Johdatus aisteihin Tunti 1
MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta
Aistit ja ruoka Näköaisti: ruoan ulkonäkö, muoto, koko, väri Kuuloaisti: syömisen ja ympäristön äänet Hajuaisti: yhdistyy mm. mausteisiin Makuaisti: makea, hapan, suolainen, karvas, umami Tuntoaisti: lämpötila, koostumus HUOM OPETTAJA: ->Kasvokuva aisteista tms. aisteihin liittyvää materiaalia esim. biologian oppikirjasta
NÄKÖ TUNTO HAJU MAKU KUULO Kuva: Maito ja Terveys ry/sanna Peurakoski
Opetusohjelma 1: Johdatusta aisteihin 2: Makuaisti 3: Hajuaisti 4: Miten maut vaikuttavat toisiinsa 5: Näköaisti ja ruoan ulkonäkö 6: Tuntoaisti ja ruoan rakenne 7: Suomalaiset perinneruoat 8: Makujen maantieto 9: Kertaus 10: Ravintolakäynti
Makuaisti Tunti 2
Aistimme NÄKÖ Muoto Väri HAJU Hedelmät Kasvikset Mausteet MAKU Makea Hapan TUNTO Lämpötila Rakenne KUULO Ruoka Ympäristö Kuva: Maito ja Terveys ry/sanna Peurakoski
Elintarvikkeen ominaisuudet ULKONÄKÖ RAKENNE HAJU MAKU Kuva: Maito ja Terveys ry
YLEISIMPIÄ MAKUJA MAKEA HAPAN Kuva: Antti Knaapila SUOLAINEN Kuva: Kotimaiset kasvikset ry/sanna Peurakoski KARVAS Kuva: http://www.felixabba.fi Kuva: http://ffp.uku.fi/pics/food/
VIIDES MAKU: UMAMI -UMAMI on viides maku makean, happaman, suolaisen ja karvaan lisäksi -UMAMIa on kuvattu lihan makuiseksi Lähde: http://www.viinilehti.fi Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry/sanna Peurakoski -Myös esim. tomaatissa, sienissä ja juustossa on UMAMIn makua Kuva: Maito ja Terveys/Christian Ahlroth
Tehtävä 2: Makuliuokset viisi makuliuosta: MAKEA SUOLAINEN HAPAN KARVAS UMAMI (lihan makuinen) Maista liuoksia ja yhdistä!
Tehtävä 2: Makuliuokset A = MAKEA B = SUOLAINEN C = HAPAN D = KARVAS E = UMAMI Maista vielä liuoksia. Tunnistatko maun? Mikä on maku helppo tunnistaa? Entä mikä vaikea?
Tehtävä 3: Mustaherukkamehut Maista mustaherukkamehua. Lisää siihen hieman sokeria, sekoita ja maista. Lisää vielä sokeria. Mitä maulle tapahtuu? Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry
Elintarvikkeen kuvailua Tehtävä 4: yhdistä ominaisuus sopivaan Huokoinen Rapea Kova Oranssi Tahmea Pistävän hajuinen Mureneva Rasvainen Suorakaiteen muotoinen Kylmä Hapan elintarvikkeeseen Näkkileipä Porkkana Lakritsi Sämpylä Etikka Pipari Juusto Kalapuikko Sitruuna Jäätelö Appelsiini
Hajuaisti Tunti 3
Hajuaistin toiminta Nenän limakalvolla on hajuherkkiä värekarvoja Kun ilman hajumolekyylit joutuvat kosketuksiin aistinsolujen kanssa syntyy hajuaistimus Ihminen tunnistaa jopa 5000-10 000 hajua! Yksilölliset erot ovat suuria: hajuaistittomia ja yliherkkiä Suurin osa mauista onkin hajuja!
Mitä sinulle tulee mieleen seuraavista hajuista? Tuore pulla Hiki Savu Raikas ilma Lakritsi Hajuvesi
TEHTÄVÄ 1: Aromitesti 1) Avaa purkin kansi kaukana itsestäsi 2) Sulje nenä toisella kädelläsi 3) Ota nestettä purkista suuhusi 4) Pyöritä nestettä suussasi: miltä maistuu? 5) Vapauta nenäsi 6) Miltä nyt maistuu?
TEHTÄVÄ 1: Makurae (vaihtoehto aromitestille) 1. Ota makurae näytekiposta ja paina sen väri mieleesi. 2. Nipistä sieraimet kiinni toisella kädelläsi. 3. Laita makurae suuhusi. 4. Pureskele makuraetta miltä maistuu? 5. Vapauta nenäsi. 6. Miltä nyt maistuu?
