YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro HAM-2005-Y Nro YLO/lup/100/

Transkriptio

1 H Ä M E E N YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro Nro YLO/lup/100/05 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Tero ja Hanna Suntialan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajennusta. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Tero ja Hanna Suntiala Kataloistentie 339, Lammi Puh.nro: Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan navetan toiminnan laajentamiselle. Laajennuksen jälkeen eläinsuojassa on eläinpaikkoja 98 lypsylehmälle, 45 hieholle ja 35 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle sekä neljälle hevoselle. Eläinsuoja sijaitsee Lammin kunnan Montolan kylässä tilalla Korpela RN:o 2:11. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle Suoritemaksu 1200 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, Hämeenlinna Puh Faksi kirjaamo.ham@ymparisto.fi Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI Tavastehus, Finland Tfn Fax kirjaamo.ham@ymparisto.fi Kauppakatu 11 C PL 29, Lahti Puh Faksi kirjaamo.ham@ymparisto.fi Kauppakatu 11 C PB 29, FI Lahtis, Finland Tfn Fax kirjaamo.ham@ymparisto.fi

2 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2 ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Lammin-Tuuloksen kansanterveystyön kuntayhtymä, päätös ympäristöluvasta Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimukset Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän (23,5 ha), Satu Onalinin (18,07 ha), Toivo Salosen kuolinpesän (22,20 ha), Olli Honkasaaren (18,5 ha), Toivo Pekkalan (4,78ha), Irja Kivistön (13,0 ha) sekä Olavi Kortelaisen (9,00) kanssa. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella (35), Teuronjärvenojan valuma-alueella (35.793). Miekkojaan on matkaa noin 243 metriä. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Rajaharju II-luokka ( ), sijaitsee eläinsuojasta noin 770 metriä länteen. Lähin naapuri on yhden kilometrin päässä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Navetta Eläinsuojassa on tällä hetkellä eläinpaikkoja 70 lypsylehmälle, 30 hieholle ja 20 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle. Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on 98 lypsylehmälle, 45 hieholle, 35 alle kuusi kuukautta vanhalle naudalle ja neljälle hevoselle. Lannankäsittelymenetelmänä olemassa olevassa navetassa on lietelanta. Tilalla on tällä hetkellä käytössä betonirakenteinen altapäin täytettävä 1782 m 3 :n lietelantasäiliö. Lisäksi rakennetaan betonirakenteinen m 3 :n päältäpäin täytettävä säiliö. Eläinsuojasta lanta johdetaan lietekuilujen ja 14 m 3 :n välikaivon kautta lietesäiliöihin. Lietekuilutilavuus on 100 m 3. Käytössä on koneellinen lannanpoisto. Lietettä ei ilmasteta. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan kuivalantala, joka katetaan peltikatolla koko laatan osalta. Kuivikkeena käytetään turvetta, jolloin lantala voi-

