YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Dnro HAM-2006-Y

Transkriptio

1 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristönsuojeluosasto Nro YSO/44/2007 Dnro HAM-2006-Y annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Kalle Jaakkolan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista. LUVAN HAKIJA Kalle Jaakkola Keinuhongantie 54, Auttoinen Puh.nro: Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan lihanautakasvattamon toiminnan laajentamiselle. Eläinsuojissa tulee laajennuksen jälkeen olemaan eläinpaikkoja 440 lihanaudalle ja 110 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle. Eläinsuojat sijaitsevat Padasjoen kunnan Auttoisten kylässä tiloilla Keinuhonka, kiinteistörekisteritunnus ja Honkaharju, kiinteistörekisteritunnus LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukseen suoritemaksu 1800 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, Hämeenlinna Puh Asiakaspalvelu Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI Tavastehus, Finland Tfn Kundservice Kauppakatu 11 C PL 29, Lahti Puh Asiakaspalvelu Kauppakatu 11 C PB 29, FI Lahtis, Finland Tfn Kundservice

2 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Eläinsuojien nykyisellä toiminnalla on voimassa oleva, Padasjoen kunnan myöntämä ympäristölupa. Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia yhteensä 80 hehtaarin alalle ja lannanlevityssopimuksia 61 hehtaarin alalle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee Auttoisten kylän ja läheisten ranta-alueiden oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa osittain maatilojen talouskeskusalueella ja osittain maaja metsätalousvaltaisella alueella. Auttoisten kylä on osa Auttoisten ja Vesijaon valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta ja rakentamisessa ja muussa maankäytössä on otettava huomioon arvokas maisema. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Kokemäenjoen vesistön (35) Längelmäveden ja Hauhonreittiin (35.7) kuuluvan Kukkian reitin (35.78) Heinäjoen valuma-alueella (35.786). Lähin vesistö on Vähä-Hankajärvi, jonne on nykyisistä kasvattamoista matkaa 95 m ja laajennuksesta noin 145 m. Tuotantorakennukset sijoittuvat Vesijaon IIluokan pohjavesialueelle ( ), pohjaveden varsinaisella muodostumisalueelle. Tilakeskus sijaitsee keskellä suhteellisen tiivistä kylätaajamaa, soraharjun päällä. Auttoisten kylä on osa Auttoisten ja Vesijaon valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta. Alueen arvo perustuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kyliin sekä tasapainoiseen viljelymaisemaan. Koska uudet eläinsuojat rakennetaan nykyisten eläinsuojien välittömään läheisyyteen, laajennus ei oleellisesti muuta maisemakuvaa. Lähimpään naapurikiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen on juottamorakennuksesta matkaa noin 60 m, uudesta lantalasta noin 110 ja uudesta kasvattamosta noin 140 m. Seuraavat naapurikiinteistöjen rakennukset sijaitsevat metrin päässä eläinsuojista. Noin 450 metrin päässä on Auttoisten koulu, joka on päätetty lakkauttaa. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tilan tuotantosuunta on lihanautojen kasvatus ja laajennuksen jälkeen naudanlihaa tuotetaan kg vuodessa. Vasikat ostetaan tilalle pääosin kuuden kuukauden ikäisinä, mutta kasvatukseen tulee myös kahden viikon ikäisiä vasikoita. Nykyisissä eläinsuojissa on eläinpaikat 170 lihanaudalle ja 90 alle kuusi kuukautta vanhalle naudalle. Laajennuksen yhteydessä toista nykyisistä loppukasvattamorakennuksista jatketaan 60 eläinpaikan verran sekä rakennetaan uusi 200 eläinpaikan pihatto nykyisten kasvattamorakennusten koillispuolelle. Loput eläinmäärän lisäyksestä tullaan alkuvaiheessa jakamaan nykyisiin tuotantorakennuksiin ja mikäli myöhemmin katsotaan tarpeelliseksi, saneerataan nykyisen 60 vasikan juottamon vieressä oleva konehalli vasikkakasvattamoksi, johon tulee eläinpaikat 50 vasikalle. Nykyisissä kasvattamorakennuksissa on vinokuivike-

