YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Kalkkistentie 629, Nuoramoinen Puh.nro:

Transkriptio

1 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupaosasto Nro YLO/lup/138/05 Dnro HAM-2005-Y annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Antti Saarisen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista. LUVAN HAKIJA Antti Saarinen Kalkkistentie 629, Nuoramoinen Puh.nro: Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan lypsykarjanavetan toiminnan laajentamiselle. Laajentamisen jälkeen eläinsuojassa on eläinpaikkoja 140 lypsylehmälle, 120 hieholle tai lihanaudalle ja 80 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle. Eläinsuojat sijaitsevat Sysmän kunnan Nuoramoisten kylässä tilalla Välimäki, kiinteistörekisteritunnus LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle suoritemaksu euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, Hämeenlinna Puh Faksi kirjaamo.ham@ymparisto.fi Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI Tavastehus, Finland Tfn Fax kirjaamo.ham@ymparisto.fi Kauppakatu 11 C PL 29, Lahti Puh Faksi kirjaamo.ham@ymparisto.fi Kauppakatu 11 C PB 29, FI Lahtis, Finland Tfn Fax kirjaamo.ham@ymparisto.fi

2 Ympäristölupaosasto HAM-2005-Y TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Sysmän kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto on myöntänyt nykyiselle toiminnalle ympäristöluvan ja rakennusluvan Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia yhteensä 34 ha:n alalle ja lannan luovutussopimuksia yhteensä 75,5 ha:n alalle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14), Sysmän reitin valuma-alueen (14.8) Nuoramoisjärven alueella (14.811). Nuoramoisjärveen on vesiuomia pitkin matkaa noin 1,3 km. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Tepoonjärven II-luokan pohjavesialue ( ), jonne matkaa on noin 120 m. Osa lannan levityspelloista sijaitsee Tepoonjärven ja Leenjärvi- Lahdenpohjan ( ) II-luokan pohjavesialueilla. Noin 2 ha levitysalasta sijaitsee varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Lähin naapurikiinteistöllä sijaitseva asuinrakennus on noin 140 m:n päässä nykyisestä eläinsuojasta ja noin 160 m päässä laajennusosasta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläinsuoja Tilalla on tällä hetkellä 65 lypsylehmää, 44 hiehoa, 43 lihanautaa ja 46 alle kuusi kuukautta vanhaa nautaa. Laajennuksen yhteydessä nykyisen lypsylehmänavetan jatkoksi rakennetaan uusi lämmin parsipihatto, johon tulee paikat 70 lypsylehmälle ja 32 juottovasikalle. Laajennuksen ja nykyisen navetan muutosten jälkeen eläinsuojassa on eläinpaikkoja 140 lypsylehmälle, 60 hieholle, 60 lihanaudalle ja 80 vasikalle. Laajennusosaan tulee nykyisen navetan tavoin koneellinen alipaineilmastointi. Lämmitys tapahtuu hakkeella. Nykyisessä navetassa on lypsyasema, joka jää käyttöön. Laajennusosaan tulee lypsyrobotti. Lannan varastointi Lannankäsittelymenetelmänä eläinsuojassa on lietelanta. Tilalla on kaksi avonaista betonielementtisäiliötä, hyötytilavuudeltaan 367 m 3 ja m 3 sekä vanha virtsakaivo, hyötytilavuudeltaan 229 m 3. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi, hyötytilavuudeltaan m 3 :n suuruinen säiliö. Lietesäiliöt täytetään alta päin. Nykyisten säiliöiden yhteydessä ei ole tiivispohjaista kuormauslaattaa. Valutusperiaatteella toimivien vanhojen lietekuilujen ja pumppauskaivon yhteistilavuus on 333 m 3 ja rakennettavien lietekuilujen 170 m 3. Lietelannan varastotilavuutta on laajennuksen jälkeen käytettävissä yhteensä m 3. Hakemuksen mukainen laidunnus huomioon ottaen enimmäiseläinmäärän vaatima vähimmäistilavuus on m 3. Tarvittavaa varastotilavuutta laskettaessa on otettava huomioon lisäksi lietesäiliöön johdettavat maitohuonepesuvedet, 300 m 3, jolloin tarvittava hyötytilavuus on m 3.

