YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Dnro HAM-2006-Y

Transkriptio

1 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristönsuojeluosasto Nro YSO/129/2006 Dnro HAM-2006-Y annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista. LUVAN HAKIJA Maatalousyhtymä Isotalo Ari ja Jari Heivatajantie 214, Artjärvi Puh.nro: Sähköposti: Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan lypsykarjanavetan toiminnan laajentamiselle. Eläinsuojissa on laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja 65 lypsylehmälle, 50 hieholle tai lihanaudalle, 37 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle sekä 4 hevoselle. Eläinsuoja sijaitsee Artjärven kunnan Kinttulan kylässä tilalla Paloniemi, kiinteistörekisteritunnus LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle suoritemaksu euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, Hämeenlinna Puh Faksi kirjaamo.ham@ymparisto.fi Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI Tavastehus, Finland Tfn Fax kirjaamo.ham@ymparisto.fi Kauppakatu 11 C PL 29, Lahti Puh Faksi kirjaamo.ham@ymparisto.fi Kauppakatu 11 C PB 29, FI Lahtis, Finland Tfn Fax kirjaamo.ham@ymparisto.fi

2 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia yhteensä 70,65 hehtaarin alalle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevassa yleiskaava ssa tilakeskuksen alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Villikkalanjärven ranta-alue, jonne tilan pellot ulottuvat, on yleiskaavassa loma-asuntoaluetta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Koskenkylänjoen vesistöalueella (16), Artjärven osavalumaalueella (16.003). Nykyisestä eläinsuojasta on matkaa Villikkalanjärveen noin 330 m. Laajennus tapahtuu järvestä pois päin. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Kirkonmäen I-luokan pohjavesialue ( ), joka sijaitsee noin 1,7 kilometrin päässä. Lähimpään naapurikiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen on matkaa noin 430 m. Lähialueella on muitakin nautakarjatiloja. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Navetta Nykyisessä parsinavetassa on eläinpaikat 22 lypsylehmälle, 15 hieholle ja 7 alle kuusi kuukautta vanhalle naudalle. Laajennuksen yhteydessä nykyinen navetta muutetaan nuorkarjakasvattamoksi, jonne tulee eläinpaikat 28 hieholle ja 22 alle kuusi kuukautta vanhalle vasikalle. Lannankäsittelyjärjestelmänä on kuivikelanta ja kuivikkeena käytetään olkea. Nykyisen navetan jatkoksi rakennettavaan uuteen lämpimään parsipihattoon tulee eläinpaikat 65 lypsylehmälle ja 22 hieholle ja 15 juottovasikalle. Lypsy tulee tapahtumaan lypsyasemalla. Makuuparret varustetaan parsimatolla. Lannankäsittelymenetelmänä on lietelanta lukuun ottamatta vasikoita, joilla on karsinoissa kuivikepohja. Lantakäytävät varustetaan lantaraapalla. Vasikoiden kuivikepohjat tyhjennetään nykyisen navetan yhteydessä olevaan lantalaan ja virtsa johdetaan lietesäiliöön. Uuden navetan maitohuonetta, sosiaalitiloja ja vasikkakarsinoita lämmitetään aluksi sähköllä, mutta myöhemmin on tarkoitus rakentaa hakelämpökeskus. Maitohuoneen lämmityksessä hyödynnetään mahdollisesti myös maitotankin jäähd y- tyksessä vapautuvaa lämpöä. Nykyisessä navetassa on alipaineilmastointi, mutta uuden osan ilmastointijärjestelmää ei ole ratkaistu. Talli Tallirakennukseen tulee eläinpaikkoja neljälle hevoselle. Tallin kuivikepohja tyhjennetään navetan yhteydessä olevaan lantalaan. Kuivikkeena käytetään olkea. Lannan varastointi Nykyisen navetan yhteydessä on kuivalantala ja 100 m 3 :n katettu virtsasäiliö. Laajennuksen yhteydessä kuivalantalaa, joka ei tällä hetkellä täytä vaatimuksia,

