Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista.

Transkriptio

1 H Ä M E E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Ympäristönsuojeluosasto (epävirallinen) Nro YSO/146/2009 HAM-2009-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista. LUVAN HAKIJA Maatalousyhtymä Isotalo Ari ja Jari Heivatajantie 214, Artjärvi Puh.nro: Sähköposti: ari.isotalo@kolumbus.fi Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan lypsykarjanavetan toiminnan laajentamiselle. Laajennuksen jälkeen eläinsuojissa tulee olemaan eläinpaikat yhteensä 213 lypsylehmälle, 79 hieholle, 50 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle sekä kolmelle hevoselle. Eläinsuojat sijaitsevat Artjärven kunnan Kinttulan kylässä tilalla Paloniemi, kiinteistörekisteritunnus LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Hämeen ympäristökeskuksessa suoritemaksu euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, Hämeenlinna Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI Tavastehus, Finland Vesijärvenkatu 11 A PL 29, Lahti Vesijärvenkatu 11 A PB 29, FI Lahtis, Finland

2 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2009-Y TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Hämeen ympäristökeskus on myöntänyt nykyiselle toiminnalle ympäristöluvan nro YSO/129/2006, dnro HAM-2006-Y Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia yhteensä 95,14 hehtaarin alalle sekä lannan luovutussopimuksia 100 hehtaarin alalle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevassa yleiskaavassa tilakeskuksen alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Villikkalanjärven ranta-alue, jonne tilan pellot ulottuvat, on yleiskaavassa loma-asuntoaluetta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Koskenkylänjoen vesistöalueella (16), Artjärven osavalumaalueella (16.003). Nykyisestä eläinsuojasta on Villikkalanjärven rantaan matkaa noin 330 m. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Kirkonmäen I-luokan pohjavesialue ( ), joka sijaitsee noin 1,7 kilometrin päässä tilakeskuksesta. Lähimpään naapurikiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen on eläinsuojasta matkaa noin 430 m ja laajennus tapahtuu ko. naapurikiinteistöstä poispäin. Tilakeskuksen lähialueella on muutama nautakarjatila. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Nykyisessä lypsylehmäpihatossa on eläinpaikat 65 lypsylehmälle ja 22 hieholle ja 15 juottovasikalle. Pihattoa laajennetaan siten, että eläinpaikkoja tulee yhteensä 213 lypsylehmälle ja 25 vasikalle. Vasikoilla on karsinoissa kuivikepohja, josta virtsa johdetaan lietesäiliöön. Muutoin lannankäsittelymenetelmänä on lietelanta ja lannanpoisto tapahtuu lantaraapalla. Nykyisessä nuorkarjakasvattamossa on eläinpaikat 28 hieholle ja 22 alle kuusi kuukautta vanhalle vasikalle. Muutostöiden jälkeen kasvattamossa on eläinpaikat 19 hieholle ja 25 alle kuusi kuukautta vanhalle vasikalle. Kasvattamossa on kuivikelantajärjestelmä. Lisäksi nykyiseen rehuvarastoon saneerataan kuivikepohjaiset ryhmäkarsinat 60 hieholle. Kuivikepohja tyhjennetään lantalaan kerran kuussa. Kuivikkeena käytetään olkea, turvetta ja purua. Lypsy tulee tapahtumaan nykyisellä lypsyasemalla, jota laajennetaan. Maitohuoneen lämmityksessä hyödynnetään maitotankin jäähdytyksessä vapautuvaa lämpöä. Tilakeskukseen tullaan rakentamaan lähitulevaisuudessa hakelämpökeskus. Eläinsuojissa on koneellinen alipaineilmastointi. Lannan varastointi Nuorkarjakasvattamon yhteydessä on tällä hetkellä kuivalantavarastotilavuutta yhteensä 738 m 3 ja katettua virtsasäiliötilavuutta 100 m 3. Lantalatilavuutta rakennetaan lisää ja laajennuksen jälkeen tilavuutta on yhteensä m 3. Yhte-

