Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen
|
|
- Viljo Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AALTO-YLIOPISTO Insinööritieteidenkorkeakoulu Kon Kokeellisetmenetelmät Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen Koesuunnitelma Ryhmätyö TimoHämäläinen MikkoKalliomäki VilleKallis AriKoskinen DaiTrinh Palautuspäivämäärä:
2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO AKUSTIIKKA SULJETUNTILANAKUSTIIKKA TOTEUTUS MITTAUSMENETELMÄT KOEJÄRJESTELY MITTALAITTEISTO AIKATAULU TURVALLISUUSSUUNNITELMA VIRHETARKASTELU...10 LÄHTEET...12
3 1. Johdanto Kunmusiikkiakuunnellaankotistereoistaolohuoneessa,ontälläkuuntelutilalla merkittävä vaikutus kuuntelukokemukseen. Normaalitilanteessa korva vastaanottaasekäsuoria,ettäheijastuneitaääniaaltoja.suoranääniaallotovatlähimpänä sitä informaatiota, mikä alkuperäisessä tallenteessa on. Heijastuneet ääniaallot taas kulkevat erirajapintojenkauttajavaimenevatnäidenominaisuuksienmukaisesti,kunneslopultasaapuvatviiveelläkorvaan.tämäviiveelläkorvaantullut äänikoetaanjälkikaikuna.tilanteestariippuenvoijälkikaikuollapositiivinenilmiö.liiallinenjälkikaikuonkuitenkinepäsuotuisatilanne,silläihmisenaivojen on mahdotonta paikallistaa ääniä enää ja äänen erottelevuus, dynamiikka ym. ominaisuudetkärsivät. 2. Akustiikka Onolemassasuosituksia erijälkikaiunta-ajalleeritiloissaja käyttöolosuhteissa. Tässätutkimuksessaemmekuitenkaankeskityhuoneenakustiikkaan,vaantutkimmeerimateriaalienkykyävaimentaaeritaajuusalueillatapahtuvaaäänenvärähtelyä.Ajatuson,ettätämänperusteellasaadaanvoimakkaastikaikuvaahuonettakäsiteltyäsiihensuuntaan,jossakuuntelukokemusonselkeämpi,dynaamisempi,erottelevampijasyntynytäänikenttäehyt. Äänionväliaineenpitkittäistätaipoikittaistaaaltoliikettä.Väliainevoiollakiinteässä, nestemäisessä tai kaasumaisessa olomuodossa. Ääniaaltojen nopeuteen vaikuttavat väliaineen massa ja elastisuus. Kiinteillä aineilla jäykkyyttä kuvaa kimmokerroin; ilmassa kimmokerrointa vastaava arvo saadaan paineen ja adiabaattisen kaasulain kertoimen tulona. Ilmassa liikkuvan ääniaallon tapauksessalämmönsiirtymistäeitarvitseottaahuomioon,koskaääniliikkuuniinnopeasti,ettälämpöeiehdisiirtyäaaltoliikkeensynnyttämienpaine-erojenvälillä. Äänennopeudellekaasussavoidaanjohtaakaava: = (1) Kaavaosoittaa,ettääänennopeuskuitenkinriippuuympäristönlämpötilastaja moolimassasta, johon puolestaan vaikuttaa ilmankosteus. Ympäristön paine ei vaikuta äänennopeuteen kaasussa. Lämpötilan kasvaessa myös äänennopeus kasvaa, ilmankosteuden kasvaessa moolimassa kasvaa ja äänennopeus puolestaanpienenee.[2,s.1-7.] Ääntämitattaessaoleellisiasuureitaovatteho,intensiteettijaäänenpaine.Intensiteettikuvaaenergiavirtaapinta-alanläpi.Äänenpainettakäytetäänäänenmittarina,koskaihmistenkuuloelimetovatherkkiäpaineelle.Sitäonmyöshelpompi mitatakuinintensiteettiä.impedanssinjamitatunäänenpaineenavullavoidaan laskeaintensiteetti.impedanssionääniaallonpainekomponentinjanopeuskomponentinamplitudiensuhde.painejaintensiteettiovatyhtäsuuria,josmitataan yhtäääniaaltoa.useammanääniaallonesimerkiksialkuperäisenääniaallonheijastusten vaikuttaessa paine ja intensiteetti saavat eri arvot. Kaikkia suureita