3 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y korjataan ja laajennetaan, jolloin lantalan varastotilavuudeksi tulee 325 m 3. Tarkkoja korjaussuunnitelmia ei ole esitetty hakemusasiakirjoissa. Tarvittava kuivalannan varastotilavuus ilman laidunnusta on 389 m 3. Kun otetaan huomioon hevosten ja nuorkarjakasvattamoon sijoitettavien nautojen laidunnus, lantalatilavuus on riittävä. Sadevedet mukaan laskien virtsasäiliötilavuutta tarvitaan ilman laidunnusta 158 m 3 ja laidunnus huomioon ottaen 112 m 3. Koska virtsasäiliö on tilavuudeltaan 100 m 3, osa virtsasta ja lantalan sadevesistä on siirrettävä lietesäiliöön. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi hyötytilavuudeltaan m 3 :n suuruinen lietesäiliö. Kun otetaan huomioon lietesäiliöön johdettavat vasikoiden virtsa ja virtsasäiliöstä siirrettävä neste sekä maitohuonepesuvedet 150 m 3 tarvittava lietelannan vähimmäisvarastotilavuus ilman laidunnusta on m 3. Kun otetaan huomioon eläinten laidunnus, suunniteltu tilavuus on kuitenkin riittävä. Laidunnus Säilörehu Lannan levitys Hevosia, nuorkarjaa ja hiehoja laidunnetaan vähintään neljä kuukautta vuodessa. Laidunalaa on käytössä 18 ha. Osa laitumista ulottuu Villikkalanjärven rannan luontaiseen puusto- ja pensasvyöhykkeeseen asti. Eläimet eivät kuitenkaan pääse laiduntamaan veteen asti. Laitumilla on kiertävät juoma- ja ruokintapaikat. Esikuivattua säilörehua tehdään 700 tonnia vuodessa. Tilalla on tällä hetkellä kolme katettua laakasiiloa, joista puristeneste johdetaan 12 m 3 :n umpikaivoon. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusia siiloja, jotka ovat aluksi kattamattomia, mutta jotka varaudutaan kattamaan myöhemmin. Uusista laakasiiloista tai niiden puristenesteiden keräilystä ei ole esitetty tarkkoja suunnitelmia. Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on käytettävissä peltoa hakemuksen mukaan 106,49 ha, josta omaa on 35,84 ha ja vuokrapeltoa 70,65 ha. Levitysalasta 6,1 ha sijaitsee Koivulehdon I-luokan pohjavesialueella ( ). Tarvittava levitysala on enimmäiseläinmäärällä 60 ha. Lanta levitetään viikoilla 16-42, pääosin kuitenkin keväällä kylvömuokkauksen yhteydessä. Lietelanta levitetään hajalevityskalustolla. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Tilakeskuksessa on kaksi tuotantotoimintaan liittyvää, tilavuudeltaan litran polttoainesäiliötä. Säiliöt tullaan sijoittamaan korokereunalla varustetulle betonialustalle konehalliin. Muita öljytuotteita, enintään 500 litraa, säilytetään varastohallissa. AIV-liuokset, viljelyssä käytettävät torjunta-aineet ja peittausaineet hankitaan keväällä, joten niitä ei pääsääntöisesti säilytetä tilalla. Vähäisiä määriä kasvinsuojeluaineita säilytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Maitohuoneessa käytettävät pesuaineet säilytetään maitohuoneessa. Vesihuolto Toiminnassa käytettävä vesi otetaan tilan omasta kaivosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojien ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Hajuhaitat ovat suurimmillaan lietesäiliön sekoituksen ja lannan levityksen aikana. Levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään levi-

4 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Päästöt maahan ja vesiin tysaikojen valinnalla ja multaamalla lanta välittömästi levityksen jälkeen kevä i- sin ja syksyisin levitettäessä. Toiminnasta eläinsuojakiinteistöllä ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta varastoidaan vesitiiviissä lantavarastoissa. Sosiaalitilojen jätevedet ja maitohuoneen pesuvedet, joita arvioidaan syntyvän noin 150 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla va l- tioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Omalla kalustolla tapahtuva liikenne on vilkkainta lannan levityksen ja rehunteon aikana. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Kiinteistön osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään jätettä seuraavasti: Jätelaji Määrä /vuosi Käsittely- ja toimituspaikka kuolleet eläimet 1500 kg destruktiolaitos, Honkajoki muovit 500 kg energiajätteen keräyspiste jäteöljy 100 l ongelmajätteen keräyspiste muut ongelmajätteet -- ongelmajätteen keräyspiste metalliromu -- metallinkeräys pilaantunut rehu -- kuivalantala ja edelleen levitys pellolle Keräilyä odottaville eläinraadoille ja muulle eläinperäiselle jätteelle ei tule kylmävarastoa. Kuolleita eläimiä säilytetään etukuormaajan kauhassa pressulla peitettynä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan laajentuvasta toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliöt ovat maan sisällä, joten rikkoutumisriski on suhteellisen pieni. Ongelmatilanteessa lietesäiliön ympärille voidaan tehdä suojavallit, joiden sisällä liete imeytetään kuivikkeeseen. Öljysäiliöt sijoitetaan konehalliin korokereunaiselle betonialustalle. Lanta- ja rehuvarastojen, öljysäiliöiden sekä lannanlevitys-

