YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Dnro HAM-2007-Y

Transkriptio

1 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristönsuojeluosasto Nro YSO/55/2007 Dnro HAM-2007-Y annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Maatalousyhtymän Markkula Pentti, Oili ja Matti ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista. LUVAN HAKIJA Maatalousyhtymä Markkula Pentti, Oili ja Matti Kaivokuja 36, Latovainio Puh.nro: , Sähköposti: Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan lypsykarjanavetan toiminnan laajentamiselle. Eläinsuojassa tulee laajennuksen jälkeen olemaan eläinpaikkoja yhteensä 76 lypsylehmälle, 45 hieholle ja 27 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle. Eläinsuojat sijaitsevat Jokioisten kunnan Latovainion kylässä tilalla Markkula, kiinteistörekisteritunnus LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukseen suoritemaksu euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, Hämeenlinna Puh Asiakaspalvelu Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI Tavastehus, Finland Tfn Kundservice Kauppakatu 11 C PL 29, Lahti Puh Asiakaspalvelu Kauppakatu 11 C PB 29, FI Lahtis, Finland Tfn Kundservice

2 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2007-Y TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Jokioisten kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt nykyiselle toiminnalle ympäristöluvan Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia yhteensä 14,62 hehtaarin alalle ja lannanlevityssopimuksia 33 hehtaarin alalle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jossa ei ole oikeusvaikutteista asema- tai yleiskaavaa. Oikeusvaikutuksettomassa Latovainion osayleiskaavassa tilakeskus on merkitty maatilojen talouskeskusalueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Kokemäenjoen vesistön (35) Loimijoen (35.9) valumaalueeseen kuuluvan Jänhijoen (35.97) alaosan alueella (35.971). Jänhijokeen on tilakeskuksesta matkaa noin 900 m ja Jänhijokeen laskevaan Tyytynojaan noin 800 m. Eläinsuojat eivät sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Latovainion I-luokan pohjavesialue ( ) sijaitsee 1,8 kilometrin päässä tilakeskuksesta. Eläinsuojasta metrin etäisyydellä on kolmen naapurikiinteistön asuinrakennukset. Sekä nykyinen että rakennettava lietesäiliö sijoittuu eläinsuojan ja lähimmän naapurin väliin. Lietesäiliöiden ja em. naapurin rakennusten välissä on pieni metsikkö, joten suoraa näköyhteyttä ei ole. Noin 300 metrin päässä tilakeskuksesta länteen, Latovainion kylätaajaman ja hakijan tilakeskuksen välissä sijaitsee naapurimaatilan 100 lypsylehmän pihattonavetta ja lietesäiliöt. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto ja laajennuksen jälkeen maitoa tuotetaan litraa ja naudanlihaa kg vuodessa. Nykyisessä pihattonavetassa on eläinpaikat 43 lypsylehmälle, 30 hieholle ja 13 vasikalle. Pihattoa laajennetaan niin, että eläinpaikkoja tulee yhteensä 66 lypsylehmälle, 55 hieholle ja 27 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Myöhe m- min lypsylehmien määrä kasvatetaan 76 lehmään nuorkarjapaikkoja järjestelemällä. Lypsy tulee tapahtumaan nykyisellä lypsyasemalla. Lannankäsittelymenetelmänä on lietelanta ja lietekuilut toimivat valutusperiaatteella. Lannan varastointi Pihaton yhteydessä on hyötytilavuudeltaan m 3 :n avonainen lietesäiliö ja 25 m 3 :n välikaivo. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi avonainen, hyötytilavuudeltaan m 3 :n ja kokonaistilavuudeltaan m 3 :n betonielementtisäiliö nykyisen säiliön viereen, jolloin hyötytilavuutta on yhteensä m 3. Lietekuilutilavuutta tulee laajennuksen jälkeen olemaan yhteensä 460 m 3.

