YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Dnro HAM-2006-Y

Transkriptio

1 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristönsuojeluosasto Nro YSO/61/2007 Dnro HAM-2006-Y annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Arto Olkkosen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista. LUVAN HAKIJA Arto Olkkonen Valtatie 662, Pohela Puh.nro: , Sähköposti: Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan lypsykarjanavetan toiminnan laajentamiselle. Kahdessa erillisessä eläinsuojassa tulee toiminnan laajennuksen jälkeen olemaan eläinpaikkoja yhteensä 82 lypsylehmälle, 43 hieholle tai lihanaudalle ja 30 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle. Eläinsuojat sijaitsevat Hartolan kunnan Pohjolan kylässä tilalla Siltala, kiinteistörekisteritunnus LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukseen suoritemaksu euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, Hämeenlinna Puh Asiakaspalvelu Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI Tavastehus, Finland Tfn Kundservice Kauppakatu 11 C PL 29, Lahti Puh Asiakaspalvelu Kauppakatu 11 C PB 29, FI Lahtis, Finland Tfn Kundservice

2 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Hartolan kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt nykyiselle toiminnalle ympäristöluvan Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia yhteensä 22 hehtaarin alalle ja lannanlevityssopimuksia 20 hehtaarin alalle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole oikeusvaikutteista asema- tai yleiskaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Kymijoen vesistön (14) Sysmän reitin (14.8) Uurajärven (14.86) Kalhonjoen alueella (14.861). Kilpijokeen, joka laskee Kalhonlammen kautta Kalhonjokeen, on nykyisestä eläinsuojasta matkaa vain 20 m. Eläinsuojan yhteydessä olevat lantavarastot sijaitsevat navettarakennuksen ja joen välissä. Uudesta pihattonavetasta, joka rakennetaan Kilpijoen toiselle puolelle metsän laitaan noin 400 metriä kaakkoon nykyisestä tilakeskuksesta, on jokeen matkaa 214 m ja navetan yhteyteen rakennettavasta uudesta lietesäiliöstä ja paikalla jo olevista lietesäiliöistä m. Nykyinen eläinsuoja sijaitsee Kalhon IIluokan pohjavesialueella ( ), ei kuitenkaan varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Uusi pihattonavetta ja sen yhteydessä olevat lietesäiliöt sijoittuvat pohjavesialueen ulkopuolelle noin 200 metrin päähän pohjavesialueen rajasta. Nykyisestä navetasta on lähimpään naapurikiinteistön asuinrakennukseen matkaa noin 330 m ja uudesta pihatosta noin 450 m. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto ja laajennuksen jälkeen maitoa tuotetaan litraa ja naudanlihaa kg vuodessa. Nykyisessä navetassa on lehmille 35 parsipaikkaa, jotka ovat kuivikelannalla. Nuorkarjalle ja lihanaudoille sekä ummessa oleville lehmille on ryhmäkarsinat, joissa on lietelantajärjestelmä. Navetassa on tilat yhteensä 39 lypsylehmälle, 34 hieholle, 25 lihanaudalle ja 12 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Uuden pihaton valmistuttua nykyiseen navettaan tullaan sijoittamaan yli kolme kuukautta vanhat vasikat, lihanaudat sekä osa hiehoista. Rakenteellisia muutoksia ei tehdä, joten osa hiehoista sijoitetaan parsipaikoille. Uuteen pihattonavettaan tulee eläinpaikat lypsylehmille, 20 ensisijaisesti siemennetylle hieholle ja pikkuvasikoille. Navettaan tulee alipaineinen ilmastointi ja lypsy tulee tapahtumaan automaattilypsyasemalla. Lannankäsittelymenetelmänä on lietelanta. Lantakäytävät varustetaan lantaraapalla ja lietekuilut toimivat padotusperiaatteella.