3 Ympäristölupaosasto HAM-2005-Y Laidunnus Säilörehu Lannan levitys Nykyisen navetan puolella olevia lypsylehmiä, yhteensä noin 50 lehmää, laidunnetaan neljä kuukautta vuodessa. Laidunalaa on käytössä 20 hehtaaria. Laidunnettavat eläimet pääsevät vapaasti kulkemaan laitumelta navettaan lypsylle ja syömään, joten laitumella ei ole pysyviä tai kiertäviä ruokinta- tai juomapaikkoja. Esikuivattua säilörehua pyöröpaalataan noin t vuodessa. Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä peltoa 204,34 ha, josta omaa on 94,84 ha, vuokrapeltoa 34 ha sekä sopimuspeltoa 75,5 ha. Lannan levitys tapahtuu hajalevityskalustolla. Lannasta levitetään 70 % viikoilla ja 30 % viikoilla eli keväällä ennen kylvöjä sekä ennen syyskyntöjä. Lietettä ei hakemuksen mukaan ole tarkoitus levittää kasvustoon. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Vesihuolto ja jäteveden käsittely Paras käyttökelpoinen tekniikka Tilakeskuksessa on kaksi tilavuudeltaan litran tuotantotoimintaan liittyvää dieselöljysäiliötä eli ns. farmarisäiliötä. Säiliöt on sijoitettu betonilaatalle katokseen. Muita öljytuotteita, enintään 600 litraa, säilytetään konekorjaamossa. AIV-liuokset, viljelyssä käytettävät torjunta-aineet ja peittausaineet hankitaan keväällä, joten niitä ei pääsääntöisesti säilytetä tilalla. Vähäisiä määriä kasvinsuojeluaineita säilytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti konekorjaamossa kaapissa. Maitohuoneessa käytettävät pesuaineet säilytetään maitohuoneessa. Toiminnassa käytettävä vesi otetaan omasta kaivosta. Eläinsuojan kaikki jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Maitohuoneen pesuvesiä arvioidaan syntyvän noin 300 m 3 vuodessa. Lietelanta varastoidaan vesitiiviissä, alta päin täytettävissä lietesäiliöissä. Myös toiminnassa syntyvät jätevedet johdetaan lietesäiliöön. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojien ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Hajuhaitat ovat suurimmillaan lietesäiliöiden sekoituksen ja lannan levityksen aikana. Levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään levitysaikojen valinnalla ja multaamalla liete mahdollisimman pian levityksen jälkeen keväisin ja syksyisin levitettäessä. Päästöt maahan ja vesiin Toiminnasta eläinsuojakiinteistöllä ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin, koska lietelanta ja eläinsuojan jätevedet johdetaan ja varastoidaan vesitiiviissä lietesäiliöissä.

4 Ympäristölupaosasto HAM-2005-Y Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Omalla kalustolla tapahtuva liikenne on vilkkainta lannan levityksen ja rehunteon aikana. Maitoauto käy tilalla joka toinen yö, teurasauto kerran kuussa. Rehua ajetaan omalla kalustolla kerran viikossa. Laajennuksen johdosta lisääntyy lähinnä lannan levitysaikana lannan ajosta sekä viikoittaisesta rehun ajosta johtuva liikenne tilustiellä ja tilakeskuksesta Kalkkistentietä Kalkkisten suuntaan. Kaikki kuljetukset, maitoauton käyntiä lukuun ottamatta, hoidetaan päiväsaikaan klo välisenä aikana. Kiinteistön osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään jätettä seuraavasti: Jätelaji Määrä /vuosi Käsittely- ja toimituspaikka kuolleet eläimet 5 kpl destruktiolaitos, Honkajoki rehumuovit 3,2 t järjestetty energiajätekeräys jäteöljy ja muut ongelmajätteet 0,4 t ongelmajätekeräys metalliromu 0,5 t metallinkeräys, Kuusakoski Oy pilaantunut rehu -- kompostoidaan, levitetään peltoon Keräilyä odottaville eläinraadoille ja muulle eläinperäiselle jätteelle ei ole kylmävarastoa. Kuolleita eläimiä säilytetään ulkona tiiviin pressun päällä, pressulla peitettynä. Pilaantunutta rehua syntyy vähän ja se kompostoidaan aumassa maapohjalla. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan laajentuvasta toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Laajennuksen johdosta liikenne, lähinnä lannan levityksen aikana, lisääntyy eläinsuojalle johtavalla tilustiellä sekä Kalkkistentiellä, joka on yleinen tie. Liikenteestä saattaa aiheutua lyhytaikaista pöly- ja meluhaittaa eläinsuojaan johtavan tilustien lähellä sijaitseville kiinteistöille. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliöt ovat maan sisällä, joten rikkoutumisriski on suhteellisen pieni. Ongelmatilanteessa traktorikaivurilla voidaan tehdä suojavallit, joiden sisällä liete imeytetään turpeeseen. Lietettä voidaan myös siirtää säiliöstä toiseen. Liete- ja öljysäiliöiden sekä lannanlevityskaluston kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdytään vaadittaviin korjaustoimenpiteisiin.