3 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2007-Y Laidunnus ja jaloittelu Osaa hiehoista laidunnetaan neljä kuukautta vuodessa. Lehmillä on laidunkautena päivisin vapaa pääsy pihatosta laitumelle. Laidunalaa on eläinsuojan lähiympäristössä käytössä 6,24 ha. Laitumella on kiertävä juomapaikka. Säilörehu Lannan levitys Esikuivattua säilörehua varastoidaan laakasiiloihin noin 980 tonnia vuodessa. Puolet laakasiiloista on katettu. Siiloihin kerääntyvä puristeneste ja sadevedet kerätään 14 m 3 :n umpisäiliöön, josta neste joko levitetään suoraan nurmen sängelle tai pumpataan lietesäiliöön. Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä peltoa 86,82 ha, josta omaa on 39,2 ha, vuokrapeltoa 14,62 ha ja sopimuspeltoa 33 ha. Lannasta levitetään 30 % keväällä, viikoilla 17-19, 30 % kesällä, viikoilla ja 40 % syksyllä, viikoilla Levitys tapahtuu letkulevityskalustolla. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Tilalla on neljä polttoainesäiliötä, joista kolme on käytössä. Säiliöiden tilavuus on yhteensä litraa. Säiliöt on sijoitettu ontelolaatalle ja varustettu laponestolaitteilla. Muita öljytuotteita, enintään 500 litraa, säilytetään lukitussa konehallissa. AIV-liuokset, viljelyssä käytettävät torjunta-aineet ja peittausaineet hankitaan keväällä kasvukauden tarvetta varten ja ne säilytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Vesihuolto Tila on liittynyt kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Paras käyttökelpoinen tekniikka Eläinsuoja suunnitellaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Lanta varastoidaan vesitiiviissä alta päin täytettävissä lietesäiliöissä ja levitetään nykyaikaisella tehokkaalla letkulevityskalustolla. Maitohuoneen pesuvedet käsitellään maasuodattimessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu itse eläinsuojasta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Hajuhaitat ovat suurimmillaan lietelannan sekoituksen ja levityksen aikana. Lannan levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään valitsemalla levitysaika sääolosuhteiden mukaan ja multaamalla lanta välittömästi levityksen jälkeen silloin, kun ei levitetä kasvustoon. Päästöt maahan ja vesiin Lannan varastoinnista ja käsittelystä tai rehun varastoinnista tilakeskuksessa ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Eläinsuojien pesuvedet maitohuoneen pesuvesiä lukuun ottamatta sekä sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Maitohuoneen pesuvedet, joita syntyy noin 250 m 3 vuodessa, käsitellään laajennuksen jälkeenkin nykyisessä maasuodattimessa, josta puhdistetut jätevedet joh-

4 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2007-Y detaan maastoon. Maasuodattimen tähänastisesta toimivuudesta ei ole tietoa, sillä voimassa olevassa ympäristöluvassa ei ole edellytetty tarkkailua. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla va l- tioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä ja levittämällä lanta letkulevittimellä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy lähinnä toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Maitoauto käy joka toinen päivä ja rehuauto ja eläinkuljetusauto kerran kuukaudessa. Omalla kalustolla tapahtuva liikenne on vilkkainta lannanlevityksen ja rehunteon aikana. Kiinteistön osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään muuta kuin kaatopaikkajätettä seuraavasti: Jätelaji Määrä /vuosi Käsittely- ja toimituspaikka kuolleet eläimet 2-4 kpl destruktiolaitos, Honkajoki muovit 0,5 t järjestetty jätekeräys lannoitesäkit 50 kpl 4H-liiton keräys ongelmajätteet 0,4 t ongelmajätekeräys metalliromu 0,2 t metallinkeräys pilaantunut rehu 0,4 t levitys pellolle Keräilyä odottaville eläinraadoille ja muulle eläinperäiselle jätteelle ei tule kylmävarastoa. Kuolleita eläimiä säilytetään etukuormaajan kauhassa pressulla peitettynä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan laajentuvasta toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliöt ovat maan sisällä, joten rikkoutumisriski on suhteellisen pieni. Ongelmatilanteessa lietesäiliön ympärille voidaan tehdä suojavallit, joiden sisällä liete imeytetään kuivikkeeseen. Liete- ja öljysäiliöiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdytään vaadittaviin korjaustoimenpiteisiin.

