Teuron kylätie 774, Teuro Puh.nro: Sähköposti:

Transkriptio

1 H Ä M E E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Ympäristönsuojeluosasto YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Nro YSO/23/2009 HAM 2009 Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Matti Ali Lekkalan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista. LUVAN HAKIJA Matti Ali Lekkala Teuron kylätie 774, Teuro Puh.nro: Sähköposti: alimatti2@gmail.com Y tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan lypsykarjanavetan toiminnan laajentamiselle. Laajennuksen jälkeen eläinsuojassa tulee olemaan eläinpaikat yhteensä 67 lypsylehmälle, 55 hieholle, 30 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle. Eläinsuojat sijaitsevat Tammelan kunnan Teuron kylässä tilalla Ojala, kiinteistörekisteritunnus LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Hämeen ympäristökeskuksessa suoritemaksu euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, Hämeenlinna Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI Tavastehus, Finland Vesijärvenkatu 11 A PL 29, Lahti Vesijärvenkatu 11 A PB 29, FI Lahtis, Finland

2 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2009 Y TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia yhteensä 15,66 hehtaarin alalle ja lannan luovutussopimuksia 64,51 hehtaarin alalle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee maa ja metsätalousvaltaisella haja asutusalueella, jolla ei ole asema tai yleiskaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee noin kaksi kilometriä Teuron kylätaajamasta pohjoiseen. Uudesta eläinsuojasta on lähimpään naapurikiinteistön asuin tai lomarakennukseen matkaa noin 370 m ja seuraaviin rakennuksiin 400 m. Laajennus toteutetaan osittain nykyisen navetan yhteydessä sijaitsevan nuorkarjapihaton paikalle. Uusi lietesäiliö rakennetaan noin 30 m nykyisestä lietesäiliöstä etelään. Eläinsuoja sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueelle (35) kuuluvan Pehkijärveen laskevan Teuronjoen valuma alueella (35.934). Teuronjokeen on tilakeskuksesta matkaa vesiteitse noin kaksi kilometriä. Eläinsuoja tai lantavarastot eivät sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Mustalammin III luokan pohjavesialue (048255) sijaitsee tilakeskuksesta 1,8 kilometriä itään. Tilakeskuksesta noin 3,7 kilometriä lounaaseen alkaa Pehkijärven Natura 2000 verkostoon kuuluva luonnonsuojelualue. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto. Nykyisessä eläinsuojassa on eläinpaikat 40 lypsylehmälle, 30 hieholle ja 15 alle kuusi kuukautta vanhalle vasikalle. Uuteen laajennusosaan tulee eläinpaikat 62 lypsylehmälle ja nykyiseen navettaan muutosten jälkeen eläinpaikat 25 hieholle, viidelle ummessa olevalle lehmälle sekä 30 alle kuusi kuukautta vanhalle vasikalle. Nykyisiin kestokuivikepohjaisiin nuorkarjan kasvatustiloihin jää eläinpaikat 30 hieholle. Kestokuivikepohjalla kasvatettavia hiehoja lukuun ottamatta eläimet ovat lietelantajärjestelmässä. Pihattoon on tarkoitus rakentaa ritilälattia ja slalomlannanpoistojärjestelmä. Kuivikkeena parsipedeillä ja pikkuvasikoiden karsinoissa käytetään turvetta ja pinta alaltaan 270 m 2 :n kestokuivikepohjassa sekä turvetta että olkea. Eläinsuojassa on luonnollinen ilmanvaihto. Laajennusosaan tulee verhoseinät ja ruokintakaukalot sijoitetaan ulkoseinille. Lypsy tulee tapahtumaan laajennusosaan sijoitettavalla automaattiasemalla. Vasikkaosastolle ja sosiaalitiloihin on mahdollista laajennuksen yhteydessä asentaa vesikeskuslämmitys. Toistaiseksi vasikoilla on säteilylämmittimet.

