Vilkkilänkuja 22, Lammi Puh.nro: Sähköposti:

Transkriptio

1 H Ä M E E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Ympäristönsuojeluosasto YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Nro YSO/131/2008 HAM 2008 Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Annamari ja Tuomo Torttilan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista. LUVAN HAKIJA Annamari ja Tuomo Torttila Vilkkilänkuja 22, Lammi Puh.nro: Sähköposti: torttila8@hotmail.com Y tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan lypsykarjanavetan toiminnan laajentamiselle. Nykyisessä ja uudessa eläinsuojassa tulee laajennuksen jälkeen olemaan eläinpaikat yhteensä 120 lypsylehmälle, 117 hieholle, 48 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle ja kahdelle hevoselle. Eläinsuojat sijaitsevat Lammin kunnan Vilkkilän kylässä tilalla Rokkila, kiinteistörekisteritunnus LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Hämeen ympäristökeskuksessa suoritemaksu euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, Hämeenlinna Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI Tavastehus, Finland Vesijärvenkatu 11 A PL 29, Lahti Vesijärvenkatu 11 A PB 29, FI Lahtis, Finland

2 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Hämeen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan (YLO/lup/46/01) nykyiselle toiminnalle. Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia yhteensä 35,87 hehtaarin alalle ja lannan luovutussopimuksia 104 hehtaarin alalle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee Kirkonkylän yleiskaava alueella. Kaavamerkintä ei estä hakemuksen mukaista rakentamista ja toimintaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Ormajärven Untulan kulttuurimaisema alueella. Maakuntakaavassa alue on merkitty Lammin kulttuurimaisema alueeksi, jossa rakentamisen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen, maisemallisiin näkökulmiin sekä kulttuuriympäristön moniarvoisuuden ja ajallisen kerroksellisuuden säilymiseen. Uusi pihattorakennus, johon tulee nykyisen pihaton mukainen punamullan värinen pystylaudoitus ja musta peltikatto, sijoittuu nykyisen pihaton pohjoispuolelle, vanhan tiilinavetan ja kuivalantalan viereen. Vilkkilänkujalta ja Kostilantieltä katsottuna eläinsuoja tulee jäämään tilakeskuksen nykyisten rakennusten ja uuden aperehukomponenteille ja kuivikkeille tarkoitetun varastorakennuksen taakse. Uudesta eläinsuojasta on lähimpään naapurikiinteistön asuinrakennukseen matkaa noin 140 m ja noin 300 metrin säteellä eläinsuojista on kahdeksan naapurikiinteistöillä sijaitsevaa loma tai asuinrakennusta. Eläinsuojat sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueelle (35) kuuluvan Pääjärveen laskevan Haarajoen valuma alueella (35.835). Pääjärveen on matkaa vesiteitse noin kuusi kilometriä. Lähin vesistö on Ormajärveen laskeva, lähes umpeenkasvanut Lamminjärvi, joka on osa Lamminjärven Halilan Natura 2000 verkostoon kuuluvaa luonnonsuojelualuetta. Suojelualueelle on matkaa nykyisestä eläinsuojasta noin 400 m ja uudesta eläinsuojasta noin 500 m. Eläinsuojat tai lantavarastot eivät sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Lampellonjärven IIluokan pohjavesialue ( ) sijaitsee eläinsuojien eteläpuolella, noin 900 metrin etäisyydellä nykyisestä eläinsuojasta ja kilometrin etäisyydellä uudesta pihatosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto. Nykyisessä pihatossa on eläinpaikat 70 lypsylehmälle, 43 hieholle ja 15 alle kuusi kuukautta vanhalle vasikalle. Tarkoitus on rakentaa nuorkarjalle uusi eläinsuoja, jolloin lypsylehmille saadaan lisäpaikkoja nykyiseen pihattoon. Uuteen eläinsuojaan tulee eläinpaikat 117 hieholle, 22 ummessa olevalle lehmälle ja 48 alle kuusi kuukautta vanhalle vasikalle. Osa nuorkarjapaikosta on varattu toisen tilan eläimille. Nykyiseen pihattoon tulisi laajennuksen jälkeen eläinpaikat 98 lypsylehmälle sekä poikimakarsinat. Alle kolmen kuukauden ikäisiä pikkuvasikoita ja hevosia lukuun ottamatta kaik