3 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2009-Y näinen lantala-alue on suunniteltu katettavaksi. Tarvittava kuivalannan varastotilavuus ilman laidunnusta on m 3. Nykyisen pihattonavetan yhteydessä on kokonaistilavuudeltaan m 3 :n suuruinen kattamaton betonielementtisäiliö. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi kokonaistilavuudeltaan m 3 :n ja hyötytilavuudeltaan m 3 :n suuruinen lietesäiliö. Lisäksi on harkittu etäsäiliön rakentamista, mutta asiasta ei ole esitetty tarkempia suunnitelmia. Enimmäiseläinmäärillä lietteelle ja virtsalle tarvitaan ilman laidunnusta varastotilavuutta yhteensä m 3. Lisäksi on otettava huomioon lietesäiliöön johdettavat maitohuoneen pesuvedet 150 m 3 sekä puristenestekaivoista siirrettävä puristeneste ja sadevedet 423 m 3, jolloin varastotilavuustarve olisi ilman laidunnusta m 3. Lannan levitys Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on käytettävissä peltoa hakemuksen mukaan 232,19 ha, josta omaa on 37,05 ha, vuokrapeltoa 95,14 ha ja sopimuspeltoa 100 ha. Levitysalasta 22,36 ha sijaitsee I- tai II-luokan pohjavesialueella, osa Kirkonmäen I-luokan ( ), osa Koivulehdon I-luokan ( ) pohjavesialueella sekä pieni osa Lusinkallion II-luokan pohjavesialueella ( ). Koivulehdon pohjavesialueella oleva peltoalue on tällä hetkellä luonnonhoitopeltona, jonne ei lantaa levitetä. Tarvittava levitysala on enimmäiseläinmäärällä 192,4 ha. Lanta levitetään viikoilla Lietelanta levitetään multaavalla letkulevityskalustolla. Laidunnus ja jaloittelu Hevosia ja hiehoja laidunnetaan vähintään neljä kuukautta vuodessa. Laidunalaa on käytössä 18 ha. Osa laitumista ulottuu Villikkalanjärven rannan luontaiseen puusto- ja pensasvyöhykkeeseen asti. Eläimet eivät kuitenkaan pääse laiduntamaan veteen asti. Laitumilla on kiertävät juoma-astiat. Hevosilla on tallin vieressä hiekkapohjainen jaloittelutarha, jossa myös opetetaan nuoria nautoja laitumelle. Naudoille ei tule jaloittelutarhaa. Säilörehu Esikuivattua säilörehua tehdään tonnia vuodessa. Tilalla on tällä hetkellä kolme katettua ja yksi kattamaton laakasiilo. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi m 3 :n kattamaton siilo. Puristenesteet johdetaan laakasiiloista umpikaivoihin, joiden yhteenlaskettu tilavuus on noin 30 m 3. Umpikaivoista neste levitetään suoraan peltoon tai tarvittaessa siirretään lietesäiliöön. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Tilakeskuksessa on kaksi tuotantotoimintaan liittyvää, tilavuudeltaan litran polttoainesäiliötä. Säiliöt on sijoitettu korokereunalla varustetulle betonialustalle konehalliin. Muita öljytuotteita, enintään 500 litraa, säilytetään varastohallissa. AIV-liuokset, viljelyssä käytettävät torjunta-aineet ja peittausaineet hankitaan keväällä, joten niitä ei pääsääntöisesti säilytetä tilalla. Vähäisiä määriä kasvinsuojeluaineita säilytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Maitohuoneessa käytettävät pesuaineet säilytetään maitohuoneessa. Vesihuolto Toiminnassa käytettävä vesi otetaan tilan omasta kaivosta. Tarvittaessa varaudutaan liittymään vesijohtoverkostoon.