5 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y kaluston kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdytään vaadittaviin korjaustoimenpiteisiin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Toiminnanharjoittaja on pidetyn tarkastuksen yhteydessä ilmoittanut, että osa hakemuksessa ilmoitetuista hiehopaikoista muuttuu lypsylehmäpaikoiksi. Lypsylehmille tulee hakemuksessa ilmoitetun 60 eläinpaikan sijasta 65 eläinpaikkaa ja hiehoille vastaavasti viisi paikkaa ilmoitettua vähemmän. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Artjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Orimattilan Sanomissa Hakemuksesta on päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Toiminnanharjoittajan myöhemmin ilmoittamat muutokset eläinmäärissä ovat niin vähäisiä eivätkä ne lisää hankkeesta mahdollisesti aiheutuvia, ympäristön kannalta haitallisia vaikutuksia, joten Hämeen ympäristökeskus on katsonut, että lupahakemuksesta ei ollut tarpeen tiedottaa uudelleen. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu tarkastus, josta on laadittu erillinen muistio. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja tarkennukset on esitetty toiminnan kuvausosassa. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt päivätyillä kirjeillä lausunnot Artjärven kunnanhallitukselta ja tekniseltä lautakunnalta sekä Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymältä. Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveyde n- huolto esittää päivätyssä lausunnossaan, että hakemuksessa esitetty eläinsuojan laajennus voidaan terveydelliseltä kannalta hyväksyä. Artjärven kunnanhallitus toteaa päivätyssä lausunnossaan, että se puoltaa ko. ympäristöluvan myöntämistä maatalousyhtymälle kunnan teknisen lautakunnan mukaisin ehdoin. Yleiskaavassa tilakeskus on maa- ja metsätalousaluetta. Yleiskaavan toteutumisen ja haja-asutuksen osalta lupa voidaan myö n- tää. Kyseessä on osittain kaavan mukaisesta toiminnasta. Alueelle ei ole suunnitteilla kaavamuutoksia eikä käyttötarkoitukset ole muuttumassa. Artjärven tekninen lautakunta esittää päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Lupa eläinsuojan laajentamiselle voidaan myöntää normaaleilla eläinsuojan lupamääräyksillä, joissa huomioidaan mm. riittävä lantatilavuus, lietesäiliön vesitiiveys, lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala sekä jätevesien, kuolleiden eläinten ja jätteiden asianmukainen käsittely. Lupamääräyksillä tulee varmistaa, että tilalla on riittävät lannan varastointitilat ja riittävästi la n- nan levitysalaa.

6 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Muistutukset ja mielipiteet - Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) annettuja määräyksiä. Lannan varastointi, käsittely ja levitys eivät saa aiheuttaa vaaraa talousvedelle eikä vesistöille. - Lannan levityspelloista 6,1 ha sijaitsee Koivulehdon I-luokan pohjavesialueella ja Artjärven kunnan päävedenottamon läheisyydessä. Osa peltolohkoista ulottuu myös varsinaiselle pohjaveden muodostumisalueelle. Pohjaveden pilaamisriskin välttämiseksi tulee lannan levitys I-luokan pohjavesialueella kieltää kokonaan. - Eläinsuoja sijaitsee noin 300 metrin päässä Villikkalanjärvestä, joten erityistä huomiota tulee kiinnittää lantavarastojen kunnon tarkkailuun valumien estämiseksi. Eläinsuojan laajennuksen ja uusien lantavarastojen salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteen ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan tai puristenesteiden pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteissa. - Lähimpään naapurikiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen on eläinsuojan laajennusosasta matkaa noin 500 m. Keskustaajamaan on eläinsuojasta matkaa 2,2 km. Koska asuinkiinteistöt sijaitsevat näin lähellä tulee lantavarastot kattaa hajuhaittojen vähentämiseksi. Määräaikaan mennessä hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta. Hakijan vastine Toiminnanharjoittajalle on varattu päivätyllä kirjeellä tilaisuus vastineen antamiseen lausuntojen johdosta. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut tilalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä, ettei anna vastinetta lausuntojen johdosta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset lausuntoihin Lupamääräykset Hämeen ympäristökeskus myöntää Maatalousyhtymä Ari ja Jari Isotalolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. 1. Tilalla Paloniemi, kiinteistörekisteritunnus , sijaitseviin eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 65 lypsylehmää, 50 hiehoa tai lihanautaa ja 37 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa sekä neljä hevosta. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristöva i- kutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 )