3 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2009 Y Lannan varastointi Nykyisen navetan yhteydessä on katettu 736 m 3 :n lietesäiliö, jonne lanta pumpataan noin 31 m 3 :n pumppauskaivosta. Noin 30 metrin päähän nykyisestä säiliöstä rakennetaan uusi kokonaistilavuudeltaan m 3 :n kattamaton säiliö, jonne lanta pumpataan nykyisestä säiliöstä. Toiminnanharjoittaja on vuokrannut lisäksi tilavuudeltaan 620 m 3 :n etälietesäiliön. Nykyisessä navetassa lietekuilutilavuutta on 150 m 3 ja uutta kuilutilavuutta rakennetaan 360 m 3. Enimmäiseläinmäärän mukaan laskettuna lietelannan varastotilavuutta tarvitaan ilman laidunnusta vähintään m 3. Lisäksi on otettava huomioon lietesäiliöön johdettavat maitohuoneen pesuvedet 150 m 3 sekä sadevedet noin 150 m 3. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan pohjapinta alaltaan 72 m 2 :n katettu kuivalantala. Lantalaan tulee kolmen metrin korkuiset betoniseinämät ja sen varastotilavuus on 216 m 3. Kestokuivikepohjan varastotilavuus on laskentatavasta riippuen m 3. Kestokuivikepohja tyhjennetään kerran tai kaksi vuodessa joko suoraan peltoon tai lantalaan. Kuivalannan varastotilavuutta tarvitaan ilman laidunnusta vähintään 450 m 3 ja laidunnus huomioon ottaen 300 m 3. Lannan levitys Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa 105,34 ha, josta omaa on 25,17 ha, vuokrapeltoa 15,66 ha ja sopimuspeltoa 64,51 ha. Lannasta levitetään 60 % viikoilla 17 22, noin 20 % viikoilla 26 27, noin 20 % viikoilla Hakijan hallinnassa oleville pelloille lietelanta levitetään multaimella varustetulla lietevaunulla. Sopimuspelloille lietelannan levittää urakoitsija pääasiassa letkulevityskalustolla. Kuivikepohja levitetään keväisin lähinnä sopimuspelloille. Laidunnus ja jaloittelu Lypsylehmiä ja alle kolmen kuukauden ikäisiä vasikoita lukuun ottamatta muita eläimiä laidunnetaan viisi kuukautta vuodessa. Laidunalaa on käytössä omilla pelloilla 7 ha ja vuokrapelloilla noin 11 ha. Eläimet ovat yöt laitumella. Laitumilla ei ole pysyviä eikä kiertäviä ruokintapaikkoja. Juomavesi johdetaan juottoastioihin painevesiletkulla. Laitumet eivät rajoitu vesistöihin. Myöhemmin on tarkoitus rakentaa lehmille asfalttipohjainen jaloittelutarha eläinsuojan ja tuorerehusiilojen reunustamalle alueelle. Tarkkoja suunnitelmia ei hakemuksen yhteydessä ole kuitenkaan esitetty. Säilörehu Esikuivattua säilörehua tehdään 950 t nykyisiin ja rakennettaviin kattamattomiin laakasiiloihin. Puristenesteet laakasiiloista johdetaan keräilykaivon kautta pumppauskaivoon ja edelleen lietesäiliöön. Aperehukomponentit varastoidaan katetuissa siiloissa. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Tilalla on yksi tuotantotoimintaan liittyvä polttoainesäiliö, tilavuudeltaan litraa. Säiliö on varustettu lapon estolaitteella ja sijoitettu katokselliseen tiiviiseen merikonttiin, joka muodostaa samalla suoja altaan. Muita öljytuotteita, enintään 350 litraa, säilytetään tynnyrissä konehallin asfalttilattialla. Viljelyssä käytettävät torjunta aineet ja peittausaineet säilytetään omissa pakkauksissaan lukitussa tilassa konehallissa ja tuorerehun säilöntään käytettävät ai

