SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 1(14) Etelä-Savon kansanedustajat 1. Liikenneyhteyksien kehittäminen Savonlinnan rinnakkaisväylähankkeen saattaminen loppuun Savonlinnan kaupunki esittää. että syväväylän siirto Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen toteutetaan kokonaisena hankkeena. Hankkeeseen sisällytetään myös rautatiesillan uudistamisen vaatima 12 miljoonan euron rahoitusosuus. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa todettiin, että liikennehankkeet, jotka ovat vaalikauden alussa vireillä, saatetaan loppuun. Nykyinen hallitus ei tätä linjausta ole muuttanut. Valtiovarainvaliokunta on todennut budjettimietinnössään jo vuonna 2012 seuraavaa: Valiokunta pitää hallitusohjelman mukaisesti tärkeänä vaalikauden alussa kesken olleiden hankkeiden loppuun saattamista. Myös Savonlinnan keskustan 3. vaiheen toteuttamisesta on huolehdittava. Laitaatsalmen tie-, rata- ja syväväyläjärjestelyt sisältyvät liikennepoliittisen selonteon mukaiseen Savonlinna -hankkeeseen, jonka toteuttamisajankohdaksi esitettiin vuosia 2009-2015. Hankkeen aikaisemmista vaiheista säästyi noin 30 miljoonaa euroa. Savonlinna -hanke sisältää: Kyrönsalmen 2. sillan rakentamisen, joka on valmistunut, Laitaatsalmi Ruislahti-väli ja Pääskylahden ratapihan rakentaminen, jotka ovat valmistuneet. Lisäksi hankkeeseen kuuluu syväväylän siirto, josta on olemassa edellisen samoin kuin nykyisen hallituksen päätös. UPM:n laajentunut teollisuusalue sekä mahdollinen bioöljytehdasinvestointi nostavat rekkaliikenteen määrän yli 60.000 matkaan. Investointien toteutumisen näkökulmasta on keskeistä, että liikenne ei enää tulevaisuudessa ruuhkaudu siltojen nostamisen seurauksena. Myös raideliikenteen sujuvuuden varmistaminen on tärkeää. Savonlinnassa sijaitsee Suomen suurin mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä, jossa UPM Kymmenen lisäksi toimii merkittäviä investointeja tuotantoonsa tehnyt Metsä Wood, vaneri- ja kertopuutehtaat. Näiden toimijoiden tarpeisiin on kunnostettu 42 miljoonalla eurolla Savonlinna- Pieksämäki ratayhteys. Tällä hetkellä ratayhteyden käyttö on liian vähäistä. Viime vuonna radalla liikennöi 78 tavarajunaa, joiden kuljettama rahtimäärä oli 34 tuhatta tonnia. Radan vähäisen käytön kohdalla tehtävä johtopäätös on kuitenkin väärä, mikäli valtakunnallinen poikittaisrata katkaistaan Laitaatsalmen kohdalta. VR:n hinnoittelupolitiikkaa muuttamalla ja sähköistämällä Parikkala-Pieksämäki yhteys on mahdollista ja järkevää lisätä rautatiekuljetuksia siirtämällä maantiekuljetuksia kiskoille. Henkilöliikenne lakkautettiin huonokuntoisella Pieksämäki Savonlinna-rataosalla keväällä 1988, rata jäi tuolloin pelkästään tavaraliikenteen käyttöön ja vuosina 2009-2014 kyseisellä rataosuudella liikennöi 372 tavarajunaa. Vuoden 1988 jälkeen Savonlinnasta on ollut henkilöjunaliikennettä ainoastaan Kerimäen ja Punkaharjun kautta Parikkalan suuntaan. Radan nykyinen kunto mahdollistaa henkilöjunaliikenteen käynnistämiseen, mikä olisi tehdyn ratainvestoinnin hyödyntämisen sekä laajemmin ilmastonmuutoksen hillintää korostavan raideliikenteen suosimisen kannalta järkevää. Junaliikenteen potentiaalia on myös pidetty selkeästi linja-autoliikenteen potentiaalia suurempana, koska se palvelee laajempia ja pidempien yhteysvälien liikkumistarpeita. Henkilöliikenteen käynnistämistä on myös pidetty alueen kehittymisen kannalta tärkeänä ja se avaisi myös uuden yhteyden Savon ja Karjalan ratojen väliin. Itä-Suomen alueen edunvalvonnan kokoava nopeat itäradat neuvottelukunta on laatinut selvityksen henkilöliikenteen palauttamiseksi. Henkilöliikennepotentiaali on noin 60.000. Savonlinna-Pieksämäki-liikennöinnin ostamista voidaan pitää perusteltuna verrattaessa matkustajakohtaista alijäämää muihin LVM:n ostoliikenteen rataosiin. Liikennöinti suositellaan aloitettavaksi kolmella edestakaisella vuorolla painottaen Pieksämäen suunnan yhteyksiä.
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 2(14) Liikenne tulee matkustajamääristä ja liikenteen kustannuksista tehtyjen arvioiden mukaan olemaan alijäämäistä. VR Osakeyhtiön kanssa tehtävään kaukojunaliikenteen ostamista koskevaan sopimukseen sisällytetään Savonlinna-Pieksämäki -välin liikennöinti yhtenä hankittavana kohteena. Savonlinnan seudun lentoliikenne Savonlinnan lentoyhteys Helsinkiin toimi alkuvuoden julkisen palvelun velvoitteen mukaisena kaupungin väliaikaisen tuen varassa ja sen jälkeen väliaikaisella sopimuksella valtion ja kaupungin tuella. Vuorotiheys on julkisen palvelun velvoitteen mukainen kaksi edestakaista yhteyttä arkipäivisin. Voimassaoleva julkisen palvelun velvoite kattaa vuodet 2014 ja 2015. Liikenne kilpailutettiin kesällä 2014. Tarjouskilpailun voitti Budapest Aircraft Service, joka aloitti liikennöinnin helmikuussa. Lentoliikenteen merkitys Savonlinnan seudulle ei ole rakennemuutoksista huolimatta vähentynyt. Muut liikennemuodot (juna 4 h 30 min, linja-auto lähes 5 tuntia ja henkilöauto n. 4 tuntia) eivät voi korvata toimivaa lentoyhteyttä Helsinkiin. Alueen kansainvälisillä markkinoilla toimiville veturiyrityksille lentoliikenteen puuttuminen aiheuttaisi vaikeuksia. Samoin oopperajuhlat sekä kasvavat matkailuinvestoinnit vaativat lentoliikenneyhteyttä. Savonlinnan lentoaseman infra on hyvässä kunnossa. Kiitorata mahdollistaa liikennöinnin lähes kaikilla matkustaja- ja rahtikoneilla. Yksityisessä omistuksessa tällä hetkellä oleva lentokonehalli mahdollistaa koneiden yöpymisen Savonlinnassa ympäri vuoden. Lentoaseman ylläpito valtion puolesta on merkittävä lisäarvo seudulle. Nykyisen lainsäädännön perusteella reittilentoliikenne turvaa Finnavian ylläpitämän lentokentän. Charter-lentojen määrä on ollut viime vuosina lievässä kasvussa. Carter- koneiden laskeutumismäärä on reilut 30 vuodessa. Menetykset yritysrintamalla olisivat erittäin todennäköisiä. Erittäin merkittävä olisi suora vaikutus verotuloihin alihankintaverkoston ja muiden välillisten vaikutusten kautta koko seudulle ja talousalueelle. Merkittävin taloudellinen vaikutus tulisi vientiteollisuuden toimintaedellytysten olennaisen heikkenemisen kautta. Andritzin ja Savonlinna Worksin reilut 200 työpaikkaa ja alihankintaverkoston työpaikat ovat merkittävin riski lentoliikenteen mahdollisen päättymisen osalta. Kaiken kaikkiaan lentoliikenteen loppuminen veisi keskipitkällä aikavälillä seudulta jopa yli 1000 työpaikkaa. Merkittävissä määrin nämä työpaikat eivät siirtyisi muualle Suomeen vaan kunkin yrityksen muihin toimipisteisiin eri puolille maailmaa. Saksalaisen Uniconsult Oy:n tekemän selvityksen mukaan lentoliikenteen loppuminen Savonlinnaan aiheuttaisi n. 35 miljoonan euron BKT:n menetykset sekä jopa n. 13 miljoonan euron yhteenlasketut verotulojen menetykset valtiolle ja kunnille. Savonlinnan kaupungin verotulomenetykset on arvioitu 2-7 miljoonan euron suuruisiksi riippuen menetysten lopullisesta laajuudesta. Koska kyse on lähinnä kansainvälisestä vientiteollisuudesta, jota työpaikkojen menetykset koskisivat, olisivat verotulojen menetykset myös valtiolle realistisia. Vuodelle 2015 valtion talousarvioon on varattu lentoliikenteen tukemiseen 1,7 miljoonaa euroa. Koska Varkauden lentoliikenne ei ainakaan välittömästi ole julkisen palvelun velvoitteen mukaisena lentoliikenteenä etenemässä, on perusteltua käyttää koko summa Savonlinnan lentoliikenteen tukemiseen. Koska valtion talousarvioperusteluissa todetaan, että valtion tukiosuus voi olla enintään 50 %, jää nykyisten sopimusten mukaisesta liikenteestä valtion rahoitusta merkittävästi säästöön. 50 % enimmäismäärä tulisikin poistaa. Vuoden 2015 liikenteestä Savonlinnan kaupunki maksaisi näin ollen edelleen valtion määrärahan yli menevän osuuden, ja kantaisi edelleen riskin tuen mahdollisesta kasvusta. Varkauden kaupungin vetäytyminen viime hetkellä kilpailutetun liikenteen rahoituksesta, johti viime vuonna Savonlinnan kaupungin kannalta kalliisiin väliaikaisratkaisuihin. Näin ollen on kohtuullista, että valtion varaamat määrärahat käytetään niiden alkuperäiseen tarkoitukseen eli lentoliikenteen ostoon. Lentoliikenteen tukeminen on perusteltua, kun kyseessä on esimerkiksi elinkeinoelämän ja kansainvälisen vientiteollisuuden toimintaedellytykset.
