OHJAUSRYHMÄN II KOKOUS: Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla -hanke Aika: Maanantaina 2.12.2013 klo 13.00-15.22 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä Kokoustila Mat (1.krs) Osallistujat: Marja Heikkilä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Eeva-Liisa Saarman, Jyväskylän kaupunki Tuija Koivisto, Keuruu Tarja Sirkka, Hankasalmi Sirpa Lahtinen, Muurame Leila Jylhä, Laukaa Ritva Tikkamäki, KSSHP Lync- yhteydellä mukana Minna-Liisa Luoma, STM Anna-Liisa Haataja, Oma tupa, oma lupa Timo Itäpuisto, Oma tupa, oma lupa Tiia Vaarala, harjoittelija, Oma tupa, oma lupa 1. Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja Eeva-Liisa Saarman avasi kokouksen. Tämän jälkeen käytiin lyhyt esittelykierros. 2. Edellisen kokouksen muistio Käytiin läpi edellisen kokouksen muistio: http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure /63616_Ohjausryhma_muistio_13092013.pdf 3. Hankkeen eteneminen: Nykytilanne ja toiminta vuonna 2014 Nykytilanne Hankkeen työntekijät kertoivat hankkeen etenemisestä ja jatkosuunnitelmista Vanhusneuvostojen osalta hankkeesta on tuettu uusien vanhusneuvostojen käynnistämistä. Lisäksi on käynnistetty vanhuseneuvostojen ylikunnallisen yhteistyön suunnittelu.. Vanhusneuvostojen nykytilanteesta tehty kysely syksyllä. Kaikki vanhusneuvostot ovat vastanneet kyselyyn: Kartoitettu kunnassa, millaiset toimintaedellytykset ovat tällä hetkellä vanhusneuvostoille. Kyselyn vastausten pohjalta karoitetaan vielä kunnittaisen vanhusneuvostojen kehittämisen jatkaminen keväällä. Keskustelussa todettiin, että tarvetta on sekä kunnittaisille vanhusneuvostoille että ylikunnalliselle yhteistyölle Hankkeesta järjestetään 18.2.2014 kokous Keski-Suomen vanhusneuvostojen ylikunnallisen yhteistyön suunnittelusta. Tilaisuuteen kutsutaan edustus Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnasta sekä vanhusneuvostoista
Omaishoitajien kouluttaminen vertaistukihenkilöiksi osalta hankkeesta on kartoittu tämänhetkistä omaishoitajille suunnattua toimintaa ja selvitetty mahdollisuuksia koulutuksen toteuttamiseen. Kunnissa on paljon toimintaa omaishoitajille pirstaloituneena eri toimijoille. Pääsääntöisesti kunnissa ei ole erikseen entisille omaishoitajille kohdennettua toimintaan vaan he voivat osallistua omaishoitajille yhteiseen toimintaan. Lisäksi omaishoitajuuden päätyttyä, omaishoitajat helposti jäävät toiminnan ulkopuolelle. Lisäksi hankkeesta on kartoitettu Keski-Suomen muistiyhdistyksen ja SPR:n toimintaa omaishoitajille. SPR:n toiminta kohdistuu nykyisiin omaishoitajiin ja Muistiyhdityksellä ei ole erikseen omaishoitajille kohdennettua toimintaa. Todettiin, että jatkohankkeen peruuntuuntuminen aiheuttaa haasteita koulutuksen toteuttamiselle. Lisäksi tietosuoja-asiat estävät suorat yhteydenotot hankkeesta entisiin