4 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2009-Y Paras käyttökelpoinen tekniikka Lanta ja virtsa varastoidaan vesitiiviissä lietesäiliöissä ja vesitiiviissä lantaloissa. Lietesäiliöt täytetään alta päin ja katetaan kelluvalla turvekatteella. Lietelanta levitetään multaavalla levityskalustolla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu itse eläinsuojasta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Haitat ovat suurimmillaan lietelannan sekoituksen ja levityksen aikana. Itse eläinsuojan aiheuttamaa haju- ja kärpäshaittaa vähennetään käyttämällä turvetta kuivikkeena. Ruokinnan optimoinnilla vähennetään lannan sisältämien, hajua aiheuttavien typpiyhdisteiden määrää. Lannan varastoinnin aiheuttamaa hajuhaittaa vähennetään käyttämällä lietesäiliöissä kelluvaa turvekatetta ja täyttämällä kaikki säiliöt alta päin. Lannan levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään valitsemalla levitysaika sääolosuhteiden mukaan ja käyttämällä multaavaa levityskalustoa. Päästöt maahan ja vesiin Toiminnasta eläinsuojakiinteistöllä ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta ja säilörehu varastoidaan vesitiiviissä varastoissa. Maitohuone- ja muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön ja wc-vedet käsitellään pienpuhdistamossa. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Toiminnanharjoittaja on myös liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Melu ja liikenne Jätteet Melua aiheutuu lähinnä toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Laajennuksen myötä liikenne kasvaa lähinnä lannanlevityksen ja rehunteon aikana. Maitoauto käy joka toinen päivä ja rehunauto kerran kuukaudessa. Kiinteistön osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään muuta kuin kaatopaikkajätettä seuraavasti: Jätelaji Määrä/vuosi Käsittelytapa, toimituspaikka Kuolleet eläimet 2 t destruktiolaitos, Honkajoki Muovit 0,5 t energiajätteen keräyspiste Metalliromu - metallinkeräys Jäteöljy 200 l ongelmajätteen keräys Muut ongelmajätteet - ongelmajätteen keräys Pilaantunut rehu Pilaantunut maito - - varastointi lantalassa, levitys pellolle lietesäiliö Keräilyä odottaville eläinraadoille ja muulle eläinperäiselle jätteelle ei tule kylmävarastoa. Kuolleita eläimiä säilytetään etukuormaajan kauhassa pressulla peitettynä.

5 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2009-Y TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan laajentuvasta toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan laajentaminen lisää lähinnä omalla kalustolla tapahtuvaa lannan ja rehun kuljetusta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliöt ja lantalat tarkastetaan silmämääräiset jokaisen tyhjennyksen jälkeen ja salaojien tarkastuskaivojen kautta seurataan mahdollisia lietevuotoja. Lietesäiliön mahdollisesti rikkoutuessa säiliön salaojat suljetaan ja lietettä siirretään toiseen säiliöön niin paljon kuin mahdollista. Loput lietteestä imeytetään turpeeseen ja varastoidaan lantalassa tai asianmukaisesti tehdyssä patterissa. Lietesäiliön ympärille tehdään tarvittaessa suojavallit lietteen leviämisen estämiseksi. Jos halkeamia havaitaan, ne korjataan välittömästi. Polttoainesäiliöt on sijoitettu katokselliseen suoja-altaaseen ja ne tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Onnettomuustilanteissa toimitaan palo- ja pelastusviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Sähkökatkoksiin varaudutaan aggregaatilla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Lupahakemusta ei ole täydennetty. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Artjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Orimattilan Aluelehdessä Hakemuksesta on päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu tarkastus, josta laadittu erillinen muistio on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja tarkennukset on esitetty toiminnan kuvausosassa. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt päivätyillä kirjeillä lausunnot Artjärven kunnanhallitukselta ja tekniseltä lautakunnalta sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä.