3 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y ki eläimet ovat lietelantajärjestelmässä. Pikkuvasikoilla, joille on 36 vasikkapaikkaa, on karsinoissaan olkipedit, joihin virtsa imeytetään. Muilla naudoilla käytetään parsipetien kuivitukseen turvetta. Eläinsuojissa on luonnollinen ilmanvaihto. Uuteen pihattoon tulee verhoseinät ja ruokintakaukalot sijoitetaan ulkoseinille. Lypsy tulee tapahtumaan laajennuksen jälkeenkin nykyisen pihaton lypsyasemalla. Tilalla on nautojen lisäksi kaksi hevosta, joilla on karsinat vanhassa tiilinavetassa. Lannan varastointi Nykyisen navetan yhteydessä on kaksi kattamatonta lietesäiliötä, joiden hyötytilavuus on yhteensä m 3 ja kokonaistilavuus m 3. Lisäksi tilalla on vanha 300 m 3 :n virtsasäiliö, joka tullaan purkamaan uuden rehuvaraston tieltä pois. Uutta lietesäiliötilavuutta rakennetaan m 3. Lietesäiliö sijoitetaan uuden pihaton alle ja se toimii samalla osana pihaton pohjarakenteita. Lanta putoaa pihaton ritiläpalkkikäytäviltä suoraan lietesäiliöön. Lietesäiliötilavuutta tulee olemaan yhteensä m 3. Enimmäiseläinmäärän mukaan laskettuna säiliötilavuutta tarvitaan ilman laidunnusta vähintään m 3 ja laidunnus huomioon ottaen 3 524,25 m 3. Tilalla on pohjapinta alaltaan 260 m 2 :n kuivalantala. Lantalassa on metrin korkuiset harkkorakenteiset seinämät ja sen teoreettinen varastotilavuus on 520 m 3. Kuivalannan varastotilavuutta tarvitaan vähintään 168 m 3. Lannan levitys Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa 214,96 ha, josta omaa on 74,09 ha, vuokrapeltoa 35,87 ha ja sopimuspeltoa 104 ha. Hausjärvellä sijaitsevasta omasta peltoalasta 24,59 ha on I tai II luokan pohjavesialueella. Lannasta levitetään 20 % viikoilla 18 19, noin 30 % viikoilla 22 23, noin 30 % viikoilla ja loput viikoilla Levitys kestää kerrallaan 2 3 päivää. Lanta levitetään joko letkulevittimellä tai multaimella. Laidunnus ja jaloittelu Lehmiä ja hiehoja laidunnetaan 3 4 kk vuodessa. Laidunalaa, joka ei rajoitu vesistöön, on käytössä 16,32 ha. Eläimet ovat yöt laitumella, mutta lehmät pääsevät kulkemaan vapaasti laitumelta eläinsuojaan. Laitumilla ei ole pysyviä ruokintapaikkoja. Hiehoja laidunnetaan kahdessa ryhmässä. Toisella hiehoryhmällä on pysyvä juottopaikka ja toisella juottovaunu. Lehmät käyvät pihatossa juomassa. Nykyisen eläinsuojan yhteyteen ei ole rakennettu jaloittelutarhaa. Uuden pihaton yhteyteen, pellon puolelle on jätetty alustava varaus jaloittelutarhalle, mutta tarhan yksityiskohtaisia suunnitelmia ei ole esitetty hakemusasiakirjoissa. Säilörehu Esikuivattua säilörehua pyöröpaalataan tonnia. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Tilalla on yksi tuotantotoimintaan liittyvä polttoainesäiliö, tilavuudeltaan litraa. Säiliö on uusittu 2007 ja se on varustettu lapon estolaitteella ja sijoitettu