3 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3 Laidunnus Säilörehu Lannan levitys daan tyhjentää tarvittaessa lietekaivoon ja sekoittaa pumpattavaksi lietteeksi. Lypsylehmiä (98 kpl) ja hiehoja (20 kpl) laidunnetaan viisi kuukautta vuodessa. Laidunalaa on käytössä 27 hehtaaria. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Laidunnettavat eläimet pidetään laidunkaudella öisin sisällä. Laitumella ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Eläinten juottaminen on järjestetty päivittäin täytettävällä vesivaunulla. Esikuivattua säilörehua tehdään kolmeen 500 m 3 :n laakasiiloon yhteensä noin 200 tonnia vuodessa. Puristeneste johdetaan umpikaivoon (8 m 3 ), josta sitä tyhjennetään tarpeen mukaan lietesäiliöön. Puristeneste levitetään lietteen ohessa syksyisin pellolle. Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä peltoa 185 ha, josta omaa on 65 ha ja vuokrapeltoa 120 ha. Lietelantaa levitetään viikoilla (70 %) ja (30%). Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Tilalla on neljä polttoainesäiliötä (5,5 m 3, 4 m 3, 4 m 3 ja 1,5 m 3 ), joista kolme on sijoitettu betonilaatan päälle. Säiliöt on varustettu lukituksella, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Vanhin maapohjalla oleva säiliö on suunniteltu poistaa käytöstä mahdollisesti jo vuoden 2005 aikana. Polttoainesäiliö on viimeksi tarkastettu paloviranomaisen toimesta vuonna Tilalla on muita öljytuotteita enintään 200 litraa, jotka säilytetään tilan korjaamohallissa. Muita käytettäviä aineita ja kemikaaleja ovat karjataloudessa käytettävät pesuaineet. Putkiston ja tankin pesuaineita käytetään päivittäin ja ne varastoidaan navetan tankkihuoneessa omissa suljetuissa 200 litran astioissa. Kasvinsuojeluaineet, jotka varastoidaan lukittavassa konehallissa, pyritään ostamaan käyttökauden alussa ja käyttämään kauden aikana. AIV-liuoksia ostetaan käyttökauden alussa yhteensä litraa (1 000 litran konteissa) ja käytetään kauden aikana. Vesihuolto ja jäteveden käsittely Toiminnassa käytettävä vesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Maitohuoneen pesuvedet (noin 300 m 3 ) sekä eläinsuojan muut pesuvedet (noin 50 m 3 ) johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojassa ei ole wc:tä.

4 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 4 Paras käyttökelpoinen tekniikka Levitetty liete mullataan maahan vuorokauden sisällä. Lietettä ei levitetä sateella tms. epäedullisella ilmalla. Tämän hetkistä tekniikkaa ei ole katsottu tarpeelliseksi soveltaa/muuttaa, mutta on ollut ajatuksia käyttää lietesäiliön poistokaasuja sähkön tuotantoon tulevaisuudessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojien ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Päästöt maahan ja vesiin Liikenne Jätteet Nykyiset lantavarastot on rakennettu vuonna Isäntä on silmämääräisesti tarkastanut lietesäiliön aina lietteen ajon yhteydessä. Hakemuksen mukaan tilalta ei synny päästöjä maahan tai vesistöön. Tilalla ei ole tällä hetkellä kuivatusjärjestelmiä. Kaikki säiliöt ja varastot ovat tiiviitä, eikä niissä ole ylivuoto-/haihdutusjärjestelmiä. Toiminnanharjoittaja on esittänyt karttaliitteessä vesinäytteen ottopisteen. Tilalle johtaa päätieltä oma tie, joka ei mene naapureiden tms. pihojen tai talouskeskusten läpi tai vierestä. Maito haetaan joka toinen päivä (n litraa). Maitoauton reitti ei kohtaa tilan rehu-, liete- tai eläinliikennettä. Teuras-/välityskuljetus ajaa tiellä noin kerran kahdessa viikossa. Teolliset rehut toimitetaan kerran kahdessa kuukaudessa ( kg). Lietettä ajetaan tonnia keväällä ( ) ja syksyllä ( ) tonnia. Kesällä oma traktoriliikenne on vilkkaimmillaan rehunteon aikaan. Kiinteistöjen osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Vuosittain tulee noin kg pilaantunutta/ syömätöntä rehua, joka kompostoidaan pellolle turpeella peitettynä ja levitetään pelloille kevät- ja syystöiden yhteydessä. Kuolleita eläimiä varten on taloon hankittu iso ns. "raatokauha" johon kuolleet eläimet voi lastata ja peittää pressulla. Kesällä kauhan saa viileään, varjoisaan paikkaan. Honkajoki Oy hakee raadot 2-3 vrk sisällä ilmoituksesta.