5 Ympäristölupaosasto HAM-2005-Y LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Lupahakemusta ei ole täydennetty tai muutettu. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Sysmän kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Lähilehti-nimisessä lehdessä Hakemuksesta on päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu maastotarkastus, josta on laadittu erillinen muistio. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja tarkennukset on esitetty toiminnan kuvausosassa. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt päivätyillä kirjeillä lausunnot Sysmän kunnan kunnanhallitukselta ja teknisen lautakunnan lupajaostosta. Sysmän kunnanhallitus toteaa päivätyssä lausunnossaan, että Saarisen tila sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, jolla ei ole yleis- eikä asemakaavaa. Toiminnan laajentaminen ei ole vastoin nykyisiä seutukaavamääräyksiä. Osa lannan levityspelloista sijaitsee pohjavesialueella. Sysmän kunnan kannalta on positiivista, että maatalousyrittäjien jo olemassa oleva toiminta laajenee. Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole asiaan huomautettavaa. Sysmän kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto toteaa päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa Antti Saarisen lupahakemuksesta. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen maatalousvaltaisella hajaasutusalueella. Muistutukset Määräaikaan mennessä hakemuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistuttaja A asiakumppaneineen esittää päivätyssä muistutuksessaan seuraavaa: - Ympäristönsuojelulain mukaisesti lähinaapureille 500 m säteellä rakennettavasta kohteesta on ilmoitettava kirjallisesti lupahakemuksen tiivistelmästä. muistuttaja A ja B eivät kuitenkaan ole saaneet kirjallista ilmoitusta ympäristölupahakemuksesta vaikka muistuttaja A asuu noin 200 metrin päässä rakennettavasta navetasta. - Eläinten määrä lisääntyy 198 kappaleesta 340 kappaleeseen eli lisäystä on peräti 72 %. Lupahakemuksen tiivistelmässä on mainittu, että liikenne lisääntyy vain vähäisessä määrin. Todennäköistä kuitenkin on, että liikenne lisääntyy merkittävästi. Pöly ja melu tulevat haittaamaan entistä enemmän lähinaapureita. Muistuttajat ovat huolissaan siitä, että tilan kuljetuksia hoidetaan iltaisin ja öisin. Muistuttajat haluavat tietää miten liikenne hoidetaan tulevaisuudessa.

