalle on varattu 20.4.2006 ja 22.6.2006 päivätyillä kirjeillä tilaisuus vastineen antamiseen lausuntojen johdosta. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut 27.4.2006 ja 27.6.2006, ettei anna vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Hämeen ympäristökeskus myöntää Anne ja Pauli Sipilälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin
Ympäristönsuojeluosasto 29.6.2006 HAM 2006 Y 112 131 7 Lupamääräykset Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. 1. Tilalla Sipilä, kiinteistörekisteritunnus 560 404 0022 0066, sijaitseviin eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 78 lypsylehmää, 40 hiehoa tai lihanautaa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. Eläinmäärä tulee mitoittaa myös kulloinkin käytettävissä olevan lannan varastotilavuuden mukaan. 2. Eläinsuojien lopulliset pääpiirustukset tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vähintään kaksi kuukautta ennen laajennusosan rakentamisen aloittamista. (YSL 43 ) Hakemusasiakirjat eivät sisällä laajennusosan pääpiirustuksia eivätkä nykyisen navetan muutospiirustuksia. Ne on vaadittu toimitettavaksi toiminnan luvanmukaisuuden toteamiseksi. 3. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lantavarastoissa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna 12 kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä eli vähintään 24 m 3 /lypsylehmä, 15 m 3 /hieho tai lihanauta ja 4 m 3 /alle kuusi kuukautta vanha nauta. Jos eläimiä laidunnetaan lantavarastotilavuudesta voi vähentää laidunnettavien eläinten laidunkauden, kuitenkin enintään neljän kuukauden lantamäärän. Jos lantavarastoa ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,1 m 3 /kattamaton lantala m 2 ja 0,3 m 3 /avopintainen säiliö m 2. Lietesäiliöön johdettavat maitohuoneen pesuvedet on otettava huomioon varastotilavuutta mitoitettaessa. Selvitys kuivalantalan korjaustoimenpiteistä, lietesäiliötilavuuden riittävyydestä sekä lietesäiliöiden pääpiirustukset tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vähintään kaksi kuukautta ennen rakentamisen aloittamista.(ysl 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet, mutta ei maitohuoneen pesuvesiä, jotka on erikseen otettava huomioon. Lietesäiliötilavuuteen
Ympäristönsuojeluosasto 29.6.2006 HAM 2006 Y 112 131 8 voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. Hakemusasiakirjat eivät sisällä lantalan korjaussuunnitelmia eivätkä lietesäiliöiden piirustuksia. Ne tulee toimittaa varastoinnin luvanmukaisuuden varmistamiseksi. 4. Jos säilörehua ei pyöröpaalata, säilörehu on varastoitava vesitiiviissä siiloissa, joista puristeneste on kerättävä vesitiiviiseen säiliöön. Tuoreen rehun puristenesteelle on varattava varastotilavuutta 0,15 m 3 / rehutonni ja esikuivatun rehun puristenesteelle 0,05 m 3 / rehutonni. Myös pilaantunut säilörehu tulee varastoida tai kompostoida tiivispohjaisella alustalla, josta suotovedet kerätään talteen. Rehusiilojen pääpiirustukset tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vähintään kuukautta ennen niiden käyttöönottoa.(ysl 43, 45 ) Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Pilaantuneen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti vesiä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut rehu on varastoitava samoin kuin tuore säilörehu. Rehusiilojen suunnitelmat eivät sisälly hakemusasiakirjoihin ja ne tulee toimittaa rehun asianmukaisen varastoinnin varmistamiseksi. 5. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus, joten maahan valunut lanta on korjattava pois. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. 6. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja koskeva tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään.