5 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2007-Y LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Toiminnanharjoittaja on tehnyt lupaprosessin aikana uusia lannanlevityssopimuksia 15 hehtaarin alalle. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Jokioisten kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Forssan Lehdessä Hakemuksesta on päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainituilla kiinteistöillä on suoritettu tarkastus, josta on laadittu erillinen muistio. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja tarkennukset on esitetty toiminnan kuvausosassa. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt päivätyillä kirjeillä lausunnot Jokioisten kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä. Jokioisten ympäristölautakunta esittää päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Hämeen ympäristökeskus on antanut Markkulan naapuritilan navetan laajennukselle marraskuussa 2004 ympäristöluvan. Ympäristölautakunta katsoo, että Markkulan tilan navetan laajentamisen ympäristölupa voidaan myöntää samoin perustein ja lupamääräyksin. - Markkulan tilan nykyisestä toiminnasta ei ole kunnan ympäristöviranomaiselle tehty huomautuksia. Jokioisten kunnanhallitus esittää päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Latovainion ympäristössä voimassa olevassa osayleiskaavassa maatila on merkitty maatilojen talouskeskusten alueeksi. Alueelle saadaan rakentaa maa- ja metsätaloudessa tarvittavia rakennuksia ja laitteita sekä olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön sopeutuvia asuinrakennuksia. Tilakeskuksen ympäristössä oleva alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Ottaen huomioon osayleiskaavan määräykset kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemukseen ja kunnanhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä esittää päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Ympäristölupahakemuksen mukaan raadot toimitetaan Honkajoelle ja terveysvalvonnan valvonnassa niiden säilytyspaikaksi on ilmoitettu traktorin kauha. Sivutuoteasetuksen mukaisista asioista tulisi pyytää lausunto kunnaneläinlääkäriltä, joka on MMM:n asetuksen No 850/2005 mukaan näiden asioiden osalta lupa- ja valvontaviranomainen.

6 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2007-Y Muistutukset ja mielipiteet - Lannan levitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivoista ja asutuksesta. - Toiminnassa tulisi käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa hajuhaittojen vähentämiseksi lietteen levityksen, lietesäiliöiden ja navetan ilmanvaihdon osalta. - Tilan käytössä olevien polttoainesäiliöiden ja lietesäiliöiden tulee olla rakenteiltaan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa. Polttoainesäiliöt tulisi sijoittaa katettuun tilaan nestettä läpäisemättömälle alustalle. - Kärpäshaittojen torjuntaa on suoritettava tehokkailla torjuntamenetelmillä. - Elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä on hoidettava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, että niistä saatavien elintarvikkeiden hyvä elintarvikehygieeninen laatu voidaan turvata. - Eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä säännöllistä rottasotaa. Luonnonvaraisten jyrsijöiden pääsy tuotantotiloihin sekä rehuvarastoon on estettävä rakenteellisin keinoin. Eläinsuojan sisäänkäynnit suositellaan varustettavaksi asianmukaisilla desinfiointialtailla. - Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää nautojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. Toiminnassa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön alkutuotannolle asettamia vaatimuksia. Määräaikaan mennessä hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta. Hakijan vastine Hakija ilmoitti tilalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä, ettei anna vastinetta lausuntojen johdosta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin Lupamääräykset Hämeen ympäristökeskus myöntää Maatalousyhtymälle Markkula Pentti, Oili ja Matti ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksessa esitetylle eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. 1. Tilalla Markkula, kiinteistörekisteritunnus , sijaitsevaan eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 76 lypsylehmää, 45 hiehoa ja 27 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 )

7 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2007-Y Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Hämeen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset hakijan lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle ovat olemassa niin, että eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai haittaa ei synny. Lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen haittoja voidaan riittävästi ehkäistä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristöva i- kutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lantavarastoissa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna 12 kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä eli lietelannalla vähintään 24 m 3 /lypsylehmä, 15 m 3 /hieho tai lihanauta ja 4 m 3 /alle kuusi kuukautta vanha nauta. Jos eläimiä laidunnetaan, lantavarastotilavuudesta voi vähentää laidunnettavien eläinten laidunkauden, kuitenkin enintään neljän kuukauden lantamäärän tai jos eläimet ovat yöt sisällä enintään kahden kuukauden lantamäärän. Jos lantavarastoa ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2. Lietesäiliöön johdettavat maitohuoneen pesuvedet ja säilörehun puristeneste on otettava huomioon varastotilavuutta mitoitettaessa. (YSL 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien pesuvedet lukuun ottamatta maitohuoneen pesuvesiä, jotka on erikseen otettava huomioon. Lietesäiliötilavuuteen vo i- daan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. 3. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus, joten maahan valunut lanta on korjattava pois. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois.