6 Ympäristölupaosasto HAM-2005-Y Lannan määrä tulee lisääntymään 72 %. Miten lannan levitystä valvotaan ja miten estetään lantojen pääsy pohjavesiin? Lähistön asukkailla on paljon kaivoja. Lupahakemuksen tiivistelmässä mainitaan, ettei nurmille toistaiseksi levitetä lietettä lainkaan. Jos ja kun lietteen levitys nurmille aloitetaan, kuinka ehkäistään ympäristölle ja asukkaille aiheutuvat haju, melu ja pölyhaitat ja mahdollisesti pohjavesille ja vesistölle tulevat haitat? - Jos muistuttajat eivät saa lisäselvityksiä edellä mainittuihin epäkohtiin vastustamme ympäristöluvan myöntämistä Antti Saariselle. Huomioitavaa on, että yritystoiminta on nykyisin varsin mittavaa ja ympäristölle riskialtista. Hakijan vastine Toiminnanharjoittajalle on varattu päivätyllä kirjeellä tilaisuus vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Toiminnanharjoittaja esittää päivätyssä vastineessaan seuraavaa: - Liikenne lisääntyy vain vähäisessä määrin, koska maitoauton kuljetuskapasiteetti riittää myös suuremmille maitomäärille. Kuljetusaika ja tiheys pysyvät samana eli joka toinen yö. Muita säännöllisiä yökuljetuksia ei ole. Rehun kuljetukset tapahtuvat päivisin ja sijoittuvat tasaisesti ympäri vuoden. Liikenteestä johtuvia pölyhaittoja voi aiheutua ainoastaan muistuttaja A:lle. Lannan kuljetus lisääntyy, mutta kuljetuksen pöly- ja meluhaitat ovat lyhytaikaisia. - Lannan levitystä valvoo alueellinen TE-keskus. Lannan levitysmäärät lasketaan viljelysuunnitelmien mukaisesti ympäristötukiehtoja ja nitraattidirektiiviä noudattaen. Lähistön asukkaiden kaivot eivät sijoitu hakijan peltojen läheisyyteen. Lietteen nurmilevitys aiheuttaa vähemmän ympäristökuormitusta kuin tavanomainen pintalevitys. Lietteen nurmilevitystä ei kuitenkaan näillä näkymin aloiteta rehun hygieenisen laadun takia. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin Hämeen ympäristökeskus myöntää Antti Saariselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Muistutuksessa todetaan, etteivät muistuttajat A ja B ole saaneet YSL 38 :n mukaista erityistiedoksiantoa lupahakemuksesta. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut hakemuksesta omalla ja Sysmän kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Lähilehti- nimisessä paikallislehdessä sekä lähettänyt erityistiedoksiannot hakemuksen liitteenä olleen, Sysmän kunnasta saadun kiinteistöselvityksen mukaisesti. Listasta on valitettavasti jäänyt uupumaan em. kiinteistöjen omistajatiedot. Vaikka erityistiedoksiannot eivät ole tavoittaneet muistuttajia, he ovat saaneet tiedon hakemuksesta ja jättäneet muistutuksen ennen kuulutusajan päättymistä. Hämeen ympäristökeskus katsoo, että asianosaisen kuuleminen muistuttajien osalta on näin ollen toteutunut. Omistajatiedot on korjattu ja muistutuksen tehneet tulevat saamaan tiedon tästä päätöksestä YSL 54 :n mukaisesti. Muistutuksessa on tuotu esiin liikenteen lisääntymisen aiheuttamat pöly- ja meluhaitat ja varsinkin illalla ja yöllä tapahtuva liikenne. Toiminnan laajentuessa lisääntyvä lantamäärä lisää liikennettä lannan levitysaikana lähinnä tilalta Kalkkisten suuntaan. Myös viikoittainen rehun kuljetus lisääntyy jonkin verran. Yöllä

7 Ympäristölupaosasto HAM-2005-Y Lupamääräykset tapahtuva liikenne rajoittuu maitoauton käyntiin joka toinen yö, eikä siihen tule muutoksia laajentumisen myötä. Kaikki muut kuljetukset tapahtuvat päiväsaikaan. Kalkkistentie ja Kukkolanmäentie ovat yleisiä teitä, joiden liikennettä ei ympäristöluvassa voida rajoittaa. Muistuttaja A:n asuinrakennus sijaitsee noin 40 metrin etäisyydellä hakijan tilatiestä, jonka kautta tilan liikenne hoidetaan. Tien ja rakennuksen välissä on puustoa, mikä vaimentaa liikenteestä aiheutuvaa melua ja vähentää pölyhaittaa. Koska tilan liikenne kasvaa lähinnä kausiluontoisesti lannan levitysaikoina ja koska lisääntyvä liikenne ajoittuu pääsääntöisesti klo väliseen aikaan, Hämeen ympäristökeskus katsoo, ettei tilalla tapahtuvasta liikenteestä ennalta arvioiden aiheudu lähimmille naapureille naapuruussuhdelain 17 :n tarkoittamaa kohtuutonta haittaa. Muistutuksessa on tuotu esille lannan levityksen aiheuttamat haju, pöly ja meluhaitat, levityksen vaikutukset pohja- ja pintavesiin sekä levityksen valvonta. Lannan levitys pelloille ei ole luvanvaraista toimintaa. Lannan levitystä ja muuta peltoviljelyä säädellään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000), jonka noudattamista valvoo ympäristöviranomainen, sekä vapaaehtoisessa ympäristötukijärjestelmässä, johon toiminnanharjoittajan tila on liittynyt, ja jota valvoo TE-keskus. Myös lannan levitys kasvustoon on em. asetusten ja määräysten mukaista. Luvassa vaadittava levitysala perustuu em. valtioneuvoston asetuksen määräyksiin. Myös hehtaarikohtaisia lannanlevitysmääriä, levitysajankohtia ja pakollisten suojakaistojen leveyksiä vesistöjen ja ojien varrella säädellään em. määräyksin. Jos lantaa levitetään sopimuspelloille, levityspeltojen haltija on vastuussa siitä, että em. lannan levitystä koskevia määräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvassa on kuitenkin annettu jätteitä ja jätehuoltoa koskevien ympäristösuojelulain 43 :n 1 momentin 2 kohdan ja 45 :n nojalla joitakin lannan levitykseen liittyviä määräyksiä, joilla pyritään estämään pohja- ja kaivovesien pilaantumisriski ja vähentämään levityksen aiheuttamaa hajuhaittaa. Määräykset eivät kuitenkaan sido mahdollisia sopimuspeltojen omistajia muutoin kuin lannan vastaanottosopimukseen mahdollisesti otetun ehdon perusteella. Muut lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. 1. Tilalla Välimäki, kiinteistörekisteritunnus , sijaitsevaan eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 140 lypsylehmää, 120 hiehoa tai lihanautaa ja 80 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. Eläinmäärä tulee mitoittaa myös kulloinkin käytettävissä olevan lannan varastotilavuuden mukaan.

