Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi"

Hannu Lahti
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Antti Silvennoinen Tel

2 Päivän ohjelma: Käsitteen avaaminen Et, palaverit, suunnittelu Aikataulut Erilaiset tuotannot ja niiden resurssit Puhe vs. Musiikki Ebu tasot

3 Mitä on äänisuunnittelu televisiossa?

4 Äänisuunittelun etymologia Englanniksi sounddesign

5 Ääni: Ääni on mekaanista aaltoliikettä, joka etenee väliaineessa.

6 Äänen korkeuden eli taajuuden yksikkö on hertsi (Hz). Taajuus kertoo ääniaaltojen värähtelyjen lukumäärän sekunnissa. Mitä nopeammin ääniaallot värähtelevät, sitä korkeampana ääni kuullaan. Ihmisen korva erottaa yleensä taajuuksia Hz

7 Äänen voimakkuutta kuvataan intensiteetin tai intensiteettitason avulla. Äänen intensiteettitason yksikkö on desibeli (db). Normaalikuuloisen ihmisen kuulokynnystaso, eli hiljaisin ääni, jonka hän kuulee, on 0 20 db:n välillä. Metrin päästä kuunneltuna kuiskaus on noin 30 db:n ja tavallinen puhe noin 60 db:n tasolla

Normaalikuuloisen ihmisen kuulokynnystaso, eli hiljaisin ääni, jonka hän

8 Suunnittelu, design: tarkoittaa esineen, tai muun kohteen käytettävyyden ja muodon suunnittelua ja/tai sen valmistusta.

9 : tv-ohjelman äänellisen muodon taiteellista ja teknistä suunnittelua

10 Suunnittelu lähtee yleensä: Käsikirjoituksen lukemisella(mikäli on), konseptin tutkimisella ja palaveeramisella.

11 Tuottajan ja ohjaajan kanssa pyritään saamaan yhteinen käsitys siitä mitä tehdään.

12 Tv-ohjelmia voidaan tehdä eri tavalla: 1-kamera ryhmä. Sis. kuvaajan, äänittäjän ja toimittajan. 1kpl kamera, kevyt valosetti, kevyet äänikamat. Studiotuotanto. Sis. kuvaajan(valosuunittelija), 2-8 kameramiestä, valomiehet, kuvatarkkailijan, kuvamiksaajan, kuvanauhoittajan, kuvaussihteerin, käyttömestarin, äänisuunittelijan, 1-4 äänitarkkailijaa jne.

13 Ulkotuotanto: ulkotuotantoauto + kuvaajan(valosuunittelija), 2-8 kameramiestä, valomiehet, kuvatarkkailijan, kuvamiksaajan, kuvanauhoittajan, kuvaussihteerin, käyttömestarin, äänisuunittelijan, 1-4 äänitarkkailijaa jne.

14 Ajan, miehistön ja välineistön määrän ratkaisee siis tarve. Mitä, missä, milloin, miksi?

15 Jos lähdetään tekemään ulkotuotantoa, yleensä paikkaan käydään tutustumassa etukäteen. Ylen tuotantokielessä tätä sanotaan ET:ksi. Etukäteistutkimus. Sillä saadaan selville useita seikkoja: ajomatka/aika, majoitustarve, tarvittava sähkö, tarvittavat kaapelivedot, akustiikka, häiriötekijät(tie lähellä?) jne.

Sillä saadaan selville useita seikkoja: ajomatka/aika, majoitustarve,

16 Sisältö + tuotannolliset tarpeet= Ääni-rakennusajan tarve, miehistön lukumäärä, kaluston tarve, mahdollinen jälkityö jne.

17 Suunittelu ilmenee: Kanavalistana, stagekarttana, teknisenä piirrustuksena(skemana).

21 Tuotantotavat: Suora lähetys Suoranomainen taltiointi Taltiointi

22 Suora lähetys: On air, ei mahdollisuutta ottaa virheitä uusiksi Yleensä suorat lähetykset valmistellaan hyvin etukäteen: harjoitellaan riittävästi, luodaan varajärjestelmiä.