4 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2009 Y neet omissa pakkauksissaan ulkona betonilaatalla. Maitohuoneessa ja navetassa käytettävät pesuaineet säilytetään karjakeittiössä. Vesihuolto Toiminnassa käytettävä vesi otetaan Pohjois Tammelan vesiosuuskunnan verkostosta. Paras käyttökelpoinen tekniikka Uudessa pihatossa on verhoseiniin perustuva luonnollinen ilmanvaihto. Slalomlannanpoistojärjestelmällä, jossa lietettä kierrätetään, ehkäistään kärpäshaittojen syntymistä. Lanta varastoidaan vesitiiviissä lietesäiliöissä tai vesitiiviissä lantalassa. Lietesäiliöt täytetään alta päin ja säiliöt on katettu joko kiinteällä tai kelluvalla katteella. Myös kuivalantala on katettu. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu itse eläinsuojasta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Haitat ovat suurimmillaan lietelannan sekoituksen ja levityksen aikana. Slalom lannanpoistojärjestelmällä ehkäistään kärpäshaittojen syntymistä eläinsuojissa. Myös turpeen käyttö kuivikkeena ehkäisee kärpäs ja hajuhaittoja. Ruokinnan optimoinnilla vähennetään lannan sisältämien, hajua aiheuttavien typpiyhdisteiden määrää. Lannan varastoinnin aiheuttamaa hajuhaittaa vähennetään käyttämällä uudessa ja vuokrattavassa lietesäiliössä kelluvaa katetta. Olemassa oleva lietesäiliö ja pumppaussäiliö on katettu kiinteällä katteella. Kaikki säiliöt täytetään alta päin. Lannan levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään valitsemalla levitysaika sääolosuhteiden mukaan ja levittämällä lanta joko multaimella varustetulla lietevaunulla tai letkulevittimellä. Päästöt maahan ja vesiin Toiminnasta eläinsuojakiinteistöllä ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta ja säilörehu varastoidaan vesitiiviissä varastoissa. Eläinsuojan kaikki jätevedet, joista maitohuonevesiä on 150 m 3, johdetaan tällä hetkellä lietesäiliöön. Eläinsuojan wc vedet tullaan laajennuksen jälkeen johtamaan joko viemäriverkostoon, jonka on tarkoitus valmistua 2012, tai ne tullaan käsittelemään yhdessä asuinrakennuksen jätevesien kanssa imeytys tai suodatuskentässä, mikäli viemäriverkostoon liittyminen ei ole mahdollista. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Toiminnanharjoittaja on liittynyt myös ympäristötukijärjestelmään. Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy lähinnä toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Laajennuksen myötä lähinnä omalla kalustolla tapahtuva liikenne kasvaa lannanlevityksen ja rehunteon aikana. Maitoauto käy joka toinen päivä, teuras ja välityseläinauto noin kerran kuukaudessa ja rehuauto noin kaksi kertaa kuukaudessa. Kiinteistön osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään muuta kuin kaatopaikkajätettä seuraavasti:

5 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2009 Y Jätelaji Määrä /vuosi Käsittelytapa, toimituspaikka kuolleet eläimet 0 5 eläintä destruktiolaitos, Honkajoki muovit 0,4 t energiajäte, Kiimassuo jäteöljy 100 l ongelmajätteen keräys muut ongelmajätteet ongelmajätteen keräys pilaantunut rehu varastointi lantalassa ja levitys pellolle Keräilyä odottaville eläinraadoille ja muulle eläinperäiselle jätteelle ei tule kylmävarastoa. Kuolleita eläimiä säilytetään etukuormaajan kauhassa pressulla peitettynä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan laajentuvasta toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan laajentaminen lisää lähinnä omalla kalustolla tapahtuvaa lannan ja rehun kuljetusta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliön mahdollisesti rikkoutuessa säiliön salaojat suljetaan ja lietettä siirretään toisiin säiliöihin niin paljon kuin mahdollista. Loput lietteestä imeytetään turpeeseen ja varastoidaan lantalassa tai asianmukaisesti tehdyssä patterissa. Lietesäiliön ympärille tehdään tarvittaessa suojavallit lietteen leviämisen estämiseksi. Lietesäiliöt ja lantalat tarkastetaan silmämääräiset jokaisen tyhjennyksen jälkeen ja salaojien tarkastuskaivojen kautta seurataan mahdollisia lietevuotoja. Jos halkeamia havaitaan, ne korjataan välittömästi. Polttoainesäiliö on sijoitettu katokselliseen suoja altaaseen ja se tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Onnettomuustilanteissa toimitaan palo ja pelastusviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Tilalle laaditaan pelastussuunnitelma yhteistyössä Teuron Kuuslammin VPK:n kanssa. Sähkökatkoihin on varauduttu traktorikäyttöisellä agregaatilla. Liikennöinti on suunniteltu sujuvaksi ja lumitöihin ja liukkauden ehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Tila kuuluu Nasevaan eli nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmään, joten eläinten terveydenhoito on suunnitelmallista painottuen ennaltaehkäisyyn. Tila kuuluu BVD:n ja salmonellan torjuntaohjelmaan. Henkilökunnalle on järjestetty työterveyshuoltopalvelut ja henkilökunta on perehtynyt omavalvontaan. Jyrsijöiden ja muihin tunkeilijoihin on varauduttu kameravalvonnalla, koiralla ja kissoilla.