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 3(14) Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen vuonna 2017 Savonlinnan kaupunki esittää, että valtioneuvosto tekisi periaatepäätöksen tavoitteesta, että Parikkalan rajanylityspaikka olisi kansainvälinen vuonna 2017. Perusteena on se että Liikenneministeriön itärajaliikenteen kehittämisselvityksessä vuonna 2008 asetettiin tavoite Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisestä pitkällä aikavälillä. Lisäksi Venäjän hallitus on esittänyt toukokuussa 2015 Suomen hallitukselle että Parikkalan rajanylityspaikka avataan kansainväliselle autoliikenteelle. Savonlinna ja Parikkala sijaitsevat kahden suuren vesistöalueen, Saimaan ja Laatokan välissä. Parikkala- Syväoron rajanylityspaikan kautta on Savonlinnasta Laatokalle matkaa alle 100 km. Rajanylityspaikkaa kehittämällä voidaan parhaiten hyödyntää Saimaa-Laatokka alueen matkailumahdollisuuksia ja monipuolistaa elinkeinoja molemmin puolin rajaa. Tavoitteena on, että Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka saataisiin kansainväliseksi viimeistään vuonna 2017. Hallituksen Venäjä ministerityöryhmä linjasi 5.11.2014, että käynnissä olevaa selvitystä itäliikkuvuuden vaikutuksista ja resurssitarpeista laajennetaan koskemaan Parikkalan tilapäistä rajanylityspaikkaa osana rajanylityspaikkojen jatkokehittämistoimenpiteiden kokonaisuutta. Selvityksen pitäisi valmistua vuoden 2015 alkupuolella. Hanke on todettu vuonna 2007 tehdyssä selvityksessä erittäin kannattavaksi. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on noin 40 prosenttiyksikköä ja rajanylityspaikan arvioitu matkustajamäärä noin 350.000 ihmistä vuodessa. Parikkala-Syväoron yksinkertaistettu rajanylityspaikka on perustettu 25.1.1996 ja säännöllisin aukioloajoin toiminta alkoi vuonna 2001. Liikenne- ja viestintäministeriön huhtikuussa 2008 julkaisemassa raportissa Suomen ja Venäjän rajaliikenne-yhteyksien kehittäminen Itä- ja Pohjois-Suomessa Parikkala-Syväoron rajanylitys-paikan kehittäminen mainitaan seuraavasti: Pyritään kehittämään Parikkalan maantieliikenteen rajanylityspaikkaa pitkällä aikavälillä kansainvälisenä rajanylitys-paikkana. Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka on ainoa tilapäinen rajanylityspaikka, jolla on vakinainen henkilöstö. Se on myös suurin tilapäisistä rajanylityspaikoista Suomen ja Venäjän välillä: Parikkala-Syväorossa on jo nyt rajanylityksiä vuosittain 13 000 20 000. Tällä hetkellä ylityspaikan kautta kulkee yksisuuntainen puutavaraliikenne Venäjältä Suomeen ja jonkin verran henkilöliikennettä molempiin suuntiin. Suomen rajaviranomaisten vuonna 2005 tekemän päätöksen mukaisesti Suomen ja Venäjän kansalaiset voivat ylittää rajan Parikkala-Syväorossa voimassa olevalla passilla ja viisumilla. Myöskään kaksisuuntaiselle tavaraliikenteelle Suomen viranomaisten puolesta ei ole esteitä ja sähköinen tuontitullaus voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön. Alustavasti on arvioitu, että Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen vaatii Suomen puolella n 2,5 ME ja Venäjän puolella n 6 ME investoinnit. Rajanylityspaikan tuottamat tuotot olisivat merkittävästi suuremmat kuin sen vaatimat kustannukset. Suunnitellussa mallissa rajanylityspaikka vaatisi kansainvälisenä toimiessaan n. 25-30 htv. Kustannukset tästä olisivat vuositasolla n. 2-3 miljoonaa euroa. Nykytaso Parikkalan rajanylityspaikalla on vajaa miljoona euroa. Varovaisen arvion mukaan rajanylityspaikan kansainvälistyminen toisi n. 50-100 000 uutta rajanylitystä ja sitä kautta n. 7,5-15 miljoonaa euroa lisää tulovirtaa Suomeen. Valtatie 14 tarveselvitys Savonlinnan kaupunki esittää, että valtatie 14:n osalta (väli Juva Parikkala) käynnistetään tarve- ja kehittämisselvitys. Tavoitteena tulee olla tien leventäminen ja varustaminen tarvittavilla ohituskaistoilla siten, että tien nopeusrajoitus koko välillä voidaan nostaa 100 km/h. Valtatie 14 on Savonlinnan seudun tärkein tieyhteys. Tien merkitys kasvaa voimakkaasti Parikkalan rajanylityspaikan mahdollisen avaamisen seurauksena, joten tarveselvitys olisi syytä toteuttaa pikaisesti.