3 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Lannan varastointi Nykyisen navetan yhteydessä on pinta-alaltaan 142 m 2 :n ja varastotilavuudeltaan 355 m 3 :n avolantala sekä hyötytilavuudeltaan 200 m 3 :n avonainen betonielementtirakenteinen lietesäiliö. Lantalan alla on 25 m 3 :n betoninen virtsasäiliö. Uuden pihaton rakennuspaikalla on hyötytilavuudeltaan 698 m 3 :n betonielementtirakenteinen lietesäiliö ja 200 m 3 :n kreosootilla kyllästetystä puusta valmistettu säiliö. Molemmat säiliöt ovat kattamattomia. Pihattonavetan viereen rakennetaan uusi hyötytilavuudeltaan m 3 :n avonainen betonielementtisäiliö. Lietelannan varastotilavuutta tulee olemaan lietekuilutilavuus mukaan lukien yhteensä m 3. Laidunnus ja jaloittelu Ummessa olevia lehmiä ja hiehoja laidunnetaan kolme kuukautta vuodessa. Laidunalaa on käytössä 21 ha, josta osa on perinnebiotooppialuetta. Osa laitumista on pohjavesialueella ja osa rajoittuu Kilpijokeen. Laitumella on kiertävä juomapaikka. Säilörehu Lannan levitys Esikuivattua säilörehua varastoidaan nykyiseen torniin 480 tonnia sekä pyöröpaalataan 148 tonnia vuodessa. Myöhemmin rakennettaviin laakasiiloihin, joista ei ole esitetty tarkkoja suunnitelmia, tullaan rehua varastoimaan 633 tonnia vuodessa. Tornista puristeneste johdetaan umpisäiliöön ja laakasiiloista lietesäiliöön. Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä peltoa 94,72 ha, josta omaa on 52,72 ha, vuokrapeltoa 22 ha ja sopimuspeltoa 20 ha. Levitysalasta 13,57 ha sijaitsee Kalhon pohjavesialueella, pääosin sen suojavyöhykealueella. Lietelannasta levitetään 65 % keväällä ennen kylvömuokkausta ja 35 % kesällä viikoilla Kuivalanta levitetään keväällä ennen kylvömuokkausta. Lietelannan levitys tapahtuu hajalevityskalustolla. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Tilalla on polttoainesäiliötilavuutta 1300 litraa. Säiliö, joka sijaitsee uuden pihaton rakennuspaikalla pohjavesialueen ulkopuolella, on varustettu laponestolaitteella, mutta sitä ei ole sijoitettu tiiviille alustalle. Muita öljytuotteita, enintään 600 litraa, säilytetään korjaamohallissa. AIV-liuokset, viljelyssä käytettävät torjunta- ja peittausaineet hankitaan keväällä kasvukauden tarvetta varten ja ne säilytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Vesihuolto Toiminnassa käytettävä vesi otetaan tilakeskuksessa sijaitsevasta omasta kaivosta sekä uuden pihaton yhteyteen mahdollisesti rakennettavasta uudesta kaivosta. Paras käyttökelpoinen tekniikka Eläinsuoja suunnitellaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Lanta varastoidaan vesitiiviissä alta päin täytettävissä lietesäiliöissä ja vesitiiviissä lantalassa. Lanta levitetään pääosin ennen kylvömuokkausta, jolloin ravinnehuuhtoumat voidaan minimoida.

4 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu itse eläinsuojasta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Eläinsuojan aiheuttamaa haju- ja kärpäshaittaa vähennetään käyttämällä kuivikkeena oljen ohella turvetta, joka vähentää tehokkaasti ammoniakin haihtumista ilmaan ja joka ei happamana sovellu kärpästen muninta-alustaksi. Hajuhaitat ovat suurimmillaan lietelannan sekoituksen ja levityksen aikana. Lannan levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään valitsemalla levitysaika sääolosuhteiden mukaan ja multaamalla lanta välittömästi levityksen jälkeen silloin, kun ei levitetä kasvustoon. Päästöt maahan ja vesiin Eläinsuojien toiminnasta ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Eläinsuojien kaikki pesuvedet, maitohuoneen pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet mukaan lukien johdetaan lietesäiliöön. Maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin 250 m 3 vuodessa. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla va l- tioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä ja levittämällä lanta pääsääntöisesti ennen kylvömuokkausta ja välttämällä syyslevitystä. Toiminnanharjoittaja on myös liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy lähinnä toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Maitoauto käy joka toinen päivä ja rehu- ja eläinkuljetusauto kerran kuukaudessa. Omalla kalustolla tapahtuva liikenne on vilkkainta lannanlevityksen ja rehunteon aikana. Kiinteistön osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään muuta kuin kaatopaikkajätettä seuraavasti: Jätelaji Määrä /vuosi Käsittely- ja toimituspaikka kuolleet eläimet 0,5 t destruktiolaitos, Honkajoki muovit - Kuusakoski Oy ongelmajätteet - ongelmajätekeräys metalliromu - metallinkeräys pilaantunut rehu - levitys pellolle Keräilyä odottaville elä inraadoille ja muulle eläinperäiselle jätteelle ei tule kylmävarastoa. Kuolleita eläimiä säilytetään lantalassa pressulla peitettynä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan laajentuvasta toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua.