AROMITESTI / MAKURAE (opettajalle: valitse toinen riippuen kummalla tavalla testi tehtiin, ja poista ylimääräiset selitykset tältä slideltä. Koskee myös seuraavaa slidea) Purkissa oleva neste oli vettä, johon oli lisätty vanilja-aromia. Sieraimet suljettuna se maistuu pelkältä vedeltä. Makurae maistuu sieraimet suljettuna pelkästään makealta (makuaistimus). Rakeen aromin voi katsoa raepaketista värin perusteella (opettajalle: kuva paketista heijastetaan seinälle/pakettia kierrätetään luokassa)
AROMITESTI / MAKURAE MISTÄ ILMIÖ JOHTUU? Hajuaistillamme on kaksi reittiä: Tutun nuuhkaisun lisäksi aistimme hajuärsykkeitä myös suussamme, jolloin haju kulkeutuu suuhun nenänielun kautta. Juuri maistetun liuoksen/rakeen vanilja-aromi/makurakeen aromi on hajuärsyke, jota emme voi aistia, jos sieraimemme ovat suljettuina. Olet varmaan huomannut flunssaisena, ettei ruoka juuri maistu miltään. Ilmiö johtuu tästä samasta asiasta. Suussa kokemamme maku onkin siis itse asiassa suurelta osin hajuaistin aikaansaama aistimus! Suurin osa ruoan mausta muodostuu hajuaistilla havaituista aromeista.
TEHTÄVÄ 2: Aromipurkit 5 numeroitua purkkia, joissa oma haju Kirjoita makuvihkoon numerot 1-5 Yritä tunnistaa haju ja kirjoita sen nimi makuvihkoosi numeron perään. Arvaa, jos et tiedä!
TEHTÄVÄ 2: Aromipurkit Mitä purkissa oli? (opettaja huom! nämä vain esimerkkejä) Purkki 1 = oregano Purkki 2 = vaniljasokeri Purkki 3 = ei mitään Purkki 4 = kardemumma Purkki 5 = valkosipuli Haista vielä purkkeja. Tunnistatko hajut nyt? Mikä haju on helppo tunnistaa? Entä vaikea? Onko joku haju erityisen voimakas? Mistä hajusta pidät? Miksi?
TEHTÄVÄ 3: Hajujen vertailua Omenan kuoria Omenamarmeladia Omenamehua Kirjoita havaintosi hajuista, niiden eroista ym. makuvihkoon Kuva: Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto
Suomalaiset perinneruoat Tunti 7
JOULU TALVI RUNEBERGINPÄIVÄ LASKIAINEN PÄÄSIÄINEN VAPPU SYKSY KEVÄT RAPUKAUSI KESÄ JUHANNUS
Puuroa monessa muodossa Tunti C1
Puuron määritelmä Puuro on viljasta tai muusta raaka-aineesta vedessä tai maidossa keittämällä tehty paksuhko, juokseva ruoka. Puuroa voidaan valmistaa myös muilla tavoin. Mausteena voidaan käyttää valmistuksessa vaikkapa suolaa. Kuva: http://raisio.materials.fi/
Puuron historia Esi-isämme käyttivät ravinnokseen juuria, marjoja ja metsänriistaa. Sattumalta löydettyjä viljan jyviä syötiin sellaisenaan. Ajan mittaan opittiin tulen teko ja kokeiltiin jyvien paahtamista Paahdetuista jyvästä kuori irtosi helposti hieromalla jyvää kiveä vasten. Näin saatiin aikaan rouhetta, josta ryhdyttiin keittämään puuroa Kuva: Leipätiedotus ry
Kivikaudesta nykypäivään 1990-luvun lopulla kauppoihin tulivat pikapuuropussit, joissa on kerta-annos kaurahiutaleita, sokeria ja makuaineita kuten kuivattua hedelmää. 2000-luvun alussa tulivat terveyspuurohiutaleet, joissa on kauralesettä ravintokuitujen saannin lisäämiseksi. Kuvat: http://raisio.materials.fi/
Puuro Puuroa on perinteisesti syöty enimmäkseen aamu- tai iltapalana mutta myös lounaalla tai päivällisellä. Varsinkin vispi- ja riisipuuroa tarjotaan usein jälkiruoaksi. Puuroon saatetaan laittaa voita, kaakaota, sokeria, maitoa, hilloa, tai se voidaan syödä kiisselin kera. Riisi- ja mannapuuron päälle ripotellaan usein kanelia.
Puuron edut Puurossa on hyvää energiaa Puuro pitää kylläisenä Puuro hellii sydäntä Puuro pitää vatsan onnellisena
Tunnetko kotimaiset viljat? Ohra Ruis Kaura Vehnä Kuvat: http://raisio.materials.fi/