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 4(14) Esitys henkilöjunaliikenne kokeilusta Savonlinna-Pieksämäki Henkilöliikenne lakkautettiin huonokuntoisella Pieksämäki Savonlinna-rataosalla keväällä 1988 ja rata jäi tuolloin pelkästään tavaraliikenteen käyttöön. Rataosuutta parannettiin Huutokosken ja Savonlinnan välillä vuonna 2008. Kunnostusten myötä radan kunto mahdollistaisikin henkilöjunaliikenteen käynnistämisen, mikä olisi tehdyn ratainvestoinnin hyödyntämisen sekä laajemmin ilmastonmuutoksen hillintää korostavan raideliikenteen suosimisen kannalta järkevää. Nopeat Itäradat neuvottelukunta on yhdessä Etelä-Savon maakuntaliiton, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkien sekä Joroisten, Rantasalmen, Punkaharjun ja Parikkalan kuntien kanssa selvittänyt henkilöjunaliikenteen uudelleen käynnistämisen edellytyksiä välillä Pieksämäki-Savonlinna.(selvitys esityksen liitteenä) Liikennöinnin käynnistämiselle on olemassa vahvat perustelut. Yhteydet länteen ja pohjoiseen ovat tällä hetkellä puutteelliset Savonlinnasta ja laajemminkin uuden liikenteen vaikutusalueelta. Uusi yhteys parantaisi Savonlinnan seudun saavutettavuutta sekä parantaisi alueen elinvoimaisuutta. Yhteys tukee Savonlinnan kehittymistä opiskelukaupunkina ja koko seudun kehittymistä matkailualueena. Liikennöinnin aloittamisen myötä syntyy myös uusi henkilöliikenteen yhteys Savon ja Karjalan ratojen välille, mikä toisi uusia mahdollisuuksia mm. matkailun kehittämiseen. Savon ja Karjalan ratojen välinen yhteys avaa uuden poikittaisyhteyden Venäjältä tulevalle matkailulle koko maan rataverkolle. Pieksämäki- Savonlinna-Parikkala välin merkitys tuleekin kasvamaan Parikkalan rajanylityspaikan kehittymisen myötä. Arvioitu matkustajamäärä, 58 000 matkustajaa vuodessa liikenteen vakiinnuttua, on muihin tuettuihin junaliikenneyhteyksiin lähellä keskimääräistä. Myös matkustajaa kohti arvioitu tuen määrä (n. 17 /matka) on keskitasoa verrattuna muihin tuettuihin yhteysväleihin. Esitämme henkilöjunaliikenteen käynnistämistä välillä Savonlinna-Pieksämäki kolmella edestakaisella vuorolla päivässä siten, että Pieksämäeltä saadaan vaihtoyhteydet Helsingin, Tampereen, Kuopion ja Joensuun suuntien kaukojuniin. Liikennöinti esitetään aloitettavaksi sinisillä vaunuilla, mutta se voidaan myöhemmin vaihtaa kiskobussikalustoon, kun sellaista vapautuu muilta rataosilta. Lisäksi haluamme vielä saattaa tiedoksi, että yhteysvälillä Pieksämäki-Savonlinna tarvittavien liikenneturvallisuustoimien (taulukko alla) ja asemien toteuttamiseksi tarvitaan 1,74 M. Tasoristeyksien ja kulunvalvonnan kehittäminen mahdollistaa rataosan suurimman sallitun nopeuden nostamisen henkilöliikenteessä 120 km/h nykyisestä 80 km/h. Asemainfrastruktuurin rakentaminen mahdollistaa henkilöliikenneasemien avaamisen Joroisiin, Rantasalmelle ja Kallislahteen. Toimenpide Kustannus Asemainfrastruktuuri (laiturit, P-alueet, väylät) 250 000 Asemien informaatiojärjestelmät 75 000 Tasoristeykset (11 kpl varoituslaitoksia) 1 320 000 Kulunvalvonta (JKV-koodaus) 100 000 YHTEENSÄ 1 745 000 Lähde: Pieksämäki-Savonlinna-Parikkala henkilöjunaliikenteen kehittämisselvitys, Tekninen muistio henkilöjunaliikenteen palauttamisen edellytyksistä 3.1.2011
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 5(14) 2. Koulutuksen ja osaamisen turvaaminen Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen opettajakoulutusta kehitetään Itä-Suomen yliopiston hallitus on päättänyt käytyään neuvottelut opetusministerin ja kaupungin edustajien kanssa jatkaa opettajakoulutusta Savonlinnassa. Päätös on hyvä myös julkistalouden kokonaisuuden näkökulmasta. Seurauksena olisi ollut tyhjiä toimitiloja ja opiskelija-asuntoja, joista aiheutuu yhteiskunnalle noin 60 miljoonan euron vastuut Savonlinnassa. Suomessa on alueellisesti riittävän laajalla opettajakoulutusverkolla pystytty turvaamaan pätevien luokanopettajien saatavuus myös maakuntien Suomessa. Samalla maakunnallisissa toimipisteissä on pystytty Helsingin yliopiston opettajakoulutusta nopeammin ja kustannustehokkaammin kouluttamaan luokanopettajia myös Helsinkiin. Esimerkiksi Savonlinnassa koulutus on noin 40 prosenttia edullisempaa. Opettajankoulutusyksiköillä on alueensa kaupungeille erittäin suuri aluetaloudellinen vaikutus. Savonlinnassa ei ole juuri muuta yliopistokoulutusta ja kaupunki on menettänyt paljon valtion työpaikkoja. Savonlinnasta siirrettiin kansainvälisen viestinnän laitos lähes 400 opiskelijaa Joensuuhun. Ratkaisevaa on ollut uuden maan hallituksen sekä opetusministerin myönteinen tahtotila turvata opettajankoulutus Savonlinnassa. Savonlinnaan tulisi lisätä luokanopettajakoulutus- sekä käsityönopettajaja kotitalousopettaja- sekä lastentarhanopettajakoulutuspaikkoja. Normaalikoulun tontin omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja muun alueen Senaattikiinteistöt Oy. Opettajankoulutuksen osalta ongelmana on se, että Senaattikiinteistöt Oy ei oman tulkintansa mukaan voi tehdä peruskorjausinvestointeja yliopistoille. Senaattikiinteistöt Oy voi investoida vain julkisiin valtion rakennuksiin. OKL:n rakennus vanhenee ja tarpeelliset korjaukset ovat jäämässä toteuttamatta. Tämä voi vaarantaa opettajankoulutuksen tulevaisuuden Savonlinnassa myöhemmässä vaiheessa. Tavoitteet: - Vuoden 2016 tulossopimusneuvotteluissa tulee jatkaa valtakunnallista erityistehtävää, jonka perusteella Itä-Suomen yliopisto ylläpitää Savonlinnan kampusta. 2 miljoonan euron tuen jatkaminen erityistehtävän hoitamiseen tulee varmistaa. - OKL:n kiinteistö ja maa-alue pitäisi siirtää Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n omistukseen. Savonlinnan OKL:n kiinteistö on nyt ainoa kiinteistö Helsingin ulkopuolella, joka ei kuulu Suomen Yliopisto kiinteistöt Oy:lle. Nyt kampusta isännöidään kahdelta eri suunnalta Mikkelistä ja Joensuusta. - OKL:n kiinteistön korjaukseen sekä normaalikoulun tilanteen järjestämiseen tarvitaan merkittävä valtion peruskorjausavustus. Luonnonvarakeskuksen Savonlinnan toimipaikan toimintaedellytykset turvattava Savonlinnan metsäklusteri Savonlinnassa on vahva metsäklusteri, joka muodostuu yrityksistä, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioista sekä valtion toiminnoista. Savonlinnassa on Suomen suurin mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä sekä merkittävä metsäteknologiateollisuuden keskittymä. Savonlinnassa on metsäntutkimuslaitoksen lisäksi mm. metsähallituksen toimipiste, metsämuseo Lusto, ammattikorkeakoulun ja yliopiston kuitulaboratorio sekä yritysten puunhankintaan liittyviä yrityksiä. Savonlinnan metsäntutkimuslaitos
