Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Samankaltaiset tiedostot
Vesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Vesipuitedirektiivin sekä luonto- jä lintudirektiivien yhteensovittäminen

Luontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa. Ekologiset yhteydet

KAINUUN LVS:n YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Suojelualueet, yleiskartta

Deliverable A9, DL

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

ELYt ja merialueiden suunnittelu

Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

BIODIVERSITEETTI JA VALTION KIINTESITÖLIIKETOIMINTA

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Luonto- ja lintudirektiivien raportoinnit Ulla-Maija Liukko, SYKE Eliötyöryhmäseminaari, YM

Katsaus Siuntion kunnan vesiin

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

ASIA: Muistutus luonnontieteellisten tietojen ajantasaistamisesta Naturaalueella FI Matalajärvi, Espoo

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Koodi FI Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään ( ) työpajasta

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Freshabit LIFE. Varsinais-Suomen ELY. Pinja Kasvio. Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

NATURA VERKOSTO

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Ympäristöministeriö E-KIRJELMÄ YM ALO Korpelainen Heikki VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta

Olli Ojala ja Lasse Järvenpää

Kuva: Seppo Tuominen

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Viitasammakkoselvitys

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

luontoselvitys Petri Parkko

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta

KOMISSION MUISTIO SUOJELUTAVOITTEIDEN ASETTAMINEN NATURA ALUEILLE

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

INSPIRE ja ympäristöraportoinnit Paikkatietoaineistojen tunnistaminen työsuunnitelma

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

MAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

KOMISSION MUISTIO ERITYISTEN SUOJELUTOIMIEN ALUEIKSI (SAC) NIMEÄMINEN. Lopullinen versio 14. toukokuuta 2012

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

KUIVASJÄRVI, PARKANO VIITASAMMAKKO- KARTOITUS

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta

Monimuotoisuuden suojelu

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA

Pohjavesialueiden muutosehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat. Pohjavesialueen hydrogeologinen kuvaus sekä tiedot vedenotosta

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI))

EUROOPAN PARLAMENTTI Vetoomusvaliokunta ILMOITUS JÄSENILLE

Kuva Pohjaveden aleneman epäsuoran vaikutuksen alue kaivoksen elinaikana hankevaihtoehdossa 4 (HIA2, SRK 1/2013).

LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä

Helsingin pienvesiympäristöt

Transkriptio:

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019

Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä vesiekosysteemeistä suoraan riippuvaisten maaekosysteemien ja kosteikkojen tilan heikentymisen sekä suojelevat ja parantavat niiden tilaa Artikla 6 kaikista vesipiireihin kuuluvista, yhteisön pintavesiä ja pohjavettä tai vedestä suoraan riippuvaisia elinympäristöjä ja lajeja suojelemaan tarkoitetun lainsäädännön perusteella erityissuojeltavaksi osoitetuista alueista laaditaan rekisteri tai useampia rekistereitä Liite IV sisällytettävä sellaiset elinympäristön tai lajien suojeluun määritellyt alueet, joilla veden tilan ylläpito tai parantaminen on tärkeää niiden suojelun kannalta, mukaan lukien lintudirektiivin (92/43/ETY) ja luontodirektiivin (2009/147/EY) nojalla määritellyt keskeiset Natura 2000 alueet.

Luonto- ja lintudirektiivit Yleistavoitteena on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana sekä ylläpitää lintukannat Suomessa 83 luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen tarkoittamaa eläinlajia ja 46 kasvilajia. Liitteessä V on mainittu 3 kasvisukua Lintudirektiivin liitteen I lajeja Suomessa esiintyy 62 2012 kaikkiaan 1857 Natura 2000 verkoston aluetta Luontodirektiivin mukaisia SCI-alueita on 1713 Lintudirektiivin mukaisesti ilmoitettuja SPA-alueita on 468

Nykytilanne 2006 kansallisen priorisointimenettelyn avulla valittiin yhteensä 332 keskeistä Natura 2000 aluetta VHS:n erityisalueeksi luonto- ja lintudirektiivin vesistä riippuvaisten lajien ja luontotyyppien esiintymisen perusteella, ottaen huomioon myös mm. kansallisesti uhanalaiset lajit ja suojeluohjelmat. Toinen kierros > 469 aluetta (kartta Minna Kuoppala/Syke)

