Väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosille 2015 ja 2025 sekä selvitys palveluverkon kattavuudesta (169/2007, Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta)

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 1 (35) Väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosille 2015 ja 2025 sekä selvitys palveluverkon kattavuudesta (169/2007, Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta) Kh 28.5.2007 oheismateriaali e Kv 4.6.2007 Kv liite 6 Vihdin kunta - Palveluverkkosuunnitelma 2007-2025 * Ennusteet/Tarpeet/Lähtökohdat * Nykyinen palveluverkko ja kapasiteetti (käytössä/vapaa) * Analyysi kehittämistarpeesta * Toimenpideohjelma (näkökulmana investoinnit) Väestösuunnitealueet: 1. Nummela 2. Lankila 3. Torhola-Palojärvi 4. Kirkonkylä 5. Ojakkala 6. Jokikunta-Vanjärvi 7. Tervalampi 8. Otalampi-Siippoo 9. Haimoo-Vihtijärvi 10. Muut

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 2 (35) ALKUSANAT Kädessänne on tuore Vihdin kunnan palveluverkkosuunnitelma vuosille 2007-2025, joka sisältää puitelain edellyttämät väestö- ja palvelutarveanalyysin vuosille 2015 ja 2025 sekä selvityksen palveluverkon kattavuudesta. Suunnitelma laadittiin nyt ensimmäistä kertaa ja siinä esitetään alustavat arviot kunnan investointitarpeista aina vuoteen 2025 saakka. Suunnitelman pohjalta on arvioitu erikseen kunnan henkilöstötarve toimialoittain vuoteen 2025 asti. Arviot perustuvat päivitettyyn kunnan väestöennusteeseen, jossa vuosittainen väestökasvutavoite on noin 2 prosenttia. Suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kunnalta määrätietoista ja tehokasta maapolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa ja palvelutuotantoa. Investointien toteutusajankohta perustuu todelliseen väestökehitykseen. Väestöennusteita nopeampi kasvu aikaistaa ja hitaampi kasvu viivästyttää suunnitelmassa esitettyjä investointeja. Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi 12.9.2005 suunnitelman kunnan talouden ja palveluiden tasapainottamisesta vuosille 2005-2008, johon sisältyy kunnan palveluverkon kehittämisen suuntaviivat ja toimenpiteet lähivuosille. Vuoden 2006 tilinpäätöstiedot osoittavat, että kunnan talous on saatu näillä toimenpiteillä tasapainoon. Suunta on oikea, mutta ei vielä riittävä. Kunnan tulevat vuotuiset bruttoinvestoinnit ovat keskimäärin noin 11 miljoonaa euroa, mikä edellyttää noin 8 miljoonan euron vuosikatetta ilman maanmyyntituloja. Palveluverkkosuunnitelman avulla kuntapalvelujen tarvitsemat investoinnit voidaan ennakoida ja sovittaa yhteen asiakastarpeen sekä kunnan tavoitteiden, nykykapasiteetin ja taloudellisten resurssien mukaisesti. Tarkoituksena on, että suunnitelma päivitetään vuosittain talousarviovalmistelun tueksi ja ohjeellisesti noudatettavaksi. Ennen kuin talonrakennushankkeita voidaan toteuttaa, tarvitaan voimassa olevat talousarviopäätökset, hankesuunnitelmapäätökset sekä hankinta- ja lupapäätökset. Esitän suuret kiitokset Teille kaikille, jotka ideoillanne ja työllänne olette edesauttaneet tämän palveluverkkosuunnitelman toteutumista. Vihdissä 21.5.2007 Petri Härkönen kunnanjohtaja

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 3 (35) Vihdin kunta - Palveluverkkosuunnitelma 2007-2025 Sisältö ALKUSANAT...2 Selostusosa...4 1. Johdanto...4 1.1 Suunnitelman tausta ja tavoite...4 1.2 Työn organisointi ja vuosisuunnittelukello...5 2. Kunnan tahtotila ja muu lähtöaineisto...7 2.1 Tasapainotussuunnitelma 2005-08...7 2.2 Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma 2007-2009...7 2.3 Maapoliittinen ohjelma...7 2.4 Kaavoitus-ohjelma 2007...8 2.5 MAL-yhteistyö Helsingin seudulla...8 2.6 PARAS-hanke ja lainsäädäntömuutokset...9 2.7 Muu lähtöaineisto...10 2.8 Väestöennuste 2007-2030...10 3. Palveluverkon nykyinen kapasiteetti ja tarve v.2007-2025...13 3.1 Opetuspalvelut...13 3.2 Päivähoitopalvelut...15 3.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut...17 3.3.1. Terveys- ja vanhuspalvelut...17 3.3.2 Perhehuolto...19 3.4 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut...20 3.5 Muut viranomais- ja tukipalvelut...22 3.5.1 Ruoka-, siivous- ja muut tukipalvelut (hallintokeskus)...22 3.5.2 Yhdyskuntatekniset palvelut (tekninen ja ympäristökeskus)...24 3.6 Maavaranto ja -tarve...25 4. Toimenpideohjelmat (2007-2025)...26 4.1 Investoinnit (talonrakennus ja muut)...26 4.2 Maanhankinta ja myynti...28 5. Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet...29 5.1. Toimenpideohjelma ja kunnan talous...29 5.2 Jatkotoimenpiteet...29 Liiteosat:...30 L1. Väestöennusteet (2005-2030; 2005-2015)...30 L2. Investointisuunnitelma vuosille 2007-2025 (ohjeellisesti noudatettavaksi)...34

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 4 (35) Selostusosa 1. Johdanto Tässä kappaleessa esitetään palveluverkkosuunnitelman tavoitteet ja rooli osana kunnan vuosisuunnittelua. Lisäksi kuvataan palveluverkkosuunnitelman valmisteluja päivitystyön organisointi. 1.1 Suunnitelman tausta ja tavoite Palveluverkkosuunnitelma on tärkeä, koko kuntaa koskeva strateginen suunnitelma. Kunnanvaltuuston 12.9.2005 hyväksymässä talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelmassa on osaltaan kuvattu kunnan palveluverkon kehittämistoimenpiteet vuosille 2005-2008. Kunnan investointien oikean kohdentamisen sekä myös palveluverkon riittävän mitoituksen ja taloudellisen kehittämisen kannalta on tarpeen laajentaa tasapainottamissuunnitelmassa esitettyä tarkasteluaikaa jopa kahdenkymmenen vuoden päähän. Myös keväällä 2007 voimaan tullut PARAS-lainsäädäntö edellyttää kunnilta pitkän ajanjakson suunnittelua ja ennakointia, kuten väestö- ja palvelutarveanalyysejä vuosille 2015 ja 2025 sekä selvityksiä palveluverkon kattavuudesta. Vihdin palveluverkkosuunnitelman vuosille 2007-2025 ovat valmistelleet kunnan kiinteistöryhmä ja palvelukeskukset. Tämä kunnan ensimmäinen palveluverkkosuunnitelma on laadittu investointien ennakoinnin näkökulmasta. Seuraavassa kehitysvaiheessa kunnan palveluverkkosuunnitelmaan on tarpeen sisällyttää kunnan kokonaistaloudellinen näkökulma, mikä edellyttää toimivaa kytkentää mm. uuteen taloushallintajärjestelmään (tuotteistaminen). Palveluverkkosuunnitelmaa pidetään jatkossa vuosittain ajantasalla kunnan talousarvionvalmistelun määrittelemässä vuosirytmissä. Palveluverkkosuunnitelman tavoitteena on esittää o tulevien vuosien palvelujen tarpeet/ennusteet (ennusteet asiakasmäärien muutoksista / palvelutarpeiden kehittymisistä), o nykyisten palvelujen kapasiteetti (käytössä ja vapaa), o tulevien vuosien palvelujen tavoitemäärät (lisäykset tai vähennykset) sekä o johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset tuleville vuosille (investointien näkökulma, ohjeellisesti noudatettavaksi) kunnan väestösuunnitealueilla. Palveluverkkosuunnitelma sisältää lisäksi seuraavia periaatteita ja ominaisuuksia: Palveluverkkosuunnitelma 2007-2025 sisältää kunnan väestö- ja palvelutarveanalyysin vuosille 2015 ja 2025 sekä selvityksen palveluverkon