5 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Onnettomuus- ja toiminnalliset riskit aiheutuvat lähinnä laitehäiriöistä, eläintaudeista sekä tulipalosta, joihin voi varautua parantamalla alkusammutusvalmiutta. Edellä mainitut riskit koskevat lähinnä tilan omaa tuotantoa eivätkä aiheuta ympäristövahinkoja. Lietesäiliöt ovat maan sisällä, joten niiden rikkoutumisriski on suhteellisen pieni. Ongelmatilanteessa lietesäiliön ympärille voidaan tehdä suojavallit, joiden sisällä liete imeytetään turpeeseen. Rikkoutuneesta säiliöstä liete voidaan siirtää toiseen säiliöön. Nykyisen navetan yhteydessä sijaitsevien liete- ja virtsasäiliön kohdalla maalaji on savea eikä säiliöitä ole salaojitettu, joten vuototapauksissa riski lietteen suotautumisesta pohjavesiin tai Kilpijokeen on pieni. Liete- ja öljysäiliöiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdytään vaadittaviin korjaustoimenpiteisiin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Toiminnanharjoittaja on toimittanut uuden asemapiirroksen, jossa uusi pihattonavetta ja lietesäiliöt on siirretty pohjavesialueen ulkopuolelle. Hakemuksesta kuuluttaminen on tehty näin muutettujen hakemusasiakirjojen perusteella. Tilalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä toiminnanharjoittaja toimitti pihattonavetan uuden pohjapiirustuksen, joka poikkeaa joiltakin osin hakemusasiakirjoihin liitetystä luonnospiirustuksesta. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Hartolan kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Itä-Häme lehdessä Hakemuksesta on päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Hämeen ympäristökeskus on katsonut, että lupahakemuksesta kuuluttamisen jälkeen uuden eläinsuojan pääpiirustuksiin tehdyt muutokset eivät ole sellaisia, että lupahakemuksesta olisi ollut tarpeen tiedottaa uudelleen. Lupahakemuksessa mainituilla kiinteistöillä on suoritettu tarkastus, josta on laadittu erillinen muistio. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja tarkennukset on esitetty toiminnan kuvausosassa. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt päivätyillä kirjeillä lausunnot Hartolan kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Hartolan ympäristölautakunta esittää päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Tilakeskus sijaitsee Päijät-Hämeen seutukaavan mukaisesti maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Lupa eläinsuojan laajennukselle voidaan myöntää normaaleilla eläinsuojan lupamääräyksillä huomioiden mm. riittävä lantalati-

6 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Muistutukset ja mielipiteet lavuus, lantavarastojen vesitiiveys, lannanlevitykseen käytössä oleva peltopinta-ala sekä jätevesien, kuolleiden eläinten ja jätteiden asianmukainen käsittely. Pohjavesialueen läheisyys tulee huomioida lupamääräyksissä. - Kyseessä olevan tilan toiminnasta ei ole tullut valituksia Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hartolan kunnanhallitus ei antanut lausuntoa hakemuksen johdosta. Määräaikaan mennessä hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta. Hakijan vastine Hakija ilmoitti tilalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä, ettei anna vastinetta la u- sunnon johdosta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin Lupamääräykset Hämeen ympäristökeskus myöntää Arto Olkkonen ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksessa esitetylle eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. 1. Tilalla Siltala, kiinteistörekisteritunnus , sijaitseviin eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 82 lypsylehmää, 43 hiehoa tai lihanautaa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lanna ntuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Hämeen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset hakijan lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle ovat olemassa niin, että eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai haittaa ei synny. Lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen haittoja voidaan riittävästi ehkäistä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristöva i- kutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia.

7 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lantavarastoissa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna 12 kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä eli vähintään 24 m 3 /lypsylehmä, 15 m 3 /hieho tai lihanauta ja 4 m 3 /alle kuusi kuukautta vanha nauta. Jos eläimiä laidunnetaan, lantavarastotilavuudesta voi vähentää laidunnettavien eläinten laidunkauden, kuitenkin enintään neljän kuukauden lantamäärän tai jos eläimet ovat yöt sisällä enintään kahden kuukauden lantamäärän. Jos lantavarastoa ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,1 m 3 /avonainen lantala-m 2 ja 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2. Lietesäiliöön johdettavat maitohuoneen pesuvedet ja säilörehun puristeneste on otettava huomioon varastotilavuutta mitoitettaessa. (YSL 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien pesuvedet lukuun ottamatta maitohuoneen pesuvesiä, jotka on erikseen otettava huomioon. Lietesäiliötilavuuteen vo i- daan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. 3. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus, joten maahan valunut lanta on korjattava pois. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. 4. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Selvitys nykyisten lanta- ja virtsavarastojen tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään.