4 mitataandesibeleinäjohonkinkontrolliarvoonverrattuna,esimerkiksi20µpa.[2, s ] Josäänisaaedetävapaastiäänilähteestä,äänenintensiteettipieneneeetäisyyden neliönä,koskapinta-ala,jolletehojakautuu,kasvaaetäisyydenlisääntyessä[1,s. 9].Mittauksiatehtäessääänilähteenjamittalaitteenetäisyydelläonsiismerkittävävaikutusmittaustuloksiin.[2,s ] Kuva1.Äänenintensiteetinheikkeneminenetäisyydenneliönä[1,s.9]. Koskaäänenpainejaäänentaajuusvaikuttavatäänenvoimakkuudenaistimiseen, senmittaaminenonongelmallista.mittalaitteenonkinannettavaarvioitujatuloksia, jotka saavutetaan painottamalla eri absoluuttisen äänenpaineen taajuuksia. Riippuenäänenpaineestakäytetäänkuvassaesitettyjäerilaisiapainotuskäyriä eli -suotimia. Jotta tulokset olisivat tarkoituksenmukaisia, mittauksissa tulee varmistaa,ettäääniaallostamitataanvähintäänyksijakso.mittajaksoavoisäätää mittalaitteissasiten,ettälyhyellävasteellasaadaantietoapienistääänenvoimakkuudenvaihteluistajapitkällävasteellakeskiarvotettutulos.[2,s ]
5 Kuva2.Äänenvoimakkuudenmittauksessakäytettäviäpainotuskäyriä[1,s.39]. Kuva3.Ihmisenkuuloaluejaäänenvoimakkuuseritaajuuksilla[1,s.51] Ihmisten kykyä aistia ääniä koskevaa tutkimusta kutsutaan psykoakustiikaksi, jokaonakustiikkaanverrattunasubjektiivistajatäysinkokeellistatutkimusta[2, s ]. Ihmisen kuuloalue ulottuu keskimäärin 20 Hz:stä Hz:n. 20:n ikävuodenjälkeenylärajaontippunut16000hz:njalaskeesiitäaina000hz:n astiihmiseneliniänaikana.kutenkuvastavoidaannähdä,korkeattaajuudetvoi kuullapienemmällääänenpaineellakuinmatalatäänet.pieninkuultavissaoleva äänenpaineon10-5 Pajakipukynnyson64Pa:nkohdalla.Semitenvoimakkaana ääniaistitaan,onvaikeastimitattavasubjektiivinensuure,eikäriipupelkästään ääniaallonamplitudista.eritaajuksiset,muttaäänenpaineeltaanyhteneväisetääniaallot,aistitaanvoimakkuudeltaaneriävinä.tämäominaisuusonesitettykuvan
6 voimakkuuskäyrinä. Yli 000 Hz:n kohdalla käyrä aloittaa aaltomaisen liikkeen,jokajohtuukorvakäytävässäominaisvärähtelytaajuudesta.[2,s ] Ihmisenkuuloaistinerottelukykyonkeskimäärinnoin12.5Hzeli,joskahdeneri ääniaallon taajuuksien ero on alle tämän, ei ihminen kykene erottamaan ääniä toisistaan[2,s.71-75].ihmisenkuuloelimetaistivatheijastuneetääniaallotalkuperäistäääniaaltoavahvistavana,josniidenvaihe-eroonalle30ms.sitäsuurempivaihe-eroaistitaankaikuna.tätenonpäädytty20ms:nihanteelliseenmaksimiviiveeseen.[2,s.105.] 2.1. Suljetun tilan akustiikka Useinäänilähteitävoiollauseampiataiäänilähdeeiolevapaassatilassa,jolloin äänieikäyttäydyyksinkertaisillakaavoillaennustettavallatavalla.josääniaaltojentehoonsamaesimerkiksi,kunsamaasignaaliasoitetaankahdestakaiuttimestataiääniaaltoheijastuujayhdistyyviereiseenaaltoonpaineetsummautuvat.josääniaallotovatsamassavaiheessa,äänenpainetuplaantuu,josääniaallot ovatvastakkaisissavaiheissa,äänenpaineetkumoavattoisensa.josääniaaltoheijastuuuseitakertojajayhdistyyheijastumattomaanaaltoon,ääniaallotpoikkeavattoisistaanintensiteetiltään,amplitudiltaanjaaallonpituudeltaan,jolloinsyntyväsumma-aaltoonvääristynytversioäänilähteensynnyttämästäaallosta.[2,s. 20.] Kaikuna tunnettu äänten heijastuminen on kuuntelukokemuksen kannalta jossainmäärintoivottua,muttaaiheuttaauseinongelmia Suljetussatilassaääniheijastuutasaisistapinnoista,siroaaepätasaisistapinnoista ja osittain absorboituu pintamateriaaleihin. Heijastuneet ääniaallot aistitaan viiveestä riippuen alkuperäisten ääniaaltojen lisääntyneenä voimakkuutena ja kaikuna. Pintojen muodolla ja materiaaliominaisuuksilla voidaan vaikuttaa heijastumisen ja absorbtion suhteeseen ja siten saavuttaa toivottu kuuntelukokemus.