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 5 (35) kattavuudesta puitelain edellyttämällä tavalla (169/2007, Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta). Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valmisteltavat investointiesitykset perustuvat jatkossa ajantasalla pidettävään palveluverkkosuunnitelmaan. Uudet hankealoitteet syntyvät palveluverkkotarkastelun pohjalta. (Tarkemmat määritelmät mm. tilahankkeiden osalta esitetään tilahankkeiden menettelytapaohjeissa) Kuntayhteistyön mahdollisuudet yms. (mm. perusturvatoimialan yhteistyövalmistelut Vihdin, Karkkilan ja Nummi-Pusula välillä sekä MALyhteistyö Helsingin seudulla) eivät sisälly palveluverkkosuunnitelmaan tässä vaiheessa. Nämä vaikutukset otetaan huomioon erillisissä suunnitelmissa sekä päivitetään palveluverkkosuunnitelmaan sen jälkeen, kun viralliset päätökset yhteistyöasioista on tehty. Palveluverkkosuunnitelman pohjalta on arvioitu erikseen kunnan henkilöstötarve toimialoittain aina vuoteen 2025 asti. 1.2 Työn organisointi ja vuosisuunnittelukello Palveluverkkosuunnitelmassa tavoitteena on esittää mahdollisimman realistinen ja ajantasainen suunnitelma Vihdin kunnan investointitarpeista vuosille 2007-2025. Palveluverkkosuunnitelman laatimisen lähtötietoja ovat tasapainottamissuunnitelma vuosille 2005-2008, talousarvio 2007 sekä taloussuunnitelma 2007-2009 (sisältäen investointisuunnitelman 2007-2011). Keskuskohtaisen palvelutarpeen arvioinnin pohjana käytetään kunnan päivitettyä väestöennustetta sekä nykyisiä palvelukohtaisia mitoitusperusteita ja laatutasoja. Palvelutarpeen muutokset synnyttävät investointitarpeita kaikilla toimialoilla, mikä tarkoittaa lisää mm. talonrakennushankkeita, kunnallistekniikan ja liikuntapaikkojen rakentamishankkeita. Yritysrakentamisen synnyttämät investointitarpeet kohdistuvat pääsääntöisesti kunnallisteknisiin hankkeisiin. Vesihuoltohankkeet otetaan huomioon erikseen (Vihdin vesihuollon kehittämissuunnitelma). Palveluverkkosuunnitelman valmistelu- ja päivitystyön vaiheita ovat: Väestöennusteen laadinta Keskusten palvelujen nykytilanne ja tarveanalyysien laadinta Kaavoituksen tavoitearviointi Yritystonttiohjelman tavoitearviointi Asuntotonttiohjelman tavoitearviointi Maanhankinnan tavoitearviot Tulevan asunto- ja yritysrakentamisen sekä palvelutarpeen muutosten edellyttämien investointien arviointi (talonrakennus, kunnallistekniikka, liikuntapaikat jne.) Taloudellisten resurssien ja investointien yhteensovitus Lopullisten investointisuunnitelman ja talouslaskelman laadinta Raportointi

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 6 (35) Palveluverkkosuunnitelman valmistelu- ja päivitystyö tehdään vuosittain seuraavan vuoden budjettivalmistelua varten vuosisuunnittelukellon mukaisesti. Kunnan kiinteistöryhmä ohjaa valmistelutyötä ja keskukset toimittavat tiedot päivitystyötä varten sovitusti. Vaiheet ja tehtävät (Vuosisuunnittelukello) Ennusteiden/lähtöaineiston laatiminen ja toimittaminen keskuksille (maaliskuussa) Keskuskohtaiset analyysit: palvelutarve, palveluverkon nykykapasiteetti ja kehittämistarpeet alueittain (huhtikuu) Keskusten analyysien yhteensovittaminen (huhti/toukokuu) Toimenpideohjelmat 2007-2025 (huhti/toukokuu) Vaikutusarvioinnit ja herkkyystarkastelu => neljä näkökulmaa: talous, asiakas, palvelut, henkilöstö (toukokuu) Dokumentointi ja talousarviovaihe käynnistyy (kesäkuu) Luottamushenkilöille järjestetään mahdollisuus osallistua suunnitelman päivitykseen valmisteluvaiheen aikana. Vastuutahot ja resurssit Palveluverkkosuunnitelman ajantasalla pidon prosessi- ja koordinointivastuu on kiinteistöryhmä/johtoryhmällä. Sisältövastuu on ao. palvelukeskuksilla ja viranhaltioilla. Tukivastuu on hallintokeskuksella (talousjohtaja) sekä teknisellä ja ympäristökeskuksella (tekninen ja ympäristöjohtaja, tilapalvelu). Valmistelut tehdään virkatyönä osana keskusten normaalia toimintaa.

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 7 (35) 2. Kunnan tahtotila ja muu lähtöaineisto Tässä kappaleessa esitetään kunnan asettamat tavoitteet sekä muut laajemman tasoiset lähtökohdat ja ennusteet, jotka keskuskohtaisessa palveluverkkosuunnitelman valmistelu- ja päivitystyössä tulee ottaa huomioon. 2.1 Tasapainotussuunnitelma 2005-08 Kunnan nykyinen palveluverkko ja sen kehittyminen tulevina vuosina on kuvattu Kv:n 12.9.2005 hyväksymässä talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelmassa, mikä toimii palveluverkkosuunnitelman valmistelun ja päivitystyön perustana ja lähtötietona lähivuosina. Tasapainottamissuunnitelma muodostuu usean kymmenen eri toimenpiteen päätösluettelosta sekä raporttiosasta. Raportin liitteenä on hankekohtaisia laskelmia sekä investointiosa. Tasapainotustoimenpiteiden kautta Vihdin kunta on onnistunut täyttää kuntalain mukaisen alijäämien kattamisvelvollisuutensa. 2.2 Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma 2007-2009 Kunnan talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma 2007-09 on hyväksytty Kv:ssa 13.11.2006. Talousarvioon sisältyvät myös investointisuunnitelma vuosille 2007-2011 sekä kunnan keskeiset tavoitteet. Talousarviossa esitetään, että seuraavalla valtuustokaudella investointien tavoitetaso on mitoitettava siten, että se vastaa keskimäärin poistotasoa. Lisäksi vuosikatteen on riitettävä poistoihin sekä lainakannan pienentämiseen. 2.3 Maapoliittinen ohjelma Vihdin kunnan maapoliittinen ohjelma on hyväksytty Kv:ssa 23.11.2006. Maapolitiikalla tarkoitetaan niitä toimia, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan, luovuttamiseen, näihin johtavien sopimusten laatimiseen, luovutusehtoihin sekä tonttien rakentamiseen. Tavoitteena on, että kunnan maapolitiikka on johdonmukaista, taloudellisesti kannattavaa ja tukee suunnitelmallista yhdyskuntarakennetta. Ohjelmalla luodaan riittävät edellytykset kaavoituksen toteutukselle, asuntotuotannolle sekä elinkeinotoiminnalle. Maapoliittisen ohjelmassa on lisäksi esitetty kunnan tontinmyyntiohjelma vuosille 2006-2010, jossa on ajoitettu mahdollisimman optimaalisesti kaavaalueiden asuintonttien tuotantoketju (asemakaavoitus, kaavalaskenta, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen, kiinteistönmuodostus, myynti). Tontinmyyntiohjelmaa päivitetään neljännesvuosittain tiedonkulun ja resurssien oikea-aikaisen kohdentamisen varmistamiseksi.

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 8 (35) 2.4 Kaavoitus-ohjelma 2007 Kaavoitusohjelma 2007 on hyväksytty Kv:ssa 23.11.2006. Kaavoitusohjelmassa esitetään tavoiteaikataulu osayleiskaava- ja asemakaavahankkeille vuonna 2007. Lisäksi ohjelmassa on esitetty arvio kaavoitustarpeesta vuodelle 2008 ja siitä eteenpäin. Varauksena on huomioitu mahdollisesti vuoden 2007 aikana vireille tulevat tärkeät hankkeet, jotka voivat sivuuttaa ohjelmassa olevia vähemmän kiireellisiä hankkeita. Ohjelmaan on tehty viimeisin päivitys keväällä 2007 (Kv 19.3.2007) Kaavoitusohjelma on laadittu kunnan väestömäärän kasvutavoitteen, noin 2% vuodessa, mukaisesti. Tavoitteen mukainen väestönkasvu edellyttää noin 400 asunnon vuotuista lisätarvetta, joka asettaa haasteita tulevien vuosien kaavoitukselle. 2.5 MAL-yhteistyö Helsingin seudulla Vihdin kunta on aktiivisesti mukana Helsingin seudun 14 kunnan MALyhteistyössä, millä on pidemmällä aikavälillä mahdollisia vaikutuksia Vihdin kunnan palveluihin ja palveluverkkoon. MAL-yhteistyössä yhteisenä tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Yhteistyö perustuu kuntien yhteiseen näkemykseen alueen haasteista ja yhteiseen tahtoon vaikuttaa alueen kehittämiseen. Puitteet kuntien väliselle vapaaehtoiselle yhteistyölle on luotu Helsingin seudun kuntien yhteistyösopimuksella vuonna 2005. Kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Yhteistyötä voidaan vaiheittain syventää ja laajentaa kumppanuudella valtion kanssa. Helsingin seudun yhteistyön toimialue on yleinen, mutta ensivaiheessa valmistellaan maankäytön, liikenteen ja asumisen strategia. Strategialla haetaan ratkaisuja seudun asuntotuotannon haasteisiin, joukkoliikenteen kehittämiseen, maankäytön kehittämishankkeiden toteuttamiseen ja tukea asuntotuotantoon tarvittavien maa-alueiden käyttöön saamiseksi. Helsingin seudun yhteistyökokouksen muodostavat 14 kunnan johtavat poliitikot. Kokouksen valmistelu ja toimeenpano tapahtuu kuntaryhmittäin: - Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) - KUUMA-kunnat (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula) - Kuntaryhmä Neloset (Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo, Vihti). Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen neuvottelukuntaan kuuluvat kuntien nimeämät johtavat maankäyttö- ja asuntotoimien viranhaltijat valmistelevat Helsingin seudulle yhteistä maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiaa, jossa seutua tarkastellaan 14 kunnan muodostamana kokonaisuutena. MAL-strategian tavoitteena on saada aikaan hallittu yhdyskuntarakenne, riittävästi ja monipuolisia asumisvaihtoehtoja sekä toimiva liikennejärjestelmä. PARAS-lainsäädännön puitteiden mukaisesti Helsingin seudun 14 kuntaa laativat yhteisen MAL-suunnitelman kesä/elokuuhun mennessä. Lisäksi kuntaryhmä Neloset ja KUUMA-kunnat laativat kehyskuntien yhteisen MALsuunnitelman ja MAL-selvityksen keväällä 2007.