6 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2009-Y Artjärven tekninen lautakunta esittää päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Lupa eläinsuojan laajentamiselle voidaan myöntää normaalein eläinsuojan lupamääräyksin, joissa huomioidaan mm. riittävä lantatilavuus, lietesäiliöiden vesitiiveys, lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala sekä jätevesien, kuolleiden eläinten ja jätteiden asianmukainen käsittely. Lupamääräyksillä tulee siis varmistaa, että tilalla on riittävät lannan varastointitilat ja riittävästi lannan levitysalaa. - Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa 931/2000 annettuja määräyksiä. Lannan varastointi ja käsittely eivät saa aiheuttaa vaaraa talousvedelle tai vesistölle. - Lannan levityspelloista osa sijaitsee Kirkonmäen I-luokan pohjavesialueella ja vesioikeuden vahvistamalla suojavyöhykkeellä ja Artjärven kunnan varavedenottamon läheisyydessä. Pohjaveden pilaamisriskin välttämiseksi tulee lannan levitys I-luokan pohjavesialueella kieltää kokonaan. - Eläinsuoja sijaitsee noin 300 metrin päässä Villikkalanjärvestä, joten erityistä huomiota tulee kiinnittää lantavarstojen kunnon tarkkailuun valumien estämiseksi. Eläinsuojan laajennuksen ja uusien lantavarastojen salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteen ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä niin, että lannan tai puristenesteiden pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteissa. - Lähimpään naapurikiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen on eläinsuojasta matkaa noin 500 m. Keskustaajamaan on eläinsuojasta matkaa noin 2,2 km. Koska asuinkiinteistöt sijaitsee näin lähellä asutusta, lantavarastot tulee kattaa hajuhaittojen vähentämiseksi. - Artjärven kunnan vesihuoltolaitoksen veden ja jäteveden runkolinja kulkee eläinsuojasta noin 200 metrin päässä, joten näin suuren eläinmäärän juomaveden turvaamiseksi suositellaan kiinteistön liittämistä kunnan vesihuoltolaitokseen. Maitoiset pesuvedet voitaisiin johtaa, viemäriin, jolloin lietesäiliön tilavuutta niiden vesien osalta voidaan pienentää ja välttää turhaa vedenajoa pelolle. Artjärven kunnanhallitus esittää päivätyssä lausunnossaan, että se yhtyy Artjärven teknisen lautakunnan lausuntoon eikä kunnanhallituksella ole muutoinkaan huomautettavaa ko. lupa-asian osalta. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän ympäristöterveyskeskuksen päivätyssä lausunnossa todetaan, että toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, eikä sen laajentamiselle ole terveydellisiä esteitä. Seuraavat seikat tulee kuitenkin huomioida laajennusta toteutettaessa: - Eläinten hoito sekä eläinsuojan rakenteet ja olosuhteet tulee järjestää noudattaen voimassa olevaa eläinsuojelulainsäädäntöä. Erityisesti on huomioitava, että kasvavalle eläinmäärälle on tarjota riittävä määrä hyvälaatuista juomavettä. Eläinten juomaveden saanti tulee turvata myös poikkeustilanteissa esim. oman kaivon saastumistapauksessa. Päijät-Hämeen haja-asutuksen vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartan mukaan tilakeskuksen läheisyyteen on rakenteilla vesi- ja viemärilinja. Vesihuoltohankkeen toteutuessa tila tulisi velvoittaa liittymään järjestetyn vesihuollon piiriin vedenhankinnan turvaamiseksi. - Lietteen ja kuivalannan levitys tulee toteuttaa siten, että levitysalueen läheisyydessä sijaitsevien talousvesikaivojen veden laatu ei vaarannu.

