Tulosyksikön johtaja HYKS-lautakunnan kokous 15.2.2011, Jari Petäjä OHEISMATERIAALI A Hyks Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 15.1.2011 Tarveselvitys lastenpsykiatristen osasto- ja kotihoitoyksiköiden L17 ja A31 siirtämisestä ja P6 pysyvästä sijoittamisesta Kätilöopiston sairaalaan HANKKEEN PERUSTELUT Lastenlinnan kiinteistön huonokuntoisuudesta johtuvat syyt HUS-Tilakeskuksen, Naisten- ja lastentautien tulosyksikön Lastenpsykiatrian ja lastenneurologian johdon sekä HUS:n investointijohdon kesken pidettiin 4.5.2010 kokous, jossa käsiteltiin ajankohtaisia Lastenlinnan kiinteistön kriittisiä rakennusteknisiä ongelmia, lähinnä vesivahinkoja. Yhteensä kahdeksassa eri paikassa on ollut samanaikaisesti kosteus/vuotovahinkojen kuivatusta. Todettiin, että yhdessä näistä vahingoista on kyse viemäri- ja käyttövesilinjan pettämisestä sekä viemäri- että painevesipuolella. Aiempien vuosien varrella tapahtuneiden vastaavien putkistorikkojen perusteella todettiin, että Lastenlinnan kunto on niin heikko, että periaatteessa mikä tahansa rakennuksen toiminto on äkillisen siirtouhan alla vesivahinkojen, ilmastointiteknisten ongelmien tai näiden yhteisten seurannaisongelmien (sisäilmaongelmat) vuoksi. Kahdeksan vuotta sitten tällaisten korjausten vuosikustannus oli muutamia kymmeniä tuhansia, viime vuonna yli 100 000. Tilahallinto on todennut Lastenlinnan LVI ja ilmanvaihtojärjestelmien olevan kiireellisen peruskorjauksen tarpeessa. Vuonna 2003 tehdyssä Kuntoarvioraportissa (6TK4418-401) todetaan, että käyttövesiputket ovat pääosin alkuperäisiä. Kaikki alkuperäiset vesijohdot ovat uusittavassa kunnossa. Myös viemärit ovat pääosin alkuperäisiä ja teknisen käyttöikänsä jo ylittäneet. Vuonna 2005 tehdyssä kuntokartoituksessa todettiin kiinteistön tilan olevan välttävä. Pelkkää LVI ja ilmastoinnin peruskorjausta ei kannata tehdä ilman, että samalla tehdään koko kiinteistön peruskorjaus. Peruskorjaus edellyttää, että tiedetään mihin käyttöön se tulee. Kiinteistön peruskorjauksen jälkeinen käyttö on epäselvä. Matalat osat (L-siipi, ja P-kaari) ovat soveltuvia sairaalakäyttöön. L- siipi on peruskorjattu 1990 luvulla. Näitä tiloja on Lastenklinikan yleissuunnitelman päivityksessä suunniteltu esimerkiksi polikliiniseen käyttöön. Torni on potilastoimintaan huonosti soveltuva mm. pienen hissin takia, mutta soveltuu hyvin toimistokäyttöön, mistä on nyt useamman vuoden hyvä kokemus. Lastenlinnan sijainti lähellä Lastenklinikkaa puoltaa soveltuvien tilojen käyttöä sairaalakäyttöön. Toisaalta Lastenlinnassa on toimintoja, joiden on ensiarvoisen tärkeää sijaita Meilahden kampusalueella (esim. epilepsiayksikkö) sekä toimintoja jotka ovat Meilahden kampuksesta riippumattomia (esim. lastenpsykiatriset polikliiniset toiminnot). Sekä viemäri- että käyttövesijärjestelmän vuotoja on esiintynyt lastenpsykiatrian tiloissa toistuvasti. Torniosan T8- ja T10-kerroksissa tietyissä