Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011
Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja kehitetään Asuntotuotannon monipuolisuutta lisätään Elinkeinoelämän kasvua tuetaan Liikkumisen tapoja uudistetaan Palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen parannetaan
Kuntien toteuttamisohjelmat Laadittu rakennesuunnitelman toimeenpanoon Hyväksytty kunnissa keväällä 2011 Aikajänne 2011-12
Toteuttamisohjelman taustaa ja tavoite Taustaa Paras-lainsäädäntö ja kaupunkiseutusuunnitelma 2007 Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelun hankekokonaisuus (rakennesuunnitelma, asuntopolitiikka, ilmastostrategia, liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelma) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 hyväksyttiin keväällä 2010 kuntien valtuustoissa Väestönkasvuennuste v. 2030 mennessä: 90 000 uutta asukasta Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen MAL-aiesopimus 2011-2012, hyväksyttiin kuntien valtuustoissa 2010 Tavoitteena rakennesuunnitelman ja MAL-aiesopimuksen toteutumisen ohjelmointi ja seuranta
Maankäytön toimenpiteet Tavoite: Yleiskaavavaranto 10 vuodeksi ja asemakaavavaranto 3 vuodeksi Hajarakentamisen hallintaa koskevat koko seudun yhteiset periaatteet lausunnoilla kunnissa Maanhankinnan painopisteet ohjelmakaudella: Kangasala: Lamminrahka Lempäälä: Marjamäki, Sääksjärvi, nauhataajama Tampere: Nurmi-Sorila, Ojala, Linnainmaa-Hankkio Vesilahti: yleiskaava-alue Ylöjärvi: keskusta, rautatien ja Viljakkalantien välinen alue, Metsäkylä, Elovainio, Läntisen kehätien ja Vaasantien suunnat
Maankäytön toimenpiteet Keskeiset yleiskaavatason hankkeet: Kangasala: Ruutana, Vatiala, Suorama Lempäälä: keskusta, Kuokkala-Moisio-Herrala Nokia: keskustan maankäyttöä tehostava yleiskaava, Harjuniitty Orivesi: keskustaajaman yleiskaava Pirkkala: taajamaosayleiskaava 2020, vt3:n ja Läntisen kehän eteläpuoliset alueet Tampere: Kalevanrinne, Hervantajärvi, Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Ojala, Lakalaiva, Iidesjärvi Vesilahti: Vesilahden kunnan tavoitekuva 2030 Ylöjärvi: keskusta, Metsäkylä, Viljakkalantien ja rautatien välinen alue
Maankäytön toimenpiteet Seudun kaikissa kunnissa ja kaupungeissa on vireillä keskustan kehittämiseen liittyviä hankkeita. Tampereella tärkeitä kohteita ovat Ratina, Ranta-Tampella, Mustalahti, Eteläpuisto, keskustakorttelit, Tammerkosken rannat, ratapiha-alue sekä Tammelan ja Amurin täydennysrakentaminen. Elinkeinoelämän kehittymistä tuetaan painopistealueina keskustat (liiketilat) ja mm. Lentola, CLX-alue, Kolmenkulma, Tarastenjärvi, Elovainio Tavoite: Rakennesuunnitelmassa on arvioitu uusien työpaikkojen määräksi koko seudulla yhteensä vuoteen 2030 mennessä 64 370, josta Tampereen osuus 41 000 Tavoitteena työpaikkaomavaraisuuden lisääminen
Palveluverkon kehittäminen Tavoite: Palveluverkkoa hyödynnetään seudullisesti ja kuntien raja-alueilla palvelut järjestetään yhteistyössä. Kuntien välinen yhteistyö palvelujen järjestämisessä käynnistyy erityisesti seuraavissa kohteissa: Sääksjärvi-Kulju-Vuores Ojala-Lamminrahka-Vatiala-Hankkio-Nurmi-Sorila Lielahti-Mäkkylä-Teivaala Naistenmatkantie Palveluinvestointien pääpaino kaikissa kunnissa on kouluissa ja päiväkodeissa. Terveyskeskuksia peruskorjataan ja laajennetaan Lempäälässä, Orivedellä ja Ylöjärvellä. Kaupalliset palvelut keskitetään kunta- ja alakeskuksiin sekä joukkoliikennekäytäville. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamista ohjaa maakuntakaava.