3 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y pohja ja toisen kasvattamon laajennus toteutetaan samalla periaatteella. Näissä eläinsuojissa ruokinta-alueelle kertyvä lanta tyhjennetään lantalaan säännöllisesti. Uuteen pihattoon tulee pinta-alaltaan 1500 m 2 :n kestokuivikepohja, joka jaetaan karsinoihin tarpeen mukaan. Myös juotto- ja teinivasikkakasvattamoissa on kestokuivikepohja. Kestokuivikepohjat tyhjennetään joko suoraan pellolle tai varastoidaan lantalassa. Kuivikkeena käytetään pääosin turvetta ja jonkin verran myös olkea. Lannan varastointi Lanta varastoidaan katetuissa lantaloissa. Lantavarastotilavuutta on tällä hetkellä m 3. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uutta lantalatilavuutta nykyisen lantalan yhteyteen m 3 ja uuden pihaton yhteyteen m 3. Sekä nykyiset että rakennettavat lantalat on varustettu asianmukaisella ajoluiskalla ja kuormauslaatalla. Uuden pihaton kestokuivikepohjan varastotilavuudeksi voidaan laskea m 3, vinokuivikepohjaisten pihattojen 220 m 3 sekä juotto- ja teiniosastojen kuivikepohjien varastotilavuudeksi 105 m 3. Lannan varastotilavuutta on suunnitelmien mukaan yhteensä m 3. Laidunnus ja jaloittelu Eläimiä ei laidunneta eikä eläinsuojien yhteyteen ole tarkoitus rakentaa jaloittelutarhaa. Säilörehu Lannan levitys Esikuivattua säilörehua pyöröpaalataan noin 150 tonnia vuodessa sekä varastoidaan eläinsuojien yhteyteen rakennettaviin kattamattomiin laakasiiloihin noin tonnia vuodessa. Siiloihin kerääntyvä puristeneste ja sadevedet kerätään 50 m 3 :n umpisäiliöön. Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä peltoa 169 ha, josta omaa on 28 ha, vuokrapeltoa 80 ha ja sopimuspeltoa 61 ha. Levitysalasta 11 ha sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella. Lanta levitetään välisenä aikana kuivalannan tarkkuuslevittimellä. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Tilalla on tuotantotoimintaan liittyvää polttoainesäiliötilavuutta yhteensä litraa. Lupaprosessin aikana säiliöt on siirretty katokselliseen suoja-altaaseen. Muita öljytuotteita, enintään 400 litraa, säilytetään korjaamohallissa. AIV-liuokset, viljelyssä käytettävät torjunta-aineet ja peittausaineet hankitaan keväällä kasvukauden tarvetta varten ja ne säilytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Vesihuolto Toiminnassa käytettävä vesi otetaan rengaskaivosta, joka sijaitsee harjun alarinteessä Vähä Hankajärven rannassa, noin 95 metrin päässä tuotantorakennuksista. Samaa kaivoa käyttää vakituisesti yksi yksityinen naapurikiinteistö sekä kyläkoulun kiinteistö. Kaivon vedenlaatua on tutkittu säännöllisesti voimassa olevan ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Analyysitulosten perusteella veden nitraattipitoisuudet ovat lievästi koholla, mutta vesi täyttää talousvedelle asetetut vaatimukset.

4 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Paras käyttökelpoinen tekniikka Lanta varastoidaan katetuissa vesitiiviissä lantaloissa. Kestokuivikepohjissa käytetään kuivikkeena pääosin turvetta, joka sitoo ammoniakkia ja muita hajuja aiheuttavia yhdisteitä sekä edistää kompostoitumista. Lanta levitetään kuivalannan tarkkuuslevittimellä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu itse eläinsuojista ja lannan varastoinnista ja levityksestä. Hajuhaitat ovat suurimmillaan lannan levityksen aikana. Eläinsuojien ja lannan käsittelyn aiheuttamaa hajuhaittaa pienennetään kattamalla lantalat ja käyttämällä kuivikkeena pääosin turvetta, joka sitoo hajua aiheuttavia yhdisteitä ja edistää kompostoitumista. Levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään myös levitysaikojen valinnalla ja multaamalla lanta välittömästi levityksen jälkeen silloin, kun levitys tehdään ennen pellon muokkausta. Turpeen käytöllä kuivikkeena minimoidaan myös kärpäshaitta, sillä hapan turve ei sovellu kärpästen lisääntymisalustaksi. Päästöt maahan ja vesiin Toiminnasta eläinsuojakiinteistöllä ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta varastoidaan katetuissa vesitiiviissä lantavarastoissa tai kuivikepohjissa, johon virtsa imeytetään. Eläinsuojien normaalit pesuvedet johdetaan lantalaan ja sosiaalitiloja eläinsuojissa ei ole. Rehu varastoidaan joko vesitiiviissä laakasiiloissa, joista puristenesteet johdetaan umpikaivoon, tai pyöröpaalataan. Laakasiilojen pohjalaatan ja salaojituksen alle asennetaan muovikalvo. Mahdollisissa vuototapauksissa voidaan tällöin estää puristenesteiden valuminen suoraan maaperään ja vuoto voidaan havaita tarkkailukaivosta otettavin vesinäyttein. Piha-alueet on asfaltoitu tai asfaltoidaan, jolloin tuotantopihan puhdistaminen lannasta ja rehusta on mahdollista. Pihan kaadot on suunniteltu siten, etteivät piha-alueen valumavedet virtaa lantaloihin ja rehusiiloihin. Katoilta tulevat puhtaat sade- ja sulamisvedet johdetaan suoraan sadevesikaivoihin, eivätkä ne sekoitu piha-alueen valumavesiin. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla va l- tioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä ja levittämällä lanta tarkkuuslevittimellä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Melu ja liikenne Melua syntyy lähinnä toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Omalla kalustolla tapahtuva liikenne on vilkkainta lannanlevityksen ja rehunteon aikana.