nousuissa tapahtuneiden vesivahinkojen seurauksena osa työntekijöistä on vakavasti altistunut homeelle, eivätkä he voi enää työskennellä kyseisissä tiloissa vaikka ne on kuivatettu. Vesivahinkoja on ollut myös osastoilla L16, L17 ja A19 joissa on tehty useita työterveyshuollon oirearvioita työntekijöille, ja työntekijöitä on jouduttu sijoittamaan uudelleen tai he ovat irtisanoutuneet sisäilmaongelmien vuoksi. Syyskuussa 2010 osasto L17 joutui siirtymään lyhyellä varoitusajalla Auroraan vanhan kylpyhuonevesivaurion sekä sen korjauksen yhteydessä ilmi tulleen n vesivahingon korjausten vuoksi. Asianmukainen ilmastointi puuttuu, ja riittämätön ilmanvaihto aiheuttaa suuria ongelmia. Toiminnalliset haitat Jatkuvat ennakoimattomat vesivahingot korjauksineen ovat aiheuttaneet merkittävää toiminnallista haittaa, rekrytointivaikeuksia ja taloudellisia menetyksiä:
Osastolla L16 koulun puolella tapahtunut vesivahinko aiheutti vesivuodon ja kuivatustarpeen osaston an talvella 2010. Lisäksi osaston lääkärin huoneen mädäntynyt viemäriputki halkesi ja aiheutti hajuhaitan ja huone oli pois käytöstä korjaustöiden ajan. Henkilökunnalla on iho-, silmä- ja hengitystieoireita, ja työterveyshuolto on tehnyt oirekartoituksia. Osastolta L16 yksi lääkäri siirtyi keväällä 2009 hengitystieoireiden vuoksi toiseen työpisteeseen ja toinen lääkäri irtisanoutui joulukuussa 2009 samasta syystä. Lokakuussa 2010 kolmella hoitajalla on joko voimakkaita iho- ja silmäoireita, poskiontelontulehduskierre tai todettu kosteiden tilojen punkkialtistus ja koholla olevat allergia-arvot. Osasto L17 pääsi aloittamaan toimintansa kesäsulun jälkeen viikon suunniteltua myöhemmin ja joutui toiminnan aloittamisen jälkeenkin työskentelemään remontin keskellä siten, että lapsilla ei ollut lainkaan peseytymistiloja eikä riittäviä wc-tiloja. Henkilökunta sai iho- ja hengitystieoireita. Muutto Auroraan lyhyellä varoajalla johti jälleen suunniteltujen hoitojaksojen muutoksiin, hoitopäivien menetyksiin ja ylimääräisiin muuttokustannuksiin. Osasto A19 oli tammikuussa 2010 kahden viikon ajan pois käytöstä osaston n seinän kuivatuksen ja remontin vuoksi, ja elokuussa 2010 ja wc olivat pois käytöstä kahden viikon ajan muualla Lastenlinnassa sattuneiden vesivahinkojen korjaustöiden vuoksi. Yksi työntekijä irtisanoutui talvella 2010 astmaoireiden pahentumisen vuoksi. Pitkältä sairaslomalta palannut astmaa sairastava työntekijä on saanut huomattavia hengitystieoireita töihin palattuaan. Lastenlinnan sairaalakoulu joutui siirtämään toimintansa sisäilma- ja vesivuoto-ongelmien vuoksi ns. Postin kouluun noin 500 m päähän Lastenlinnan kiinteistöstä. Tästä on aiheutunut merkittävää toiminnallista haittaa A19 toiminnalle. Päiväosastohoidossa olvein potilaiden hoitoajasta suuri osa kuluu koulumatkoihin, jotka muodostavat myös huomattavan turvallisuusriskin neuropsykiatrisesti oireilevilla lapsilla. Lisäksi suuri osa