5 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 5 Jäteöljyille on konehallissa varattu omat tynnyrit betonilattialla. Ekokem Oy hakee öljyt kerran vuodessa. Akut säilytetään konehallissa ja ne pyritään toimittamaan ongelmajätekeräykseen mahdollisimman nopeasti. Käytetyt loisteputket säilytetään navetan varastossa ja ne toimitetaan ongelmajätekeräykseen noin 3 kuukauden välein. Muovit niputetaan ja varastoidaan latoon, josta ne toimitetaan 4H-nuorten keräykseen kerran vuodessa. Metalliromu varastoidaan hallin päätyyn ja toimitetaan Kuusakoski Oy:lle tarvittaessa. Toiminnassa syntyvät jätteet: Jätelaji Määrä/a Varastointi Toimituspaikka kuolleet eläimet n. 10 kpl "raatokauhassa" pressulla peitettynä destruktiolaitos, Honkajoki muovit n. 2-3 t niputettuna ladossa kierrätykseen, 4Hnuoret jäteöljyt n l tynnyreissä konehallissa Ekokem Oy muut ongelmajätteet (mm. akut, loisteputket) pilaantunut rehu, eläinten ruokajäte n kg kompostointi n. 200 kg akut konehallissa, loisteputket navetan varastossa ongelmajätteenkeräys pelto, kevät- ja syystöiden yhteydessä metalliromu n kg hallin pääty Kuusakoski Oy noutaa TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan nykyinen toiminta ei kaikkia sääntöjä noudattaen kuormita ympäristöä. Suuri peltoala mahdollistaa lannan levityksen ilman haittavaikutuksia ja ympäristöä kuormittavia tekijöitä. Myös lehmien 5 kuukauden laidunnus vähentää varastoitavan lannan määrää. Pellot, joille lantaa levitetään, eivät rajoitu vesistöihin tai sijaitse pohjavesialueella. Myös tilan sijainti, vähintään yksi kilometri naapureista, antaa tietynlaista toimintarauhaa. Hakijan mukaan tuleva laajennus ei ole niin mittava, että se muuttaisi oleellisesti edellä mainittavia asioita. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kaikkea toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti: vesinäytteet, maanäytteet, rehuanalyysit, lanta-analyysit jne. sekä yleiset jokapäiväiset aistihavainnot. Näiden pohjalta tehdään havaintoja ja jos jossain on poikkeavia arvoja/lukemia, tilanteeseen puututaan välittömästi ja ryhdytään tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin/muutoksiin.

6 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi ja toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi Toimintaan liittyvät riskit on pyritty minimoimaan rakentamalla ja toimimalla ohjeiden ja säännösten mukaan. Laajennuksen yhteydessä investoidaan myös automaattiseen palohälytysjärjestelmään. Navetalle on ohjattu vesiosuuskunnan vesi minimoimaan salmonella- yms. bakteeririskejä. Vierailijoita ei päästetä navettatiloihin tai kosketuksiin eläinten kanssa, jolloin minimoidaan tarttuvien tautien riski. Siementäjille ja eläinlääkäreille on varattu mm. saappaat ja haalarit. Uuteen rakennukseen on suunniteltu myös ns. hygieniaeteinen. Sähkökatkojen varalle on tilalle hankittu varavoimajärjestelmä vuonna Tilalla pidetään varalla 10 m 3 turvetta, johon liete voidaan imeyttää esimerkiksi lietevaunun kaatuessa tai hajotessa ja näin estää lannan leviäminen ja valuminen. Mikäli lietesäiliössä havaitaan vuoto tai repeämä, on tilalla turvetta, johon vuotanut liete voidaan imeyttää. Kahden kilometrin päässä on tyhjillään oleva sikala, jonka ehjään, katettuun ja toimintakuntoiseen lietesäiliöön voidaan lietettä siirtää tarpeen mukaan. Yhteys välikaivosta lietesäiliöön voidaan tukkia (patoluukku), joka mahdollistaa lietesäiliön korjaustöiden sujumisen. Välikaivossa olevalla pumpulla voidaan liete pumpata suoraan lietevaunuun, jolloin saadaan navetta toimimaan normaalisti. Tulevaisuudessa liete voidaan siirtää uuteen, rakennettavaan lietesäiliöön, jos siinä on tilaa. Mikäli molemmat tilan säiliöt ovat täynnä, on sikalan lietesäiliö käytettävissä. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Tero ja Hanna Suntiala esittävät hakemuksessaan, että eläinsuojan laajentaminen voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen vaikka lupapäätökseen haettaisiinkin muutosta (YSL 101 ). Perusteena toiminnan aloittamiselle esitetään, että nykyinen eläinsuoja on rakennettu vanhaa navettaa laajentamalla ja nyt vanhin osa kaipaisi katto- yms. remonttia. Olisi kohtuutonta remontoida vanha osa kuntoon ja taas laajennuksessa purkaa pois ja tehdä rakennuspiirustusten mukaan samaan malliin uuden osan kanssa. Myös eläinmäärän lisäys nykyiseen olisi vähäistä. Rakennuksen ulkomitat kasvaisivat suurimmaksi osaksi rehulato-osastosta. Myös Hämeen TE- keskukselle on jätetty hallinnollisen maitokiintiön hankintahakemus, jonka päätös odottaa ympäristöluvan käsittelyä.