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 9 (35) Kuntaryhmä Nelosen nykyiset maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiat ja suuntaviivat koottiin yhteiseen raporttiin syksyllä 2006 (Kh 18.9.2006). Raportissa kuvataan Vihdin kunnan lähtökohtia ja tavoitteita Helsingin seudun MAL-yhteistyössä. Helsingin seudun MAL-yhteistyö ja mahdolliset toimenpiteet ei sisälly palveluverkkosuunnitelmaan tässä vaiheessa. Nämä vaikutukset otetaan erillisissä suunnitelmissa huomioon sekä päivitetään tähän palveluverkkosuunnitelmaan sen jälkeen, kun viralliset päätökset asiasta on tehty. 2.6 PARAS-hanke ja lainsäädäntömuutokset Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 PARAS-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Kuntien vastuulla oleville palveluille halutaan turvata riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta, jotta kunnat voivat järjestää palvelut myös tulevaisuudessa. PARAS-lainsäädäntö (puitelaki) tuli voimaan keväällä 2007. Puitelaki sekä linjaa että ajoittaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkoa. Lain tarkoituksena on parantaa kuntien palvelujen tuottavuutta, hillitä kuntien menojen kasvua, kehittää kuntien järjestämien palvelujen ohjausta sekä varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut. Jokaisen kunnan on esitettävä valtioneuvostolle kunta- ja palvelurakennetta koskeva toimeenpanosuunnitelma 1.9.2007 mennessä. Toimenpanosuunnitelman perustaksi on laadittava väestö- ja palvelutarveanalyysi ulottuen vuosiin 2015 ja 2025 asti sekä suunnitelma kunnan talouden tasapainottamiseksi. Suunnitelmassa on esitettävä keinot, joita kunta käyttää elinvoimaisen, toimintakykyisen ja eheän kuntarakenteen

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 10 (35) saavuttamiseksi sekä toimenpiteet, joihin kunta ryhtyy yhteistoiminnan vahvistamiseksi palvelujen järjestämisessä. Tämä palveluverkkosuunnitelma osaltaan sisältyy valtiolle toimitettavaan vastaukseen, eli toimeenpanosuunnitelmaan, Vihdin kunnan osalta. 2.7 Muu lähtöaineisto Kunta on teettänyt tutkimuksen Vihdin kunnan väestökehityksen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista kunnallistalouteen (marraskuu 2006; Kaupunkitutkimus TA Oy). Tutkimus antaa tärkeää taustatietoa kunnan muuttoliikkeen ja väestönkasvun vaikutuksista sekä arvioita tulevan kehityksen suunnasta maankäytön, palveluiden ja talouden suunnittelun pohjaksi. Tutkimus suosittaa kunnalle nopeaa nettomuuttoa kunnallistalouden näkökulmasta. Tämä lähtökohta on otettu kunnan tuoreessa väestöennusteessa huomioon. Kuntayhteistyön mahdollisuudet (mm. perusturvatoimialan yhteistyövalmistelut Vihdin, Karkkilan ja Nummi-Pusula välillä, usean kunnan yhteinen vesihuoltoselvitystyö, KEKO-hanke) eivät sisälly palveluverkkosuunnitelmaan tässä vaiheessa. Nämä vaikutukset otetaan erillisissä suunnitelmissa huomioon. 2.8 Väestöennuste 2007-2030 Väestöennuste on laadittu aina vuoteen 2030 sillä olettamuksella, että kunta tietoisesti pyrkii noin 2% vuosittaiseen väestönkasvuun. Tämän saavuttaminen edellyttää kunnalta määrätietoista ja tehokasta maapolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa ja palvelutuotantoa. Lisäksi on oletettu, että Helsinki-Turku rautatieyhteyden kehittäminen tuo Nummelaan aseman, jonka vaikutus väestönkasvua lisäävänä tekijänä näkyisi jo vuosien 2025-2030 välillä. Aluekohtaiset väestöennusteet on laadittu siten, että väestötavoitteen mukainen väestö vuonna 2030 on jaettu osa-alueille käyttäen erilaisia väestön ikääntymiseen, muuttoliikkeeseen ja kaavoitus- ja rakentamistietoihin liittyviä tunnuslukuja. Väestöennusteet eivät siis ennusta sitä, mikä väestönmäärä kunakin tarkasteluvuotena todellisuudessa tulee olemaan, vaan sitä, miten väestö jakaantuisi osa-alueille, jos kunnan tavoitteeksi asettama väestömäärä toteutuisi. Ja tämä edellyttää kunnalta määrätietoisia toimenpiteitä. Tästä syystä esitetyt väestöennusteet poikkeavat oleellisesti esimerkiksi Tilastokeskuksen antamista arvioista. Tilastokeskuksen arvion mukaan Vihdin väkiluku vuonna 2030 on 30 553, kun kunnan kasvutavoitteen mukainen väkiluku vuonna 2030 on 43 748. Uudenmaan liiton laatimat tuoreet väestöennusteet tukevat Vihdin kunnan käyttämiä väestöennusteita.

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 11 (35) Kuva: Vihdin kunnan väestöennuste 2005-2030 2005 2010 2015 2020 2025 2030 KOKO KUNTA 25 935 28 871 32 110 35 452 39 142 43 748 1 Nummela 10 486 12 070 14 138 15 985 16 926 17 962 2 Lankila 1 585 1 735 1 757 1 786 1 816 1 828 3 Torhola-Palojärvi 974 1 067 1 336 1 835 3 885 6 665 4 Kirkonkylä 5 451 5 909 6 308 6 613 7 027 7 315 5 Ojakkala 1 815 1 928 2 014 2 165 2 205 2 290 6 Jokikunta-Vanjärvi 848 880 899 918 923 1 018 7 Tervalampi 762 814 914 1 035 1 095 1 215 8 Otalampi-Siippoo 2 456 2 813 3 042 3 324 3 415 3 515 9 Haimoo-Vihtijärvi 1 247 1 323 1 354 1 366 1 380 1 415 10 Muu 311 333 348 425 470 525 Kasvuprosentti vuodessa 2,17 % 2,15 % 2,00 % 2,00 % 2,25 % Kuva: Väestön ikäjakauma vuosina 2005-2030.

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 12 (35) Kuva: Väestöennuste suunnitealueilla vuosina 2005-2015 Taulukko: Väestöennuste suunnitealueilla vuosina 2005-2015

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 13 (35) 3. Palveluverkon nykyinen kapasiteetti ja tarve v.2007-2025 Tässä kappaleessa esitetään yhteenveto kunnan nykyisestä palveluverkosta toimialoittain sekä palveluverkon muutostarpeista (investoinnit) perustuen kunnan tuoreisiin väestöennustetietoihin vuosille 2007-2025. 3.1 Opetuspalvelut Palvelun tarkoitus Opetuspalvelut käsittävät perusopetuksen, lukio-opetuksen, Hiiden Opiston, Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston ja ammatillisen perusopetuksen. Palvelukapasiteetti ja sen kehittämistarve Oppilasennusteet perustuvat tilastoalueittain laskettaviin väestöennusteisiin, joiden lisäksi ennusteiden laadinnassa on käytetty apuna mm. tilastokeskuksen 31.12.2005 keräämiä väestötietoja. Ennusteiden mukaan oppilasmäärät tulevat kasvamaan, mutta tehokkaalla ja tarkoituksen mukaisella kouluverkkosuunnittelulla perusopetusryhmien määrien lisääntymistä voidaan ohjata. Taulukko: Opetuspalvelut ja väestöennusteet sekä investoinnit yhteensä (erillisessä liitteessän tilastoalueittain).