työntekijöiden työajasta kuluu koulusaattoihin, ja osaston moniammatillisen työryhmän yhteisten neuvotteluaikojen löytäminen on tullut lähes mahdottomaksi. Näistä syistä vaativan neuropsykiatrisen hoidon laatu ja sisältö kärsivät. Työterveyshuolto on suosittanut osalle työntekijöistä, että nämä lopettavat työskentelyn Lastenlinnan kiinteistössä. Neuropsykiatrisen yksikön A19 siirtyminen Auroran sairaalan rakennukseen 19 Hoidon laadun ja sisällön ja potilasturvallisuuden turvaaminen edellyttää neuropsykiatrisen yksikön toimintaa sairaalakoulun välittömässä läheisyydessä. Tämä on mahdollista toteuttaa Aurorassa, jossa sairaalakoulu sijaitsee samassa rakennuksessa ja pihapiirissä. Kyseinen tila on vapautunut nuorisopsykiatrian käytöstä ja on vuokrattavissa. Remontti valmistuu helmikuussa 2011, jonka jälkeen yksikkö siirtyy Auroraan. Peijaksen uudisrakennushankkeesta luopuminen Peijaksen uudisrakennushanketta on valmisteltu yhteistyössä nuorisopsykiatrian kanssa. Uudisrakennukseen on suunniteltu sijoittuvaksi nuorisopsykiatrian osasto ja osa avotoimintaa sekä lastenpsykiatrian osasto- ja kotihoitoyksikkö P6 ja koko Peijaksen alueen lastenpsykiatrinen avotoiminta. Hanke on hyväksytty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuosien 2010-2012 suuren hankkeiden ohjelmaan 9 milj. euron suuruisena. Hankeselvityksessä HYKS Peijaksen sairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian uudisrakennuksen hankeselvitys, joka valmistui 14.6.2007 täydennettiin Peijaksen lasten ja nuorten psykiatrian uudistilahankkeen tarveselvitystietoja, määriteltiin uusiin tiloihin sijoittuvat yksiköt, niiden tilatarpeet, hankkeen laajuus ja kustannusarvio hankekohtaisen rahoitusratkaisun pohjaksi. Hankeselvitystyön käynnistyessä 2007 lastenpsykiatrian osasto ja poliklinikkatoiminta sijaitsi Keravan Saviolla Klondyke-kiinteistössä, jossa oli useiden vuosien ajan ilmennyt sisäilmaongelmia. Tutkimuksissa ei löydetty mitään yksittäistä raja-arvot ylittävää tekijää, mutta todettiin ilmassa olevan paljon erilaisia kuituja ja pölyä. Ilmanvaihto oli erittäin puutteellinen. Korjaavista toimenpiteistä huolimatta työntekijöiden iho- ja hengitystieoireilu oli jatkuvaa. Työterveyshuollon mukaan erilaisia hengitystie- ja iho-oireista aiheutuvia yhteydenottoja ja käyntejä oli jatkuvasti. Tiiviimmässä hoidossa ja seurannassa oli 10-15 työntekijää ja jatkoselvittelyissä
erikoissairaanhoidossa 5 työntekijää; työpisteen vaihtoa suositeltiin heistä muutamille. Muutamat irtisanoutuneet ilmoittivat pääasialliseksi lähtönsä syyksi oireilun ja arvioitiin, että Klondyken maine sisäilmaltaan ongelmallisena työympäristönä heikensi uuden henkilöstön rekrytointia. Lastenpsykiatrinen osasto- ja kotihoitoyksikkö joutui siirtymään väliaikaisiin tiloihin Kätilöopiston sairaalaan ja Klondykessa sijainnut polikliininen toiminta Tikkurilaan elokuussa 2008. Akuuttipoliklinikan toiminta siirtyi