Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Samankaltaiset tiedostot
Mono- ja stereoääni Stereoääni

1. Perusteita Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

Alla olevassa kuvassa on millisekunnin verran äänitaajuisen signaalin aaltomuotoa. Pystyakselilla on jännite voltteina.

Matinkylän harjoitushallin (MK2/MK3) äänentoiston pikaopas

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT

1 Diskreettiaikainen näytteistys. 1.1 Laskostuminen. Laskostuminen

Juha Henriksson. Digitaalinen äänentallennus Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin Näytteenotto analogisesta signaalista DA-muuntimet 4

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi

Digitaalinen audio & video I

Digitaalinen audio & video, osa I. Johdanto. Digitaalisen audion sovellusalueet. Johdanto. Taajuusalue. Psykoakustiikka. Johdanto Digitaalinen audio

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.

puheen laatu kärsii koodauksesta mahdollisimman vähän. puhe pakkautuu mahdollisimman pieneen määrään bittejä.

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Johdatus digitaalitekniikkaan

Laskuharjoitus 4 ( ): Tehtävien vastauksia

Digitaalinen audio

Digitaalinen signaalinkäsittely Johdanto, näytteistys

Tytärkortin digitaaliset tulot/lähdöt G1: Koaksiaalilähtö G2: Koaksiaalitulo G3: Optinen lähtö G4: Optinen tulo

11. kierros. 1. Lähipäivä

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

Digitaalinen audio & video, osa I

Kanavointi ja PCM järjestelmä

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel

DIGITAALINEN ÄÄNITYS DIGI 003- TYÖASEMALLA JA PRO TOOLS- OHJELMALLA

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

Yleisäänentoistojärjestelmän osat

Sijoita D 3020 tukevalle, tasaiselle alustalle. Älä aseta laitetta pehmeälle alustalle esimerkiksi matolle.

SGN-4200 Digitaalinen audio

Virheen kasautumislaki

Realtek HD Audiohallinta Käyttäjän opas Vistakäyttöjärjestelmälle

Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen

LUT CS20A0650 Meluntorjunta 1. Tsunamin synty LUT CS20A0650 Meluntorjunta

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY

Tietoliikennesignaalit & spektri

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

S Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

Kanavointi ja PCM järjestelmä. Kanavointi pakkaa yhteyksiä johdolle

T DSP: GSM codec

Marantz CDR310 - pikaohje

Digitaalinen Audio & Video I

Äänitiedostoista. 1 Äänen tallentaminen

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut

Signaalien datamuunnokset

6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V Transistorin virtavahvistus Transistorin ominaiskayrasto Toimintasuora ja -piste 10

Radioamatöörikurssi 2016

Käyttöohje TUBE CONDENSER MICROPHONE T-47. Vacuum Tube Condenser Microphone

aktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi

Åbo Akademi klo Mietta Lennes Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Etäkokouksen onnistumisen välttämätön edellytys on kuulla ja tulla kuulluksi. Ympäristö saattaa olla avotoimisto, auto, mikä tahansa muu kuin

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA

Kaiuttimet. Äänentoisto. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

Flash AD-muunnin. suurin kaistanleveys muista muuntimista (gigahertsejä) pieni resoluutio (max 8) kalliita

Data/videoprojektorit 1. vrk. seur. vrk. viikko. XGA Data/videoprojektori ANSI lumen, zoom objektiivi

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Tuotetiedot C: Asennus

Vahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

Kurssin perustiedot. ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet. Tämän viikon aiheet. Tiedonsiirron perusteita. Tiedonsiirron rakenneosat

Surround. Äänitys ja miksaus LFE-kanava 5.1. Mitä tarvitaan? 5 pääkaiutinta aktiivikaiuttimet passiivikaiuttimet + surround-vahvistin

Frontrow ToGo käyttöohje Frontrow ToGo äänentoistojärjestelmä KÄYTTÖOHJE

Induktiosilmukkavahvistimen tulee toistaa kaikki samat äänet mitä kaiuttimista toistetaan (mm.tietokone, langaton mikrofoni, digiboxi).

Tiedonkeruu ja analysointi

PVA-CSK PAVIRO -kuulutuskojesarja

U-REMIX USB RF 2 RF 1 POWER

Lähettimet ja vastaanottimet

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Tiedonkeruu ja analysointi Panu Kiviluoma

Puheenkoodaus. Olivatpa kerran iloiset serkukset. PCM, DPCM ja ADPCM

Äänen eteneminen ja heijastuminen

Vastaa vain neljslsln tehtslvslsln. Voit valita viidestsl vaihtoehdosta neljsl mieleistiisi.

8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 10. POWER-merkkivalo 11. PAL-merkkivalo 12. Kanavavalitsimen kytkin 13. VIDEO-TULO

Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

Aktiivinen meluntorjunta

M2A Suomenkielinen käyttöohje.

Radioamatöörikurssi 2017

Perusmittalaitteet 2. Yleismittari Taajuuslaskuri

Laitteita - Yleismittari

KRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali

Phono:47k 200 pf, Aux (Line): 10 kohms ASB312 kaiutinjakaja 2tie stereo 25,90

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti

Sekvensseri. Otto Romanowski TeknoDida 2008

VIM RM1 VAL / SKC VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx / BL 1(5)

Transkriptio:

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa: 1. Taajuusvaste (Frequency Response) 2. Dynamiikka (Dynamic Range) 3. Signaali-kohina suhde (Signal-to-Noise Ratio)

Taajuusvaste Tallennettujen taajuuksien kattama alue: Tyypillsesti 20-20000 Hz, joka on hyväkuuloisen ihmisen (lapsen) havaitsema alue. Puheelle riittää 50-10000 Hz.