5 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Jätteet Kiinteistön osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään muuta kuin kaatopaikkajätettä seuraavasti: Jätelaji Määrä /vuosi Käsittely- ja toimituspaikka muovit - Kuusakoski Oy kuolleet eläimet 5 t destruktiolaitos, Honkajoki jäteöljy 200 l ongelmajätteen keräyspiste muut ongelmajätteet - ongelmajätteen keräyspiste metalliromu - metallinkeräys pilaantunut rehu - kuivalantala ja edelleen levitys pellolle Keräilyä odottaville eläinraadoille ja muulle eläinperäiselle jätteelle ei tule kylmävarastoa. Kuolleita eläimiä säilytetään joko etukuormaajan kauhassa tai lantalassa pressulla peitettynä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan laajentuvasta toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksessa on esitetty jatkettavaksi nykyisessä ympäristöluvassa edellytettyä hakijan käytössä olevan kaivon vedenlaadun tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Suurimmat onnettomuusvaarat ovat tulipalo, öljysäiliön vuotaminen tai säilörehusiilon pohjan rikkoutuminen. Tulipaloon varaudutaan noudattamalla voimassa olevia paloturvallisuusmääräyksiä, pitämällä pelastustiet auki ja sijoittamalla rakennukset siten, että eläimille voidaan järjestää evakuointialue asfalttipihalle. Öljysäiliöiden vuodot estetään varustamalla tilan öljysäiliöt suoja-altailla ja laponestolaitteilla. Säilörehusiilojen vuoto estetään huolellisella, määräysten mukaisella rakentamisella ja pohjalaatan säännöllisellä kuntotarkastuksella. rakennusvaiheessa laatan alle asennetaan muovi siten, että mahdollinen vuotava neste valuu tarkastuskaivoon. Säilörehu tullaan korjaamaan esikuivattuna, jolloin puristenesteen kertyminen lähes estyy. Siiloihin kertyvät sadevedet ja puristeneste johdetaan puristenestekaivoon. Pohjaveden laatua tarkkaillaan säännöllisesti tilan kaivosta otettavilla vesinäytteillä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Toiminnanharjoittaja on täydentänyt hakemusta rehusiilojen ja lantalan piirustusten osalta.

6 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Padasjoen kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Padasjoen Sanomissa Hakemuksesta on päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainituilla kiinteistöillä on suoritettu tarkastus, josta on laadittu erillinen muistio. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja tarkennukset on esitetty toiminnan kuvausosassa. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt päivätyillä kirjeillä lausunnot Padasjoen kunnanhallitukselta ja valvontajaostolta. Muistutukset ja mielipiteet Padasjoen kunnanhallitus puoltaa saapuneessa lausunnossaan kasvattamon laajennusta. Padasjoen kunnan valvontajaosto puoltaa päivätyssä lausunnossaan ympäristöluvan myöntämistä seuraavin ehdoin: - Kasvattamot ja lantalat rakennetaan asianmukaista rakennustapaa käyttäen vesitiiviiksi. - Lannan ja rehun käsittelyalueet sekä säilörehusiilon ja öljysäiliön alustat ovat tiivispohjaiset. - Kasvattamoa on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta melua, hajua tai maaperän tai veden likaantumista. - Toiminnanharjoittaja tarkkailee pohjaveden laatua käyttökelpoisuuden varmistamiseksi lupaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Määräaikaan mennessä hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta. Hakijan vastine Hakija ilmoitti tilalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä, ettei anna vastinetta la u- suntojen johdosta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin Hämeen ympäristökeskus myöntää Kalle Jaakkolalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksessa esitetylle eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla.