Lastenlinnaan. Toiminnallinen haitta P6 sijaitsemisesta Kätilöopistolla on ollut ennakoitua vähäisempi. Lastenpsykiatriassa painotetaan alueellista avohoitoa sekä perheiden ja lapsen muun lähiverkoston aktiivista mukana oloa tutkimuksessa ja hoidossa. Polikliininen hoito on ensisijainen auttamismuoto. Mikäli tarvitaan intensiivisempää apua, tarjolla ovat keskitetyt osasto- ja kotihoitoyksiköiden palvelut, jotka tarjoavat palveluja koko Hyks- ja HUS-alueelle. Ennen Hyks-fuusiota osastot palvelivat oman alueensa kuntia varsin itsenäisesti. Nykyorganisaatiossa osastopaikkoja käytetään joustavasti ja tarpeenmukaisesti riippumatta potilaiden kotikunnasta. Jalkautuva lapsen luonnolliseen kasvuympäristöön suuntautuva työskentelyote sekä aktiivinen vanhempien ja lapsen muiden lähiaikuisten mukaan ottaminen hoitoprosessiin on vähentänyt osastohoidon tarvetta ennakoitua enemmän, ja lastenpsykiatristen osastopaikkojen tarve saattaa lähivuosina edelleen vähentyä. Toiminnan järjestämisen ja resurssien joustavan käytön kannalta on tarkoituksenmukaista, että useita osastoyksiköitä sijaitsee samassa kiinteistössä. Tikkurilassa sijaitsevaa avotoimintaa on syksyllä 2010 uudelleen organisoitu siten, että kouluikäisten polikliininen toiminta on keskitetty Neilikkatielle ja pienten lasten poliklinikka sijaitsee Kielotiellä. Tämän vuoksi tarvetta uusille polikliinisille tiloille ei enää ole. Edellä mainituista syistä johtuen esitämme Peijaksen yhdeksän miljoonan euron uudisrakennushankkeesta luopumista ja osastotoiminnan pysyvästä sijoittamisesta Kätilöopiston sairaalaan osaksi muita lastenpsykiatrisia osastotoimintoja. SELVITYS OLEMASSAOLEVISTA TILOISTA Lastenpsykiatrinen akuuttiyksikkö, L16 L16 sijaitsee Lastenlinnan P-osassa 3. krs (341 m2) ja avotoiminta T10 (n. 80m2) koko yksikön toiminnasta vastaavat osastonlääkäri ja osastonhoitaja osastolla aoh, 14 sh, 3 sissish, 3 mth, 1 psl, 1 sostt, 1 lääkäri, ½ os avopuolella 2 sh, 1 psl, vastaava osastonlääkäri toimii avotyöryhmän lääkärinä Osasto on kuusipaikkainen akuuttiosasto, joka toimii viikko-osastona. Osastolla toteutetaan kiireellistä lastenpsykiatrista osastohoitoa, ja sen kyljessä toimiva polikliininen työryhmä vastaa päivystykselliseen lastenpsykiatriseen hoidon tarpeeseen virka-aikana. Lastenpsykiatrista akuuttihoitoa tarvitaan tilanteessa, jossa psyykkisestä häiriöstä kärsivä lapsi on ajautunut umpikujatilanteeseen sekä perheessä että muussa ympäristössä ja/tai on vaarallinen itselleen tai muille. Osasto- ja kotihoitoyksikkö L17 L17 sijaitsee Lastenlinnan P-osassa 3. krs (391 m2) ja avotoiminta Lastenlinnantie 1 (n. 100 m2) ja yksittäisiä työhuoneita T11 (n 50 m2) koko yksikön toiminnasta vastaavat osastonlääkäri ja osastonhoitaja osastolla aoh, 9 sh, 1 sissish, 3 mth, 1 nuoriso-ohjaaja, ½ os, 1 sostt, 1 toiter, 1 lääkäri avopuolella 6 sh, 1 psl, vastaava osastonlääkäri toimii avotyöryhmän lääkärinä