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 6(14) Toimipisteellä on töissä yhteensä 25 henkilöä ja budjetti on lähes 2 miljoonaa euroa vuodessa. Toimipiste on Luonnonvarakeskuksen ainoa toimipaikka, joka on laajan ja monipuolisen tutkimusmetsäalueen välittömässä läheisyydessä. Yksikössä on korkeatasoinen laboratorio, välineistö ja osaaminen tutkimusmetsän tehokkaaseen hyödyntämiseen. Yksikössä onkin jo olemassa valmiit ja kansainvälisestikin tunnustetut puitteet uuden Luonnonvarakeskuksen korostamaan profiloituneeseen toimintaan sekä erikoistuneet korkeatasoiset tutkimusympäristöt, joiden siirtäminen muihin toimipisteisiin ei ole toiminnallistaloudellisesti perusteltua. Toimipiste tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Itä-Suomen yliopiston kolmen kampuksen (Joensuu, Kuopio ja Savonlinna) sekä Helsingin ja Oulun yliopistojen kanssa. Itä-Suomen yliopistoyhteistyön lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulun puunjalostukseen liittyvät erikoislaboratoriot, ja erityisesti Savonlinnassa sijaitseva kuitulaboratorio, tarjoaa Luonnonvarakeskukselle vahvoihin yliopistokeskukseen rinnastettavia synergisiä yhteistyömahdollisuuksia. Myös yhteydet Lappeenrannan teknillisen yliopistoon tarjoavat Joensuuhun ja Suonenjokeen verrattuna kilpailukykyiset yliopistoyhteydet tieteelliselle ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaan tutkimukseen. Venäjän ja Kaakkois-Suomen kanssa tehtävän rajayhteistyön ja uuden ENIohjelman rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi Punkaharjun yksikkö on uuden luonnonvarakeskuksen näkökulmasta nostettavissa jopa strategiseksi merkittäväksi yksiköksi. Savonlinna erikoistuneeksi biotalouden keskukseksi Biotalous Savonlinnassa Savonlinna on puunkäytöllä ja tuotannolla mitattuna Suomen tärkein mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä. Metsä-Wood Oy Punkaharjun kertopuu- sekä vaneritehdas on erittäin merkittävä kuusitukkipuun käyttäjä. UPM:n Savonlinnan vaneritehdas jalostaa koivutukkia vaneriksi (tuotanto 130 000 k-m3) ja tehtaiden yhteydessä on merkittävää bioenergian (lämpö ja sähkö) tuotantoa. Metsäbiomassan jalostuksessa käytettävien tuotantoteknologioiden hallinta on tärkeä osa Suomen biotaloutta. Savonlinnassa sijaitsee useita maailmanjohtavia biotalouden teknologiatoimittajayrityksiä, joiden liiketoiminta on globaalia. Andritz Oy:llä on Savonlinnassa noin 300 työpaikkaa ja Savonlinnassa kehitetään ja valmistetaan sellutehtaan kuitulinjan laitteistoja sekä tarjotaan teollisia palveluja metsäteollisuusyrityksille globaalisti. Tähän osaamisen perustuen Andritz ja sen Savonlinnassa sijaitsevat yksiköt ovatkin tärkein yksittäinen toimittaja Metsä-Fibre Oy:n Äänekosken uudelle biotuotetehtaalle. Vesien puhdistuksen sekä puhdistamolietteiden käsittelyn alalla savonlinnalainen Aquaflow Oy on metsäteollisuuden vesien käsittelyprosessien johtava toimittaja maailmassa. Lisäksi Savonlinnassa toimii useita pk-yrityksiä, joilla on tärkeä rooli Suomen metsäbiotalouden tuotteiden ja valmistusprosessien uudistamisessa (esim. Wetend Technologies Oy). Alueelle on myös syntymässä uutta startup-yritystoimintaa sektorille, mistä hyvänä esimerkkinä on Carbon Reuse Finland Oy, joka kaupallistaa Savonlinnassa kehitettyä teknologiaa savukaasujen hiilidioksidin talteenottamiseksi ja hyödyntämiseksi. Metsäbiotalouden sekä vesiteknologian tutkimusosaaminen on Savonlinnassa vahvaa. Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun yksikkö (n. 25 työntekijää) tekee uraauurtavaa tutkimustyötä Suomen puuston kasvun tehostamiseksi, metsien kasvun tehostamiseksi sekä puun uusien käyttömuotojen kehittämiseksi. Mikkelin AMK:n Savonlinnan Kuitulaboratorio on kansallisesti merkittävä tutkimus- ja pilotointikeskus, joka on ollut edistämässä uusien merkittävien alan innovaatioiden tuottamisessa metsäbiojalostuksen, kuitu- sekä vesiteknologian alalla. Yksikköä ollaan laajentamassa ja laboratorio tulee palvelemaan Suomen tasolla kuidun jalostuksen uusien teknologioiden ja tuotteiden kehittämiseksi. Tärkeimpänä uutena avauksena on mikrokiteisen selluloosan koeympäristö ja uusien tuotesovellusten tutkimus ja kehittäminen mm. eläinten rehuparanteiksi. Tässä yhteistyössä on mukana Aalto yliopisto, johtavia yrityksiä ja teknologian varaan on suunnitteilla tehdasinvestointi mm. Kemijärvelle. Savonlinnaan on myös suunnitteilla kokonaan uusia biotalouden investointeja bioöljyn tuotantoon sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden jalostamiseen. Savonlinnan vahvuuksien hyödyntäminen osana Suomen biotalousstrategiaa Savonlinnan vahvuuksien hyödyntäminen biotalouden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa on tärkeä osa Suomen biotalouden vahvistamista. Esitämme että TEM tukee Savonlinnan mikrokiteisen selluloosan tutkimusinfraa 1 miljoonalla eurolla sekä varmistaa LUKEn Savonlinnan toimintojen pitkäjänteisen rahoituksen.
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 7(14) Perusteollisuuden kannalta tärkeä on myös huolehtia logistiikasta, kuten alemman rataverkon rautatiekuljetusten kilpailukyvystä ja toimivuudesta tärkeällä puunkäyttö- ja tuotantoalueella. Green Fuel Nordic Oy:n biojalostamoinvestointia tulee tukea investointituella. Lisäksi alan uusien innovaatioiden pilotointia ja kaupallistamista (mm. hiilidioksidin käyttö ja kierrätys) tulee tukea Tekesin lisäpanostuksilla alueelle (1.5 miljoonaa euroa). Esitämme lisäksi, että TEM tukee LUKEn kanssa yhdessä kehitettävän puubiomassan kuumavesiuutto-prosessi- ja tuotedemonstraatiohanketta Savonlinnassa 4 miljoonalla eurolla. Savonlinnan ammattiopiston itsenäinen asema on merkittävä aluekehittämisen kannalta Savonlinnan ammattiopiston toiminta palvelee erityisesti Savonlinnan seudun elinkeinoelämän tarpeita. Myös tulevaisuudessa on tärkeää, että ammattiopiston toimintaedellytykset ovat kunnossa ja sen toiminnan linjaukset tehdään lähellä ja välittämässä vuorovaikutuksessa alueen elinkeinoelämän kanssa. Savonlinnan seutu muodostaa selkeän oman talousalueensa, jonka elinkeinoelämän rakenne poikkeaa merkittävästi muusta Etelä-Savosta. Savonlinnan seudulla on erittäin vahva metalliteollisuuden klusteri, jonka koulutustarpeisiin paikallisesti toimiva ammatillinen koulutus pystyy parhaiten vastaamaan. Myös erikoistunut teollisuuselektroniikan teollisuus vaatii ja on vaatinut alueen ammatilliselta koulutukselta joustavuutta ja kykyä kouluttaa työntekijöitä vahvassa yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Myös vahva matkailuala ja metsäteollisuus tuovat oman lisäelementtinsä koulutuksen järjestämiseen. Alueen väestöpohja on hyvinkin riittävä laadukkaan ja elinkeinoelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. SAMIedu on systemaattisesti ja perustellusti koko järjestäjäverkon kehittämistyön aikana esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle, että seudullisena koulutuksen järjestäjänä ja kattavan koulutustarjonnan ammattiopistona se on edelleen toiminnallisesti, laadullisesti ja taloudellisesti vahva järjestäjä. Arvion mukaan järjestäjäverkon rakenteelliset muutokset eivät sen osalta toisi mitään toiminnallista tai taloudellista lisäarvoa myöskään jatkossa. Alueellista ja seudullista sopeuttamista koskevia päätöksiä on jo tehty ja viety käytäntöön. Myös muut kansallisen sopeuttamisen vaatimukset