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 14 (35) Uudet investointitarpeet Vihdin kunnassa on lukuvuonna 2007-2008 12 suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen 1-6 luokkien koulu, kaksi 7 9 luokkien koulua sekä yksi 1 9 luokkien yhtenäiskoulu. Haimoon koulun suunnittelu käynnistetään vuonna 2008 ja toteutus tapahtuu vuosina 2009 2010. Vuosina 2014 2025 Vihdissä tarvitaan uutena kouluna yksi vuosiluokkien 1-6 koulu sekä Huhmarnummen koulun laajennus kaksisarjaiseksi sekä yksi vuosiluokkien 7-9 koulu. Uusien koulujen rakentaminen tehdään tehokkaan tilankäytön mitoituksen mukaisesti, jolloin tavoitteena on tehokkuusluku alkaen 6,6 m2/oppilas (vrt. Espoon kaupungin koulujen tehokkuustiedot 1/2004; 6,6-10.7 m2/oppilas). Nummelan ja Vihdin yhteiskoulun lukioiden toimintaa jatkaa Vihdin lukio, jonka oppilasmäärä on arvioitu kasvavan 550 opiskelijasta 650 opiskelijaan. Palveluverkkosuunnitelmassa on ennusteet myös Hiiden opiston sekä musiikkiopiston opiskelijamäärien kehityksestä. Opistojen toiminta pyritään järjestämään nykyisissä tiloissa, joista erityisesti musiikkiopiston tilat tarvitsevat peruskorjausta. Taulukko: Uudet investointitarpeet (TA = sisältyy taloussuunnitelmaan 2007-2009) Investointi: (osa= osin opetuspalvelun käyttöön) koko hym2 rak.kust. (1000 ) kal.kust. (1000 ) valmis vuonna Lukion laajennus ja 2409 5917 360 2007 vanhan osan muutostyöt TA 468 850 Otalammen palvelukeskus TA osa 5211 13600 600 2008 VYK:n laajennus ja keittiö TA osa 1851 4040 150 2008 Niuhalan koulun muutostyö vaihe 1 1060 200 2007 VYK:n muutostyöt TA 1226 1500 50 2009 Niuhalan koulun muutos, mm. 300 2011 talotekniikka (vaihe 2) Haimoon koulu ja päiväkoti TA osa 1610 5100 200 2010 Jokikunnan tai Vanjärven koulun täsmentyy 2000 100 2013 korjaus (päiväkodin korjaus erikseen) Uusi Nummelan alakoulu 2-srj 2300 6900 350 2015 Uusi Nummelan alakoulu, laajennus 1000 3000 152 2021 Huhmarnummen koulun laajennus 500 1500 76 2022 Uusi Nummelan yläkoulu 4-srj 3200 9600 500 2025

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 15 (35) 3.2 Päivähoitopalvelut Palvelun tarkoitus Päivähoitopalvelut käsittävät päiväkotihoidon, perhepäivähoidon, esiopetuksen, yksityisen hoidon tuen, kotihoidontuen ja kuntalisät. Palvelukapasiteetti ja kehittämistarve Väestöennusteesta saa päivähoidon tarpeisiin alueittain ja ikäryhmittäin hyvän pohjan, jonka perusteella voi arvioida palvelutarpeen kehittymistä tulevina vuosina. Vihdissä n. 60 % 0-6 vuotiaista lapsista on päivähoitopalveluiden piirissä. 40 % 0-6 vuotiaista hoidetaan kotona ja heistä valtaosa äitiyspäivärahan tai kotihoidontuen turvin. Väestöennustetta on tässä tarkastelussa käsitelty siten, että päivähoidon tarve on 60 % väestöennusteen 0-6 vuotiaista lapsista. Vuosina 2007-2025 0-6 vuotiaiden lasten määrä kasvaa 1222:llä, joten tarvitaan 817 päivähoitopaikkaa lisää. Palveluntarpeen arvioinnissa on päivähoitopalveluiden osalta riskejä, jotka on esitetty liitteessä. Perhepäivähoitopaikkojen määrän on arvioitu vähenevän ja siksi tässä suunnitelmassa esitetään 851 uutta päiväkotipaikkaa vuosina 2007-2025. Jos päivähoitotarve kasvaa suunniteltua enemmän jonakin vuonna, reagoidaan siihen väliaikaisella tilaelementtiratkaisulla. Taulukko: Yhteenveto Vihdin kunnan päivähoitopalvelun asiakasmäärien kehityksestä, palvelukapasiteetista, tulevista investoinneista, ja investointikustannuksista (erillisessä liitteessä esitetty tilastoalueittain). PÄIVÄHOITOPALVELUT PÄIVÄHOITO YHTEENSÄ 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2025 0-6 vuotiaat 2578 2649 2703 2768 2817 2910 2974 3044 3118 3442 3800 päivähoitoa tarvitsevat 0-6v* 1543 1586 1616 1658 1690 1742 1781 1827 1871 2068 2282 kapasiteetti 1511 1584 1639 1623 1622 1701 1784 1806 1895 2126 2328 INVESTOINNIT (kpl)** 3 0 2 0 1 1 3 0 1 3 2 rakennuskust*** 4390 2350 200 3130 1300 3878 1539 8208 4959 ensikertainen kalustaminen 350 125 100 25 100 125 200 75 375 250 * 60% 0-6 v arvioitu päivähoidon/esiopetuksen piiriin ja 40% ikäluokasta kotihoidossa ** ilmoitettu hankkeen valmistumisajankohta *** Otalammen palvelukeskushanke otetaan huomion erikseen Uudet investointitarpeet Taloussuunnitelmassa olevat investoinnit ovat väestöennusteen pohjalta tarkasteltuna tarpeellisia, mutta eivät riittäviä. Väestönkasvu on ollut nopeampaa 0-6 vuotiaiden osalta, mihin osattiin varautua talouden ja palveluiden tasapainotussuunnitelmaa tehtäessä. Tässä esitetyt päiväkotiinvestoinnit perustuvat väestöennusteen mukaiseen väestönkasvuun. Talouden tasapainotussuunnitelman pohjalta rakennettavat päiväkotikiinteistöt eivät ole vajaakäytössä valmistuttuaan, vaan täyttyvät heti.

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 16 (35) Uusien päiväkotien rakentaminen tehdään tehokkaan tilankäytön mitoituksen mukaisesti, jolloin mitoituksen tavoitteena on Lankilan uudessa päiväkodissa saavutettu tehokkuusluku 7,4 m2/lapsi (Vrt.. Espoon kaupungin päiväkotien tehokkuustietoja v.2002-04; 7,7-9,8 m2/lapsi). Investointisuunnitelmissa ei ole huomioitu tukipalveluiden tilatarpeita, ne on esitetty tukipalveluiden omissa esityksissä. Taulukko: Päivähoidon tulosalueen investointitarpeet vuosina 2007-2025 (TA =sisältyy taloussuunnitelmaan 2007-2009): Investointi: (osa= osin opetuspalvelun käyttöön) Pajuniityn palvelukeskus TA (sis. neuvolan) koko rak.kust. kal.kust. valmis hym2 (1000 ) (1000 ) vuonna 1881 5190 220 2007 Lankilan päiväkoti TA 1160 1800 130 2007 Hiidenrannan päiväkodin laajennus koululta vapautuviin tiloihin TA (ve1) Laajennuksen lopputyöt (ve2) 600 brm2 600 brm2 200 250 2007 2009 Otalammen palvelukeskus TA osa 5211 13600 125 2008 Kirkonkylän uusi päiväkoti 700 2100 100 2009 Ojakkalan perhekeskus TA 913 täsmentyy 2230 100 2011 Nummelan uusi päiväkoti TA 912 2400 125 2012 täsmentyy Haimoon koulu ja pk /esiopetus TA 1610 5100 25 2010 Jokikunnan tai Vanjärven koulun korjaus sekä pk/esiop. korjaus (täsmentyy) pk: n. 233 (2000) 800 (100) 50 (2013) 2013 Nummelan uusi päiväkoti 2 513 1539 75 2013 Otalammen palvelukeskuksen 513 1539 75 2013 päiväkodin laajennus Huhmarnummen päiväkodin 513 1539 75 2015 laajennus Nummelan uusi päiväkoti 3 1425 4275 200 2020 Otalampi Siippoo uusi päiväkoti 399 1197 50 2020 Kirkonkylän uusi päiväkoti 2 912 2736 125 2020 Nummelan uusi päiväkoti 4 513 1539 75 2025 Torhola Palajärvi uusi päiväkoti 1140 3420 175 2025