Yksikkö toimii kuusipaikkaisena kokovuorokausiosastona ja avohoitoyksikkönä. Yksikön tehtävänä on lasten psyykkisten kasvuesteiden ja mahdollisuuksien tutkiminen ja hoito, jota toteutetaan sekä jalkautuen lapsen luonnolliseen kasvuympäristöön että osastolla. Osastolla toteutetaan myös koko perheen vuorovaikutuksen parantamiseen tähtääviä viikonloppuhoitojaksoja, joihin osallistuu koko perhe. Lapsen osastojakso voi olla lyhyt arviojakso, perusteellinen tutkimusjakso (6-8 viikkoa) tai pidempi hoitojakso (6-10 kk). Osasto- ja kotihoitoyksikkö A31 A31 sijaitsee tällä hetkellä Auroran sairaalassa, rakennus 22 (350 m2) ja jalkautuva tiimi rakennus 19 (n. 40 m2) koko yksikön toiminnasta vastaavat osastonlääkäri ja osastonhoitaja osastolla 1 aoh, 9 sh, 1 sissish, 3 mth, 1 nuoriso-ohjaaja, 1os, 1 psl, 1/2 toiter, vastaava osastonlääkäri toimii osaston lääkärinä avopuolella 4 sh, 1 lääkäri Yksikkö toimii seitsenpaikkaisena kokovuorokausiosastona ja avohoitoyksikkönä. Yksikön tehtävänä on lasten psyykkisten kasvuesteiden ja mahdollisuuksien tutkiminen ja hoito, jota toteutetaan sekä jalkautuen lapsen luonnolliseen kasvuympäristöön että osastolla. Osastolla toteutetaan myös koko perheen vuorovaikutuksen parantamiseen tähtääviä viikonloppuhoitojaksoja, joihin osallistuu koko perhe. Lapsen osastojakso voi olla lyhyt arviojakso, perusteellinen tutkimusjakso (6-8 viikkoa) tai pidempi hoitojakso (6-10 kk). Osasto- ja kotihoitoyksikkö P6 P6 sijaitsee Kätilöopistolla A-siivessä 2. kerros (718m2) ja avotoiminta B-siivessä 1K-kerroksessa (137m2) kokoyksikön toiminnasta vastaavat osastonlääkäri ja osastonhoitaja osastolla 15 sh, 1 os, 1 psl, 1 sostt, 1 lääkäri avopuolella 4 sh, vastaava osastonlääkäri toimii avotyöryhmän lääkärinä Yksikkö toimii kuusipaikkaisena osastona ja avohoitoyksikkönä. Yksikön tehtävänä on lasten psyykkisten kasvuesteiden ja mahdollisuuksien tutkiminen ja hoito, jota toteutetaan sekä jalkautuen lapsen luonnolliseen kasvuympäristöön että osastolla. Osastolla toteutetaan myös koko perheen vuorovaikutuksen parantamiseen tähtääviä viikonloppuhoitojaksoja, joihin osallistuu koko perhe. Lapsen osastojakso voi olla lyhyt arviojakso, perusteellinen tutkimusjakso (6-8 viikkoa) tai pidempi hoitojakso (6-10 kk). TILANTARVE Akuuttiyksikkö L16 viisi potilashuonetta, joista yksi kahden hengen huone
yksilötyöhuoneita 2 kpl sosiaalitila Osasto- ja kotihoitoyksikkö L17 viisi potilashuonetta, joista yksi kahden hengen huone kahdeksan yksilötyöhuonetta perhehuone sosiaalitila toimintaterapiatila Osasto- ja kotihoitoyksikkö P6 kuusi potilashuonetta seitsemän yksilötyöhuonetta perhehuone sosiaalitila Osasto- ja kotihoitoyksikkö A31 perhehuone neljä potilashuonetta, joista kolme kahden hengen huonetta yksilötyöhuoneita 2 kpl