7 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2009-Y Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine - Hakemuksen mukaan viljelyssä olevista pelloista 22,36 ha sijaitsee pohjavesialueella ja 2,46 ha pohjaveden muodostumisalueella. Lisäksi Artjärven kirkonkylän vedenottamo sijaitsee hyvin lähellä suunniteltua levitysaluetta. Harjoitettavasta toiminnasta ei saa aiheutua haittaa pohjaveden laadulle eikä Artjärven kirkonkylän vedenottamon käytölle. - Laidunnettaville hiehoille tulee järjestää laitumelle riittävä suoja epäedullisia sääoloja vastaan elleivät laitumet sijaitse niin lähellä eläinsuojaa, että hiehot voidaan tarpeen vaatiessa ottaa sisälle. - Rakenteellisilla ratkaisuilla tulee varata mahdollisuus tarpeen vaatiessa, esim. hengitystie- tai ulosteperäisen tartunnan yhteydessä, eristää tartunnan saaneita eläimiä ja järjestää niille erillinen hoito. - Lannan käsittelystä ympäristöön aiheutuvia hajuhaittoja tulee pyrkiä vähentämään käytettävissä olevilla keinoilla, esimerkiksi suurinta hajuhaittaa aiheuttavien työvaiheiden, sekoituksen ja levityksen, keston minimoimisella. - Hakemuksessa esitetty syntyvien jätevesien määrä vaikuttaa toimintaan nähden alhaiselta. - Hakemuksessa ja sen liitteessä 1 olevassa toiminnan yleiskuvauksessa esitetyt eläinmäärät ovat ristiriidassa keskenään. Lupaa myönnettäessä tulisi yksiselitteisesti olla selvillä eläinmäärä, jolle lupaa haetaan. Määräaikaan mennessä hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta. Hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuuluksi ja esittää vastine hakemuksesta esitetyistä lausunnoista. Hakija ilmoitti, ettei anna vastinetta lausuntojen johdosta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin Hämeen ympäristökeskus myöntää Maatalousyhtymä Isotalo Ari ja Jari ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksessa esitetylle eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Teknisen lautakunnan lausunnossa on esitetty, että lannan levitys kiellettäisiin I- luokan pohjavesialueilla. Lausunnossa todetaan, että hakemuksen mukaan levityspeltoa sijoittuu Kirkonmäen I-luokan pohjavesialueelle, jossa sijaitsee kunnan varavedenottamo. Ottamolle on määrätty vesilain mukaiset suojavyöhykkeet. Hakemuksessa esitetty levitysala sijoittuu varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle vesilain mukaiselle kaukosuojavyöhykkeelle, jota koskevassa päätöksessä ei lannan levitystä ole kielletty. Hämeen ympäristökeskus katsoo, että kuivalannan levitys ko. alueelle voidaan sallia asiaa koskevassa lupamääräyksessä mainituin ehdoin. Koivulehdon I-luokan pohjavesialueella, jossa sijaitsee kunnan päävedenottamo, lantaa ei saa kuitenkaan levittää lainkaan.