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 17 (35) 3.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut 3.3.1. Terveys- ja vanhuspalvelut Palvelun tarkoitus Järjestää kuntalaisille avosairaanhoito ja vuodeosastohoito, terveysneuvonta, terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehityksen seuranta, suun terveydenhuolto, sairaankuljetus ja ensihoito, vanhusten koti- ja laitoshoito tukipalveluineen. Nykyinen kapasiteetti ja sen kehittyminen Perusterveydenhuolto sisältää lääkäreiden, hoitohenkilökunnan, psykologien ja puheterapeuttien vastaanotot, lääkinnällisen kuntoutuksen, toiminta- ja fysioterapian, laboratorio- ja röntgentoiminnan sekä vuodeosastohoidon Palvelut tuotetaan kahdessa palvelupisteessä, Nummelan ja kirkonkylän terveysasemalla. Osa erityispalveluyksiköstä toimii Nummelan terveysaseman tilan ahtauden takia osoitteessa Kanervatie 2. Pääosin kunta tuottaa palvelut itse. Ostopalveluina järjestetään röntgentoiminta kokonaan, suuri osa lääkinnällistä kuntoutusta ja osa laboratoriotoimintaa, sairaankuljetus ja ensihoito. Vuodeosastopaikkoja on 78, näistä virallisia hoivapaikkoja 36. Nopean väestönkasvun, keski-iän kohoamisen ja lääketieteen kehityksen aiheuttaman kysynnän kasvuun vastaamiseksi Nummelan terveysaseman laajennuksen/uudisrakennuksen ensimmäisen vaiheen käyttöönotto on välttämätön vuonna 2012. Sen lisäksi suurimpien taajamien terveyspalvelun kysyntään tulee vastata perustamalla vastaanottopisteistä neuvoloiden ja päiväkotien/koulujen yhteyteen investointisuunnitelman mukaisesti (taulukko). Terveysneuvonnan palvelut tuotetaan hajautetusti kunnan taajamissa äitiys- ja lastenneuvoloiden osalta, kouluterveydenhuolto toimii koulujen tiloissa ja työterveyshuolto keskitetysti Nummelan terveysaseman yhteydessä. Talouden ja palveluiden tasapainottamishankkeeseen liittyen jonkin verran keskittämistä palvelun tarjonnassa tapahtuu, suurimmissa taajamissa palvelu tullaan edelleen tarjoamaan perhekeskuksissa päivähoidon yhteydessä investointisuunnitelman mukaisesti (taulukko). Suun terveydenhuollon palveluja tuotetaan Vihdissä kolmessa palvelupisteessä: Nummelan terveysaseman sekä Pappilanpellon ja Nummenharjun koulujen hammashoitoloissa. Nummelan ja ympäristön alueiden suun terveydenhuolto keskitetään Nummelan terveysasemalle laajennuksen/uudisrakennuksen ensimmäisen vaiheen valmistumisen yhteydessä vuonna 2012. Kirkonkylän palvelupiste tulee säilymään toistaiseksi nykyisissä tiloissa. Kotihoidon piirissä oli vuonna 2006 yhteensä 758 asiakasta, näistä säännöllisen 239 ja 519 tilapäisen kotiavun piirissä. Omaishoidettavia oli vuoden lopussa 93. Tukipalveluja sai 290 asiakasta, ateriapalveluja toimitettiin asiakkaille 22593 annosta, päivätoimintakäyntejä oli 820, turvapalvelun piirissä oli 121 asiakasta ja sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua sai 20 asiakasta. Asumispalvelu järjestetään ostopalveluna, sopimus kunnalla oli neljän palvelun tuottajan kanssa. Vuoden 2006 lopussa asumispalvelupaikkoja oli 146.

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 18 (35) Vuosina 2012 ja 2020 tapahtuva Nummelan terveysaseman laajentamiseen liittyvä keskittyminen takaa riittävän vuodeosastokapasiteetin. Asumispalvelupaikkojen kokonaismäärä näyttää riittävältä pitkälle 2020- luvulle. Dementiapaikkojen tarve lisääntyy huomattavasti ja tähän tarkoitukseen tullaan varautumaan kirkonkylällä vuonna 2012 (tilantarve terveys- ja vanhuspalveluille). Uudet investointi- ja resurssitarpeet Terveys- ja vanhuspalvelujen uudet investointitarpeet on esitetty seuraavassa taulukossa: Investointi: koko hym2 rak.kust. (1000 ) kal.kust. (1000 ) Neuvola/Pajuniityn perhekeskus 239 sis. hankkeeseen sis. hankkeeseen Perhekeskus/Otalampitalo * 151 sis. hankkeeseen sis. hankkeeseen Neuvola/VYK sis. hankkeeseen sis. hankkeeseen Perhekeskus/Ojakkala * 150 450 sis. hankkeeseen sis. hankkeeseen Nummelan terveysaseman laajennus/uudisrakennus 6000 4000 18000 12000 Kirkonkylällä terveys/vanhuspalvelun. täsmentyy 500 sis. hankkeeseen tilatarve * täsmentyy Perhekeskus/Huhmarnummi * 150 450 sis. hankkeeseen * sisältää terveydenhuollon lähipalvelupisteen mahdollisuuden valmia vuonna 2007 2008 2009 2011 2012 2020 2012 2020 Taulukko: Yhteenveto Vihdin kunnan terveys- ja vanhuspalveluiden asiakasmäärien kehityksestä, palvelukapasiteetista, tarvittavista investoinneista ja henkilöstöresurssista. PERUSTERVEYDENHUOLTO VASTAANOTTOPALVELUT YHT. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2025 palvelutarve 27088 27670 28264 28871 29491 30125 30773 31434 32110 35452 39142 INVESTOINNIT 1* 1* 1 1* 1 *Investoinnit koulu-, päivähoito- ja neuvolapalvelujen yhteyteen TERVEYSNEVONTAPALVELUT TERVEYSNEUVONTA YHTEENSÄ 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2025 neuvolapalveluja tarvitsevat 0-6v* 2578 2649 2703 2768 2817 2910 2974 3044 3118 kouluterveydenhuoltoa tarv. 7-19 v 5003 5067 5162 5222 5307 5335 5406 5479 5572 INVESTOINNIT 1* 1* 1* 1 1* 1 *Investointi perhekeskuksissa koulun ja päivähoidon yhteydessä. SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT yhteensä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2025 palvelutarve 27088 27670 28264 28871 29491 30125 30773 31434 32110 35452 39142 INVESTOINNIT 1

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 19 (35) VANHUSPALVELUT YHTEENSÄ 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2025 YLI 64-vuotiaat yhteensä 3116 3297 3491 3691 3895 4102 4308 4513 4716 5566 6341 65-74 -vuotiaat 1850 1984 2163 2263 2400 2530 2652 2771 2869 3562 3551 75-84 -vuotiaat 965 997 1036 1081 1133 1194 1261 1333 1411 yli 74-vuotiaat yhteensä 1266 1312 1365 1424 1490 1566 1649 1738 1836 2004 2790 yli 84-vuotiaat 301 315 329 343 357 372 388 405 425 kotihoidon asiakasmäärä/tavoite 362 377 395 422 432 454 478 503 531 590 787 laitoshoidon paikkamäärä/tarve 82 90 90 90 90 100 140 palveluasuntojen määrä/tarve 146 90 100 140 INVESTOINNIT Nummelan laajennus 1 Kirkonkylän tilantarve 1 Erillisessä liitteessä on esitetty terveys- ja vanhuspalvelujen selvitykset tarkemmin ja osaalueittain. 3.3.2 Perhehuolto Palvelun tarkoitus Perhehuollon palvelut käsittävät lakisääteiset sosiaalihuollon palvelut, päihdehuollon palvelut ja vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon. Palvelukapasiteetti ja kehittämistarve Epävarmuustekijänä palvelutarpeen ja kapasiteetin kehittymisen arvioimisessa on perheiden taloudelliset ja sosiaaliset tilanteet. Uudet investointitarpeet Perhehuollon investointitarve kohdistuu Nummelan terveysaseman laajennushankkeeseen, joka on välttämätön huomioiden lisäykset henkilötyövuosien kasvutarve (sosiaalityöntekijät, päihdehuollon työntekijä).