6 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2009 Y LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Tilalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä lypsylehmien määrä tarkentui 65 lehmän sijasta 67 lehmään. Lisäksi toiminnanharjoittaja ilmoitti, että eläinsuojan laajennusosaa on siirretty muutaman metrin asuinrakennukseen päin ja lietesäiliön sijoituspaikkaa lähemmäs eläinsuojaa. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Tammelan kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Forssan lehdessä Hakemuksesta on päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu tarkastus, josta laadittu erillinen muistio on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja tarkennukset on esitetty toiminnan kuvausosassa. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt päivätyillä kirjeillä lausunnot Tammelan kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä. Tammelan kunnanhallitus ja ympäristölautakunta toteavat samansisältöisissä lausunnoissaan seuraavaa: Tilakeskus ja pellot sijaitsevat maa ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla ei ole yksityiskohtaista kaavaa ja josta Teuron kyläkeskus sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä. Tilan naapurustossa on tavanomaista maaseutumaista asutusta. Tilakeskus tai pellot eivät sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Uusien ajanmukaisten rakennusten vuoksi eläinsuojat, lietteen varastointi ja käsittely on mahdollista järjestää siten, ettei ravinteita huuhtoudu maaperään tai vesistöihin. Saniteettitilojen jätevesien käsittelylle tulee esittää vaihtoehtoinen käsittelyjärjestelmä, jos osoittautuu, että viemäriverkostoon liittyminen ei ole mahdollista. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän terveysvalvonnan johtaja toteaa päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Hakemuksen mukaan kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Sivutuoteasetuksen mukaisista asioista vastaa kunnaneläinlääkäri (Anna Rupponen, Siurilankatu 28, Forssa), joka MMM:n asetuksen No 850/2005 mukaan vastaa näiden asioiden osalta lupa ja valvontaviranomainen. Lannan levitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivoista ja asutuksesta. Toiminnassa tulee käyttää parasta mahdollista tekniikkaa hajuhaittojen vähentämiseksi.

7 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2009 Y Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Tilan käytössä olevien polttoainesäiliöiden ja lantaloiden tulee olla rakenteiltaan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa. Kärpäshaittojen torjuntaa on suoritettava tehokkailla torjuntamenetelmillä. Elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä on hoidettava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, että niistä saatavien elintarvikkeiden hyvä elintarvikehygieeninen laatu voidaan turvata. Eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä säännöllistä rottasotaa. Luonnonvaraisten eläinten pääsy tuotantotiloihin sekä rehuvarastoon on estettävä rakenteellisin keinoin. Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää nautojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. Toiminnassa on noudatettava maa ja metsätalousministeriön alkutuotannolle asettamia vaatimuksia. Määräaikaan mennessä hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta. Hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuuluksi ja esittää vastine hakemuksesta esitetyistä lausunnoista. Hakija ilmoitti, ettei anna vastinetta lausuntojen johdosta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin Lupamääräykset Hämeen ympäristökeskus myöntää Matti Ali Lekkalalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksessa esitetylle eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Eläinmäärät 1. Tilalla Ojala, kiinteistörekisteritunnus , sijaitseviin eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 67 lypsylehmää, 55 hiehoa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Eläinsuojan lopulliset pääpiirustukset tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään neljä kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. (YSL 43 )