7 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lanna ntuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. Eläinmäärä tulee mitoittaa myös kulloinkin käytettävissä olevan lannan varastotilavuuden mukaan. 2. Toiminnassa syntyvä lanta- ja virtsa on varastoitava vesitiiviissä lantavarastoissa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna 12 kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä eli lietelannalle vähintään 24 m 3 /lypsylehmä, 15 m 3 /hieho tai lihanauta ja kuivalannalle 9 m 3 /hieho tai lihanauta ja 2,4 m 3 /alle kuusi kuukautta vanha nauta sekä virtsalle 4 m 3 /hieho tai lihanauta ja 1,2 m 3 /alle kuusi kuukautta vanha nauta. Jos eläimiä laidunnetaan, lantavarastotilavuudesta voi vähentää laidunnettavien eläinten laidunkauden, kuitenkin enintään neljän kuukauden lantamäärän. Jos lantavarastoa ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,1 m 3 /kattamaton lantala-m 2 ja 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2. Lietesäiliöön johdettavat maitohuoneen pesuvedet ja säilörehun puristeneste on otettava huomioon varastotilavuutta mitoitettaessa. Selvitys ja suunnitelmat kuivalantalan korjaustoimenpiteistä sekä lietesäiliöiden pääpiirustukset tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vähintään kaksi kuukautta ennen rakentamisen aloittamista.(ysl 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet, mutta ei maitohuoneen pesuvesiä, jotka on erikseen otettava huomioon. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. Hakemusasiakirjat eivät sisällä kuivalantalan korjaussuunnitelmia eivätkä lietesäiliöiden piirustuksia. Ne tulee toimittaa varastoinnin luvanmukaisuuden varmistamiseksi. 3. Jos säilörehua ei pyöröpaalata, säilörehu on varastoitava vesitiiviissä siiloissa, joista puristeneste on kerättävä vesitiiviiseen säiliöön. Tuoreen rehun puristenesteelle on varattava varastotilavuutta 0,15 m 3 / rehutonni ja esikuivatun rehun puristenesteelle 0,05 m 3 / rehutonni. Myös pilaantunut säilörehu tulee varastoida tai kompostoida tiivispohjaisella alustalla, josta suotovedet kerätään talteen. Rakennettavien rehusiilojen pääpiirustukset ja selvitys puristenesteen varastotilan riittävyydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vähintään kuukautta ennen siilojen käyttöönottoa.(ysl 43, 45 ) Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Pilaant u- neen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti vesiä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut rehu on varastoitava samoin kuin tuore säilö-

8 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y rehu. Rehusiilojen suunnitelmat eivät sisälly hakemusasiakirjoihin ja ne tulee toimittaa rehun asianmukaisen varastoinnin varmistamiseksi. 4. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus, joten maahan valunut lanta on korjattava pois. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. 5. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja koskeva tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 6. Eläinsuojiin johtavien karjakujien/kulkuaukkojen tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Eläinsuojan yhteyteen mahdollisesti rakennettava jaloittelutarha tulee rakentaa niin, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja vesistöjen pilaantuminen on mahdollisimman vähäistä. Tarhan yksityiskohtainen suunnitelma ja selvitys valumavesien ja tarhasta poistettavan lannan käsittelystä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen tarhan rakentamisen aloittamista. (YSL 7, 43, 45 ) Eläinten kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Kulkuväylille kerääntyvän lannan poistolla voidaan valumavesien ravinnepitoisuuksia vähentää. Koska hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty jaloittelutarhan yksityiskohtaisia suunnitelmia, suunnitelmat tulee toimittaa viranomaisen hyväksyttäväksi tarhan rakenteiden sekä valumavesien käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi.