4 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y tiiviiseen suoja altaaseen. Muita öljytuotteita, enintään 200 litraa, säilytetään tynnyrissä konehallin asfalttilattialla. Viljelyssä käytettävät torjunta aineet ja peittausaineet sekä tuorerehun säilöntään käytettävä maitohappo hankitaan kasvukauden tarvetta varten ja aineet säilytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti omissa pakkauksissaan varastossa. Maitohuoneessa käytettävät pesuaineet säilytetään maitohuoneessa. Vesihuolto Toiminnassa käytettävä vesi otetaan tilan omasta kaivosta. Tilan asuinrakennus on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon, johon myös eläinsuojat voidaan tarvittaessa liittää. Paras käyttökelpoinen tekniikka Sekä nykyisessä eläinsuojassa että uudessa pihatossa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lanta varastoidaan vesitiiviissä lietesäiliöissä tai vesitiiviissä lantalassa. Uusi lietesäiliö sijaitsee pihaton lattian alla ja nykyisissä alta päin täytettävissä säiliöissä käytetään kelluvaa katetta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu itse eläinsuojista, lannan varastoinnista ja levityksestä. Haitat ovat suurimmillaan lietelannan sekoituksen ja levityksen aikana. Itse eläinsuojan aiheuttamaa haju ja kärpäshaittaa vähennetään käyttämällä kuivikkeena turvetta. Ruokinnan optimoinnilla vähennetään lannan sisältämien, hajua aiheuttavien typpiyhdisteiden määrää. Lannan varastoinnin aiheuttamaa hajuhaittaa vähennetään käyttämällä nykyisissä lietesäiliöissä kelluvaa katetta ja täyttämällä ne alta päin. Uusi lietesäiliö on katettu, sillä se sijoitetaan pihattorakennuksen lattian alle. Lannan levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään valitsemalla levitysaika sääolosuhteiden mukaan ja multaamalla lanta mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen silloin, kun ei levitetä kasvustoon. Lanta levitetään joko letkulevittimellä tai multaimella. Päästöt maahan ja vesiin Toiminnasta eläinsuojakiinteistöllä ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta varastoidaan vesitiiviissä lantavarastoissa. Kaikki eläinsuojan jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Sosiaalitilojen ja maitohuoneen jätevedet, noin 200 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön välikaivon kautta, joten ne on tarvittaessa mahdollista johtaa erilliseen käsittelyyn tai viemäriverkostoon. Käsittelymenetelmä ratkaistaan asuinrakennuksen jätevesijärjestelmän uusimisen yhteydessä. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Toiminnanharjoittaja on liittynyt myös ympäristötukijärjestelmään. Melu ja liikenne Melua syntyy lähinnä toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Laajennuksen myötä lähinnä omalla kalustolla tapahtuva liikenne kasvaa lannanlevityksen ja rehunteon aikana. Maitoauto käy joka toinen päivä ja rehua ajetaan noin kolme kertaa viikossa. Rehu ja kuivikevaraston valmistumisen jälkeen kuivike ja rehuliikenne siirtyy pois Vilkkilänkujalta.

5 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y Jätteet Kiinteistön osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään muuta kuin kaatopaikkajätettä seuraavasti: Jätelaji Määrä /vuosi Käsittelytapa, toimituspaikka kuolleet eläimet 2 t destruktiolaitos, Honkajoki muovit 2 t konttivarasto ja edelleen Kuusakoski Oy jäteöljy 100 l ongelmajätteen keräys muut ongelmajätteet ongelmajätteen keräys pilaantunut rehu varastointi lantalassa ja levitys pellolle Keräilyä odottaville eläinraadoille ja muulle eläinperäiselle jätteelle ei tule kylmävarastoa. Kuolleita eläimiä säilytetään etukuormaajan kauhassa pressulla peitettynä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan laajentuvasta toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan laajentaminen lisää lähinnä omalla kalustolla tapahtuvaa lannan ja rehun kuljetusta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliön mahdollisesti rikkoutuessa säiliön salaojat suljetaan ja lietettä siirretään toisiin säiliöihin niin paljon kuin mahdollista. Loput lietteestä imeytetään turpeeseen ja varastoidaan lantalassa tai asianmukaisesti tehdyssä patterissa. Lietesäiliön ympärille tehdään tarvittaessa suojavallit lietteen leviämisen estämiseksi. Lietesäiliöt ja lantalat tarkastetaan silmämääräiset jokaisen tyhjennyksen jälkeen ja salaojien tarkastuskaivojen kautta seurataan mahdollisia lietevuotoja. Jos halkeamia havaitaan, ne korjataan välittömästi. Polttoainesäiliö on sijoitettu suoja altaaseen ja se tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Onnettomuustilanteissa toimitaan palo ja pelastusviranomaisten ohjeiden mukaisesti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Toiminnanharjoittaja on täydentänyt lupahakemusta vaikutusalueen kiinteistötietojen ja levityspeltojen osalta. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Lammin kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Keski Häme lehdessä Hakemuksesta on