Kehittämistarpeet aiemmilta vuosilta 1. VHS-kierros Tilaseuranta oli puutteellista Rehevien lintuvesien kunnostaminen ongelmallista Latvavesien tuntemus hyvin puutteellista VHS erityisalueita liian vähän 2. VHS-kierros Tyypittelyn kehittäminen vastaaviksi Yhteistyön kehittäminen seurannan ja tavoitteiden suhteen

VHS erityisalueiden täydentäminen Manner-Suomessa 1773 Natura-aluetta ja 1090 kohteella vesiin liittyviä luontotyyppejä ja lajeja 332 erityisalueen ulkopuolella paljon lisäämistä Natura-alueet täydentyneet Ramsar-alueita (49) kenties myös mukaan? Yhteensä siis 469 aluetta mukana 2019.

Pienvesien luokittelu Freshabit hankkeessa (A5) Kartoitus- ja tilanarviointimenetelmien kehittäminen puroille (A5) Luokittelumenetelmä julkistetaan syyskuussa 2019 Pienvesistrategiaan liittyen on tulossa opas loppuvuonna 2019. 7

8

Alustavia tuloksia Natura-raportoinnista 2019 (tiedot Minna Kuoppala/Syke) Luontodirektiivin sisävesiluontotyyppien suojelutasot kaudelta 2013-2018 (komissiolle lähteneet tulokset) Boreaalinen Alpiininen Levinneisyys Koodi Luontotyyppi 3110 Karut kirkasvetiset järvet FV= FV= U1= U1 U1= FV= FV= FV= FV FV= 3130 Niukka-keskiravinteiset järvet FV= FV= U1= U1 U1= 3140 Kalkkilammet ja -järvet FV= FV= U1- U1 U1-3150 Luontaisesti runsasravinteiset järvet FV= FV= U2= U2 U2= 3160 Humuspitoiset järvet ja lammet FV= FV= U1= U1 U1= FV= FV= FV= FV FV= 3210 Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit FV= FV= U1= U1 U1= FV= FV= FV= FV FV= 3220 Tunturijoet ja -purot FV= FV= FV= FV FV= FV= FV= FV= FV FV= 3260 Pikkujoet ja purot FV= FV= U2= U2 U2= FV= FV= FV= FV FV= Pinta-ala Rakenne ja toiminta Tulevaisuus Kokonaisarvio Levinneisyys Pinta-ala Rakenne ja toiminta Tulevaisuus Kokonaisarvio 9

Natura-alueiden hoito ja kunnostus Natura-alueet rajautuvat usein rantaviivaan, mutta suojelun vaatii valuma-alueen kunnostusta Liiallisen rehevöitymisen haittoja on vähennettävä Valuma-alue työkalut ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosien aikana erityisesti Freshabit hankkeen puitteissa (A1)

Suojelu- ja hoitotavoitteiden yhteensovittaminen VHS ja Luontodirektiivien tavoitteet eivät aina ole samoja Lintuvesien hoito voi olla ristiriidassa VHS tavoitteiden kanssa Viitasammakko ja simpukkaongelmia lukuisia

Seurannan kohdentaminen ja kehittäminen Kansallinen vesiluontotyyppien tilan ja vesiluonnon monimuotoisuuden huomioiminen Luontotyyppien uhanalaisuusarviointia hyödynnettävä paremmin Esim. runsasravinteiset järvet, runsaskalkkiset järvet ja hyvin lyhytviipymäiset järvet sekä pienvedet

Seurannan kohdentaminen ja kehittäminen Luonto- ja lintudirektiivin lajit, Suomen vastuulajit ja uhanalaiset lajit Esim. saimaannorpan esiintymisalueet, rupiliskolammet, näkinruohojen esiintymisjärvet, jokihelmisimpukan ja vuollejokisimpukan esiintymisalueet sekä joidenkin hyönteisten (esim. täplälampikorento ja kirjojokikorento) esiintymisalueet.

Ajatuksia toimenpiteiksi?