7 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Lupamääräykset 1. Tilalla Honkaharju, kiinteistörekisteritunnus ja Keinuhonka, kiinteistörekisteritunnus , sijaitseviin eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 440 lihanautaa ja 110 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lanna n- tuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Hämeen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset hakijan lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle ovat olemassa niin, että eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai haittaa ei synny. Lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen haittoja voidaan riittävästi ehkäistä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristöva i- kutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lantavarastoissa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna 12 kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä eli vähintään 15 m 3 / lihanauta ja 4 m 3 /alle kuusi kuukautta vanha nauta. Jos eläimiä laidunnetaan lantavarastotilavuudesta voi vähentää laidunnettavien eläinten laidunkauden, kuitenkin enintään neljän kuukauden lantamäärän. Lantalat tulee kattaa niin, että sadevesien pääsy lantalaan estyy. (YSL 8, 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet. Lantavarastotilavuuteen voidaan laskea mukaan kestokuivikepohjat. Koska lantalat sijaitsevat IIluokan pohjavesialueella, lantaloiden kattamisella varmistetaan, ettei rankkasateidenkaan aikana lanta ja virtsavesiä pääse valumaan maastoon ja pohjavesiin. 3. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 )

8 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus, joten maahan valunut lanta on korjattava pois. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. 4. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Selvitys nykyisten lantaloiden tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja koskeva tarkkailuvelvoite ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 5. Jos säilörehua ei pyöröpaalata, säilörehu on varastoitava vesitiiviissä siiloissa, joista puristeneste on kerättävä vesitiiviiseen säiliöön. Myös pilaantunut säilörehu tulee varastoida tai kompostoida tiivispohjaisella alustalla, josta suotovedet kerätään talteen. Rehusiilot ja puristenesteen talteenotto on suunniteltava siten, ettei missään olosuhteissa, esimerkiksi rankkasateiden aikana, puristenestettä sisältävää vettä pääse valumaan maastoon ja pohjavesiin. Ulkopuolisten puhtaiden sade- ja valumavesien pääsy siiloihin ja puristenestekaivoihin on estettävä. Tuoreen rehun puristenesteelle on varattava varastotilavuutta 0,15 m 3 / rehutonni ja esikuivatun rehun puristenesteelle 0,05 m 3 / rehutonni. Siilot on varustettava tiivispintaisella kuormauslaatalla, joka on pidettävä puhtaana rehusta. Rehusiilojen ja puristenestekaivojen yksityiskohtaiset suunnitelmat tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vähintään kuukautta ennen niiden rakentamisen aloittamista. (YSL 8, 43, 45 ) Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Pilaant u- neen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti vesiä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut rehu on varastoitava samoin kuin tuore säilörehu. Koska siilot sijoittuvat pohjavesialueelle, on kiinnitettävä erityistä huomiota rakenteiden tiiveyteen ja puristenesteiden talteenottoon poikkeuksellisissakin tilanteissa. Hakemusasiakirjat eivät sisällä riittävän yksityiskohtaisia selvityksiä ja suunnitelmia siilojen rakenteista, joten ne on määrätty toimitettavaksi, rakenteiden asianmukaisuuden toteamiseksi.

9 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Eläinsuojien piha-alueiden tulee olla päällysteeltään sellaisia, että alueelle kerääntyvä lanta ja rehu voidaan poistaa. (YSL 7, 43, 45 ) Piha-alueille kerääntyvän lannan ja rehun poistolla voidaan valumavesien ravinnepitoisuuksia vähentää. 7. Vesinäytteen ottomahdollisuus uuden eläinsuojan, lantavarastojen sekä rehusiilojen kuivatusvesistä on järjestettävä. Näytteenottomahdollisuus olemassa olevien eläinsuojien sekä lantavaraston kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Piha-alueen ulkopuolelta virtaavien ja katoilta tulevien puhtaiden sade- ja sulamisvesien pääsy piha-alueelle tulee estää. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan, virtsan tai puristenesteiden pääsy ojiin, vesistöön ja pohjavesiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan havaita mahdolliset vuodot rakenteissa sekä tarvittaessa seurata niistä aiheutuvaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan vähentää piha-alueilta huuhtoutuvan lannan ja rehun määrää ja minimoida onnettomuustilanteessa lantaloiden suoto- ja valumavesien tai puristenesteiden pääsy maastoon. 8. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle, melulle tai kärpäsille altistuvissa kohteissa. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta haju-, pöly-, melu- tai kärpäshaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Eläinsuojat sijaitsevat keskellä asutusta, joten haju- ja kärpäshaitan ehkäisemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin voidaan kärpästen lisääntymiselle otollisia olosuhteita tehokkaasti välttää sekä vähentää hajua aiheuttavien yhdisteiden haihtumista. 9. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 4 lihanautaa ja 12 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä levityspeltoa tulee 119,2 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 )