8 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2009-Y Lausunnoissa on esitetty, että toiminnanharjoittaja olisi velvoitettava liittymään kunnalliseen vesijohtoverkostoon juomaveden turvaamiseksi haetulle eläinmäärälle. Hämeen ympäristökeskus toteaa, ettei ympäristöluvassa voida asettaa sellaista velvoitetta. Muut lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset Eläinmäärät 1. Tilalla Paloniemi, kiinteistörekisteritunnus , sijaitseviin eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 213 lypsylehmää, 79 hiehoa tai lihanautaa ja 50 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa sekä kolme hevosta. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Hämeen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset hakijan lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle ovat olemassa niin, että eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai haittaa ei synny. Lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen haittoja voidaan riittävästi ehkäistä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. Kotieläinsuojien ympäristölupia myönnettäessä ja myönnettyjä ympäristölupia valvottaessa käytetään lannan sisältämään fosforimäärään perustuvia eri eläimet yhteismitallistavia eläinyksikkökertoimia. Kertoimien avulla voidaan arvioida toiminnan luvanmukaisuutta tilanteissa, joissa toiminnan kestäessä tilalla olevien eläinten lajit, ikärakenne ja lukumäärät vaihtelevat. Kertoimet perustuvat ympäristöministeriön antamaan ehdotukseen kotieläinsuojien ympäristölupamenettelyjen selkiyttämiseksi. Lannan, jätevesien ja tuorerehun varastointi ja käsittely 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lantavarastoissa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna 12 kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä eli lietelannalla vähintään 24 m 3 /lypsylehmä, 15 m 3 /hieho tai lihanauta ja 4 m 3 / alle kuusi kuukautta vanha nauta sekä kuivalannalle, kun virtsa imeytetään kuivikkeeseen, vähintään 15 m 3 / hieho, 4 m 3 /alle kuusi kuukautta vanha nauta ja 12 m 3 / hevonen tai kun virtsaa ei imeytetä kuivikkeeseen, kuivalannalle 9 m 3 ja virtsalle 4 m 3 /hieho tai lihanauta ja kuivalannalle 2,4 m 3 ja virtsalle 1,2 m 3 / alle kuusi kuukautta vanha nauta. Jos eläimiä laidunnetaan, lantavarastotilavuudesta voi vähentää laidunnettavien eläinten laidunkauden, kuitenkin enintään neljän kuukauden lantamäärän. Jos lantavarastoa ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,1 m 3 /kattamaton lantala-m 2 ja 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2. Lietesäiliöön johdettavat maitohuoneen pesuvedet ja mahdollinen säilörehun puristeneste on otettava huomioon varastotilavuutta mitoitettaessa. Ra-

9 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2009-Y kennettaville etälantavarastoille on haettava asianmukaiset luvat sijaintikunnissaan ja kopiot em. luvista ja ilmoitus lantavarastojen käyttöönotosta on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen. (YSL 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet, mutta ei maitohuoneen pesuvesiä, jotka on erikseen otettava huomioon. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekuilujen ja pumppukaivojen varastotilavuus sekä kuivalantalatilavuuteen kestokuivikepohjat soveltuvin osin. Kun otetaan huomioon laidunnus, hakemuksessa on esitetty riittävästi lannan varastotilavuutta 12 kuukauden varastotarpeeseen nähden. Etälantavarastot eivät kuulu nyt käsiteltävään toimintakokonaisuuteen, mutta tiedot ko. varastoja koskevista luvista ja varastojen käyttöönotosta on vaadittu toimitettavaksi lannan varastoinnin lainmukaisuuden varmistamiseksi. 3. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja lantavarastojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Ulkopuolisen asiantuntijan laatima selvitys nykyisten lanta- ja virtsavarastojen rakenteiden kunnosta ja tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 4, 5, 7, 43, 45, 46, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lantavarastoja koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. Lantaa on käsiteltävä siten, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. 4. Toiminnassa syntyvät jätevedet on johdettava yleiseen viemäriin tai vesitiiviiseen säiliöön tai puhdistettava talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. Eläinsuojan wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä lietesäiliöön. (YSL 7, 43, 45 ) Maitohuoneen pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet ovat voimakkaasti kuormittavia, joten niiden asianmukainen käsittely on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määritetään mahdolliselta puhdistamolta vaadittava puhdistusteho.