8 Ympäristölupaosasto HAM-2005-Y Toiminnassa syntyvä lietelanta on varastoitava vesitiiviissä, alta päin täytettävissä lietesäiliöissä. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna vähintään 24 m 3 /lypsylehmä, 15 m 3 /hieho tai lihanauta ja 4 m 3 /alle kuusi kuukautta vanha nauta vähennettynä laidunnettavien eläinten laidunkauden aikaisella lantamäärällä. Jos eläimiä laidunnetaan, varastotilavuuden tulee näiden eläinten osalta vastata vähintään kahdeksan kuukauden lannantuotantoa. Jos naudat pidetään laidunkautena yöt sisällä tai niillä on vapaa pääsy eläinsuojaan, varastotilavuutta tulee olla vähintään kymmenen kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2. Selvitys lantavarastotilavuuden riittävyydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vähintään kuukautta ennen hakemuksessa ilmoitetun lannan varastotilavuuden salliman eläinmäärän ylittymistä. (YSL 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet, mutta ei maitohuoneen pesuvesiä. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. Hakemuksen mukaan lannan varastotilavuutta on m 3. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle varastotilavuuden tulee olla vähintään m 3 ja lisäksi on otettava huomioon lietesäiliöön johdettavat maitohuoneen pesuvedet, joten selvitys on tarpeen toiminnan asianmukaisuuden toteamiseksi. 3. Jos pilaantunutta säilörehua varastoidaan tai kompostoidaan, se tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla, josta suoto- ja valumavedet johdetaan vesitiiviiseen säiliöön. Suoto- ja valumavesiä varten on varattava varastotilavuutta 0,1 m 3 /kompostointialusta-m 2. Mahdollisen kompostointialustan piirustukset ja selvitys suoto- ja valumavesien varastointitilan riittävyydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vähintään neljä kuukautta ennen kompostointialustan rakentamista. (YSL 43, 45 ) Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Pilaantuneen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti vesiä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut rehu on varastoitava samoin kuin tuore säilörehu. Hakemusasiakirjat eivät sisällä kompostointialustan piirustuksia, joten ne on vaadittu toimitettavaksi varastoinnin asianmukaisuuden toteamiseksi. 4. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 )

9 Ympäristölupaosasto HAM-2005-Y Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus, joten maahan valunut lanta on korjattava pois. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. 5. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Selvitys olemassa olevien vanhojen lietesäiliöiden tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen kymmenen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 6. Eläinsuojiin johtavien karjakujien/kulkuaukkojen tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Eläinsuojan yhteyteen myöhemmin mahdollisesti rakennettava jaloittelutarha tulee rakentaa niin, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja vesistöjen pilaantuminen on mahdollisimman vähäistä. Mahdollisen tarhan yksityiskohtainen suunnitelma ja selvitys valumavesien ja tarhasta poistettavan lannan käsittelystä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen tarhan rakentamisen aloittamista. (YSL 7, 43, 45 ) Eläinten kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Kulkuväylille kerääntyvän lannan poistolla voidaan valumavesien ravinnepitoisuuksia vähentää. Mahdollisen jaloittelutarhan suunnitelmat tulee toimittaa viranomaisen hyväksyttäväksi tarhan rakenteiden sekä valumavesien käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi. 7. Toiminnassa syntyvät jätevedet on johdettava vesitiiviiseen säiliöön tai puhdistettava talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. (YSL 7, 43, 45 ) Maitohuoneen pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet ovat voimakkaasti kuormittavia, joten niiden asianmukainen käsittely on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määritetään mahdolliselta puhdistamolta vaadittava puhdistusteho.