Dynamiikka Hiljaisempien ja äänekkäimpien äänten erotus. Yleensä logaritmisella asteikolla ja mittayksikkönä desibeli (db). Ihmisen kuulo n. 120 db ja esim. CD n. 96 db.

Signaali-kohina suhde Tyypillisesti laitteiston aiheuttaman hälyn amplitudin suhde signaalin amplitudiin. Digitaalisessa äänessä ns. kvantisointikohinan suhde maksimaaliseen amplitudiin. Käytännössä äänitystilan hälyn suhde äänitettävän signaalin amplitudiin.

Tyypillisiä arvoja: Laite/lähde Taajuusvaste Dynamiikka Puhe < 10000 Hz 30-40 db Analoginen nauha < 15000 Hz 45 db DAT < 24000 Hz 96 db Dig. puhelin < 4000 Hz 48 db

Äänityslaitteet ÄÄNI!!! C-kas. Mikrofoni Esivahvistin DAT CD HDD Ulkoinen energianlähde (esim. ns. phantom)

Mikrofonit Kaksi tavallisinta tyyppiä ovat: 1. Dynaaminen mikrofoni 2. Kondensattorimikrofoni

Dynaaminen mikrofoni Koostuu kalvosta ja kelasta, joka on magneetin ympäröimä. Tavallisen kaiuttimen kaltainen, mutta toiminta käänteinen = tuottaa sähköä äänestä. Ei tarvitse ulkoista energianlähdettä. Raskas rakenne = heikompi taajuus- ja amplitudivaste -> ei herkkä ulkoiselle hälylle.

Kondensaattorimikrofoni Ohut kullalla tai nikkelillä päällystetty kalvo joka lähellä vastaavaa kiinteää taustalevyä - järjestelmä polarisoidaan ns. phantomjännitteellä (48 V). Ääniaallon liike muuttaa järjestelmän kapasitanssia. Rakenne kevyt = tarkka taajuus- ja amplitudivaste = herkkä ulkoiselle hälylle.

Mikrofonin taajuusvaste

Mikrofonin taajuusvaste

Mikrofonin suuntaavuuden vaikutus

Äänitystekniikka Laitteitakin tärkeämpää! Äänitystila Mikrofonin asettelu Puhujan käsittely

Ympäristön melu

0 Puhetta metri mikrofonista 33 0 3.40472 Time (s) 00 0 0 3.40472 Time (s)

Puhetta 2 metriä mikrofonista 5000 0 0 3.11564 Time (s)

Kaiuton huone 000 0 0 3.34367 Time (s)

Äänentallennuslaitteet Analogiset laitteet: magnetofoni, äänilevy Digitaaliset laitteet: DAT nauhuri, CD-levy

Digitaaliset tallentimet DAT (Digital Audio Tape) Minidisk Tietokone: HDD, RAM, CD-R, DVD,...

DAT 48 khz / 16 bit Yleensä laadukas etuvahvistin Hyvä A/D-konvertteri Kallis, monimutkainen mekaanisesti, vanhanaikainen

Minidisk Kompressoi ääntä = hävittää informaatiota Huonot etuvahvistimet Huonot A/D-muuntimet Halpa ja kätevä

PC Kaikki mahdollinen leluista ammattilaitteisiin ja tieteellisiin instrumentteihin. Halvat äänikortit huonoja tallennukseen! Tulevaisuuden ratkaisut kannettavia vailla liikkuvia osia!

Digitaalinen ääni Koostuu binäärisistä luvuista, so. 0 ja 1. Helppo siirtää ja kopioida informaation säilyessä identtisenä. Mutta miten kahdesta arvosta jatkuvaan signaaliin?

PCM Pulse Code Modulation binäärilukujen hahmoa muunnellaan analogisen signaalin mukaisesti: 1. Signaali alipäästösuodatetaan analogisesti 2. Signaali muunnetaan numeeriseksi; A/Dmuunnos.

A/D-muunnos 1. Signaalin amplitudi mitataan tietyin aikavälein = näytteistys (sampling). 2. Näytteet koodataan - kvantisoidaan - amlitudia vastaavaksi binääriseksi luvuksi.

Kvantisointi Annetaan N-bittinen binääriluku jokaiselle hetkittäiselle signaalin amplitudille: Jos N on 1, voidaan koodata esim. positiiviset ja negatiiviset arvot... Jos N on 8 saamme jo 256 eri arvoa. Jos N on 16 arvoja on jo 65536

Kvantisointikohina

Näytteenottotaajuus

Digitaalinen kuva http://micro.magnet.fsu.edu/primer/digitalimaging/digitalimagebasics.html

Näytteenottotaajuus

Resoluutio

Bittisyvyys

Linkkejä: Äänitystekniikkaa: http://www.historicalvoices.org/oralhistory/audio-tech.html Digitaalinen signaalinprosessointitutoriaali: http://www.dsptutor.freeuk.com/ Digitaalinen kuva: http://micro.magnet.fsu.edu/primer/digitalimaging/digitalimagebasics.html Kaikki mahdollinen: http://www.google.com/