10 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2009-Y Jos säilörehua ei pyöröpaalata, säilörehu on varastoitava vesitiiviissä siiloissa, joista puristeneste on kerättävä vesitiiviiseen säiliöön. Myös pilaantunut säilörehu tulee varastoida tai kompostoida tiivispohjaisella alustalla, josta puristeneste ja muut suotovedet kerätään talteen. Uudet rehusiilot ja puristenesteen talteenotto on suunniteltava siten, ettei missään olosuhteissa, esimerkiksi rankkasateiden aikana, puristenestettä sisältävää vettä pääse valumaan maastoon ja vesiin. Ulkopuolisten puhtaiden valumavesien pääsy siiloihin ja puristenestekaivoihin on estettävä. Siilojen ja puristenestekaivojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Ulkopuolisen asiantuntijan laatima selvitys nykyisten säilörehuvarastojen rakenteiden kunnosta ja tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 8, 43, 45 ) Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Pilaantuneen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti vesiä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut rehu on varastoitava samoin kuin tuore säilörehu. Tarkkailu- ja olemassa olevien rakenteiden kunnon selvitysvelvoite ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 6. Eläinsuojan laajennuksen, uusien lanta- ja rehuvarastojen salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteen ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan, virtsan tai puristenesteiden pääsy ojiin, vesistöön ja pohjavesiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Uuden lietesäiliön salaojat on varustettava sulkumekanismein. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan havaita mahdolliset vuodot rakenteissa sekä tarvittaessa seurata niistä aiheutuvaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä ja salaojien sulkumekanismeilla voidaan vähentää pihaalueilta huuhtoutuvan lannan ja rehun määrää ja minimoida onnettomuustilanteessa lietelannan tai puristenesteiden pääsy maastoon ja vesiin. Lannan hyödyntäminen 7. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoalaa eläinmäärän nähden riittävästi. Lantaa voidaan luovuttaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovuttamista toiminnanharjoittaja esittää ympäristökeskukselle voimassa olevan lannan luovutussopimuksen. Mikäli lantaa luovutetaan sopimuspelloille levitettäväksi, toiminnanharjoittajan on edellytettävä sopimuskumppaneilta tässä luvassa lannanlevityksestä annettujen määräysten noudattamista. Vain ne sopimuspellot, joiden osalta määräyksiä noudatetaan, luetaan mukaan levitysalaan. (YSL 43, 45, YSA 4 )

11 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2009-Y Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle tarvitaan annetun kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan levitysalaa 192,4 ha. Hakemuksen mukaan levitysalaa ilman I- ja II-luokan pohjavesialueella sijaitsevia peltoja on käytössä 209,83 ha, joten hakijalla on riittävästi peltoalaa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. 8. I- ja II-luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä kuivalantaa saa levittää syksyllä perustettavaan kasvustoon asti, muutoin asti ja jos ympäristölupaa valvova viranomainen on toiminnanharjoittajan toimittamien maastoselvitysten perusteella todennut, että maaperä on riittävän tiivistä. Koivulehdon I-luokan pohjavesialueella ( ) lannan levitys on kuitenkin kielletty koko pohjavesialueella. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella aiheuttaa pohjavesien pilaantumisriskin. Koivulehdon pohjavesialueella on Artjärven kunnan päävedenottamo. Alueen pohjavesissä on havaittu kohonneita nitraattipitoisuuksia, joten levityskielto koko alueelle on perusteltua. Liian lähelle kaivoa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. Laiduntaminen ja jaloittelutarha 9. Eläinsuojiin johtavien karjakujien/kulkuaukkojen tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laidunalueiden tulee säilyä kasvipeitteisinä koko laidunkauden. Juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Ruokinta- tai juomapaikka tulee sijoittaa vähintään 100 metrin päähän vesistöstä tai talousvesikaivosta ja vähintään 20 metrin päähän valtaojasta.(ysl 7, 43, 45 ) Eläinten kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Kulkuväylille kerääntyvän lannan poistolla voidaan valumavesien ravinnepitoisuuksia vähentää. Laitumen kasvipeitteisyyden säilyttämisellä ja juoma- ja ruokintapaikkojen oikealla sijoittamisella voidaan oleellisesti vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöön tai pohjavesiin.