8 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2007-Y Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Selvitys nykyisten lanta- ja virtsavarastojen tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja koskeva tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 5. Jos säilörehua ei pyöröpaalata, säilörehu on varastoitava vesitiiviissä siiloissa, joista puristeneste on kerättävä vesitiiviiseen säiliöön. Myös pilaantunut säilörehu tulee varastoida tai kompostoida tiivispohjaisella alustalla, josta suotovedet kerätään talteen. Rehusiilot ja puristenesteen talteenotto on suunniteltava siten, ettei missään olosuhteissa, esimerkiksi rankkasateiden aikana, puristenestettä sisältävää vettä pääse valumaan maastoon ja pohjavesiin. Ulkopuolisten puhtaiden sade- ja valumavesien pääsy siiloihin ja puristenestekaivoihin on estettävä. Tuoreen rehun puristenesteelle on varattava varastotilavuutta 0,15 m 3 / rehutonni ja esikuivatun rehun puristenesteelle 0,05 m 3 / rehutonni. (YSL 8, 43, 45 ) Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Pilaant u- neen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti vesiä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut rehu on varastoitava samoin kuin tuore säilörehu. 6. Vesinäytteen ottomahdollisuus uuden eläinsuojan, lantavarastojen sekä rehusiilojen kuivatusvesistä on järjestettävä. Näytteenottomahdollisuus nykyisen eläinsuojan sekä lantavaraston kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan, virtsan tai puristenesteiden pääsy ojiin, vesistöön ja pohjavesiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan havaita mahdolliset vuodot rakenteissa sekä tarvittaessa seurata niistä aiheutuvaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan vähentää piha-alueilta huuhtoutuvan lannan ja rehun määrää ja minimoida onnettomuustilanteessa lietelannan tai puristenesteiden pääsy maastoon. 7. Eläinsuojiin johtavien karjakujien/kulkuaukkojen tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Eläinsuojan yhteyteen mahdollisesti rakennettava jaloittelutarha tulee rakentaa niin, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja vesistöjen pilaantuminen on ma h- dollisimman vähäistä. Mahdollisen tarhan yksityiskohtainen suunnitelma ja sel-

9 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2007-Y vitys valumavesien ja tarhasta poistettavan lannan käsittelystä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen tarhan rakentamisen aloittamista. (YSL 7, 43, 45 ) Eläinten kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Kulkuväylille kerääntyvän lannan poistolla voidaan valumavesien ravinnepitoisuuksia vähentää. Mahdollisen jaloittelutarhan yksityiskohtaiset suunnitelmat tulee toimittaa viranomaisen hyväksyttäväksi tarhan rakenteiden sekä valumavesien käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi. 8. Toiminnassa syntyvät jätevedet on johdettava yleiseen viemäriin tai vesitiiviiseen säiliöön tai puhdistettava talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. (YSL 7, 43, 45 ) Maitohuoneen pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet ovat voimakkaasti kuormittavia, joten niiden asianmukainen käsittely on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määritetään mahdolliselta puhdistamolta vaadittava puhdistusteho. 9. Laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laidunalueiden tulee säilyä kasvipeitteisinä koko laidunkauden. Laitumella juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että juotto- tai ruokintapaikan ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Ruokinta- tai juomapaikka tulee sijoittaa vähintään 100 metrin päähän vesistöstä tai talousvesikaivosta ja vähintään 20 metrin päähän valtaojasta.(ysl 7, 43, 45 ) Laitumen kasvipeitteisyyden säilyttämisellä ja juoma- ja ruokintapaikkojen oikealla sijoittamisella voidaan oleellisesti vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöön tai pohjavesiin. 10. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle, melulle tai kärpäsille altistuvissa kohteissa. Käytössä olevat lietesäiliöt tulee täyttää alta päin sekä kattaa ja ne tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli katteena käytetään kelluvaa katetta, sen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta haju-, pöly-, melu- tai kärpäshaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 )