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 20 (35) 3.4 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Palvelun tarkoitus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tuottaa kirjasto-, kulttuuri-, museo-, liikunta- ja nuorisopalveluja. Palvelukapasiteetti ja kehittämistarve Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen nykyisen kapasiteetin muodostavat pääkirjasto, kirkonkylän kirjasto, Galleria Pictor, uimahalli, noin 70 liikuntapaikkaa, museon tilat (pikkupappila, Niuhala ja konservointitilat) sekä nuorisopalvelujen käyttämät tilat. Vihdin nykyinen kirjastoverkko tarvitaan tulevaisuudessakin lähipalvelujen tarjoajana asukasmäärän kasvaessa. Kirjastoautopalveluja tarvitaan täydentämään kiinteiden kirjastojen palvelua erityisesti kouluilla ja päiväkodeissa kuin myös haja-asutusalueella asuville asukkaille. Nykyisellä palvelutuotannolla uimahallin kapasiteetti on käytössä, vuosittaisilla peruskorjauksilla uimahallin elinkaarta voidaan pidentää. Nuorisopalveluiden tilat sijoittuvat nykyisiin kiinteistöihin. Uudet investointitarpeet Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden tarpeen kehittyminen ja alustavasti arvioidut investointitarpeet on esitetty seuraavissa kahdessa tauluissa. Taulukko: Yhteenveto Vihdin kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen asiakasmääristä, henkilötyövuosien lisäyksestä ja investointikustannuksista. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2025 Koko väestö 2788 27670 28264 28871 29491 30125 3773 31434 32110 35452 39142 Asiakkaat 4014 4069 4155 4201 2296 3341 3433 4517 4628 5054 5447 Investoinnit 2 2 3 0 2 1 - - 2 1 - Rakennuskust. 279 510 1170 850 200 2 100 210-1000 (sis.kt) (v.2015-17)

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 21 (35) Taulukko: Uudet investointitarpeet (TA = sisältyy taloussuunnitelmaan 2007-2009) Investointi: koko hym2 inv.kust. (1000 ) kal.kust. (1000 ) valmis vuonna Liikuntapaikkarakennuksen 173 360 2008 perusparannus (Nummelan kuntorata) Nuoriso- ja kulttuurihanke TA useita tiloja 900 2009 Muita tiloihin ja ulkoalueisiin liittyiä tarve-esityksiä: Ratapuiston kentän peruskorjaus TA sis.kunnalistekn. 179 2007 Lankilan lähiliikuntapaikka TA sis.kunnalistekn. 100 2007 Huhmarnummen lähiliikuntapaikka 150 150 2011 2.vaihe Otalammen lähiliikuntapaikka TA 150 2008 Nummelan nuorisokeskuksen 420 170 45 2009 peruskorjaus, vuokratila Ratapuiston huoltorakennus 500 200 2012 Suvirinteen korvaavat tilat Niuhalan 100 20 2009 koulun yhteyteen Nummelan jalkapallonurmialueen 16000 1000 2015 rakentaminen Vihdin kk:n urheilukentän 1200 700 2011 muutostyöt Nummelan yleisurheilukentän rak. 2200 1100 2017 Kirjastoauto 210 2020 Erillisessä liitteessä on esitetty kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden väestöennusteet, nykyinen kapasiteetti, investoinnit ja muutostarpeet.

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 22 (35) 3.5 Muut viranomais- ja tukipalvelut 3.5.1 Ruoka-, siivous- ja muut tukipalvelut (hallintokeskus) Ruokapalvelut Ruoka palvelun tarkoitus Ruokapalvelun tarkoituksena on järjestää kunnan oppilaiden, päiväkotien ja sairaalan osaston ateriapalvelut ravintosuositusten ja sopimusten mukaisesti. Ruokapalvelun nykyinen kapasiteetti Ruokapalvelun tuotantokapasiteetti on tilojen neliöiden ja ilmanvaihto/sähkön (IS) ja suhteen lähes 100 % käytössä. Keittiöluettelo on esitetty erillisenä liitteenä. Kokonaistuotanto lounaissa on noin 6400 kahdella perusruokalistalla toteutettuna ja lisäksi huomioidaan erikseen sairaalan ja kotihoidonasiakkaiden ateriapalvelut. Ruokapalvelu tarve uusille investoinneille ja resursseille Ateriatuotannon tarve kasvaa opetustoiminnan toimesta peruskoulun oppilaat + 1533 ja lukiolaiset + 175. Päiväkodin lasten paikkalukutarve kasvaa +770 paikkaa vuoteen 2025. Nummelan sairaalan paikkaluku kasvaa 100:lla. Taulukko: Ruokapalvelun tilat ja ensikertakalusteet lisäys v. 2009-2025 vuosi asiakaskohde asiakas kasvu palvelu- keittiö m 2 kasvu ensikerta kalusteet laitteet 2007 Lukion ruokasalin linjaston kalustus 70 000 2007 Lankilan päiväkoti 40 50 000 2007 Pajuniitty 37 60 000 2008 Pohjoisen suurkeittiö ( VYK laajennus ja keittiö) 445 592 500 2008 Otalammen palvelukeskus 303 622 500 2009 Kirkonkylä uusi pk 1 75 40 45 000 2010 Uusi Haimoon koulu +pk ( yhd. Vihtijärven 3-6) 40 50 000 2011 Ojakkalan palvelukeskus (korvaa kenttätie 1) 20 40 50 000 2012 2011 Nummelan uusi pk 1 96 40 45 000 2013 2012 Otalampi-Siippoo laajennus 1(Otalam. laaj.) 54 2 2012 Nla terveysaseman yhteyteen Uusi suurkeittiö (Nlaharjun+ lukion + Nla tk:n ruokatuotanto) 150 450 650 000 2013 Jokikunta tai Vanjärvi peruskorj.+ päiväkoti 89 15 000 2013 Nummelan uusi pk 2 + Nla koulu alakoulu 2015* 54 40 50 000 2015 Torhola-Palajärvi 1( Huh pk laaj.) 54 2016 Laitevarustusta Nla tk keittiöön 150 150 000 2020 Nummelan uusi pk 3 150 45 50 000 2020 Kirkonkylä uusi pk 2 96 40 50 000 2020 Otalampi-Siippoo uusi pk 2 42 35 30 000 2021 Nummelan alakoulu* laajennus (3 sarjaa) 2022 Huhmanummen koulun laajennus 2025 Uusi Nummelan yläkoulu ( 4 sarjaa) 40 50 000 2025 Nummelan uusi pk 4 54 35 30 000 2025 Torhola-Palajärvi 2 45 50 000 2007-25 Oppilaskasvu ( peruskoulu + lukio) 1553 2007-25 Henkilöstö 517 Yhteensä neliöt, eurot, htv vuosina 2009-2025 3154 890 1 315 000

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 23 (35) Siivouspalvelut Siivouspalvelun tarkoitus Siivouspalvelun tarkoitus on huolehtia tai järjestää kunnan kiinteistöjen siivouspalvelut siivousmitoituksen mukaisesti. Siivouspalvelu nykyinen kapasiteetti ja sen kehittyminen Siivouspalvelun kapasiteetti on mitoitettu nykyisiin tiloihin (elokuu 2007 tilanne, 77837 m 2 ), eikä ylimääräistä kapasiteettia ole kuin vähäisiin ja tilapäisiin päivän kahden satunnaisiin työtehtäviin. Vuoteen 2025 siivouksen neliömäärä kasvaa alustavasti arvioiden + 27636 m2 uusien koulujen, - päiväkotien ja terveysaseman ansioista. Ensikertakalustamiseen tarvitaan noin 230 000 vuosina 2009-25. Taulukko: Siivouspalvelun resurssit lisätarve 2008-2025 siivous ensikerta kiinteistön tilat kaluste hym2 vuosi asiakaskohde kasvu m2 laitteet 2007 Nykyinen siivousneliöt 77837 2007 Lukio 3300 20 000 2007 Lankila pk ( ei huom parakkeja) 1300 12 000 2007 Pajuniitty 2226 20 000 2008 Otalampi 5211 40 000 2009 Kirkonkylä uusi pk 1 700 10 15 000 2010 Uusi Haimoon koulu ( yhd. Vihtijärven 3-6) 1610 15 15 000 2011 Ojakkalan palvelukeskus (korvaa kenttätie 1) 913 15 15 000 2011 2012 Nummelan uusi pk 1 912 10 15 000 2011 Perhekeskus Ojakalan yhteyteen 150 2012 2013 Otalampi-Siippoo laajennus 1(Otalam. laaj.) 513 6 5 000 2012 Nummelan terveysasema 1 osa 6000 25 25 000 2013 Jokikunta tai Vanjärvi peruskorj.+ päiväkoti 10 10 000 2013 Nummelan uusi pk 2 + Nla koulu alakoulu* 2813 10 15 000 2015 Torhola-Palajärvi 1( Huh pk laaj.) 513 10 5 000 2016 Nummelan terveysasema 2 osa 4000 25 10 000 2020 Perhekeskus Huhmarnummen yhteyteen 150 2020 Nummelan uusi pk 3 1425 15 15 000 2020 Kirkonkylä uusi pk 2 912 15 15 000 2020 Otalampi-Siippoo uusi pk 2 399 10 15 000 2021 Nummelan alakoulu* laajennus (3 sarjaa) 1000 10 5 000 2022 Huhmarnummen koulun laajennus 500 5 5 000 2025 Uusi Nummelan yläkoulu ( 4 sarjaa) 3200 15 15 000 2025 Nummelan uusi pk 4 513 10 15 000 2025 Torhola-Palajärvi 2 1140 15 15 000 Yhteensä kasvu vuosina 2009-2025* 27363 231 230 000 *) ei huomioitu poistuvia kiinteistöjä ATK- ja muut palvelut Hallintokeskuksen muut tukipalvelut eivät edellytä erillisiä talonrakennusinvestointeja.