12 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2009-Y Hajuhaittojen vähentäminen 10. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle, melulle tai kärpäsille altistuvissa kohteissa. Lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella ja ne tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli katteena käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyydestä tulee huolehtia. Lietesäiliöt tulee täyttää alta päin. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta haju-, pöly-, melu- tai kärpäshaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Eläinsuojien ja lantavarastojen lähiympäristössä on asutusta, joten haju- ja kärpäshaitan ehkäisemiseen on kiinnitettävä huomiota. Rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin voidaan kärpästen lisääntymiselle otollisia olosuhteita tehokkaasti välttää sekä vähentää hajua aiheuttavien yhdisteiden haihtumista itse eläinsuojassa. Lietesäiliön täyttämisellä alta päin sekä sen kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lannan varastoinnin ja sekoituksen aikana. 11. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. Jätteiden käsittely ja kemikaalien varastointi 12. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mu-

13 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2009-Y kaan kaikki nautojen raadot on toimitettava destruktiolaitokselle. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää em. säädöksiä valvova viranomainen. Eläinraatojen varastointitilat tulee tarvittaessa hyväksyttää maa- ja metsätalousministeriön asetuksen N:o 854/2005 mukaisella valvontaviranomaisella. 13. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin.(ysl 43, 45, JäteL 4, 6 ) Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 14. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt kaksoisvaippasäiliöitä lukuun ottamatta on sijoitettava katokseen tiiviille allastetulle alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja alustan allastuksella ehkäistään vuototilanteessa öljyn valuminen maaperään. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa.

14 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2009-Y Toiminnan raportointi 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - tiedot laidunnettavista eläinmääristä - toteutuneet lantamäärät - tiedot lannan levitysaloista, lannanlevityssuunnitelmassa tapahtuneista muutoksista sekä mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleiden eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Toiminnan muutokset ja muut määräykset 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 17. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Hämeen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 18. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maa-

15 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2009-Y peränsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43, 46, 83, YSA 30 ) Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen tarkistaa. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja kourujen sekä jaloittelutarhojen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, ) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa eläinsuojan sijaintikunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Toiminnassa tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa eläinsuojan sijaintikunnassa sekä lannan levityksen osalta myös levityspeltojen sijaintikunnissa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Toiminta ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen. Eläinsuojat eivät sijoitu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle tai muulle erityisalueelle. Eläinsuojat sijaitsevat seudulla, jossa kotieläintalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristöministeriön päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan toiminnan laajentamiselle ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m ja laa-

16 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2009-Y jentamisen tulisi tapahtua lähimmästä häiriintyvästä kohteesta pois päin. Laajennuksen jälkeistä eläinyksikkömäärää vastaavan, tilakeskuksen ulkopuolelle rakennettavan uuden nautaeläinyksikön vähimmäisetäisyyden häiriintyvästä kohteesta tulisi em. ohjekirjeen mukaan olla noin 340 m. Koska kyseessä on nautakarjan kasvatustoiminnan laajennus nykyisen tilakeskuksen alueella ja lähimpään häiriintyvään kohteeseen on eläinsuojasta matkaa 430 m, Hämeen ympäristökeskus katsoo, että lupahakemuksessa esitetyillä enimmäiseläinmäärilläkin lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen voidaan riittävästi ehkäistä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettuja haittoja, vaikka eläinyksikkömäärän lisäys on huomattava, noin 2,8-kertainen nykyiseen verrattuna. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät myös lannan levitysalan suhteen. Edellä selostetun perusteella Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6,42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemus ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Tämä päätös korvaa seuraavan päätöksen: Hämeen ympäristökeskuksen antama päätös nro YSO/129/2006, dnro HAM-2006-Y

17 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2009-Y Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki /86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus /169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki /763, 24 Jätelaki /1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista /26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Maatalousyhtymä Isotalo Ari ja Jari saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Artjärven kunta, kunnanhallitus Artjärven kunta, tekninen lautakunta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, ympäristöterveyskeskus Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Artjärven kunnan ilmoitustaululla Orimattilan Aluelehdessä

18 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2009-Y Lisätiedot Lisätietoja antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Marja Hiitiö

19 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Hämeen ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Hämeen ympäristökeskukseen. Valitus on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäynti viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Hämeen ympäristökeskus käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 13; postiosoite: PL 131, Hämeenlinna puhelin: ; asiakaspalvelu ; faksi ; aukioloaika: kirjaamo.ham@ymparisto.fi