omaishoitajiin. Vanhustyön keskusliitosta Ystäväpiiri-toiminnan yhteyshenkilö on ottanut yhteyttä hankkeeseen onko Keski- Suomessa kiinnostusta käynnistää Ystäväpiiri-ohjaajakoulutusta alueella. Haasteena kouluytuksen toteuttamiseen Ystäväpiiri toimintana on, että koulutus ja Ystäväpiiritoiminta itsessään vaatii mukaanlähtijältä sitoutumista sekä taustaorganisaation toiminnan mahdollistamiseksi. Hankkeen työryhmässä Muistinongelmaiset ja omaishoitajat keskustellaan koulutuksen järjestämisestä tätä kautta ja tehdään tämän pohjalta päätös viedäänkö asiaa eteenpäin Käytiin myös yleistä keskustelulua. Jonkun verran kunnissa on yritetty järjestää vertaistukiryhmää omaishoitajille,mutta vain pieni osa omaishoitajista kiinnostui toiminnasta. Elinpiiri kapeutuukin usein omaishoivan ympärille. Vertaistukitoiminta on kuitenkin tutkitusti hyvinvointia edistävää toimintaa, resursseja muokkaamiseen ja käynnistämiseen Keski-Suomeen tarvitaan. Voimien yhdistäminen olisi tärkeä Kansalaisraatityöryhmän kokouksessa syyskuussa osallistujia oli ainoastaan Jyväskylästä ja Laukaasta. Laukaassa syksy oli osoittautui haasteelliseksi ajankohdaksi saada vanhusneuvoston sekä perusturvalautakunna jäseniä sekä virkamiehiä paikalle samaan aikaan. Asiaan palataan kuitenkin keväällä 2014. Jyväskylässä aloitetaan järjestämällä 11.12. ikäihmisen foorumi teemalla: Miten ikäihmiset voivat itse tukea kotona asumistaan. Tilaisuuteen on kutsuttu vanhusneuvoston sekä vanhuspalveluiden asiakasraadin jäseniä, vanhuspalveluiden johtavia virkamiehiä sekä perusturvalautakuna. Foorumissa on uusi vastuupainoitteinen näkökulma. Tavoitteena on aktivoida ikäihmiset itse miettimään kansalaisraadeissa, miten he voivat hyvinvointiaan kasvattaa, muilla kuin palveluilla Keskustelussa nousi esille oikeus johonkin palveluun ja vastuu omasta hyvinvoinnista. Näkökulma linkittää vastuukysymykset myös oman hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Kansalaisia pitää ruveta havahduttamaan, että heidän tulee alkaa itse toimimaan toimintakyvyn säilyttämisen vuoksi (Keuruulle toivotaan).palvelupuheensuuntaa tulee muuntaa omavastuun suuntaan. Myös Keuruulle toivotaan vastaavanlaista foorumia ja tähän palataan vuoden vaihteen jälkeen Jyväsylän foorumin kokemusten pohjalta. Palveluohjaus- ja palvelutarpeenarviointi työryhmä on kokoontunut syksyn aikana 3 kertaa. Yksi kokous on vielä ennen vuodenvaihdetta. Työryhmässä on työstetty Oma elämän kartoituskyselyä työvälineeksi( 2 eri mittaista versiota): lomakkeen näkökulma on vahvasti asiakaslähtöinen ja sen kautta haetaan ikäihmisen voimavaroja ja mielenkiintoja, eikä lähdetä palvelutarpeenarviointiin palvelut edellä. Syksyn viimeistä kokousta varten kunnat miettivät, miten Oman elämän kartoituskyselyn käyttöönottoa kunnissa, miten prosessti etenee ja mitä tukea hankkeesta mahdollisesti tarvitaan.