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 24 (35) 3.5.2 Yhdyskuntatekniset palvelut (tekninen ja ympäristökeskus) Palvelun tarkoitus Teknisen ja ympäristökeskuksen tehtävänä on kunnan tavoitteiden mukaisesti kehittää ja ylläpitää hyvää yhdyskuntarakennetta Vihdissä sekä luoda kunnan asukkaille ja elinkeinoelämälle edellytykset toimia terveellisessä, turvallisessa, viihtyisässä ja toimivassa ympäristössä. Lisäksi keskuksen tehtävänä on järjestää kunnan palveluille käyttökelpoiset tilapuitteet. Tarve uusille investoinneille ja resursseille Kunnallistekniikan investointitarpeet on arvioitu väestöennusteiden ja kaavoitusmahdollisuuksien perusteella. Keskimäärin katuja on tarve rakentaa noin 3-7 km per vuosi (sisältää kaava-alueiden kevyenliikenteen väylät), katuvalaistusta noin 4-7 km per vuosi sekä puistoja noin 2 ha per vuosi. Tulevina vuosina kunta panostaa kaava-alueen ulkopuolisten kevyen liikenteen väylien toteutukseen yhteistyössä tiehallinnon kanssa. Kunta tarkastelee kaava-alueiden energiaratkaisuja ja koko kunnan liikenneratkaisuja ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Vesihuoltolaitos on nettoperiaatteella toimiva kunnallinen liikelaitos, jota ei oteta tässä palveluverkkosuunnitelmassa huomioon. Vuoden 2007 aikana laadintaan erillinen Vihdin vesihuollon kehittämissuunnitelma, jossa esitetään myös vesihuoltolaitoksen investointitarpeet. Kunnan palvelutilojen korjaushankkeita ja kunnostuksia varten tulee alustavan arvion mukaan varata noin 2 miljoonaa euroa vuodessa (tilojen korjausvelan hoitaminen, tavoitteena 75 %:n kunto uudisarvosta). Kunnan tilaomaisuuden korjausrakentamisen ohjelma valmistellaan kiinteistöryhmässä, ja ohjelma tuodaan päätöksentekoon keväällä 2008. Nummelanharjun koulukeskuksen sisäisten aluejärjestelyjen toteuttamista varten on tarve varata investointimäärärahaa 350.000 euroa vuodelle 2008 (asiakasliikenteen turvallisuus ja toimivuus alueella). Teknisellä ja ympäristökeskuksella ei ole tarvetta esittää palveluilleen uusia talonrakennustarpeita (taloussuunnitelmassa 2007-2009 esitetyn lisäksi).

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 25 (35) 3.6 Maavaranto ja -tarve Asuntotonttien varanto ja -tarve Vihdin kunnalla ei ole ajanmukaista ja oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Koko kuntaa koskeva yleiskaava on vuodelta 1986, ja se on kunnanvaltuuston hyväksymä. Vihdissä on parhaillaan käynnissä koko kunnan yleiskaavan uudistaminen laatimalla ajanmukaiset osayleiskaavat koko kunnan alueelle rakentamispaineiden mukaisessa järjestyksessä. Tällä hetkellä Vihdin kunnassa ei voida katsoa olevan yleiskaavavarantoa. Kaavavaranto lainvoimaisten asemakaavojen muodostamilla tonteilla tai kaavayksiköillä on vuodenvaihteessa 2007/2008 arviolta 174 700 kem², eli : - Lainvoimaisten asuintonttien varanto (2/2007) 135 400 kem² - Uutta asuntokerrosalaa asemakaavoissa (2/2007) 38 300 kem² Kunnan asuntotuotannon tavoitearvio on noin 300-400 asuntoa/vuosi, kun kunnan väestöennusteen mukainen väestökasvu on noin 2% vuodessa. Hajaasutusalueille arvioidaan sijoittuvan noin alle 30 % uusista asukkaista. Helsingin seudun MAL-yhteistyön puitteissa asuntotuotannon tavoitteita tultaneen täsmentämään myös Vihdissä. Vuodet Asukasmäärä Asunnot Taajama-alueet 2007-2010 2060 n. 984 asuntoa 2010-2015 2590 n. 1248 asuntoa 2015-2030 8554 n. 3888 asuntoa Haja-asutusalueet 2007-2010 293 n. 122 asuntoa 2010-2015 649 n. 270 asuntoa 2015-2030 3084 n. 1402 asuntoa Maantarve asuntotuotantoon vuoteen 2025 asti on 438 hehtaaria, eli 23 hehtaaria per vuosi. Arvio perustuu seuraaville oletuksille: - nykyinen asuntotonttireservi saadaan käyttöön - jakauma asuntotyypeittäin on AO 48%, AP ja AR 36% ja AK 16% Elinkeinotonttien varanto ja tarve Elinkeinotonttien varanto on vuoden 2007 alussa yhteensä 24 hehtaaria, eli 77.000 kem2. Kun kunta tavoittelee 75% työpaikkaomavaraisuutta, tarvitaan väestöennusteiden mukaisesti vuoteen 2025 mennessä uusia työpaikkatontteja (50 kem2/tp; e=0,3) varten raakamaata noin 180 hehtaaria. Ja vuoteen 2030 mennessä työpaikkatontteja varten tarvitaan raakamaata 227 hehtaaria.

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 26 (35) 4. Toimenpideohjelmat (2007-2025) Tässä kappaleessa esitetään toimenpideohjelmat talonrakennuksen, kunnallistekniikan ja liikuntapaikkarakentamisen investointien osalta sekä maanhankinnan osalta, joilla kunnan palveluverkkoa kehitetään palvelutarvetta vastaavaksi. 4.1 Investoinnit (talonrakennus ja muut) Valmis vuonna *muutos Kunnan talonrakennuksen investointitarpeet painottuvat vuosina 2007-2025 uusiin päiväkotipalveluihin ja koulupalveluihin. Lisäksi kunnalla on tarve uudelle, mittavalle terveyskeskusinvestoinnille 2010/20-luvulla, jonka laajuus täsmentyy Karkkila/Nummi-Pusula/Vihti palveluyhteistyöselvityksen yhteydessä vuosina 2007-08. Investointien ajoituksessa on otettu huomioon talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelma vuosille 2005-2008, talousarvio vuodelle 2007 ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2009 sekä kunnan väestöennusteista johdetut palveluiden tarpeiden muutokset. Taloussuunnitelmassa 2007-2009 esitetyt seuraavat talonrakentamisen uusinvestoinnit ja korjausinvestoinnit (investointisuunnitelma 2007-2011): Kohde (hs=hankesuunnitelma) * täsmetyy/muuttuu ** muuttuu oleellisesti Laajuus hym2 1000 (yht.) *muutos 2007 Pajuniityn perhekeskus (hs) 1 881 5 190 2007 Lankilan päiväkoti (hs) 1 160 1 800 2007 Vihdin lukion laajennus (hs) 2 409 5 917 2008 Otalammen palvelukeskus (hs) 5 211 13 600 2008 Nummelan paloasema; laajennus ja muutokset* n.488+169 1 900 2008 VYK laajennus ja keittiö (hs) 1 851 4 040 2011 Ojakkalan perhekeskus * n. 913 2 230 2010 Haimoon koulu ja päiväkoti * n. 1 610 5 100 2012 Nummelan uusi päiväkoti * n. 912 2 400 2012* 2020* Terveysasemahanke ** vaihe 1 Vaihe 2 n.6 000* n.4 000* 18 000* 12 000* Korjaushankkeet: 2007 Lukion vanha osa; parannus- ja muutostyöt (hs) 468 850 2007 Tukirakennus ja keskusarkisto; muutostyöt (hs) n.3600 brm2 1 700 2007 Liikuntapaikkarakennuksen muutos/ kohde 55 uimahallin vedenkäsittelyjärjestelmä korj. * 2007* Niuhalan koulun muutostyöt * vaihe 1 n.1060 brm2 200 2007* Hiidenrannan päiväkodin muutostyö ** vaihe 1 n.600 brm2 200 2009 Nuoriso- ja kulttuurihanke * useita tiloja 900 2009 VYK muutostyöt (hs) 1 226 1 500 2007 Muut pienet hankkeet * useita kohteita 550 2008 Muut pienet hankkeet * useita kohteita 550 2009 Muut pienet hankkeet * useita kohteita 550 2010 Muut pienet hankkeet * useita kohteita 1 000 2011 Muut pienet hankkeet * useita kohteita 1 000