sosiaalitila ESITYS YKSIKÖIDEN L16, L17, A31 JA P6 UUDELLEEN SIJOITTAMISESTA Akuuttiyksikön L16 siirtyminen Auroraan sekä osasto- ja kotihoitoyksiköiden L17 ja A31 siirtyminen ja P6 jääminen Kätilöopiston sairaalaan Esitämme akuuttiyksikön osastotoiminnan siirtämistä Auroran rakennus 22:een nykyisen osasto- ja kotihoitoyksikkö A31:n tiloihin. A31 esitämme siirrettäväksi Kätilöopiston kiinteistön B-siiven 9. kerroksen vuodenvaihteessa tyhjenevään tilaan. A31:n avotoiminnan siirtymisestä C-siiven 6. kerroksen toimistotilaan kesällä 2011 on jo sovittu. Toimistotilat on otettavissa käyttöön ilman suuria muutostarpeita; lähinnä tarvitaan riittävän äänieristyksen varmistaminen neuvottelu- ja tapaamishuoneissa. 9. kerroksen tila on suhteellisen pienellä remontilla muunnettavissa lastenpsykiatriseen osastohoitoon soveltuvaksi. A31:n nykyiset tilat Auroran sairaalan rakennuksissa 19 ja 22 soveltuvat sellaisinaan akuuttiyksikkö L16 toimintaan. Osasto- ja kotihoitoyksikön L17 avotoiminta siirtyy C-siiven 8. kerroksen toimistotilaan 1.4.2011. Toimistotilat on otettavissa käyttöön ilman suuria muutostarpeita; lähinnä tarvitaan riittävän äänieristyksen varmistaminen neuvottelu- ja tapaamishuoneissa. L17 osastotoiminta ehdotetaan siirrettäväksi B-siiven 8. kerroksen tiloihin, jotka ovat patologian laboratorion käytössä vuodenvaihteeseen 2011. Tämä noin 740m2 tila on alustavan arvion mukaan muunnettavissa kahden lastenpsykiatrisen osaston käyttöön soveltuvaksi, minkä vuoksi esitämme, että myös osasto- ja kotihoitoyksikkö P6 jää Kätilöopistolle ja siirtyy nykyisestä tilastaan A-siiven 2. kerroksesta B-siiven 8. kerrokseen. P6 avotyöntekijät jäävät nykyisiin tiloihinsa B-siiven 1K-kerrokseen. HUS-Tilakeskuksen arvion mukaan muutostyökustannukset Kätilöopiston sairaalan 8. ja 9. kerroksen tiloissa ovat noin 800 000 euroa. Sofie Mannerheimin sairaalakoulun rehtori Sirpa Lautjärvi on ilmoittanut, että sairaalakoululla on tilavaraus Kätilöopiston sairaalan vieressä sijaitsevassa kiinteistössä, jolloin lastenpsykiatrian osastopotilaiden opetus on järjestettävissä lähellä. Yhteenveto: nykyinen sijainti uuden suunnitelman mukainen sijainti nykyiset kustannukset /kk tulevat tannuks /kk L16 Lastenlinna Aurora rak 22 13688 13700 L17 Lastenlinna + Lastenlinnantie 11:n jo myyty tila KOS B-siipi 8 kros; avotoiminta C-siipi 6/8 kros 8611 22600 A19 Lastenlinna Aurora rak 19 6448 6500 A31 Aurora rak 22 P6 KOS A-siipi, 2 kros; avotoiminta B-siipi, 1K-kros KOS B-siipi 9 kros; avotoiminta C-siipi 6/8 kros 1255 KOS B-siipi 8 kros; avotoiminta C-siipi, 6/8 kros 17664 1035 Käytöstä poistuisivat Lastenlinnassa nyt olevat tilat (P-osan 3. kerros L16, L17 tilat ja T-osan 6.kerros ja pääosin T7) + P6 nykyinen osastotila KOS:lla Uusina jo sovittu: Auroran rakennus 19 (helmikuun puolivälistä), KOS 8 kros ja 6 kros C-siivessä (huhtikuun alusta) Auroran rakennus 22 käytössä ei muutoksia (os A31 tilalle muuttaisi L16) Suunnitellut uudet tilat: KOS B-siipi 8. ja 9. kerros (patologian laboratorion tilat)
P6 avotoiminta siirtyy C-siiven 6 ja/tai 8 kerroksiin)