6 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y Tarkastukset ja neuvottelut päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu tarkastus, josta laadittu erillinen muistio on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja tarkennukset on esitetty toiminnan kuvausosassa. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt päivätyillä kirjeillä lausunnot Lammin kunnanhallitukselta ja Lammin Tuuloksen kansanterveystyön kuntayhtymältä, joka toimii Lammin kunnan ympäristönsuojelu ja terveydensuojeluviranomaisena. Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Lammin kunnanhallitus toteaa päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Ko. maatila sijaitsee Kirkonkylän yleiskaavan alueella, joka ei estä maatalouden nykyistä toimintaa eikä suunnitelman mukaista uuden eläinsuojan rakentamista. Kunnalla ei ole alueelle suunnittelutarpeita. Suunniteltu elinkeinotoiminta soveltuu toiminnan laajentumisen jälkeenkin hyvin ympäristöönsä ja mahdolliset haittatekijät tulevat huomioitua ympäristöluvassa. Lammin Tuuloksen kansanterveystyön kuntayhtymä toteaa päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Tilakeskus sijaitsee Ormajärven Untulan kulttuurimaisema alueella. Maakuntakaavassa alue on merkitty Lammin kulttuurimaisema alueeksi, jossa rakentamisen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen, maisemallisiin näkökulmiin sekä kulttuuriympäristön moniarvoisuuden ja ajallisen kerroksellisuuden säilymiseen. Torttilan eläinsuoja on suunniteltu kulttuurimaisema huomioon ottaen tilakeskukseen sopivaksi. Se tulee muiden rakennusten yhteyteen ja siihen tulee nykyisen navetan kaltainen punamullan värinen pystylaudoitus ja musta peltikatto. Peltojen toivotaan pysyvan jatkossakin viljeltyinä ja hoidettuina. Tilan toiminnassa ei ole ollut huomautettavaa nykyisen luvan aikana eikä siitä ole tullut valituksia. Luvassa ollut kaivojen seurantavelvoite hoidettiin asianmukaisesti. Lupahakemuksessa ei ole havaittu puutteita tai ristiriitaisuuksia. Uuden lietesäiliön kattaminen ehkäisee hajuhaittoja. Säiliön sijoitus kasvattamon alle on myös maisemallisesti hyvä ratkaisu. Tarkkailu ja raportointi kuntaan on ollut riittävää. Määräaikaan mennessä hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta. Hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuuluksi ja esittää vastine hakemuksesta esitetyistä lausunnoista. Hakija ilmoitti suoritetun tarkastuksen yhteydessä, ettei anna vastinetta lausuntojen johdosta.

7 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin Lupamääräykset Hämeen ympäristökeskus myöntää Annamari ja Tuomo Torttilalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksessa esitetylle eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Eläinmäärät 1. Tilalla Rokkila, kiinteistörekisteritunnus , sijaitseviin eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 120 lypsylehmää, 117 hiehoa ja 48 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa sekä kaksi hevosta. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Hämeen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset hakijan lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle ovat olemassa niin, että eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai haittaa ei synny. Lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen haittoja voidaan riittävästi ehkäistä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. Kotieläinsuojien ympäristölupia myönnettäessä ja myönnettyjä ympäristölupia valvottaessa käytetään lannan sisältämään fosforimäärään perustuvia eri eläimet yhteismitallistavia eläinyksikkökertoimia. Kertoimien avulla voidaan arvioida toiminnan luvanmukaisuutta tilanteissa, joissa toiminnan kestäessä tilalla olevien eläinten lajit, ikärakenne ja lukumäärät vaihtelevat. Kertoimet perustuvat ympäristöministeriön antamaan ehdotukseen kotieläinsuojien ympäristölupamenettelyjen selkiyttämiseksi Lannan, jätevesien ja tuorerehun varastointi ja käsittely 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lantavarastoissa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna 12 kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä eli lietelannalla vähintään 24 m 3 /lypsylehmä, 15 m 3 /hieho tai lihanauta ja 4 m 3 / alle kuusi kuukautta vanha nauta sekä kuivalannalle, kun virtsa imeytetään kuivikkeeseen 4 m 3 / alle kuusi kuukautta vanha vasikka ja 12 m 3 / hevonen. Jos eläimiä laidunnetaan, lantavarastotilavuudesta voi vähentää laidunnettavien eläinten laidunkauden, kuitenkin enintään neljän kuu