[2,s ] Eri materiaaleille on määritetty absorptiokertoimia, jotka määrittävät kuinka suuriosaäänienergiastaabsorpoituumateriaaliinjakuinkasuuriosaheijastuu takaisin tai läpäisee materiaalin. Kertoimet vaihtelevat eri äänentaajuuksilla. Korkeataajuuksinen,ylikHz,äänienergiaabsorboituuumyösilmaan.Erityisesti ilmankosteusjapienetpartikkelitvaikuttavatilmanabsorptiokykyyn.näitätaajuuksiamitattaessaonkinerityisentärkeäätietäämuutoksetilmankoostumuksessa.[2,s ] Äänenabsorptiomateriaalitvoidaanjakaakahteenperustyyppiin:huokoisetvaimentajatjaresonoivatvaimentajat.Huokoisillavaimentajilla,esimerkiksimatoilla,verhoillataimuillapehmeillämateriaaleilla,vaimentumismekanismionkitka, johon vaikuttavat nopeuskomponentti ja vaimentavan materiaalin pinta. Koska kitka riippuu nopeuskomponentista, vaimentimen sijoittelu suljetussa tilassa mahdollisestiolevaankovaanpintaannähdensekävaimentimenpaksuusvaikuttavat voimakkaasti absorptiokykyyn. Nopeuskomponentti lähestyy nollaa voimakkaastiheijastavaapintaalähestyttäessä.nopeuskomponenttisaamaksimiarvonneljäsosa-aallonpituudenpäässäpinnasta elitehokasvaimennintuleesijoitellataimitoittaasiten,ettäjotainaallonpituuttatehokkaastivaimentavaamateriaaliaonoltavasopivallaetäisyydelläheijastavastaseinästä.kitkanarvokasvaa pinta-alansekääänentaajuudenfunktiona,jotenmatalientaajuuksienvaimenta-
7 miseenvaaditaanlaajapinta-alaja sopivaetäisyysheijastavasta seinästätaieri mekanismillatoimivavaimennin.[2,s ] Resonoiva vaimennin muuntaa äänienergian painekomponenttia resonoivan elementinvärähtelynäilmeneväksikineettiseksienergiaksisekälämpöenergiaksi. Tyypillisessä, kuvassa esitetyssä, rakenteessa resonoiva paneeli asetetaan sopivalleetäisyydellekiinteästäpinnastasiten,ettäelementtivoivärähdellävapaasti.tehokkaastivaimentuvaäänentaajuusriippuuresonoivanelementinmassastasekätaaksejäävästäilmavälistä.erimekanismeintoimiviavaimentimiayhdistelemälläsaadaanaikaanlaajallaaallonpituusalueellatoimivavaimennin.[2,s ] KuvaTyypillinenresonoivavaimennin[1,s.209). Resonoivan ohuen paneelin ominaistaajuudelle voidaan laskea likiarvo seuraavallakaavalla,jossaonpaneelinneliömassajaonilmaväli[2,s.308].: = (2)
8 3. Toteutus 3.1. Mittausmenetelmät Koejärjestelyntavoitteenaontutkiaerieristemateriaalienäänenvaimennusominaisuuksiaeritaajuusalueilla.Mitattavasuurekoejärjestelyssäonäänenpainetaso.Äänenpaineonääniaallonaiheuttamahetkellinenpaineenvaihtelustaattiseen paineensuhteen.äänenpainetasoonäänenpaineentehollisarvonjavertailupaineensuhteenneliönkymmenkertainenlogaritmikahdellakymmenelläkerrottuna. Äänen painetason yhtälö on esitetty kaavassa (3) ja sen yksikkö on äänenpainedesibelidb. = 20lg( ) (3) Äänenintensiteetillämääritelläänääniaallonkuljettamantehonpinta-alaakohti. SenyksikköonW/m 2 Pienin intensiteetti, jonka ihmiskorva kykenee havaitsemaan on2,5 10 W/m 2 Korvan havaitsemalla äänen intensiteetillä ei ole ylärajaa,muttaw/m 2 