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 27 (35) Väestöennusteiden sekä palveluverkkotarkastelun perusteella voidaan esittää uusia talonrakentamisen investointitarpeita seuraavasti. (Mahdolliset toteuttamispäätökset tehdään vuosikohtaisten talousarviopäätösten, hankesuunnitelmien hyväksymisien ja urakoiden hankintapäätösten yhteydessä) : Valmis Kohde Laajuus 1000 (yht.) vuonna (laajuus- ja kustannusarviot hyvin alustavia) hym2 (noin) 2009 Kirkonkylän uusi päiväkoti 700 2 100 2011 Perhekeskus/Neuvola Ojakkala 150 450 2012 Kk:n terveys/vanhuspalvelun tilatarve täsmentyy 500 2013 Nummelan uusi päiväkoti 2 513 1 539 2013 Otalammen palvelukeskuksen laajennus, pk 513 1 539 2015 Uusi Nummelan alakoulu (2-srj.) 2300 6 900 2020 Perhekeskus/Neuvola Huhmarnummi 150 450 2015 Huhmarnummen pk:n laajennus 513 1 539 2021 Uusi Nummelan alakoulu, laajennus 1000 3 000 2020 Nummelan uusi päiväkoti 3 1425 4 275 2020 Otalampi-Siippoo; uusi päiväkoti 399 1 197 2020 Kirkonkylän uusi päiväkoti 2 912 2 736 2022 Huhmarnummen alakoulun laajennus (2 srj.) 500 1 500 2025 Uusi Nummelan yläkoulu 3200 9 600 2025 Nummelan uusi päiväkoti 4 513 1 539 2025 Torhola-Palajärvi:n uusi päiväkoti 1140 3 420 Korjaushankkeet: 2008 Nummelanharjun koulukeskus; aluejärjestelyt - 350 2008 Liikuntapaikkarakennuksen perusparannus 173 hum2 360 2011 Niuhalan koulun muutos, mm.talotek. vaihe 2 1060 brm2 300 2009 Hiidenrannan päiväkodin muutostyö vaihe 2 600 brm2 250 2010 -> Korjausrakentamisen ohjelma jatkuvaa 1000-2000 m2 n. 2 000 (laaditaan v.2007-8) 2013 Jokikunta tai Vanjärvi; koulun korjaus päiväkodin korjaus per vuosi täsmentyy 233 per vuosi 2 000 800

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 28 (35) Lisäksi kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut esittää tiloihin ja ulkoalueisiin liittyviä investointitarpeita vuosille 2007-2025 seuraavasti: Investoinnit (KuVa) - tiloihin ja ulkoalueisiin liittyviä tarve-esityksiä: koko hym2 inv.kust. (1000 ) kal.kust. (1000 ) valmis vuonna Ratapuiston kentän peruskorjaus TA sis.kunnalistekn. 179 2007 Lankilan lähiliikuntapaikka TA sis.kunnalistekn. 100 2007 Huhmarnummen lähiliikuntapaikka 150 150 2011 2.vaihe Otalammen lähiliikuntapaikka TA 150 2008 Nummelan nuorisokeskuksen 420 170 45 2009 peruskorjaus, vuokratila Ratapuiston huoltorakennus 500 200 2012 Suvirinteen korvaavat tilat Niuhalan 100 20 2009 koulun yhteyteen Nummelan jalkapallonurmialueen 16000 1000 2015 rakentaminen Vihdin kk:n urheilukentän 1200 700 2011 muutostyöt Nummelan yleisurheilukentän rak. 2200 1100 2017 Kirjastoauto 210 2020 Kunnallistekniikan investointitarpeet on arvioitu väestöennusteiden ja kaavoitusmahdollisuuksien perusteella ohjelmakauden 2008-2025 aikana seuraavasti: Vesihuoltolaitos on nettoperiaatteella toimiva kunnallinen liikelaitos, jota ei oteta tässä palveluverkkosuunnitelmassa huomioon. Vuoden 2007 aikana laadintaan erillinen Vihdin vesihuollon kehittämissuunnitelma, jossa esitetään myös vesihuoltolaitoksen investointitarpeet. 4.2 Maanhankinta ja myynti Maanhankinnat ja -myynnit vaikuttavat merkittävästi kunnan investointitarpeiden toteuttamismahdollisuuksiin. Kunnan tavoitteena on aktiivinen maanhankinta, jolla turvataan kaavoitus- ja rakentamiskelpoisen maan riittävyys väestöennusteen mukaisesti. Kunnan maanhankintaan tulee varata määrärahaa vuosittain noin 1-1,5 miljoonaa euroa. Kunnan maanmyynneillä on merkittävä rooli investointien rahoituksessa, ja arvio myyntitulosta per vuosi on noin 3-4 miljoonaa euroa (netto).

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 29 (35) 5. Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet 5.1. Toimenpideohjelmat ja kunnan talous Kunnan palveluverkkosuunnitelmassa 2007-2025 esitettyjen investointitarpeiden toteuttaminen edellyttää, että kunnalla on verorahoitusta ja muuta tuloa käytettävissä bruttoinvestointeihin keskimäärin noin 11 miljoonia euroja vuodessa. Kuntatalouden näkökulmasta kunnan vuosikatteen tulee riittää uudis- ja korjausinvestointeihin kyseisenä vuonna. Vihdin kunnassa tämä vertailuluku on tällä hetkellä noin 6,7 miljoonaa euroa. Palveluverkkosuunnitelman mukaan kunnan bruttoinvestoinnit vuosille 2007-2025 ovat keskimäärin noin 11 miljoonaa euroa vuodessa (liite L2), mikä edellyttää noin 8 miljoonan euron vuosikatetta ilman maanmyyntituloja. Seuraavina vuosina onkin löydettävä ratkaisuja investointikustannusten hallitsemiseksi ja vuosikatteen kasvattamiseksi sekä myös lisärahoituksen löytämiseksi (tehokkuus: palveluprosessit sekä hankekohtaiset suunnitteluratkaisut ja hankinnat). Vuosikate on se rahamäärä, joka kunnalle jää toimintamenojen jälkeen käytettäväksi mm. poistoihin, eli esimerkiksi koulujen ja muiden rakennusten, laitosten, rakenteiden korjauksiin ja uudistamisiin. Poistot kuvaavat kunnan keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Lisäksi kunnan on tehtävä muitakin kuin vain korvaavia investointeja, joiden rahoitukseen vuosikatteen on myös riitettävä. Mikäli vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen, on kunnan otettava lisää lainaa tai myytävä omaisuutta. Palveluverkkosuunnitelman mukaisten investointien lopullinen toteutusajankohta perustuu todelliseen väestökehitykseen. Väestöennusteita nopeampi kasvu aikaistaa ja hitaampi kasvu viivästyttää suunnitelmassa esitettyjä investointeja. 5.2 Jatkotoimenpiteet Palveluverkkosuunnitelma on tärkeä, koko kuntaa koskeva strateginen suunnitelma, jonka avulla kunnan tulevat investointitarpeet voidaan sovittaa yhteen asiakastarpeen sekä kunnan tavoitteiden, nykykapasiteetin ja taloudellisten resurssien mukaisesti. Suunnitelma tulee päivittää vuosittain talousarviovalmistelun tueksi ja ohjeellisesti noudatettavaksi. Palveluverkkosuunnitelmassa vuosille 2007-2025 esitettyjen investointitarpeiden toteuttaminen edellyttää kunnalta määrätietoista ja tehokasta maapolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa ja palvelutuotantoa. Kunnan tulorahoituksesta jää vuoden 2006 tilinpäätöstietojen perusteella edelleen liian vähän varoja investointien rahoitukseen. Jatkossa palveluverkkosuunnitelmaan tulee sisällyttää kunnan käyttötalouden näkökulma riittävällä tasolla, mikä edellyttää toimivaa kytkentää mm. uuteen taloushallintajärjestelmään (tuotteistaminen).

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 30 (35) Liiteosat: L1. Väestöennusteet (2005-2030; 2005-2015) Kuva: Vihdin kunnan väestöennuste 2005-2030 2005 2010 2015 2020 2025 2030 KOKO KUNTA 25 935 28 871 32 110 35 452 39 142 43 748 1 Nummela 10 486 12 070 14 138 15 985 16 926 17 962 2 Lankila 1 585 1 735 1 757 1 786 1 816 1 828 3 Torhola-Palojärvi 974 1 067 1 336 1 835 3 885 6 665 4 Kirkonkylä 5 451 5 909 6 308 6 613 7 027 7 315 5 Ojakkala 1 815 1 928 2 014 2 165 2 205 2 290 6 Jokikunta-Vanjärvi 848 880 899 918 923 1 018 7 Tervalampi 762 814 914 1 035 1 095 1 215 8 Otalampi-Siippoo 2 456 2 813 3 042 3 324 3 415 3 515 9 Haimoo-Vihtijärvi 1 247 1 323 1 354 1 366 1 380 1 415 10 Muu 311 333 348 425 470 525 Kasvuprosentti vuodessa 2,17 % 2,15 % 2,00 % 2,00 % 2,25 % Kuva: Väestön ikäjakauma vuosina 2005-2030.

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 31 (35) Kuva: Väestöennuste suunnitealueilla vuosina 2005-2015 Taulukko: Väestöennuste suunnitealueilla vuosina 2005-2015

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 32 (35) Vihti. Koko kunnan väestöennuste 31.12. Ennusteen lähtövuosi 2005 Ennusteen lähtöväkiluku 25935

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 33 (35) Taulukko: Väestökehitysennuste vuosina 2005-2025 (PARAS-hanke/Vihdin vastaus)

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 34 (35) L2. Investointisuunnitelma vuosille 2007-2025 (ohjeellisesti noudatettavaksi)

Kiinteistöryhmä Palveluverkkosuunnitelma 23.5.2007 35 (35)