8 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y kauden lantamäärän. Jos lantavarastoa ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,1 m 3 /kattamaton lantala m 2 ja 0,3 m 3 /avopintainen säiliö m 2. Lietesäiliöön johdettavat maitohuoneen pesuvedet ja mahdollinen säilörehun puristeneste on otettava huomioon varastotilavuutta mitoitettaessa. (YSL 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet, mutta ei maitohuoneen pesuvesiä, jotka on erikseen otettava huomioon. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekuilujen ja pumppukaivojen varastotilavuus sekä kuivalantalatilavuuteen kestokuivikepohjat soveltuvin osin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi lannan varastotilavuutta. 3. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja lantavarastojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Ulkopuolisen asiantuntijan laatima selvitys nykyisten lanta ja virtsavarastojen rakenteiden kunnosta ja tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 4, 5, 7, 43, 45, 46, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lantavarastoja koskeva tarkkailu ja selvitysvelvoite ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. Lantaa on käsiteltävä siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. 4. Toiminnassa syntyvät jätevedet on johdettava yleiseen viemäriin tai vesitiiviiseen säiliöön tai puhdistettava talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti.(ysl 7, 43, 45 ) Maitohuoneen pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet ovat voimakkaasti kuormittavia, joten niiden asianmukainen käsittely on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määritetään mahdolliselta puhdistamolta vaadittava puhdistusteho.

9 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y Jos säilörehua ei pyöröpaalata, säilörehu on varastoitava vesitiiviissä siiloissa, joista puristeneste on kerättävä vesitiiviiseen säiliöön. Myös pilaantunut säilörehu tulee varastoida tai kompostoida tiivispohjaisella alustalla, josta puristeneste ja muut suotovedet kerätään talteen. Mahdolliset rehusiilot ja puristenesteen talteenotto on suunniteltava siten, ettei missään olosuhteissa, esimerkiksi rankkasateiden aikana, puristenestettä sisältävää vettä pääse valumaan maastoon ja vesiin. Ulkopuolisten puhtaiden valumavesien pääsy siiloihin ja puristenestekaivoihin on estettävä. (YSL 8, 43, 45 ) Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Pilaantuneen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti vesiä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut rehu on varastoitava samoin kuin tuore säilörehu. 6. Vesinäytteen ottomahdollisuus uuden eläinsuojan ja lietesäiliön salaojavesistä on järjestettävä. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan, virtsan tai puristenesteiden pääsy ojiin, vesistöön ja pohjavesiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Uuden lietesäiliön salaojat on varustettava sulkumekanismein. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan havaita mahdolliset vuodot rakenteissa sekä tarvittaessa seurata niistä aiheutuvaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä ja salaojien sulkumekanismeilla voidaan vähentää pihaalueilta huuhtoutuvan lannan ja rehun määrää ja minimoida onnettomuustilanteessa lietelannan tai puristenesteiden pääsy maastoon ja vesiin. Lannan hyödyntäminen 7. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoalaa eläinmäärän nähden riittävästi. Lantaa voidaan luovuttaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovuttamista toiminnanharjoittaja esittää ympäristökeskukselle voimassa olevan lannan luovutussopimuksen. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Hakijalla on riittävästi peltoalaa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. 8. I ja II luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä lietelantaa saa levittää ainoastaan keväällä sekä kasvustoon asti ja jos ympäristölupaa valvova viranomainen on toiminnanharjoittajan toimittamien maastoselvitysten perusteella todennut, että maaperä on riittävän tiivistä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metriä leveä suoja alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 )

10 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sekä lannan levitys talousvesikaivojen lähiympäristössä aiheuttaa pohja tai kaivovesien pilaantumisriskin. Talousvesikaivojen suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja alueiden leveyksiin. Laiduntaminen ja jaloittelutarha 9. Eläinsuojiin johtavien karjakujien/kulkuaukkojen tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Uuden eläinsuojan yhteyteen mahdollisesti myöhemmin rakennettava jaloittelutarha tulee toteuttaa niin, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja vesistöjen pilaantuminen on mahdollisimman vähäistä. Mahdollisen tarhan yksityiskohtainen suunnitelma ja selvitys valumavesien ja tarhasta poistettavan lannan käsittelystä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen tarhan rakentamisen aloittamista. (YSL 7, 43, 45 ) Eläinten kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Kulkuväylille kerääntyvän lannan poistolla voidaan valumavesien ravinnepitoisuuksia vähentää. Mahdollisen jaloittelutarhan yksityiskohtaiset suunnitelmat tulee toimittaa viranomaisen hyväksyttäväksi tarhan rakenteiden sekä valumavesien käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi. 10. Laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laidunalueiden tulee säilyä kasvipeitteisinä koko laidunkauden. Laitumella juotto tai ruokintapaikka on perustettava siten, että juotto tai ruokintapaikan ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Ruokinta tai juomapaikka tulee sijoittaa vähintään 100 metrin päähän vesistöstä tai talousvesikaivosta ja vähintään 20 metrin päähän valtaojasta.(ysl 7, 43, 45 ) Laitumen kasvipeitteisyyden säilyttämisellä ja juoma ja ruokintapaikkojen oikealla sijoittamisella voidaan oleellisesti vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöön tai pohjavesiin. Hajuhaittojen vähentäminen 11. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle, melulle tai kärpäsille altistuvissa kohteissa. Lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella ja ne tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli katteena käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyydestä tulee huolehtia. Uuden eläinsuojan alla olevaa lietesäiliötä lukuun ottamatta säiliöt tulee täyttää alta päin. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta haju, pöly, melu tai kärpäshaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on