8 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2009 Y Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Hämeen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset hakijan lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle ovat olemassa niin, että eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai haittaa ei synny. Lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen haittoja voidaan riittävästi ehkäistä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. Kotieläinsuojien ympäristölupia myönnettäessä ja myönnettyjä ympäristölupia valvottaessa käytetään lannan sisältämään fosforimäärään perustuvia eri eläimet yhteismitallistavia eläinyksikkökertoimia. Kertoimien avulla voidaan arvioida toiminnan luvanmukaisuutta tilanteissa, joissa toiminnan kestäessä tilalla olevien eläinten lajit, ikärakenne ja lukumäärät vaihtelevat. Kertoimet perustuvat ympäristöministeriön antamaan ehdotukseen kotieläinsuojien ympäristölupamenettelyjen selkiyttämiseksi Lopulliset piirustukset on vaadittu toimitettavaksi toiminnan luvanmukaisuuden varmistamiseksi. Lannan, jätevesien ja tuorerehun varastointi ja käsittely 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lantavarastoissa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna 12 kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä eli lietelannalla vähintään 24 m 3 /lypsylehmä, 15 m 3 /hieho tai lihanauta ja 4 m 3 / alle kuusi kuukautta vanha nauta sekä kuivalannalle, kun virtsa imeytetään kuivikkeeseen 15 m 3 / hieho. Jos eläimiä laidunnetaan, lantavarastotilavuudesta voi vähentää laidunnettavien eläinten laidunkauden, kuitenkin enintään neljän kuukauden lantamäärän. Jos lantavarastoa ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,1 m 3 /kattamaton lantala m 2 ja 0,3 m 3 /avopintainen säiliöm 2. Lietesäiliöön johdettavat maitohuoneen pesuvedet ja mahdollinen säilörehun puristeneste on otettava huomioon varastotilavuutta mitoitettaessa. Lantavarastojen lopulliset piirustukset on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään neljä kuukautta ennen varastojen rakentamisen aloittamista. (YSL 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet, mutta ei maitohuoneen pesuvesiä, jotka on erikseen otettava huomioon. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekuilujen ja pumppukaivojen varastotilavuus sekä kuivalantalatilavuuteen kestokuivikepohjat soveltuvin osin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi lannan varastotilavuutta 12 kuukauden varastotarpeeseen nähden. Koska hakemuksessa ei ole esitetty lantavarastojen tarkkoja suunnitelmia, suunnitelmat on vaadittu toimitettavaksi lannan varastoinnin luvanmukaisuuden ja rakenteiden asianmukaisuuden varmistamiseksi.

9 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2009 Y Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja lantavarastojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Ulkopuolisen asiantuntijan laatima selvitys nykyisten lantavarastojen rakenteiden kunnosta ja tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 4, 5, 7, 43, 45, 46, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lantavarastoja koskeva tarkkailu ja selvitysvelvoite ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. Lantaa on käsiteltävä siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. 4. Toiminnassa syntyvät jätevedet on johdettava yleiseen viemäriin tai vesitiiviiseen säiliöön tai puhdistettava talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. Vuoden 2014 alusta eläinsuojan wc vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä lietesäiliöön. Selvitys ja mahdolliset suunnitelmat eläinsuojan wc vesien käsittelystä on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi viimeistään neljä kuukautta ennen käsittelyjärjestelmän rakentamisen aloittamista. (YSL 7, 43, 45 ) Maitohuoneen pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet ovat voimakkaasti kuormittavia, joten niiden asianmukainen käsittely on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määritetään mahdolliselta puhdistamolta vaadittava puhdistusteho. Koska viemäriverkoston toteutuminen alueella on vielä epävarmaa, selvitys wc vesien vaihtoehtoisesta käsittelyjärjestelmästä on vaadittu toimitettavaksi käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi. 5. Jos säilörehua ei pyöröpaalata, säilörehu on varastoitava vesitiiviissä siiloissa, joista puristeneste on kerättävä vesitiiviiseen säiliöön. Myös pilaantunut säilörehu tulee varastoida tai kompostoida tiivispohjaisella alustalla, josta puristeneste ja muut suotovedet kerätään talteen. Uudet rehusiilot ja puristenesteen talteenotto on suunniteltava siten, ettei missään olosuhteissa, esimerkiksi rankkasateiden aikana, puristenestettä sisältävää vettä pääse valumaan maastoon ja vesiin. Ulkopuolisten puhtaiden valumavesien pääsy siiloihin ja puristenestekaivoihin on estettävä. Siilojen ja puristenestekaivojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Ulkopuolisen asiantuntijan laatima selvitys