Lomakkeessa on pohjana Helsingin Lauttasaari-hankkeessa kehitetty Palveluluotain. Hankkeessa lomakkeen kautta on tarkoitus saada näkökulma käännettyä ongelmalähtöisyys voimavarojen kartoittamiseksi. Lisäksi hankkeessa on ollut marras-joulukuussa Jyväskylän yliopiston sosiaalityön opiskelija harjoitteulussa. Hän on kiertänyt kunnissa mukana palvelutarpeenarviointilanteissa havainnoimassa ja seuraamassa tilanteita. Tätä kautta on tavoitteena saada vielä lisätietoa kuinka palvelutarpeenarviointeja kunnassa toteutetaan. Lisäksi keskusteltiin toimintakykymittareista. Nämä korostuva vanhuspalvelulain myötä, mistä sopiva mittari? RAVA tehdään vasta kun asiakas tunnetaan, Rai- screener haasteellinen toteuttaa kun asiakas uusi. Hankkeesta tavatttu RaiSoftin edustajaa. RaiSoftin puolelta nousi alustavaa kiinnostusta selvittää hankkeessa tehdyn Oman elämän kartoituskyselyn viemistä sisälle Raihin. Tämän yhteistyön mahdollisuuksia ja rajoituksia joudutaan kuitenkin selvittämään rahoittajan puolelta. Yleisessä keskustelussa teemaan liittyen nousi esille mm. Mistä lähtien yksinäisyydestä on tullut yhteiskunnan ratkaistava ongelma. Kuinka SAS:issa ikääntyneen ääni kuuluu /itsemäärämisoikeus toteutuu? Tekeekö viranomaiset päätökset sijoituksista ja kuinka usein kiireellisyys menee valinnanmahdollisuuden ohi. Ihmisellä on oikeus tulla avustetuksi sillä ulottuvuudella, millä hän tukea tarvitsee. Nykyjärjestelmä tukee avuttomuutta. Käytiin läpi myös hankkeessa tehdyn lomakkeen sisältöä. Ensimmäiset verstiot lomakkeesta katsottvassa hankkeen nettisivuilta => http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus Lomakkeiden läpikäymisen pohjalta keskustelussa nousi esille: Onko asiallista kysyä elämänhistoriasta, lapsuudesta jos ikääntynyt tahtoo vain pesuapua? KSSHP Palvelutarpeenarviointi tulisi olla keskustelutilanne, ei haastattelutilanne Asiakkaan äänen todellinen kuuleminen, tuleeko kuulluksi, onko saatu palvelu todellinen tarve Kuinka asiakkaan motivaatio saadaan esille Ennakoiva näkökulma hyvinvointia edistävissä kotikäynneissä, pitäisi saada tuotua palvelutarpeenarviointitilanteisiin Muistiongelmaiset ja omaishoitajat työryhmässä on kartoitettu kuntien toimintamalleja ja muistisairaille kohdistettuja palveluita kunnittain. Lisäksi on tutustuttu Saarikan muistisairaiden kotikuntoutusmallin, sekä ajankohtaiseen tutkimustietoon liittyen liikunnan ja ravitsemuksen merkityksen muistisairaan hoidossa. Jatkokehittämisen pohjaksi GeroCenterilta on tilattu valtakunnallinen selvitys muistisairaan kotona asumisen tukemise malleista. Selvitys valmistuu vuodenvaihteessa. Työryhmällä on vielä yksi kokous ennen vuodenvaihdetta, 4.12 Äänekoskella. Tuolloin kuullaan Osallistuva muistisairas-hankkeesta sekä lähdetään työstämään Muistisairaan hoitopolun optimimallia sosiaalipalveluiden näkökulmasta. Keskustelussa nousi esille mm. KSSHP:ssa tehty muistisairaan alueellinen hoitoketju. Hankkeessa on tavoitteena pohtia tätä sosiaalipalveluiden näkökulmasta. Henkilökohtaiseen budjetointiin liittyen järjestettiin seminaari 20.11. Työryhmän ensimmäinen kokous on 13.12. Henkilökohtaisen budjetoinnin kohdalla haasteena on ajan riittäminen, koska jatkohanke peruuntui. Mahdolliset pilotoinnit tulee jäämään kuntien vastuulle. Henkilökohtaiseen budjetointiin liittyen kiinnostusta on ollut sekä vammais- että vanhuspuolella. Johtamisen työryhmän puitteissa on kuntien tuettu vanhuspalvelulain edellyttämien hyvinvointisuunnitelmien teossa, arvioimialla olemassaolevat vanhuspalvelustrtategiat tai vastaavat