voidaan hoitaa nykyisten Itä-Suomen suurten toimijoiden järjestäjärakenteen puitteissa. Itä-Suomessa vuodesta 1998 lähtien toiminut viiden ammatillisten koulutuksen järjestäjien yhteistyötoimikunta (SAMIedu, YSAO, PKKY, SAKKY, ESKO) on yhteistyösopimuksensa perusteella voinut tarkastella koulutuksen kehittämistä yksittäistä järjestäjää laajempana kokonaisuutena jo pitkään. Tämän tyyppinen järjestäjien sopimuspohjainen verkostoyhteistyön vahvistaminen olisi riittävä tavoite Itä-Suomessa. Tanhuvaaran Urheiluopiston liikunnan ammatillisen peruskoulutuksen jatko on varmistettava Tanhuvaaran Urheiluopisto on viime vuosina kehittänyt toimintaansa merkittävästi valtakunnallisena liikunnan koulutuskeskuksena. Sen vaikutukset Savonlinnan alueelle ovat laajempia kuin ainoastaan pelkkä urheiluopiston perustoiminta. Kuitenkin keskeistä urheiluopiston toiminnan kannalta on sen perustehtävään kuuluva liikunnan ammatillinen koulutus, jonka jatkuminen on opiston toiminnan ja kehittämisen kannalta keskeinen asia. Tanhuvaara on tehnyt merkitsevää yhteistyötä alueen työpaikkojen kanssa opiskelijoiden työssäoppimiseen liittyen. Savonlinnan alueen koululaisturnaukset ja kilpailut, paikalliset urheilutapahtumat pyörivät osaksi koulutuksen voimin. Opiskelijat järjestävät myös paljon tapahtumia, ohjaavat kerhoja, ryhmäliikuntaa sekä ovat mukana urheiluseuratoiminnassa. Tanhuvaaran erityisosaamista hyödynnetään tätä kautta myös vähän liikkuvien lasten ja nuorten parissa. Tanhuvaarassa opiskelee tällä hetkellä 75 liikunnanohjauksen perustutkinto-opiskelijaa sekä noin parikymmentä liikunnan ammattitutkinto-opiskelijaa. Tanhuvaaran urheiluopisto on aloittanut keväällä 2015 monipuolisen yhteistyön Mikkelin ammattikorkeakoulun, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston sekä koulutus- ja kehittämispalvelukeskuksen
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 8(14) ADUCATE:n kanssa ja on voimakkaasti mukana eri hankkeissa esim. LATUA verkostohankkeessa. Yhteisiä siltaopintoja on alettu rakentamaan ammattikoulusta ammattikorkeakouluun. Ammatilliseen koulutukseen liittyvä paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, Personal Trainer opinnot on nostanut koulutuksen vastaavuutta tämän hetkiseen työelämän vaateeseen. Tanhuvaaran urheiluopisto on ollut merkitsevässä asemassa tässä työssä. Tanhuvaaran urheiluopisto on Itä-Suomen ainut urheiluopisto ja sen tarjoama liikunnanohjauksen perustutkintokoulutus on koko Itä-Suomen alueelle merkittävää.. Ammatillisen koulutuksen työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus vaikeasti vammaisille on säilytettävä Savonlinnassa Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt päätökset työhön ja itsenäiseen elämään valmentavasta koulutuksesta (TELMA). Lluvat on annettu niille, joilla aiemminkin nämä järjestämisvastuut ja erityisopetuksen erityistehtävät ovat olleet. Aiemmasta poiketen TELMA- lupaa ei kuitenkaan myönnetty niille, joilla on aiemmin ollut TELMAa vastaava ns. VAKU 2 koulutusta, kuten SAMIedulla. VAKU 2 koulutukseen on SAMIeduun saatu n. 150.000 suuruinen harkinnanvarainen valtionosuus. Tämä rahoitusosuus poistuu päätöksen myötä. Tehty linjaus tarkoittaa SAMIedun osalta koulutustarjonnan ja valtionosuuden leikkausta. Tähän asti SAMIedun järjestämisluvassa on määritelty 88 paikan kiintiö valmentavaan ja kuntouttavaan koulutukseen. Opiskelijoita siinä on tällä hetkellä 68, joista nyt tehty päätös jatkossa leikkaa 32 pois. Vaikeasti ja keskivaikeasti kehitysvammaisille suunnattua valmentavaa koulutusta tulisi toisella asteella olla tarjolla riittävän kattavasti, koska kaikki eivät missään tapauksessa ole vielä peruskoulun jälkeen kykeneviä muuttamaan pois vanhempien luota. Lähin vastaavaa koulutusta tarjoava oppilaitos olisi jatkossa Pieksämäellä. On kohtuutonta edellyttää, että peruskoulunsa lopettavat kehitysvammaiset joutuisivat hakemaan koulutuspaikkansa niin kaukaa Savonlinnasta. Tehdyllä VALMA päätöksellä on kielteinen vaikutus myös ns. vankilakoulutukseen, jota on toteutettu Sulkavan ja Naarajärven vankiloissa. Koulutukset ovat kuuluneet nivelvaiheen alle, vaikka siitä ei erillistä statusta olekaan määritelty. Kun vankilakoulutuksen sopimustavoitteet ovat toteutuneet vain n. 50 % tasolla, tarkoittavat nämä yhdessä uusia neuvotteluja ja mahdollisesti vankilakoulutuksen sopimusten irtisanomista. 3. Erikoissairaanhoidon palveluiden turvaaminen ja kustannuksien nousun vähentäminen Päivystysasetuksen vaatimukset Päivystysasetuksen tarkennus tarkoittaa merkittäviä muutoksia mm. Itä-Savon sairaanhoitopiirin toimintaan monelta osin. Leikkaustoiminta tulee olemaan päiväkirurgiaa sekä joltain osin elektiivistä kirurgiaa. Muutokset vaikuttavat myös moniin muihin toimintoihin kuten sisätauteihin, naistentauteihin, teho-osastoon, ensihoitoon sekä päivystykseen. Merkittävänä riskinä nähdään ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus jatkossa sekä lyhyellä aikavälillä myös osaajien siirtyminen toisaalle kun toiminnat merkittävästi muuttuvat. Sairaanhoidollinen koulutus on myös uhattuna Savonlinnassa mikäli koulutukseen liittyvät harjoittelupaikat merkittävästi vähentyvät. Asetuksen voimaantulo tapahtuu liian nopeasti sen antamisajankohtaan nähden. Toiminnan uudelleen organisointi Savonlinnan keskussairaalassa muutamassa kuukaudessa on erittäin haasteellista ja voi uhata
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 9(14) potilasturvallisuutta. Päiväaikaisen päivystyksellisen toiminnan tulisi jatkossakin olla mahdollista. Pienempiä, myös päivystyksellisiä toimenpiteitä tulisi voida edelleen tehdä ilman raskaita velvoitteita. Savonlinnan kaupunki ei hyväksy uudessa päivystysasetuksessa asetettuja tiukkoja vaatimuksia vaan vaatii poikkeuslupaa siihen, että päivystyksellinen toimintaa voidaan edelleen toteuttaa ilman raskaita velvoitteita. 4. Savonlinna nimettävä saaristokunnaksi Savonlinna ja muut Etelä-Savon saaristo-osakunnat eivät pitäneet oikeudenmukaisena valtionosuusjärjestelmän uudistusta, joka ei tunnista saaristoisuuden ja vesistöisyyden aiheuttamia lisäkustannuksia kuntien palvelu-tuotannolle ja palvelujen järjestämiselle. Savonlinna käynnisti yhdessä Etelä-Savon muiden saaristo-osakuntien ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa selvityksen saaristoisuuden ja vesistöisyyden vaikutuksesta kuntien kustannuksiin. Selvityksessä on ensimmäistä kertaa Suomessa arvioitu järjestelmällisesti saaristoisuudesta ja vesistöisyydestä aiheutuvia kustannuksia. Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen Alue- ja kuntatutkimusyksikkö Spatian tekemä selvitys osoittaa sen, että saaristoisuus ja vesistöisyys aiheuttavat kuntien palvelutuotannossa ja palveluiden järjestämisessä lisäkustannuksia. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä 2015 ei kohtele oikeudenmukaisesti saaristoisia ja vesistöisiä kuntia. Tutkimuksen mukaan saaristoisuuden ja vesistöisyyden aiheuttamat kustannukset ovat Savonlinnassa noin 3 miljoonaa. Suurimmat kustannukset aiheutuvat vesistöisyyden aiheuttamassa koululaisten kuljetusmatkojen pidentymisestä, myös saaristoalueita palvelevat koulut lisäävät kustannuksia. Välttämättömät satamat ja vesipelastustoimi aiheuttavat merkittävät kustannukset, joita ei kuivan maan kunnissa ole. Vesistöt ja saaret aiheuttavat lisäkustannuksia sosiaali- ja terveyspalveluille, kaavoitukselle ja rakennusvalvonnalle. Vesistöisyys ja saaristoisuus lisäävät myös vesi- ja viemärilaitoksen verkkojen rakentamis- ja huoltokustannuksia. Kaupungin hallinnoimat kadut ja tiet ovat keskustoissa, joissa sillat lyhentävät välimatkoja. Siltojen rakentamisen ja ylläpitämisen kustannukset aiheutuvat vesistöisyydestä. Vesistöjen takana asuvien matkat ovat pidempiä kuin olisivat linnuntietä myötäilevää reittiä pitkin. Nämä kaartotiet ovat kuitenkin valtion tai yksityisten omistuksessa ja huolenpidossa, joten niiden rakentaminen ja kunnossa pitäminen ei lisää kaupungin kustannuksia, kuten ei asukkaiden matka-aikojen pidentyminenkään. Sen sijaan kaupungin palveluiden järjestämiseen liittyvät matka-aikojen pidentymiset eri hallinnonaloilla lisäävät kustannuksia. Saaristoisuus ja vesistöisyys vaikuttavat huomattavasti myös Savonlinnan keskustaajaman toiminnan kustannuksiin. Kaupunkisuunnittelun optimimuoto on neliö. Käytännössä sekä luontoon liittyvät (vesistöt, vuoristot) että ihmisen rakentamat olosuhteet (liikenneväylät, tehtaat) muovaavat kaupunkien yhdyskuntarakenteiden maantieteellisiä muotoja ja ulottuvuuksia (Halme 1999) ja vievät niitä etäämmäksi optimista. Savonlinna on tästä erityisestä poikkeavuudesta malliesimerkki. Kaupungin tai kunnan sijoittuminen pääasiassa saarille lisää useimmiten infrastruktuurikustannuksia optimaaliseen alueyksikköön verrattuna. Esimerkiksi Savonlinnan keskusta on rakennettu alun perin kolmelle saarelle, joilta se on kasvanut 14 km pituiseksi ja kapeimmillaan alle 500 metriä levyiseksi nauhaksi. Sen kouluverkoston ja muun infrastruktuurin ylläpitäminen edellyttää enemmän yksiköitä kuin vastaavan kokoisessa neliön muotoisessa optimikaupungissa tarvittaisiin. Savonlinnan sivistystoimi on laskenut tästä aiheutuvan ainakin kahden ylimääräisen päiväkodin ja kolmen kouluyksikön ylläpidon verrattuna vastaavan kokoiseen (24 km2) kokoiseen optimineliöön. Jos ne voitaisiin korvata isoimmilla yksiköillä, kustannuksia säästyisi liki neljä miljoonaa. Muilla toimialoilla keskustaajaman epätaloudellisen yhdyskuntarakenteen katsotaan aiheuttavan samansuuntaiset kustannusvaikutukset. Näin laskien Savonlinnan saaristoisuudesta ja vesistöisyydestä aiheutuvat kustannukset nousevat yli 10 miljoonan euron. Selvityksen tuloksena todetaan myös, että saaristoisuuden ja vesistöisyyden seurauksena vaikeutuvat liikenneolosuhteet ovat merkittävä kuntien palvelujen tuotanto- ja järjestämiskustannuksiin vaikuttava olosuhdetekijä. Asiointietäisyystarkastelu osoittaa, että vesistöisyys aiheuttaa Etelä-Savossa monin paikoin merkittävää asiointimatkojen pitenemistä. Tämä on leimallisesti vesistöjen rikkomien alueiden ongelma. Sitä
SAVONLINNAN KAUPUNKI 10(14) MUISTIO ilmenee Etelä-Savon rikkonaisten järvialueiden lisäksi Varsinais-Suomen saaristossa, kun taas vähävetisillä manneralueilla, kuten Etelä-Pohjanmaalla, eivät asiointimatkat pitene juuri lainkaan. Syrjäisyystarkastelu puolestaan osoittaa saaristoisuuden ja vesistöisyyden olevan huomattava syrjäisyyttä aiheuttava tekijä. Juuri vesistöjen rikkomat ja eristämät alueet ovat kaikkein syrjäisimpiä. Tämän vuoksi selvityksessä johdettu liikenneolosuhteet huomioon ottava syrjäisyysluku olisi syrjäisyyden mittarina todelliset syrjäisyyden olosuhteet paremmin huomioon ottava kuin nykyisin käytössä oleva ympyräetäisyyksiin perustuva syrjäisyysluku. Uuden syrjäisyysluvun käyttö toisi valtion-osuusjärjestelmän syrjäisyyden lisäosan laskennassa Etelä-Savon entisille saaristo-osakunnille (Hirven-salmi, Mikkeli ja Savonlinna) ja nykyisille saaristokunnille (Enonkoski, Puumala, Savonlinna) yhteensä noin yhdeksän miljoonan euron lisäyksen valtionosuuksiin. Selvityksen perusteella Savonlinnan kaupunki esittää, että 1. Savonlinna nimetään saaristokunnaksi,. 2. valtionosuuslakia ja -järjestelmää tarkistetaan niin, että saaristo-osakunnille palautetaan valtionosuusuudistuksessa menetetyt valtionosuudet 3. syrjäisyysluvun laskentaa kehitetään niin, että laskennassa otetaan huomioon todelliset asiointietäisyydet linnuntie-etäisyyden sijaan. 5. ETELÄ-SAVON KÄRÄJÄOIKEUDEN SAVONLINNAN KANSLIA MAAKUNNAN KAKSIJAKOISUUS Etelä-Savon maakunta on kaksijakoinen: Mikkelin talousalue ja Savonlinnan talousalueen muodostama Itä-Savo ovat selkeästi omia kokonaisuuksiaan, joiden välillä ei juurikaan tapahdu luontaista asiointia. Itä-Savo poikkeaa maakunnan läntisistä osista siinä, että Itä-Savo on isojen vesistöjen rikkomaa pitkien välimatkojen aluetta. Tästä johtuen Savonlinnasta on muodostunut oma selkeä talous- ja asiointialueen keskus, jonka ihmisille asiointi Mikkelissä ei ole luontevaa ja aiheuttaa kohtuutonta vaivaa. KÄRÄJÄOIKEUS VERKON MUUTOSPAINEET JA SAVONLINNAN KANSLIAN ISTUNNOT Yhteiskunnan muuttumisesta johtuvaa käräjäoikeusverkoston sinänsä välttämätöntä uudistamista ei Etelä- Savon osalta tule toteuttaa siten, että Etelä-Savon käräjäoikeuden Savonlinnan kanslia lopetetaan. Savonlinnan kanslian muuttaminen pelkäksi istuntopaikaksi ei ole missään tapauksessa toimiva vaihtoehto. Etelä-Savon käräjäoikeuden Savonlinnan kansliassa on vuosittain n. 166 istuntopäivää. On myös huomattava, että Etelä-Savon käräjäoikeus toimii Järvi-Suomen ainoana merioikeutena ja aikaisemmin niitä on istuttu Savonlinnassa. Merioikeusjutuista meriselityksille on luonteenomaista kiire: laivojen odotuttaminen satamassa on kallista. Riippumatta käräjäoikeuden koosta, rikosasioiden moninkertaisesta määrästä suhteessa riita- ja hakemusasioihin seuraa, että pääpaino on rikosasioissa: miten niiden käsittely järjestetään siten, ettei ruuhkautumista tapahdu. Vaikkakin riita-asiat ovat lähtökohtaisesti vaikeusasteeltaan aivan eri luokkaa kuin rikosasiat, niin myös rikosasioissa esiintyvien vaikeiden ja erittäin työläiden juttujen määrää ei ole syytä vähätellä. Mikäli Savonlinnassa olisi ainoastaan istuntopaikka, merkitsee se sitä, että Mikkelistä tehdään Savonlinnaan istuntovierailuja saman verran vuodessa. MIKKELIN JA SAVONLINNAN MAANTIETEELLINEN VÄLIMATKA JA SEN AIHEUTTAMAT ONGELMAT