8 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Jos säilörehua ei pyöröpaalata, säilörehu on varastoitava vesitiiviissä siiloissa, joista puristeneste on kerättävä vesitiiviiseen säiliöön. Myös pilaantunut säilörehu tulee varastoida tai kompostoida tiivispohjaisella alustalla, josta suotovedet kerätään talteen. Rehusiilot ja puristenesteen talteenotto on suunniteltava siten, ettei missään olosuhteissa, esimerkiksi rankkasateiden aikana, puristenestettä sisältävää vettä pääse valumaan maastoon ja pohjavesiin. Ulkopuolisten puhtaiden sade- ja valumavesien pääsy siiloihin ja puristenestekaivoihin on estettävä. Tuoreen rehun puristenesteelle on varattava varastotilavuutta 0,15 m 3 /rehutonni ja esikuivatun rehun puristenesteelle 0,05 m 3 /rehutonni. Uusien laakasiilojen piirustukset tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen niiden rakentamisen aloittamista. (YSL 8, 43, 45 ) Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Pilaant u- neen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti vesiä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut rehu on varastoitava samoin kuin tuore säilörehu. Hakemusasiakirjat eivät sisällä laakasiilojen piirustuksia, joten ne on vaadittu toimitettavaksi, rehun varastoinnin luvanmukaisuuden toteamiseksi. 6. Vesinäytteen ottomahdollisuus uuden eläinsuojan, lantavaraston sekä rehusiilojen kuivatusvesistä on järjestettävä. Näytteenottomahdollisuus nykyisen eläinsuojan sekä lantavarastojen kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan, virtsan tai puristenesteiden pääsy ojiin, vesistöön ja pohjavesiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan havaita mahdolliset vuodot rakenteissa sekä tarvittaessa seurata niistä aiheutuvaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan vähentää piha-alueilta huuhtoutuvan lannan ja rehun määrää ja minimoida onnettomuustilanteessa lietelannan tai puristenesteiden pääsy maastoon. 7. Eläinsuojiin johtavien karjakujien/kulkuaukkojen tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Eläinsuojan yhteyteen mahdollisesti rakennettava jaloittelutarha tulee rakentaa niin, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja vesistöjen pilaantuminen on mahdollisimman vähäistä. Mahdollisen tarhan yksityiskohtainen suunnitelma ja selvitys valumavesien ja tarhasta poistettavan lannan käsittelystä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen tarhan rakentamisen aloittamista. (YSL 7, 43, 45 ) Eläinten kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Kulkuväylille kerääntyvän lannan poistolla voidaan valumavesien ravinnepitoisuuksia vähentää. Mahdollisen jaloittelutarhan yksityiskohtaiset suunnitelmat tulee toimittaa viranomaisen hyväksyttäväksi tarhan rakenteiden sekä valumavesien käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi.

9 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Toiminnassa syntyvät jätevedet on johdettava yleiseen viemäriin tai vesitiiviiseen säiliöön tai puhdistettava talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. (YSL 7, 43, 45 ) Maitohuoneen pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet ovat voimakkaasti kuormittavia, joten niiden asianmukainen käsittely on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määritetään mahdolliselta puhdistamolta vaadittava puhdistusteho. 9. Laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laidunalueiden tulee säilyä kasvipeitteisinä koko laidunkauden. Laitumella juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että juotto- tai ruokintapaikan ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Ruokinta- tai juottopaikka tulee sijoittaa vähintään 100 metrin päähän vesistöstä tai talousvesikaivosta ja vähintään 20 metrin päähän valtaojasta. Kalhon pohjavesialueen ( ) varsinaiselle pohjaveden muodostumisalueelle ei saa perustaa pys y- vää eikä kiertävää ruokinta- tai juottopaikkaa. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Laitumen kasvipeitteisyyden säilyttämisellä ja juotto- ja ruokintapaikkojen oikealla sijoittamisella voidaan oleellisesti vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöön tai pohjavesiin. 10. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojien sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle, melulle tai kärpäsille altistuvissa kohteissa. Käytössä olevat lietesäiliöt tulee täyttää alta päin sekä kattaa ja ne tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli katteena käytetään kelluvaa katetta, sen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta haju-, pöly-, melu- tai kärpäshaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Eläinsuojien ympäristössä on asutusta, joten haju- ja kärpäshaitan ehkäisemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin voidaan kärpästen lisääntymiselle otollisia olosuhteita tehokkaasti välttää sekä vähentää hajua aiheuttavien yhdisteiden haihtumista. Lietesäiliöiden täyttämisellä alta päin sekä niiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan.