9 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Toiminnassa syntyvät jätevedet on johdettava viemäriin tai vesitiiviiseen säiliöön tai puhdistettava talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. (YSL 7, 43, 45 ) Maitohuoneen pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet ovat voimakkaasti kuormittavia, joten niiden asianmukainen käsittely on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määritetään mahdolliselta puhdistamolta vaadittava puhdistusteho. 8. Vesinäytteen ottomahdollisuus uuden eläinsuojan, lantavarastojen, tuorerehusiilojen sekä mahdollisten jaloittelutarhojen kuivatusvesistä on järjestettävä. Näytteenottomahdollisuus olemassa olevan eläinsuojan sekä lanta- ja virtsavaraston kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuukustannuksin on mahdollista. Kiinteistön kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan tai puristenesteiden pääsy ojiin, vesistöön ja pohjavesiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan tarvittaessa seurata mahdollisia vuotoja rakenteissa sekä jaloittelutarhojen valumavesien aiheuttamaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan tai puristenesteiden pääsy vesiuomiin. 9. Laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laidunalueiden tulee säilyä kasvipeitteisinä koko laidunkauden. Laitumella juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että juotto- tai ruokintapaikan ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Ruokinta- tai juomapaikka tulee sijoittaa vähintään 100 metrin päähän vesistöstä tai talousvesikaivosta ja vähintään 20 metrin päähän valtaojasta.(ysl 7, 43, 45 ) Laitumen kasvipeitteisyyden säilyttämisellä ja juoma- ja ruokintapaikkojen oikealla sijoittamisella voidaan oleellisesti vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöön tai pohjavesiin. 10. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle tai melulle altistuvissa kohteissa. Käytössä olevat lietesäiliöt tulee täyttää alta päin sekä kattaa ja ne tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli katteena käytetään kelluvaa katetta, sen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti.

10 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta haju-, pöly-, tai meluhaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan. 11. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää, 4 hiehoa tai lihanautaa, 12 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa sekä 3 hevosta kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä levityspeltoa tulee olla vähintään 60 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen mukaisesti. 12. I- ja II-luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella ja levitystä tulisi välttää suojavyöhykealueella eli pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Koivulehdon I-luokan pohjavesialueella ( ) lannan levitys on kuitenkin kielletty koko pohjavesialueella. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena luokitetuilla pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella aiheuttaa pohjavesien pilaantumisriskin, joten lannan levitystä pohjavesialueilla on vältettävä. Koivulehdon pohjavesialueella on Artjärven kunnan päävedenottamo. Alueen pohjavesissä on aiemmin todettu kohonneita nitraattipitoisuuksia, joten levityskielto koko alueelle on perusteltua. Liian lähelle kaivoa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 13. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. (NaapL 17 )

11 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. 14. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mukaan kaikki nautaeläinten raadot on toimitettava destruktiolaitokselle. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää valvo n- taviranomainen. 15. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tä l- laisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon.

12 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin va l- misteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännö l- lisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta vuoto on helpompi havaita ja puhdistaa. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 17. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

13 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Artjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannan levityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinsuojakohtaiset eläinmäärät - tiedot laidunnettavista eläinmääristä - toteutuneet lantamäärät - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleiden eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvo llisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 20. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Artjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 21. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 22. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Artjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 )

14 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja -kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, ) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetus ta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Artjärven kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Toiminnassa tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Artjärven kunnassa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonno n- suojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Toiminta ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen eikä se sijoitu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle. Eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jossa kotieläintalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristöministeriön päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan toiminnan laajentamiselle ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m ja laajentamisen tulee tapahtua lähimmästä häiriintyvästä kohteesta pois päin. Eläinsuojasta on matkaa lähimpään vakituisesti asuttuun naapurikiinteistöön noin 430 m. Tapauskohtaista harkintaa tehtäessä on lisäksi otettu huomioon, että kyseessä on lypsylehmänavetta ja lupamääräyksin voidaan riittävästi ehkäistä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettuja haittoja. Luvan myöntämisen

15 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y edellytykset täyttyvät myös levitysalan suhteen, vaikka I- ja II-luokan pohjavesialueille sijoittuva pelto, yhteensä noin 6,1 ha, poistettaisiinkin levitysalasta. Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6,42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemus ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asia n- tuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteut u- misesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki /86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus /169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki /763, 24 Jätelaki /1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista /26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)

16 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Maatalousyhtymä Isotalo Ari ja Jari saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Artjärven kunta, kunnanhallitus Artjärven kunta, tekninen lautakunta Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Artjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla Orimattilan Sanomissa Lisätiedot Lisätietoja antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä.

17 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Marja Hiitiö

18 Puhelin (03) Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C etunimi.sukunimi@vyh.fi PL 131, HÄMEENLINNA PL 29, LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Telekopio (03) Telekopio (03)