ylittävänäänenintensiteettialkaatuottaakipuaistimuksiakorvassa.intensiteettitasomääritelläänvertaamallamitattavanäänenintensiteettiästandardinmäärittämäänreferenssitasoonnähden.intensiteettitasonlaskukaava on esitettyä kaavassa (4). Koska ilmassa etenevän ääniaallon lähteenä on yleensä pistelähde, muodostuu aallosta palloaalto. Äänen energia jakautuu näinollenpinta-alalle,jonkasuuruusonr Intensiteettitaso = (10) log ( 0, ) (4) Aina intensiteetin kasvaessa 10-kertaiseksi, intensiteettitaso kasvaa 10 desibeliä. Näin ollen intensiteetin lisääntyminen 1000-kertaiseksi tarkoittaa 30 desibelin kasvua intensiteettitasossa. 3.2 Koejärjestely Koejärjestelytoteutetaansuljetussatilassa kuvan mukaisesti.alustavastimittauksetsuoritetaanaaltoyliopistondesignfactorynisossaluentosalissaelistagella.tilantuleeollatarpeeksisuuri,ettääänenkulkuäänilähteenjamittausmikrofoninvälilläolisimahdollisimmanhäiriötöntä.eripinnoiltaheijastuvatääniaallothaittaavatmyösmittaustuloksia,jotenmittalaitteistopitääpystyttääniin,että kaikiltahäiriöiltävältytäänmahdollisimmantehokkaasti Koejärjestelyssätarvittavatmittausvälineetovat: - Windows-pohjainentietokone - REWv5-tietokoneohjelma - Behringerb2031a-studiomonitori - minidspumik-1-mittausmikrofoni Koejärjestelyssämittausmikrofoniasetetaansuurenvaneri-taimuunlevynsisällesamaantasoonlevynpinnankanssasiten,ettämittausmikrofoniavartenporataanensinsopivareikälevyyn.Sekälevyettämikrofoniseisovatomillajalustoillaan,jottaneeivätolekosketuksissatoisiinsa.Näinpyritäänmyösosaltaanvälttymäänhäiriöltämittaustuloksissa.
9 Mitattaviksiäänentaajuusalueiksivalittiin:125,250,500,000,000ja000 Hz. Nämä arvot valittiin kirjallisuudesta löydettyjen aiempien tutkimustulosten perusteella.[1] Äänilähteenä käytetään Behringerin studiomonitoria. Tutkittava kappale asetetaanmikrofonineteenniin,ettäseonäänilähteenjamikrofoninvälissä.tietokoneellajaohjelmistollaohjataankaiuttimestalähtevääääntäjasentaajuutta.samallalaitteistollatallennetaanmittausmikrofonindataarew-ohjelmistonavulla. Mittausmikrofonindatanavullavoidaanvertaillaerimateriaalienäänenvaimennuskykyä. Äänilähteenetäisyysmikrofonistatulleeolla0,5-1m.Lattiastamitattunaäänilähteen tulee olla vähintään 1,5-2 metrin korkeudella, jotta vältytään ääniaaltojen kimpoaminenlattiastamikrofoniin.kaiutinjokoripustetaanroikkumaanvapaastikatostasiltanosturinavullataisenostetaansopivantasonpäälle. Tutkittaviamateriaalejaovatalustavastivaneri,uretaani,styroksilevy,eristysvilla,akryylijavaahtomuovi.Materiaalittarkentuvatvielämyöhemmin,kunerimateriaaliensaatavuudetsaadaanselvitettyä.Tavoitteenaonkuitenkinpyrkiätestaamaan käytettävissä olevan ajan puitteissa mahdollisimman kattavasti useita erilaistamateriaalia. Mitattavanmateriaalinmitatovatnoin30x30cm.Kaikkitutkittavatmateriaalit leikataansamankokoisiksipaloiksi,jottatutkimuksentuloksetolisivatmahdollisimmanyhteneväisiäjakeskenäänvertailukelpoisia.tavoitteenaonmyöskokeilla eri materiaalien paksuuden vaikutusta vaimennuskykyyn. Tämä toteutetaan yksinkertaisestilaittamallauseampisamankokoinenkerroseristäväämateriaalia mikrofoninjaäänilähteenvälille. Koejärjestelynluotettavuudenvarmistamiseksimittauksettoistetaanuseitakertojasamoillaarvoillajamateriaaleilla.Toistojasamoillaarovillatuleetehdävähintäänkymmenenkappaletta.Varmistamallamittaustulostenyhteneväisyyden erimittauskertojenvälilläpyritäänvälttymäänkarkealtasatunnaiseltavirheeltä Mittalaitteisto Signaalinmittaussuoritetaankoetilassa,jokaonesitettykuvassa5.Mittaussuoritetaankoetilassailmanakustointia.Mittaukseenkäytetyttärkeimmätkomponentitonesitettyalla: 1. Windows-pohjainentietokone 2. REWv5tietokoneohjelma 3. Behringerb2031astudiomonitori 4. minidspumik-1mittausmikrofoni