7 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Lammin kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Keski-Häme- lehdessä Hakemuksesta on päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu maastotarkastus Tarkastuksessa käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Tarkastuksesta on laadittu erillinen muistio. Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt päivätyillä kirjeillä lausunnot Lammin kunnanhallitukselta ja Lammin-Tuuloksen kansanterveystyön kuntayhtymältä. Lammin-Tuuloksen kansanterveystyön kuntayhtymän hallitus esittää päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Hallituksella ympäristönsuojeluviranomaisena ei ole huomautettavaa Tero Suntialan eläinsuojan laajentamishakemuksesta. Aloituslupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta puolletaan. Lammin kunnanhallitus ilmoittaa päivätyssä lausunnossaan, että Lammin kunnalla ei ole huomauttamista Tero Suntialan ympäristölupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Määräaikaan mennessä hakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Hakija on ilmoittanut, ettei anna vastinetta.

8 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8 ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen ympäristökeskus myöntää Tero ja Hanna Suntialalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lupamääräykset Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. 1. Tilalla Korpela RN:o 2:11 sijaitsevaan eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 98 lypsylehmää, 45 hiehoa, 35 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa ja neljä hevosta. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. Eläinmäärä tulee mitoittaa myös kulloinkin käytettävissä olevan lannan varastotilavuuden mukaan. 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lietesäiliöissä ja vesitiiviissä kuivalantalassa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna vähintään 24 m 3 / lypsylehmä, 15 m 3 / hieho ja 4 m 3 / alle kuusi kuukautta vanha nauta ja 12 m 3 /hevonen vähennettynä laidunnettavien eläinten laidunkauden aikaisella lantamäärällä. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöihin estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 / avopintainen säiliö-m 2. Selvitys nykyisten käytössä olevien lantavarastojen tiiviydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Jos eläimiä laidunnetaan, varastotilavuuden tulee vastata vä-

9 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 9 hintään kahdeksan kuukauden lannantuotantoa. Jos lypsylehmät pidetään laidunkautena yöt sisällä, varastotilavuutta tulee olla kymmenen kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet, mutta ei maitohuoneen pesuvesiä. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. 3. Säilörehu on varastoitava vesitiiviissä siiloissa, joista puristeneste on kerättävä talteen. Esikuivatun rehun puristenesteelle on varattava varastotilavuutta 0,05 m 3 /rehutonni. Jos pilaantunutta säilörehua varastoidaan tai kompostoidaan, se tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla, josta suotovedet johdetaan vesitiiviiseen säiliöön. Suotovesiä varten on varattava varastotilavuutta 0,1 m 3 /kompostointialusta-m 2. Selvitys nykyisten säilörehuvarastojen sekä umpikaivon tiiviydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.(ysl 43, 45 ) Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Pilaantuneen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti vesiä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut rehu on varastoitava samoin kuin tuore säilörehu. 4. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lietteen kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lietesäiliöiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. ( YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus, joten maahan valunut lanta on korjattava pois. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. 5. Eläinsuojiin johtavien karjakujien/kulkuaukkojen tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Eläinsuojan yhteyteen myöhemmin mahdollisesti rakennettava jaloittelutarha tulee rakentaa niin, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja vesistöjen pilaantuminen on mahdollisimman vähäistä. Mahdollisen tarhan yksityiskohtainen suunnitelma ja selvitys valumavesien ja tarhasta poistet-