lain hyvinvointisuunnitelmalle edellyttämän sisällön näkökulmata. niiden kuntien osalta ketkä suunnitelman tekemiseen ovat tarvinneet tukea. Näitä kuntia ovat Keuruu, Laukaa, Muuramen ja Äänekoski. Lisäksi hyvinvointisuunnitelmien teossa tuetaan Luhankaa, Joutsaa ja Äänekoskea. Kunnat voivat edelleen ottaa yhteyttä jos tarvitsevat yhä apua hyvinvointisuunnitelmien tekoon Lokakuussa hankkeesta toteutettiin osaamiskartoituskysely (N40) lähiesimiehille. Kyselyssä kartoitettiin Laatusuosituksen esille nostamia teemoja kuten osallistavaa johtamista, sekä kyselyistä havaittu osallistavan johtamisen puute. Kyselyn tulosten pohjalta hankkeessa on suunniteltu koulutusta osallistavaan johtamiseen liittyen. Koulutukseen on tavoitteena kytkeä omavalvontasuunnitelman tekeminen. Työryhmässä tullaan paneutumaan keväällä mm. yhtenäisiin käytäntöihin jonotusaikojen keräämiseen ja julkaisemiseen samalla periaatteella. Lisäksi pohditaan vanhuspalvelain 25 :n mukaista ilmoitusvelvollisuutta mm. missä aikarajoissa ilmoituksiin tulee reagoida, kartoitetaan olemassaolevat rakenteet ilmoitusvelvollisuuteen vastaamiseksi sekä kuinka tietoisia muut viranomaiset ovat uudesta ilmoitusvelvollisuudestaan. Lisäksi käytiin läpi muuta hankkeen toimintaa. Vanhuspalvelulakai on käyty esittelemässä mm. JAMK, Jyväskylän Oiva-palvelukeskuksen henkilökunnalle, kotihoidon palvelupäälliköille sekä päiväkeskusohjaajille. Lisäksi mm. veteraaneille. Tämän lisäksi on osallistuttu erilaisiin THL:n työpajoihin sekä hankkeen teemoihin liittyvin tilaisuuksiin. Toiminta vuonna 2014 Vuoden 2014 toimintasuunnitelmaa käsiteltiin pääosin yhdessä hankkeen nykytilanteen kanssa. Itsemääräämisoikeuden seminaareja: Teemaa viedään eteenpäin kansalaisraatien työryhmän toiminnan kautta Palveluohjaus- ja palveluohjaus työryhmä: kuntien tukeminen kyselyn käyttöön otosta. Lisäksi hyödynnetään sosiaalityön opiskelijan havainnointeja palvelutarpeenarviointitilanteista. Hanken on saanut THL:lta tarjouksen lähteä pilotoimaan koetun palvelun laadun mittaria kotihoidossa. Kysely on kohdennettu asiakkaille, omaisille ja työntekijöille kuten laki edellyttää. Kuntien halukkuutta lähteä pilotointiin mukaan käsitellään hankkeen Johtaminen työryhmän kokouksessa 5.12. Ohjausryhmä kokee tärkeäksi mahdollisuuden päästä pilotoinnin kautta vaikuttamaan valtakunnalliseen mittariin. Johtajien työryhmässä pyritään vielä käsittelemään Rai- ja Rava mittareiden tuottamien tietojen hyödyntämistä sekä vaikuttavuuden arviointia vanhuspalveluissa. Hankkeessa pyritään löytämään ulkopuolinen asiantuntija kertomaan vaikuttavuuden arvioinnista. 4. Hankkeen talous Projektipäällikö esitteli hankkeen taloustilanteen ajalta 1.7.-30.11.2013. Kts. liite 1 5. Maksatushakemus ajalle 1.7 30.11.2013 sekä arviointisuunnitelma Hankkeen ensimmäinen maksatushakemus tehdään ajalle 1.7.-30.11.2013. Kokouskutsun liittenä on ohjausryhmälle toimitetty hakemuksen liitteeksi tulevat selvitykset. Ohjausryhmällä ei ollut näihin lisättävää.
6. Muut esille tulevat asiat Kiitokset ohjausryhmältä, hankkeessa on pysytty suunnitelmassa ja systemaattisesti toteutettu. Myös STM:n valvojan näkökulmasta hankkeessa edetty hyvin. 7. Seuraava kokous 26.5.2014 klo 13.00 Matarankatu 4 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.22. Muistion kirjasivat: Tiia Vaarala Anna-Liisa Haataja Timo Itäpuisto