10 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2009 Y nykyisten säilörehuvarastojen rakenteiden kunnosta ja tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 8, 43, 45 ) Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Pilaantuneen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti vesiä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut rehu on varastoitava samoin kuin tuore säilörehu. Tarkkailu ja selvitysvelvoite ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 6. Vesinäytteen ottomahdollisuus uuden eläinsuojan ja lietesäiliön salaojavesistä on järjestettävä. Vesinäytteen ottomahdollisuus nykyisen eläinsuojan ja lietesäiliön salaojavesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan, virtsan tai puristenesteiden pääsy ojiin, vesistöön ja pohjavesiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Uuden lietesäiliön salaojat on varustettava sulkumekanismein. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan havaita mahdolliset vuodot rakenteissa sekä tarvittaessa seurata niistä aiheutuvaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä ja salaojien sulkumekanismeilla voidaan vähentää pihaalueilta huuhtoutuvan lannan ja rehun määrää ja minimoida onnettomuustilanteessa lietelannan tai puristenesteiden pääsy maastoon ja vesiin. Lannan hyödyntäminen 7. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoalaa eläinmäärän nähden riittävästi. Lantaa voidaan luovuttaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovuttamista toiminnanharjoittaja esittää ympäristökeskukselle voimassa olevan lannan luovutussopimuksen. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle tarvitaan uuden kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeluonnoksen mukaan levitysalaa 70 ha. Hakemuksen mukaan levitysalaa on käytössä 105,34 ha, joten hakijalla on riittävästi peltoalaa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. 8. I ja II luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä lietelantaa saa levittää syksyllä perustettavaan kasvustoon asti, muutoin asti ja jos ympäristölupaa valvova viranomainen on toiminnanharjoittajan toimittamien maastoselvitysten perusteella todennut, että maaperä on riittävän tiivistä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakentees

11 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2009 Y ta riippuen metriä leveä suoja alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sekä lannan levitys talousvesikaivojen lähiympäristössä aiheuttaa pohja tai kaivovesien pilaantumisriskin. Talousvesikaivojen suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja alueiden leveyksiin. Laiduntaminen ja jaloittelutarha 9. Eläinsuojiin johtavien karjakujien/kulkuaukkojen tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Uuden eläinsuojan yhteyteen myöhemmin rakennettava jaloittelutarha tulee toteuttaa niin, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja vesistöjen pilaantuminen on mahdollisimman vähäistä. Tarhan yksityiskohtainen suunnitelma ja selvitys valumavesien ja tarhasta poistettavan sonnan ja mahdollisen kuivikkeen käsittelystä ja varastoinnista tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen tarhan rakentamisen aloittamista. (YSL 7, 43, 45 ) Eläinten kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Kulkuväylille kerääntyvän lannan poistolla voidaan valumavesien ravinnepitoisuuksia vähentää. Jaloittelutarhasta ei hakemuksessa ole esitetty yksityiskohtaisia suunnitelmia, joten suunnitelmat tulee toimittaa hyväksyttäväksi tarhan rakenteiden sekä valumavesien ja tarhasta poistettavan lannan käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi. 10. Laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laidunalueiden tulee säilyä kasvipeitteisinä koko laidunkauden. Laitumella juotto tai ruokintapaikka on perustettava siten, että juotto tai ruokintapaikan ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Ruokinta tai juomapaikka tulee sijoittaa vähintään 100 metrin päähän vesistöstä tai talousvesikaivosta ja vähintään 20 metrin päähän valtaojasta.(ysl 7, 43, 45 ) Laitumen kasvipeitteisyyden säilyttämisellä ja juoma ja ruokintapaikkojen oikealla sijoittamisella voidaan oleellisesti vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöön tai pohjavesiin. Hajuhaittojen vähentäminen 11. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle, melulle tai kärpäsille altistuvissa kohteissa. Lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella ja ne tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli katteena käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyydestä tulee huolehtia. Lietesäiliöt tulee