SAVONLINNAN KAUPUNKI 11(14) MUISTIO Mikkelin ja Savonlinnan välinen etäisyys on 105 kilometriä. Koska tieyhteys ei ole erityisen nopeaa tietä, on matkaan varattava aikaa yhteen suuntaan noin 1 tunti 45 minuuttia. Tämä merkitsee sitä, että tilanteessa, jossa Savonlinnassa on vain istuntopaikka, pelkästään istuntomatkoihin kuluu aikaa noin 3,5 tuntia/istunto ja vuositasolla karkeasti arvioiden noin 550 tuntia. Kun istunnoissa on säännönmukaisesti vähintäänkin kaksi henkilöä, tuomari/notaari ja käräjäsihteeri, istuntomatkat vaativat aikaa yli 1.000 tuntia vuodessa. Todellisuudessa istuntoja tulisi olemaan em. määrää enemmän. Tämä johtuu siitä, että kun käräjäsihteerit ovat niin oikeutettuja kuin velvollisiakin noudattamaan virka-aikaa, istuntojen aikalaskelmat olisi tehtävä tämän mukaisesti. Vailla merkitystä eivät myöskään ole käräjämatkoista aiheutuvat melkoiset kustannukset. Huomioon on otettava lisäksi se, että Savonlinnassa istutaan viikoittain lähes säännönmukaisesti vähintäänkin kahdessa salissa. Tästä seuraa, että tien päällä on kaksi työparia yhtä aikaa. Ellei tuomioistuinta sitovalla tavalla määrätä, että sivuistuntopaikan, tässä tapauksessa Savonlinnan, talousalueen jutut on pakko istua sivuistuntopaikalla, edellä esitetystä seuraa myös, että Savonlinnan talousalueen jutut tultaisiin keskittämään varsin nopeasti niin suuressa määrin kuin mahdollista Mikkeliin. Tästä seuraa merkittäviä ongelmia kaikille oikeudenkäyntiin osallistuville henkilöille, niin jutun asianosaisille, kuultaville kuin todistajillekin. VAIKUTUS ASIANAJOTOIMINTAAN Asianajajat ovat ammatinharjoittajia, jotka saavat toimeentulonsa asianajopalvelujen myynnistä. On varmasti totta, että asianajajan ja tuomarin välinen kanssakäyminen, olipa se ammatillista tai muuta, saadaan nykyaikaisilla viestivälineillä toimivaksi, vaikka tuomari ja asianajaja olisivat eri kaupungeissa. Tämä ei kuitenkaan ole asianajotoiminnan koko kuva. Säilyttääkseen asemansa markkinoilla asianajat joutunevat käräjäoikeuden lakatessa vakavasti harkitsemaan toimintansa painopisteen siirtämistä Mikkeliin. Tästä taasen seurannee Savonlinnan talousalueen asianajopalvelujen varsin nopea alasajo. Kun tämä yhdistetään uhkakuvaan istuntojen siirtymisestä enenevässä määrin Mikkeliin, merkitsee se sitä, että Savonlinnan talousalueen asukkaille oikeussuojan saaminen merkitsee kohtuutonta vaivannäköä. YHTEISTYÖ POLIISIN, SYYTTÄJÄN JA KÄRÄJOIKEUDEN VÄLILLÄ Riippumatta käräjäoikeuden koosta, rikosasioiden moninkertaisesta määrästä suhteessa riita- ja hakemusasioihin seuraa, että pääpaino on rikosasioissa: miten niiden käsittely järjestetään siten, ettei ruuhkautumista tapahdu. Vaikkakin riita-asiat ovat lähtökohtaisesti vaikeusasteeltaan aivan eri luokkaa kuin rikosasiat, niin myös rikosasioissa esiintyvien vaikeiden ja erittäin työläiden juttujen määrää ei ole syytä vähätellä. Rikosasioissa ei ole kysymys pelkästään käräjäoikeuden vaikutusvallan piiriin kuuluvista asioista. Rikosvastuun toteutuminen edellyttää yhteistyötä esitutkinnasta vastaavan poliisin, syyttäjätoimesta vastaavien kihlakunnansyyttäjien ja tuomitsemistoiminnasta vastaavan käräjäoikeuden välillä. Jotta kaikkien kolmen tahon työskentely rikosvastuun toteuttamiseksi olisi järjestettävissä mahdollisimman taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti, poliisitutkinnan, syyttäjätoimen ja käräjäoikeuden tulee sijaita samalla paikkakunnalla. Savonlinnan osalta tilanne on tällainen: toteutetun poliisin organisaatiouudistuksen jälkeenkin Savonlinnassa suoritetaan poliisitutkintaa käräjäoikeuden toimenkuvan kannalta katsottuna aivan samalla tavalla kuin tähänkin saakka. Savonlinnassa toimii myös yhteistyön kolmas osapuoli eli Itä- Suomen syyttäjänviraston Savonlinnan palvelutoimisto. SAVONLINNAN KANSLIAN TOIMITILAT Etelä-Savon käräjäoikeuden Savonlinnan kanslialla on 2000 luvulla saneeratut hyvät ja täysin riittävät toimitilat. Vastaavasti toimintojen keskittäminen Mikkeliin edellyttää merkittävää lisätilojen hankkimista.
SAVONLINNAN KAUPUNKI 12(14) MUISTIO Edellä esitetyistä syistä johtuen Etelä-Savon käräjäoikeuden Savonlinnan kanslian lakkauttaminen on toteuttamiskelvoton vaihtoehto. 6. Aluepolitiikka ja alueellistaminen Savonlinnan kaupunki esittää, että maakuntakeskeisen aluepolitiikan sijaan palattaisiin aluekeskuslähtöiseen aluepolitiikkaan. Tällöin nimettäisiin kehitettävät aluekeskukset, kuten tehtiin aluekeskusohjelmassa vuosina 2001-2009. Metsähallituksen ja museoviraston toimintoja Savonlinnaan Alueellistamista voitaisiin tehdä jo Savonlinnassa sijaitseviin toimintoihin metsähallituksen ja museoviraston toimipisteisiin siirtämällä eläköitymisen myötä vapautuvia tehtäviä Savonlinnaan. Samoin museoviraston aluetoimipisteen sijoittamisen toimeenpanoa tulee edistää Savonlinnaan löyhentämällä valtion tuottavuusohjelmaa. Savonlinnaan voisi siirtää lisää museoviraston toimintoja, koska kaupungissa on vahva ja monipuolinen museo- ja matkailualan klusteri, joka voisi kehittää museotoimialaa matkailuelinkeinon näkökulmasta. Savonlinnassa on yliopiston matkailulaitos sekä vahva matkailualan ammattikorkeakoulutusyksikkö sekä ammattikoulutus. Samoin Savonlinnassa on museoviraston yksikkö, maakuntamuseo, metsämuseo Lusto, ja lukuisia muita museoita. Savonlinnan kaupunki esittää myös metsähallituksen toimintojen alueellistamista Savonlinnaan. Perusteena on Savonlinnassa oleva vahva metsäklusterikokonaisuus, jota edustavat mm.: a. metsäalan hallinto-, kehittämis-, museo- ja tutkimustoimintojen sijainti Savonlinnan alueella mm. metsähallituksen, metsäkeskuksen, metsämuseon ja metsäntutkimuslaitoksen toimipisteissä b. vahvistuva ja investoiva metsäalan yrityskeskittymä mm. Suomen suurin mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä yhdessä UPM:n ja Metsä Woodin tehtaassa sekä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita valmistava Andritz vetoinen teknologiayrityskeskittymä c. metsäalan kuitu- energia ja elinkaariosaamiskeskuksen Savonlinnan toiminta kuitulaboratoriossa d. kehittyvä metsä- ja bioenergia ala ammattikoulutuksen painopistealueena Sulkavan avovankilan lakkauttamissuunnitelmista on luovuttava Sulkavan vankila on 48-paikkainen avolaitos miesvangeille. Vankilassa panostetaan erityisesti vankien ammatilliseen - ja sosiaaliseen kuntoutukseen sekä vapauteen valmentamiseen. Vankilassa on 28 vakituista virkaa. Vankilan hallinto muodostuu johtajasta (50 % työajasta), apulaisjohtajasta, rikosseuraamusesimiehestä (puolitoista virkaa) ja virastosihteeristä. Vankila tarjoaa työpaikkoja sekä Sulkavan kunnan asukkaille että lähipaikkakuntien asukkaille. Henkilökunnasta 14 on tällä hetkellä sulkavalaisia ja savonlinnalaisia on seitsemän. Terveydenhoitaja käy säännöllisesti kolme kertaa viikossa. Sulkavan vankilan sijainti luo erittäin hyvät edellytykset lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämään. Puhdas luonto ja rauhallinen ympäristö järven rannalla, metsäisessä maisemassa mahdollistaa vangille työskentelyn itsensä kanssa olosuhteissa, jollaisesta monella ei ole aikaisempaa kokemusta. Vankilan hyvät ulkoiset puitteet mahdollistavat vankien sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin edistämisen ja ylläpitämisen. Vankiloiden henkilökunnalle ja vangeille 2013 tehdyn laatukyselyn mukaan Sulkavan vankila oli parhaiden joukossa sekä henkilökunnan että vankien mielestä. Sulkavan vankila sai parhaimmistoon kuuluvat arvosanat sekä työhyvinvoinnista (vartijat) sekä vankien tyytyväisyydestä oloihinsa.