10 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen mukaisesti. 10. I- ja II-luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella ja levitystä tulisi välttää suojavyöhykealueella eli pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metriä leveä suojaalue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena luokitetuilla pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella aiheuttaa pohjavesien pilaantumisriskin, joten lannan levitystä pohjavesialueilla on vältettävä. Liian lähelle kaivoa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 11. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. 12. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 )

11 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mukaan kaikki nautojen ja lampaiden raadot on toimitettava destruktiolaitokselle. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää valvontaviranomainen. 13. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tä l- laisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 14. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee no u- dattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännö l- lisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä. Pohjavesialueella on erityisen tärkeää vahinkotilanteissa estää öljyn pääsy maaperään, joten suojaallas on välttämätön. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähe n- tää vahinkotilanteessa.

12 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 17. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla käytössään olevan kaivon vedenlaatua. Tarkkailua tulee toistaiseksi suorittaa vuosittain kerran vuodessa. Vesinäytteestä tulee analysoida vähintään ulkonäkö, ph, sähkönjohtavuus, permanganiitti, kokonaiskovuus, rauta, mangaani, nitraatti, nitriitti, ammonium, kokonaisfosfori, koliformiset bakteerit, E-kolibakteerit, maku ja haju. Tarkkailukertojen määrää voidaan tarvittaessa muuttaa hakijan esityksestä Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutulokset on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Padasjoen ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa analyysitulosten valmistumisesta. Kaivosta otettavilla vesinäytteillä voidaan seurata mahdollisia päästöjä. Tarkkailua tulee suorittaa vuosittain, jotta mahdollisen vuodon aiheuttamat vahingot voidaan minimoida. 18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Padasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:

13 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y eläinmäärät - tiedot laidunnettavista eläinmääristä - toteutuneet lantamäärät - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleiden eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Padasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 20. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 21. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Padasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

14 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja kourujen sekä jaloittelutarhojen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, ) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Padasjoen kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Toiminnassa tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Padasjoen kunnassa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonno n- suojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Eläinsuojat eivät ole voimassa olevien kaavojen vastaisia ja kotieläintalouden harjoittamisen voidaan katsoa olevan tavanomaista toimintaa alueella. Koska kyseessä on nautakarjan kasvatus ja lannan käsittelymenetelmänä on kuivalanta, lupahakemuksessa esitetyillä enimmäiseläinmäärilläkin lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen voidaan riittävästi ehkäistä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettuja haittoja, vaikka eläinsuojat sijaitsevatkin keskellä kylätaajamaa ja vasikkajuottamon ja lähimmän naapurikiinteistöllä sijaitsevan asuinrakennuksen välinen etäisyys on vain 60 m. Kuivalantajärjestelmän takia lupamääräyksin voidaan myös riittävästi varmistaa, ettei toiminnasta aiheudu ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumisriskiä, vaikka toiminta sijoittuukin vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle. Myös hakemuksessa esitetty lannan levitysala on riittävä. Edellä selostetun perusteella Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenha n- kinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toi-

15 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y minnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6,42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemus ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki /86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus /169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki /763, 24 Jätelaki /1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista /26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)

16 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Kalle Jaakkola saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Padasjoen kunta, kunnanhallitus Padasjoen kunta, valvontajaosto Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Padasjoen kunnan virallisella ilmoitustaululla Padasjoen Sanomissa Lisätiedot Lisätietoja antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

17 Ympäristönsuojeluosasto HAM-2006-Y toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Marja Hiitiö

18 Puhelin (03) Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C etunimi.sukunimi@vyh.fi PL 131, HÄMEENLINNA PL 29, LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Telekopio (03) Telekopio (03)