12 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2009 Y täyttää alta päin. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta haju, pöly, melu tai kärpäshaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristössä on asutusta, joten haju ja kärpäshaitan ehkäisemiseen on kiinnitettävä huomiota. Rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin voidaan kärpästen lisääntymiselle otollisia olosuhteita tehokkaasti välttää sekä vähentää hajua aiheuttavien yhdisteiden haihtumista itse eläinsuojassa. Lietesäiliöiden täyttämisellä alta päin sekä niiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lannan varastoinnin ja sekoituksen aikana. 12. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. Jätteiden käsittely ja kemikaalien varastointi 13. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mukaan kaikki nautojen raadot on toimitettava destruktiolaitokselle. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää em. säädöksiä valvova viranomainen. Eläinraatojen varastointitilat tulee tarvittaessa hyväksyttää maa ja metsätalousministeriön asetuksen N:o 854/2005 mukaisella valvontaviranomaisella.

13 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2009 Y Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin.(ysl 43, 45, JäteL 4, 6 ) Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 15. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiiviiltä alustalta vuodot on helppo havaita ja siistiä pois. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. Toiminnan raportointi 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:

14 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2009 Y eläinmäärät tiedot laidunnettavista eläinmääristä toteutuneet lantamäärät tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista kuolleiden eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Toiminnan muutokset ja muut määräykset 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Hämeen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 19. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43, 46, 83, YSA 30 ) Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen tarkistaa. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet

15 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2009 Y ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja kourujen sekä jaloittelutarhojen rakentamisessa tulee noudattaa maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM RCO C4, ) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Toiminta ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen. Eläinsuojat eivät sijoitu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle tai muulle erityisalueelle. Toiminta ei vaaranna läheisen Pehkijärven luonnonsuojelualueen luontoarvoja. Eläinsuojat sijaitsevat seudulla, jossa kotieläintalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristöministeriön päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan toiminnan laajentamiselle ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m ja laajentamisen tulisi tapahtua lähimmästä häiriintyvästä kohteesta pois päin. Laajennuksen jälkeistä eläinyksikkömäärää vastaavan, tilakeskuksen ulkopuolelle rakennettavan uuden nautaeläinyksikön vähimmäisetäisyyden häiriintyvästä kohteesta tulisi em. ohjekirjeen mukaan olla noin 270 m. Koska kyseessä on nautakarjan kasvatustoiminnan laajennus nykyisen tilakeskuksen alueella ja lähimpään häiriintyvään kohteeseen on eläinsuojasta matkaa noin 370 m, Hämeen ympäristökeskus katsoo, että lupahakemuksessa esitetyillä enimmäiseläinmäärilläkin lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen voidaan riittävästi ehkäistä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettuja haittoja. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät myös lannan levitysalan suhteen.

16 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2009 Y Edellä selostetun perusteella Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6,42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemus ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki /86(YSL) 6 8,28, 31, 34, 36 38, 41 43, 45, 46, 51 57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus /169(YSA) 1, 4, 6, 16 19, 23, 30 Terveydensuojelulaki /763, 24 Jätelaki /1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista /26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)

17 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2009 Y Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Matti Ali Lekkala saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Tammelan kunta, kunnanhallitus Tammelan kunta, ympäristölautakunta Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Tammelan kunnaneläinlääkäri Anna Rupponen Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tammelan kunnan virallisella ilmoitustaululla Forssan lehdessä Lisätiedot Lisätietoja antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä.

18 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2009 Y Valitusoikeus tähän päätökseen on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi insinööri Marja Hiitiö

19 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Hämeen ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Hämeen ympäristökeskukseen. Valitus on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäynti viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Hämeen ympäristökeskus käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 13; postiosoite: PL 131, Hämeenlinna puhelin: ; asiakaspalvelu ; faksi ; aukioloaika: e mail: kirjaamo.ham@ymparisto.fi