11 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Eläinsuojan ja lietesäiliöiden lähiympäristössä on asutusta, joten haju ja kärpäshaitan ehkäisemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin voidaan kärpästen lisääntymiselle otollisia olosuhteita tehokkaasti välttää sekä vähentää hajua aiheuttavien yhdisteiden haihtumista itse eläinsuojassa. Lietesäiliöiden täyttämisellä alta päin sekä niiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lannan varastoinnin ja sekoituksen aikana. 12. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. Jätteiden käsittely ja kemikaalien varastointi 13. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mukaan kaikki nautojen raadot on toimitettava destruktiolaitokselle. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää em. säädöksiä valvova viranomainen. Eläinraatojen varastointitilat tulee tarvittaessa hyväksyttää maa ja metsätalousministeriön asetuksen N:o 854/2005 mukaisella valvontaviranomaisella. 14. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvas

12 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y sa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin.(ysl 43, 45, JäteL 4, 6 ) Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 15. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiiviiltä alustalta vuodot on helppo havaita ja siistiä pois. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. Toiminnan raportointi 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: eläinmäärät tiedot laidunnettavista eläinmääristä toteutuneet lantamäärät tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista

13 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y kuolleiden eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Toiminnan muutokset ja muut määräykset 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Hämeen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 19. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43, 46, 83, YSA 30 ) Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen tarkistaa. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

14 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja kourujen sekä jaloittelutarhojen rakentamisessa tulee noudattaa maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM RCO C4, ) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Toiminta ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen. Eläinsuojat eivät sijoitu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle tai muulle erityisalueelle. Toiminta ei vaaranna läheisen Lamminjärven Halilan luonnonsuojelualueen luontoarvoja, koska eläinsuojat tai lietesäiliöt eivät sijoitu samalle valuma alueelle kuin suojelualue. Eläinsuojat sijaitsevat seudulla, jossa kotieläintalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Koska kyseessä on nautakarjan kasvatus ja maidontuotanto, uusi eläinsuoja sijoittuu maastossa naapurikiinteistöjen asuinrakennuksien alapuolelle ja uusi lietesäiliö sijoitetaan rakennettavan pihaton lattian alle, Hämeen ympäristökeskus katsoo, että lupahakemuksessa esitetyillä enimmäiseläinmäärilläkin lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen voidaan riittävästi ehkäistä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettuja haittoja, vaikka lähin naapuri sijaitseekin vain 140 metrin etäisyydellä. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät myös lannan levitysalan suhteen. Edellä selostetun perusteella Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toi

15 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y minnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6,42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemus ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Tämä päätös korvaa Hämeen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan nro YLO/lup/46/01. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki /86(YSL) 6 8,28, 31, 34, 36 38, 41 43, 45, 46, 51 57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus /169(YSA) 1, 4, 6, 16 19, 23, 30 Terveydensuojelulaki /763, 24 Jätelaki /1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista /26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998)

16 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Annamari ja Tuomo Torttila saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Lammin kunta, kunnanhallitus Lammin Tuuloksen kansanterveystyön kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Lammin kunnan virallisella ilmoitustaululla Keski Häme lehdessä Lisätiedot Lisätietoja antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

17 Ympäristönsuojeluosasto HAM 2008 Y Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi insinööri Marja Hiitiö

18 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Hämeen ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Hämeen ympäristökeskukseen. Valitus on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäynti viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Hämeen ympäristökeskus käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 13; postiosoite: PL 131, Hämeenlinna puhelin: ; asiakaspalvelu ; faksi ; aukioloaika: e mail: kirjaamo.ham@ymparisto.fi