23 Suoranomainen taltiointi Tehdään yleensä studiossa, jossa harjoitellaan ja sen jälkeen taltioidaan. Ääni miksataan valmiiksi kuvanauhalle. Yleensä tehdään puheohjelmien ollessa kyseessä

24 Taltiointi Jos tehdään studiossa, on mahdollisuus poistaa esiintyjien virheitä uudelleenotoilla(budj. rajoissa). Jos taltioidaan esimerkiksi konsertti, jossa on maksava yleisö, tilanne muuttuu suoranlähetyksen kaltaiseksi. Ei voida ottaa uudelleen. Yleensä taltioinnin jälkeen on jälkityöaikaa.

25 Jälkityöt Dokumentaarisessa/elokuva-työssä tehdään yleensä jälkitöitä. 1-kamera työssä äänittäjä pyrkii äänittämään mahd.hyvin materiaalin. Jos tallennetaan suoraan kameralle, niin puomi toiselle raidalle, langattomat toiselle raidalle.

26 Jälkityöt Leikkauksen jälkeen ääni käsitellään. Työvälineenä yleensä Protools. Puheraidat siivotaan, lisätään mahd. ambienssit, tehosteet, musiikki. Nauhoitetaan mahd.speakit.

27 Jälkityöt Musiikki taltioidaan konserteista yleensä moniraitaisena. Musiikki miksataan ja summataan takaisin kuvanauhalle. Tämän jälkeen tuotos leikataan.

28 Ääni kuvassa Jos tehdään draamaa, mikrofonit ei saa näkyä. Jos tehdään dokumentaarista tuotantoa, mikrofonit voi olla näkyvillä(solmiomikki). Mikrofonien sijoittelu on kriittistä, kuvan kanssa joudutaan tekemään kompromisseja. Tämä siksi, koska kuva on kallista.

29 Sananen mikrofoneista Paljon käytetty mikrofonityyppi on lavalier-mikrofoni. Sitä on langattomana ja langallisena. Puhutaan yleensä solmio/nappimikistä. Saadaan sijoitettua kätevästi esim. puvun solmioon. Tällöin äänikuva on läheinen ja esim. kaikusa tila ei kuulu niin paljon.

30 Lavalier mikki

31 1-kamerapuolella ja elokuvassa paljon käytetty mikrofonityyppi on haulikkomikrofoni. Se on erittäin suuntaava ja sillä poimitaan ääntä yleensä puomittamalla. Sopivasti lähelle vietynä haulikkomikrofoni poimii puheen, tehosteet ja ambienssin.

32 Haulikkomikrofoni

33 Puhe vs. Musiikki Tv-ohjelmien äänessä pyritään sujuvaan dynamiikkaan. Ts. puhe ja musiikki tulisi miksata sopivalle tasolle toisiinsa nähden(musa 6db hiljemmällä). Tarkoituksena se, että katselija/kuuntelijalla olisi mahd. hyvä katsomiskokemus. Jos esim. musiikki on miksattu kovemmalle suhteessa puheeseen, se ikäänkuin pomppaa esille.

34 Dynamiikasta Yleensä tv:ssä ei voi olla suuria dynamiikan vaihteluita vrt. elokuva. Kotikuunteluolosuhteet ei ole vakioitu. Broadcasting-puolella on tasosidonta.

35 Ebu(European broadcasting union) standardi on -18dbfs. Mittaroinnista: 1khz vinku ajetaan -18dbfs Ohjelman keskimääräinen taso vaihtelee -18 ja -12dbfs välillä. Huiput -6dbfs

36 Tämä tehdään siksi, että katsoja/kuuntelijalla olisi mahdollisimman hyvä kokemus.

37 Kuvan ja äänen synkronista Synkka-asiat on yksinkertaisia: kuva on äänen kanssa joko synkassa tai sitten ei -Paul JyräläTv-työssä on hyvä tarkastaa synkronisaatio, koska erilaiset kuvalaitteet yleensä viivästää kuvaa. Toisaalta, kuinka moni ohjelma on digiboxista tullessa synkassa????????

38 Stereo vs. monikanavaääni(5.1)

Samankaltaiset tiedostot

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.

Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013