10 Ympäristölupaosasto HAM-2005-Y Vesinäytteen ottomahdollisuus uuden eläinsuojan, lietesäiliön sekä mahdollisten jaloittelutarhojen kuivatusvesistä on järjestettävä. Näytteenottomahdollisuus olemassa olevan vanhan eläinsuojan ja lietesäiliöiden kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Kiinteistön kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan tai puristenesteiden pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan tarvittaessa seurata mahdollisia vuotoja rakenteissa sekä jaloittelutarhojen valumavesien aiheuttamaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan tai puristenesteiden pääsy vesiuomiin. 9. Laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laidunalueiden tulee säilyä kasvipeitteisinä koko laidunkauden. Laitumella juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että juotto- tai ruokintapaikan ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. (YSL 7, 43, 45 ) Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan jaloittelualueet on rakennettava siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. 10. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle tai melulle altistuvissa kohteissa. Käytössä olevat lietesäiliöt tulee kattaa ja ne tulee pitää katettuna työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli katteena käytetään kelluvaa katetta, sen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta haju-, pöly-, tai meluhaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan. 11. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi

11 Ympäristölupaosasto HAM-2005-Y peltohehtaari 1,5 lypsylehmää, 4 hiehoa tai lihanautaa ja 12 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä levityspeltoa tulee olla vähintään 130 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen mukaisesti. 12. I- ja II-luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella ja levitystä tulisi välttää suojavyöhykealueella eli pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metriä leveä suojaalue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena luokitetuilla pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella aiheuttaa pohjavesien pilaantumisriskin, joten lannan levitystä pohjavesialueilla on vältettävä. Liian lähelle kaivoa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 13. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. 14. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 )

12 Ympäristölupaosasto HAM-2005-Y Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mukaan kaikki nautaeläinten raadot on toimitettava destruktiolaitokselle. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää valvontaviranomainen. 15. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 16. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on asennettava tiiviille alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta vuoto on helpompi havaita ja puhdistaa. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 17. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. (YSL 43, 45, JäteL 6 )

13 Ympäristölupaosasto HAM-2005-Y Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 19. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinsuojakohtaiset eläinmäärät - tiedot laidunnettavista eläinmääristä - toteutuneet lantamäärät - käytettävissä oleva lannan varastotilavuus - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleiden eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - muut jätemäärät ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 20. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja

14 Ympäristölupaosasto HAM-2005-Y Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 21. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 22. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja -kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, ) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Sysmän kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT

15 Ympäristölupaosasto HAM-2005-Y Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Eläinsuoja ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen eikä se sijaitse pohjavesialueella. Nykyisestä eläinsuojasta on matkaa lähimpään vakituisesti asuttuun naapurikiinteistöön noin 140 m ja laajennusosasta noin 160 m. Ympäristöministeriön päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan laajennuksille ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m ja laajennuksen tulisi tapahtua häiriintyvästä kohteesta poispäin. Tapauskohtaista harkintaa tehtäessä on otettu huomioon, että kyseessä on lypsykarjanavetan toiminnan laajentaminen nykyisen tilakeskuksen alueella, ja lupamääräyksissä edellytetään toimia hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lannan levitysalaa tulee olla 130 ha. Hakemusasiakirjojen perusteella levitysalaa on 204,34 ha, joten myös levitysalan suhteen luvan edellytykset täyttyvät, vaikka pohjavesialueella olevat pellot poistettaisiinkin levitysalasta. Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6,42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemus ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen

16 Ympäristölupaosasto HAM-2005-Y Toiminnanharjoittajan tulee mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki /86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus /169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki /763, 24 Jätelaki /1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista /26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Antti Saarinen saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä

17 Ympäristölupaosasto HAM-2005-Y Ilmoitus päätöksestä Sysmän kunta, kunnanhallitus Sysmän kunta, teknisen lautakunnan lupajaosto Lupahakemuksen johdosta muistutuksen tehneet Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Sysmän kunnan virallisella ilmoitustaululla Lähilehdessä Lisätiedot Lisätietoja antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Marja Hiitiö

18 Ympäristölupaosasto HAM-2005-Y

19 Puhelin (03) Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C etunimi.sukunimi@vyh.fi PL 131, HÄMEENLINNA PL 29, LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Telekopio (03) Telekopio (03)