10 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää, 4 hiehoa tai lihanautaa ja 12 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä levityspeltoa tulee olla vähintään 68 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen mukaisesti. 12. I- ja II-luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella ja levitystä tulisi välttää suojavyöhykealueella eli pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metriä leveä suojaalue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena luokitetuilla pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella aiheuttaa pohjavesien pilaantumisriskin, joten lannan levitystä pohjavesialueilla on vältettävä. Liian lähelle kaivoa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 13. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan vo i- da katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. 14. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 )

11 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mukaan kaikki nautojen ja lampaiden raadot on toimitettava destruktiolaitokselle. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää edellä mainittujen säännösten mukainen valvontaviranomainen. 15. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tä l- laisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 16. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on I- ja II-luokan pohjavesialueella sijoitettava katoksella varustettuun suoja-altaaseen ja muualla tiiviille alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännö l- lisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiiviiltä alustalta vuodot on helppo havaita ja siistiä pois. Pohjavesialueella on erityisen tärkeää vahinkotilanteissa estää öljyn pääsy maaperään, joten suoja-allas on välttämätön. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa.

12 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 19. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla käytössään olevan, Kalhon pohjavesialueella ( ) sijaitsevan kaivon vedenlaatua. Tarkkailua tulee toistaiseksi suorittaa vuosittain kerran vuodessa. Vesinäytteestä tulee analysoida vähintään ulkonäkö, ph, sähkönjohtavuus, permanganiitti, kokonaiskovuus, rauta, mangaani, nitraatti, nitriitti, ammonium, kokonaisfosfori, koliformiset bakteerit, E- kolibakteerit, maku ja haju. Tarkkailukertojen määrää voidaan tarvittaessa muuttaa hakijan esityksestä Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutulokset on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa analyysitulosten valmistumisesta.(ysl 46 ) Kaivosta otettavilla vesinäytteillä voidaan seurata mahdollisia päästöjä. Tarkkailua tulee suorittaa vuosittain, jotta mahdollisen vuodon aiheuttamat vahingot voidaan minimoida. 20. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:

13 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y eläinmäärät - tiedot laidunnettavista eläinmääristä - toteutuneet lantamäärät - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleiden eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 21. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 22. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 23. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

14 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja kourujen sekä jaloittelutarhojen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, ) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Hartolan kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Toiminnassa tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Hartolan kunnassa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonno n- suojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Eläinsuojat eivät ole voimassa olevien kaavojen vastaisia ja kotieläintalouden harjoittamisen voidaan katsoa olevan tavanomaista toimintaa alueella. Ympäristöministeriön päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan toiminnan laajentamiselle ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m ja laajentamisen tulisi tapahtua lähimmästä häiriintyvästä kohteesta pois päin. Uuden tilakeskuksen ulkopuolelle rakennettavan, hakemuksen mukaisen eläinsuojan etäisyyden tulisi olla vähintään 250 m. Edellä mainitut ohjevähimmäisetäisyydet täyttyvät kummankin eläinsuojan kohdalla. Lupamääräyksin voidaan myös riittävästi varmistaa, ettei toiminnasta aiheudu ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumisriskiä, vaikka osa toiminnasta sijaitseekin vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät myös levitysalan suhteen. Edellä selostetun perusteella Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenha n- kinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tar-

15 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y koitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6,42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemus ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki /86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus /169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki /763, 24 Jätelaki /1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista /26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)

16 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Arto Olkkonen saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Hartolan kunta, kunnanhallitus Hartolan kunta, ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Hartolan kunnan virallisella ilmoitustaululla Itä-Häme-lehdellä Lisätiedot Lisätietoja antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh , MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

17 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Marja Hiitiö

18 Puhelin (03) Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C etunimi.sukunimi@vyh.fi PL 131, HÄMEENLINNA PL 29, LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Telekopio (03) Telekopio (03)