Ympäristönsuojeluosasto 29.6.2006 HAM 2006 Y 112 131 9 7. Eläinsuojiin johtavien karjakujien/kulkuaukkojen tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Eläinsuojan yhteyteen mahdollisesti rakennettava jaloittelutarha tulee rakentaa niin, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja vesistöjen pilaantuminen on mahdollisimman vähäistä. Tarhan yksityiskohtainen suunnitelma ja selvitys valumavesien ja tarhasta poistettavan lannan käsittelystä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen tarhan rakentamisen aloittamista. (YSL 7, 43, 45 ) Eläinten kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Kulkuväylille kerääntyvän lannan poistolla voidaan valumavesien ravinnepitoisuuksia vähentää. Koska hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty jaloittelutarhan yksityiskohtaisia suunnitelmia, suunnitelmat tulee toimittaa viranomaisen hyväksyttäväksi tarhan rakenteiden sekä valumavesien käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi. 8. Toiminnassa syntyvät jätevedet on johdettava viemäriin tai vesitiiviiseen säiliöön tai puhdistettava talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. (YSL 7, 43, 45 ) Maitohuoneen pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet ovat voimakkaasti kuormittavia, joten niiden asianmukainen käsittely on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määritetään mahdolliselta puhdistamolta vaadittava puhdistusteho. 9. Vesinäytteen ottomahdollisuus uuden eläinsuojan, lantavarastojen, tuorerehusiilojen sekä mahdollisten jaloittelutarhojen kuivatusvesistä on järjestettävä. Näytteenottomahdollisuus olemassa olevan eläinsuojan sekä lanta ja virtsavaraston kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuukustannuksin on mahdollista. Kiinteistön kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan tai puristenesteiden pääsy ojiin, vesistöön ja pohjavesiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan tarvittaessa seurata mahdollisia vuotoja rakenteissa sekä jaloittelutarhojen valumavesien aiheuttamaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan tai puristenesteiden pääsy vesiuomiin. 10. Laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laidunalueiden tulee säilyä kasvipeitteisinä koko laidunkauden. Laitumella juotto tai ruokintapaikka on perustettava siten, että juotto tai ruokintapaikan ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Ruokinta tai
Ympäristönsuojeluosasto 29.6.2006 HAM 2006 Y 112 131 10 juomapaikka tulee sijoittaa vähintään 100 metrin päähän vesistöstä tai talousvesikaivosta ja vähintään 20 metrin päähän valtaojasta.(ysl 7, 43, 45 ) Laitumen kasvipeitteisyyden säilyttämisellä voidaan vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöön tai pohjavesiin. Kuivannonjoen varrella olevat laidunalueet viettävät voimakkaasti jokeen päin, joten ruokinta ja juomapaikkojen, myös kiertävien, sijoittamisella riittävän etäälle joesta, voidaan oleellisesti vähentää ravinnehuuhtoutumia. 11. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle tai melulle altistuvissa kohteissa. Käytössä olevat lietesäiliöt tulee täyttää alta päin sekä kattaa ja ne tulee pitää katettuna työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli katteena käytetään kelluvaa katetta, sen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta haju, pöly, tai meluhaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan. 12. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää, 4 hiehoa tai lihanautaa ja 12 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä levityspeltoa tulee olla vähintään 64,5 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. 13. I ja II luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella ja levitystä tulisi välttää suojavyöhykealueella eli pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metriä leveä suojaalue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 )
Ympäristönsuojeluosasto 29.6.2006 HAM 2006 Y 112 131 11 Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena luokitetuilla pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella aiheuttaa pohjavesien pilaantumisriskin, joten lannan levitystä pohjavesialueilla on vältettävä. Liian lähelle kaivoa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja alueiden leveyksiin. 14. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. 15. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mukaan kaikki nautaeläinten raadot on toimitettava destruktiolaitokselle. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää valvontaviranomainen. 16. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvas
Ympäristönsuojeluosasto 29.6.2006 HAM 2006 Y 112 131 12 sa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 17. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta vuoto on helpompi havaita ja puhdistaa. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 18. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten.
Ympäristönsuojeluosasto 29.6.2006 HAM 2006 Y 112 131 13 19. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 20. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: eläinsuojakohtaiset eläinmäärät tiedot laidunnettavista eläinmääristä toteutuneet lantamäärät tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista kuolleiden eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 21. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 22. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella
Ympäristönsuojeluosasto 29.6.2006 HAM 2006 Y 112 131 14 viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 23. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM RCO C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Orimattilan kaupungissa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Toiminnassa tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Orimattilan kaupungissa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Eläinsuojan laajennus ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen. Eläinsuojan laajennuksesta on matkaa lähimpään vakituisesti asuttuun naapurikiinteistöön
Ympäristönsuojeluosasto 29.6.2006 HAM 2006 Y 112 131 15 noin 200 m. Ympäristöministeriön 18.3.2002 päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan toiminnan laajentamiselle ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m ja laajentamisen tulee tapahtua lähimmästä häiriintyvästä kohteesta pois päin. Tapauskohtaista harkintaa tehtäessä on otettu huomioon, että kyseessä on lypsykarjanavetan laajentaminen ja laajentaminen tapahtuu lähimmästä häiriintyvästä kohteesta poispäin. Lupamääräyksissä edellytetään myös toimia hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lannan levitysalaa tulee olla 64,5 ha. Hakemusasiakirjojen perusteella levitysalaa on 75,64 ha, joten myös levitysalan suhteen luvan edellytykset täyttyvät, vaikka I ja II luokan pohjavesialueille sijoittuva pelto, yhteensä noin 2 ha, poistettaisiinkin levitysalasta. Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6,42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemus ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee 30.6.2016 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
Ympäristönsuojeluosasto 29.6.2006 HAM 2006 Y 112 131 16 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86(YSL) 6 8,28, 31, 34, 36 38, 41 43, 45, 46, 51 57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169(YSA) 1, 4, 6, 16 19, 23, 30 Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763, 24 Jätelaki 3.12.1993/1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Anne ja Pauli Sipilä saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Orimattilan kaupunki, kaupunginhallitus Orimattilan kaupunki, ympäristölautakunta Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Orimattilan kaupungin virallisella ilmoitustaululla Orimattilan Aluelehdessä
Ympäristönsuojeluosasto 29.6.2006 HAM 2006 Y 112 131 17 Lisätiedot Lisätietoja antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh. 020 490 3962. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi insinööri Marja Hiitiö
Puhelin (03) 2420 511 Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C e mail: etunimi.sukunimi@vyh.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Telekopio (03) 2420 500 Telekopio (03) 2420 300