Asuntotuotannon edistäminen Yksityisten luovuttamien tonttien lisäksi kunnat ja kaupungit luovuttavat tontteja (ok, rt, kt) ohjelmakaudella 2011-12 seuraavasti, toteuttamisohjelmien mukaan: Tampere noin 3400 asunnon verran Kangasala noin 240 asunnon verran Ylöjärvi noin 600 asunnon verran Nokia vajaan 100 asunnon verran Orivesi muutaman kymmenen asunnon verran Pirkkala 120 asunnon verran Lempäälä noin 200 asunnon verran Yhteensä noin 4700 asuntoa
Asuntotuotannon edistäminen Tampereen seudun kaikki kunnat ovat hyväksyneet Työja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimuksen, jota sovelletaan uudis- ja korjausrakentamisessa. Eritysryhmille (vanhukset, vammaiset, päihderiippuvaiset, opiskelijat) tarkoitettuja asuntoja rakennetaan seudun kunnissa yhteensä noin 1300 asuntoa. Asuntotuotannon edellyttämät kunnallistekniikkainvestoinnit ovat (Tampere pois lukien) yhteensä noin 18 M
Liikennejärjestelmän kehittäminen Tavoite: Joukkoliikenteen kehittämiselle luodaan edellytyksiä tiivistämällä maankäyttöä joukkoliikennekäytävien varrella. Muita merkittävimpiä kehittämistoimenpiteitä ovat: Seudullinen joukkoliikennelautakunta, v. 2011 alusta Seudullinen joukkoliikennesuunnitelma, valmis Lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma Tampereen kaupunkiraitiotien 1. vaiheen suunnittelu Seudullisen liikennetutkimuksen päivitys 2012 Rantaväylän ja Paasikiventien joukkoliikennekaistat (vt12) Kävelyä ja pyöräilyä edistetään kaikissa kunnissa keskustojen kehittämishankkeiden yhteydessä sekä kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmalla.
Liikennejärjestelmän kehittäminen Maankäyttö Tampereen etelänsuunnan lisäraiteiden aluevaraussuunnitelma Asemanseutujen kehittäminen: asuminen, palvelut ja työpaikat Läntinen oikorata, yhteystarve tarkempi linjaus käsitellään 2. maakuntakaavassa Tärkeimpiä seudullisia tiehankkeita edistetään nostamalla suunnitteluvalmiutta rakentamista varten: Vt 12 Tampereen Rantaväylän tunneli Vt 3 välillä Tampere-Vaasa ja Ylöjärvi-Hämeenkyrö Vt 9 välillä Tampere-Orivesi Tays/Teiskontien liittymän parantaminen Vt 12 parantaminen välillä Alasjärvi-Huutijärvi
Rakennesuunnitelman 2030 ja toteuttamisohjelman 2011-12 arviointi 5880 asuntoa ei toteutune vuosina 2011-12 (MALsopimuksen tavoite) asemanseuduilla on käynnissä maankäytön hankkeita, yleiskaavoja Kangasalan ja Tampereen, Tampereen ja Pirkkalan sekä Ylöjärven, Nokian ja Tampereen yhteistyötä käynnissä raja-alueiden kaavahankkeissa Joukkoliikennelautakunta toiminnassa Kävelyn ja pyöräilyn kehittämishanke käynnissä Lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma käynnissä
Rakennesuunnitelman 2030 ja toteuttamisohjelman 2011-12 arviointi Toteuttamisen haasteet: Kuntarajoilla sijaitsevat alueet ja yhteistyö Liikenteen hankkeiden toteuttaminen MAL:n mukaisten asunto- ja tonttituotantotavoitteiden saavuttaminen Energiatehokkuus ja viherverkon kehittäminen Kuntien rahoituskyky Kokonaisarviointi Miten rakennesuunnitelma toimii maankäytön ohjauksessa