SAVONLINNAN KAUPUNKI 13(14) MUISTIO Vankiloiden tehokkuutta voidaan arvioida eri näkökulmista. Tilastollisilla menetelmillä mitataan mm. toiminnan laajuutta. Yksiköittäin voidaan verrata mm. vankiloiden käyttöasetetta suhteessa paikkamääriin. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna sulkavan käyttöaste on kolmena viimeisenä vuonna ollut 83 % (2010), 88 % (2011), 86 % (2012) ja 84 % (2013). Puolivuotisraportissa 2014 käyttöaste oli 85 %. Edellä esitetyissä luvuissa ei ole kuitenkaan mukana koevapaudessa olevat. Jos koevapaudet laskettaisiin tilastoissa mukaan olisi käyttöaste vuoden 2013 osalta 102 % ja vuoden 2014 osalta 107 %. Luvut kertovat todeksi sen, että Sulkavan vankilassa valmistellaan ja toteutetaan paljon koevapauksia. IPRA:n alueen avolaitosten käyttöaste keskimäärin on ollut 78 %. Sulkavan vankilan käyttöaste on ollut alueen avolaitosten korkein, pienimmän käyttöasteen ollessa 70 %. Alueellisessa vertailussa Länsi-Suomen alueen avolaitosten käyttöaste on ollut keskimäärin 76 % ja Etelä- Suomen 96 %. Alueen sisäisessä vertailussa Sulkavan vankila on kirkkaasti yli keskiarvon kummalla tapaa tahansa laskettaessa. Toiminnan laajuuden näkökulmasta arvioiden Sulkavan vankilan toiminta on ollut koko maan toimintaankin verrattuna erittäin hyvällä tasolla. Tehokkuutta voidaan arvioida myös vankien toimintoihin osallistumisen kautta. Vankien toimintoihin osallistuminen % päivittäin käytettävissä olevasta ajasta on Sulkavalla erittäin hyvällä käyttöasteella 91,4 % (2013) 91,4 % (2012), 90,1 % (2011) ja 90,3 % (2010). Alueen keskiarvo on 86,3 %. Etelä-Suomessa keskiarvo avolaitoksissa 88,6 % ja Länsi-Suomessa 83,8 %. Luku kertoo, että Sulkavan vankilassa vangit osallistuvat päivittäin johonkin toimintaan: koulutukseen tai työhön. Vain hyvin pieni osa on selleissä toimettomana. Käytännössä vain sairaat ja lomalla olevat ovat poissa toiminnoista. 7. Kerimäen taimitarha tuottaa hyvälaatuisia puun taimia itäsuomalaiselle metsäteollisuudelle Kerimäen taimitarhan asiakkaat ovat tyytyväiset tuotteisiin ja palveluun. Taimitarhan työntekijät ovat pitkänlinjan ammattilaisia ja tuntevat taimenkasvatuksen kaikki osa-alueet Itä-Suomessa. Kerimäen taimitarha sijaitsee keskellä Suomen metsäisintä ja paraskasvuisinta taimenkasvatusaluetta. Kerimäeltä toimitetaan taimia Etelä-Suomen ja Keski-Suomen alueille. Taimia voi siirtää normaalisti vain 150 km etelä-pohjoissuunnassa. Kerimäki sijaitsee erittäin hyvällä lämpösumma vyöhykkeellä, josta on mahdollista toimittaa taimia pidemmälle etäisyydelle. Lähtöisyysalue 2 mahdollistaa operoinnin myös 1 ja 3 alueille (Keski- ja Etelä-Suomi). Euroopan suurin mekaanisen metsäteollisuuden keskittymää sijaitsee Savonlinnassa ja taimitarhan vaikutusalueella sijaitsee merkittävä osa suomalaista kemiallista metsäteollisuutta ympärillä ja lisää on tulossa. Mekaanisen puunjalostuksen perustoimintaedellytys on laadukas puuraaka-aine. Raaka-aineen hankinta-alueella toimiva taimituotanto on paras tae laadukkaalle puuraaka-aineelle, joka on osaavan henkilöstön ohella mekaanisen puunjalostusteollisuuden keskeisin toimintaedellytys. Kerimäen taimitarhalle on investoitu ja taimitarha on hyvässä kunnossa tuottamaan kilpailukykyisesti taimia maksaville asiakkaille. Taimitarhan laitteisiin on investoitu vielä kesällä 2014. Kerimäen taimitarhalta on lyhyet kuljetusmatkat asiakkaille Itä-Suomessa. Taimitarha työllistää noin 15 henkilötyövuotta ympärivuotisesti. Mikäli taimitarha päätetään lakkauttaa tarhan kiinteistöt ja viljelmät joudutaan alaskirjaamaan täydestä arvosta, koska Itä-Suomessa ei ole ostajia infrastruktuurille, jota on kehitetty vuosien aikana. Mikäli toiminta lopetetaan, ja käynnistetään jälleen, ylösajon kustannukset huonontavat merkittävästi taimituotannon kannattavuutta. Metsäkeskukset eivät ole enää Finnforelia Oy:n omistajana, joten sidos alueisiin hallitustasolla on katkennut. Finnforelia Oy:n kaikkien hallituksen jäsenten kotipaikkakunnat ovat pelkästään pääkaupunkiseudulta. Tämä antaa olettaa, että syvällistä ymmärrystä ei hallituksessa ole taimitarhojen aluetaloudellista vaikutuksista.
SAVONLINNAN KAUPUNKI 14(14) MUISTIO Kerimäen taimitarha on aluetaloudellisesti merkittävä työllistäjä. Kerimäen taimitarha on myös tärkeä osa metsäteollisuuden kilpailukykyistä toimintaympäristöä. Nurmijärvelle on viime vuosien aikana investoitu toimivan johdon toimesta merkittävästi. Näin olemassa olevan taimituotantokokonaisuuden kustannuksella halutaan saada tehty yksittäinen investointi kannattavaksi. Yhtiön omat pääomat ovat huvenneet viime vuosien aikana 4,62 m - > 0,96, ja samaan aikaan vieras pääoma on yhtiössä noussut 0,56 M - 6,06 M. Yhtiö on velkaannutettu taseessa omaisuutena näkymättömistä syistä. Velkainen yhtiö joutuu tekemään nyt taloudellisesti pitkällä tähtäimellä kestämättömiä ratkaisuja, jotka vaikuttavat peruuttamattomasti metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin Itä-Suomessa negatiivisesti. (Liite: Suomen Asiakastiedon raportti 19.5.2015)