10 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 10 tavan lannan käsittelystä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen tarhan rakentamisen aloittamista. (YSL 7, 43, 45 ) Eläinten kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Kulkuväylille kerääntyvän lannan poistolla voidaan valumavesien ravinnepitoisuuksia vähentää. Mahdollisen jaloittelutarhan suunnitelmat tulee toimittaa viranomaisen hyväksyttäväksi tarhan rakenteiden sekä valumavesien käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi. 6. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet on johdettava tiiviiseen liete- tai virtsasäiliöön tai muuhun umpisäiliöön tai puhdistettava asianmukaisesti ennen maastoon johtamista. (YSL 7, 43, 45 ) Maitohuoneen pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Käsittelyn tulee olla asianmukaisesti toteutettu, jotta pohjavesien ja vesistöjen pilaantuminen voidaan estää. Käsittelyvaatimus perustuu valtioneuvoston asetukseen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. 7. Vesinäytteen ottomahdollisuus eläinsuojan, lietesäiliöiden ja puristenestesäiliön kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan tai puristenesteiden pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Kuivatusvesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan seurata mahdollisia vuotoja rakenteissa. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan tai puristenesteiden pääsy vesiuomiin. 8. Laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laitumella juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että juotto- tai ruokintapaikan ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio on mahdollisimman vähäistä. Mikäli eläimille järjestetään pysyviä ruokintapaikkoja laitumelle, on ruokintapaikkojen edessä oltava vähintään 5 m 2 kokoinen tiivispohjainen alue kutakin täysikasvuista nautaeläintä kohti. Tiivispohjaiset ruokintapaikat on katettava tai ruokinta-paikkojen likavedet on koottava ja käsiteltävä jollain hyväksyttävällä tavalla. Ruokintapaikan ja pysyvän juomapaikan etäisyys vesistöön ja talousvesikaivoon on oltava vähintään 100 metriä ja valtaojaan vähintään 20 metriä. Jos ruokintapaikka on tiivispohjainen, etäisyys vesistöön tulee olla vähintään 30 m ja valta-ojaan vähintään 10 m mitattuna tiiviin pohjan ulkoreunasta. (YSL 7, 43, 45 )

11 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 11 Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan jaloittelualueet on rakennettava siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Ruokintapaikkojen etäisyys ja pinta-alavaatimukset perustuvat em. ohjeeseen. 9. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa hajulle altistuvissa kohteissa. Kaikki käytössä olevat lietesäiliöt on katettava ja ne on pidettävä katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli lietettä ilmastetaan, ilmastuksen on tapahduttava katetussa säiliössä. Jos käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyydestä on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lietteen varastoinnin ja käsittelyn aikana. 10. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 4 hiehoa tai lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari 12 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari 3 hevosta kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä levityspeltoa tulee olla vähintään 82,64 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen mukaisesti. 11. Lannan levitystä I- ja II-luokan pohjavesialueelle tulee välttää. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43, 45 )

12 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Toiminnanharjoittajalla on riittävästi lannan levitysalaa käytettävissä pohjavesialueen ulkopuolella. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan maahan ei saa panna ainetta siten, että toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voisi käyttää. Liian lähelle kaivoa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suojaalueiden leveyksiin. 12. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. Lannan levityksestä tulee mahdollisuuksien mukaan tiedottaa vaikutusalueen asukkaille ennen levityksen aloittamista. (YSL 43, 45, NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään. 13. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mukaan kaikki nautaeläinten raadot on toimitettava

13 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13 destruktiolaitokselle. Normaalia pidemmällä varastointiajalla tarkoitetaan yleisen eläinraatojen keräysjärjestelmän edellyttämiä säilytysaikoja pidempiä varastointiaikoja. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana, raatojen hävitystavasta päättää valvontaviranomainen. 14. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 15. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on asennettava tiiviille alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Polttoainesäiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta vuoto on helpompi havaita ja puhdistaa. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 16. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. (YSL 43, 45, JäteL 6 )