10 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2007-Y Eläinsuojien lähiympäristössä on asutusta, joten haju- ja kärpäshaitan ehkäisemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin voidaan kärpästen lisääntymiselle otollisia olosuhteita tehokkaasti välttää sekä vähentää hajua aiheuttavien yhdisteiden haihtumista. Lietesäiliöiden täyttämisellä alta päin sekä niiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan. 11. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää, 4 hiehoa tai lihanautaa ja 12 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä levityspeltoa tulee laajennuksen jälkeen olla vähintään 64,2 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen mukaisesti. 12. I- ja II-luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella ja levitystä tulisi välttää suojavyöhykealueella eli pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metriä leveä suojaalue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena luokitetuilla pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella aiheuttaa pohjavesien pilaantumisriskin, joten lannan levitystä pohjavesialueilla on vältettävä. Liian lähelle kaivoa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 13. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan vo i- da katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen.

11 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2007-Y Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mukaan kaikki nautojen ja lampaiden raadot on toimitettava destruktiolaitokselle. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää edellä mainittujen säännösten mukainen valvontaviranomainen. 15. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tä l- laisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 16. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin va l- misteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45 )

12 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2007-Y Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännö l- lisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiiviiltä alustalta vuodot on helppo havaita ja siistiä pois. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 17. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvo ittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 19. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava eläinsuojasta johdettavia maitohuoneen pesuvesiä käsittelevän maapuhdistamon toimintaa, puhdistamolle tulevan ja sieltä lähtevän jäteveden laatua ja käsittelyn tehoa. Tarkkailua tulee suorittaa tämä luvan voimaantulovuonna kerran ja sitä seuraavina kolmena vuotena vuosittain kaksi kertaa vuodessa, kesällä ja talvella sekä sen jälkeen tarvittaessa. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään BHK 7, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Tarkkailukertojen määrää voidaan tarvittaessa muuttaa hakijan esityksestä Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutulokset on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Jokioisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa analyysitulosten valmistumisesta. Jos puhdistamon toiminta ei täytä asetuksen (542/2003) vaatimuksia, maitohuoneen pesuvesien käsittelyä on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.(ysl 46 )

13 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2007-Y Jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevan tarkkailun avulla voidaan varmistaa puhdistamon asetuksen (542/2003) mukainen toiminta. 20. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Jokioisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - tiedot laidunnettavista eläinmääristä - toteutuneet lantamäärät - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleiden eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 21. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Jokioisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 22. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 23. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Jokioisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 )

14 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2007-Y Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja kourujen sekä jaloittelutarhojen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, ) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Jokioisten kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Toiminnassa tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Jokioisten kunnassa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonno n- suojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Toiminta ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen eikä se sijoitu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle. Eläinsuoja sijaitsee alueella, jossa kotieläintalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristöministeriön päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan toiminnan laajentamiselle ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m ja laajentamisen tulisi tapahtua lähimmästä häiriintyvästä kohteesta pois päin. Koska kyseessä on nautakarjan kasvatus, lupahakemuksessa esitetyillä enimmäiseläinmäärilläkin lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen voidaan riittävästi ehkäistä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettuja haittoja, vaikka lähin naapurin asuinra-

15 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2007-Y kennus sijaitsee vain 150 metrin etäisyydellä. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät myös levitysalan suhteen. Edellä selostetun perusteella Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenha n- kinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6,42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemus ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki /86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus /169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki /763, 24 Jätelaki /1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista /26(NaapL) 17

16 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2007-Y Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Maatalousyhtymä Markkula Pentti, Oili ja Matti saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Jokioisten kunta, kunnanhallitus Jokioisten kunta, ympäristölautakunta Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Jokioisten kunnan virallisella ilmoitustaululla Forssan lehdessä Lisätiedot Lisätietoja antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh , MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä.

17 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2007-Y Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Marja Hiitiö

18 Puhelin (03) Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C etunimi.sukunimi@vyh.fi PL 131, HÄMEENLINNA PL 29, LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Telekopio (03) Telekopio (03)