14 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 14 Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 18. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen ja säilörehusiilojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Selvitys olemassa olevan lietesäiliön tiiveydestä on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja ja rehusiiloja koskeva tarkkailuvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 19. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Lammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: eläinsuojakohtaiset eläinmäärät tiedot laidunnettavista eläinmääristä toteutuneet lantamäärät käytettävissä oleva lannan varastotilavuus tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista kuolleiden eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat muut jätemäärät ja toimituspaikat

15 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 15 tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 20. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 21. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 22. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Lammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

16 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 16 ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RMO-C4, ) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Lammin kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6, 42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Eläinsuoja ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen eikä se sijaitse pohjavesialueella eikä lähellä vesistöjä. Ympäristöministeriön päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan laajennuksille ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m ja laajennuksen tulisi

17 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 17 tapahtua lähimmästä häiriintyvästä kohteesta poispäin. Eläinsuojasta matkaa lähimpään vakituisesti asuttuun naapurikiinteistöön on noin yksi kilometri. Etäisyyksien lähimmistä asutuista kiinteistöistä voidaan katsoa olevan riittäviä. Kyseessä on lypsykarjan kasvatus ja lietesäiliöt edellytetään katettavaksi. Edellä luetellut seikat pienentävät hajuhaittojen esiintymisen todennäköisyyttä, ja ne on otettu huomioon tapauskohtaista harkintaa tehtäessä. Ennalta arvioiden, olosuhteet ja lupamääräykset huomioon ottaen kohtuutonta hajuhaittaa ei siis aiheudu. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lannan levitysalaa tulee olla 82,64 ha. Hakemusasiakirjojen perusteella levitysalaa on 185 ha, joten myös levitysalan suhteen luvan edellytykset täyttyvät LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Ympäristönsuojelulain 101 :n mukaan lupaviranomainen voi luvan hakijan pyynnöstä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle.

18 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 18 Perustelu Tero ja Hanna Suntiala ovat esittäneet Hämeen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen pyynnön, että hakemuksen mukainen eläinsuojan laajennus voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa. Perusteena toiminnan aloittamiselle esitetään, että nykyinen eläinsuoja on rakennettu vanhaa navettaa laajentamalla ja nyt vanhin osa kaipaisi katto- yms. remonttia. Olisi kohtuutonta remontoida vanha osa kuntoon ja taas laajennuksessa purkaa pois ja tehdä rakennuspiirustusten mukaan samaan malliin uuden osan kanssa. Myös eläinmäärän lisäys nykyiseen olisi vähäistä. Rakennuksen ulkomitat kasvaisivat suurimmaksi osaksi rehulato-osastosta. Myös Hämeen TE- keskukselle on jätetty hallinnollisen maitokiintiön hankintahakemus, jonka päätös odottaa ympäristöluvan käsittelyä. Hämeen ympäristökeskus määrää, että Tero ja Hanna Suntialan eläinsuojan laajennus voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta euron suuruista vakuutta vastaan. Vakuusasiakirjat on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle mikäli päätöksestä valitetaan. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudattaen annettuja määräyksiä ei aiheuta merkittävää muutosta ympäristössä. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Muut ohjeet Ympäristönsuojelulaki /86(YSL) 6-8, 28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus /169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki /763, 24 Jätelaki /1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista /26 (NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta

19 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 19 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perusteella 1200 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tero ja Hanna Suntiala, saantitodistuksella Kataloistentie 339, LAMMI Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Lammin kunnanhallitus Lammin-Tuuloksen kansanterveystyön kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus (sähköisessä muodossa) Asianosaisille, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Lisätiedot Lammin kunnan virallisella ilmoitustaululla Keski-Hämeessä Lisätietoja päätöksestä antaa esittelijä Maria Väänänen, puh MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valituskirjelmä toimitetaan päätöksen tehneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

20 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 20 - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella (YSL 97 ). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Tarkastaja Maria Väänänen LIITTEET Valitusosoitus Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000).

21