10 Kuva5.Koetilajamittalaitteisto ÄänenaiheuttamiaäänenpaineenintensiteetinmittaukseenkäytetäänsiihensoveltuvaaREWv5tietokoneohjelmaajaminiDSPUMK-1mittausmikrofonia.Mikrofonionkalibroitujasenkalibrointitiedostonladataanvalmistajansivuiltaennenensimmäistämittausta. Mittausmikrofonintavoitteenaonhavaitaäänenaiheuttamiaäänenpaineenmuutoksia. Toimintaperiaate on yksinkertainen. Äänenpaine muuttaa mikrofonin ja kalvontakanaolevantaustalevynvälistäkapasitanssia,jonkamuutosyhdessäpolarisaatiojännitteen kanssa aiheuttaa jännitevarauksen. Tämä varaus siirretään mikrofonin integroidulle äänitasomittarille, joka muuttaa edelleen digitaaliseen muotoon. Tämän jälkeen tietokoneohjelmalla voidaan analysoida saatua dataa taajuusvasteena. Mittausmikrofonintärkeimmätominaisuudetonesitettytaulukossa [3]. Taulukostanähdään,ettämittausmikrofoninmittausalueulottuu20hertsistä20kilohertsiin1dBvirheenrajoissa. Taulukko1.MiniDspUMIK-1mittausmikrofoninteknisettiedot,muokattu[3] Tekniset tiedot Taajuusvaste 20 Hz - 20kHz +/- 1dB, kalibroitu USB Audio USB Audio luokka 1 Resoluutio 24bit 44.1 tai 48 khz Lähdön melutaso -74 dbfs Kaiutinelementtinä käytetään Behringer studiomonitoria b2031a, jonka tärkeimmätominaisuudetonesitettytaulukossa[4].kyseinenstudiomonitorion aktiivikaiutin,jokamuuttaatässätapauksessaäänikortiltasaapuvanlinjatasoisen
11 signaalin (0 1V vaihtovirran) ilmapaineen vaihteluiksi eli ääneksi. Tämä studiomonitorikaiutin sisältää samassa kotelossa kaiutinelementin, aktiivisten 265 teholähteen, Butterworth-neljännen kertaluvun jakosuotimen ja erilliset sisäänrakennetut päätevahvistimet kaiutin elementille. Tulevan signaalin taajuus jaetaan vahvistimille aktiivisuotimilla ennen vahvistusta [5]. Aktiivikaiuttimen jakosuodattimentoiminnanansiostaseeioleriippuvainenkaiuttimentaajuuden mukaan vaihtelevasta kuormasta. Jakosuodatus on tarkempi ja lineaarisempi kuinpassiivikaiuttimessa.kullekinäänialueelleonomavahvistin,jokaeivaikuta toisenäänialueenvahvistukseen.ympäristönlämpötilakuitenkinvaikuttaavahvistimentoimintaanjatämäonotettavahuomioonmittauksensuorittaessa. Kaiuttimen elementtien erilaiset suuntakuviot saattavat aiheuttaa ongelmia. Suuntakuviotmuuttuvatelementinhalkaisijankoonmuuttuessa.Tämätaasvaikuttaaeritaajuuksienintensiteettiin[6]. Monitorin toistokäyrän alue alkaa vasta 50 Hertsistä ja ulottuu 21 kilohertsiin. Tämäseikkaonotettavahuomioonmittauksensuorittaessa. Taulukko2.B2031astudiomonitorinteknisettiedot,muokattu[4] Äänisisääntulot XLR-liitäntä servo-symmetroitu sisääntulo 6,3 mm jäkkiliitäntä servo-symmetroitu sisääntulo Sisäänmenovastus 10 kohm Maks. Sisääntulotaso +22 dbu Kovaääninen Korkeiden äänten kaiutin 22 mm kalotti, ferrofluidijäähdytetty Bassokaiutin 220 mm, polypropylentikalvo Vahvistin 0.1 % THD 140 Wattia Huipputeho 265 Wattia Jakosuodatin Tyyppi aktiivinen, Butterworth-neljännen kertaluku Vastaanottotaajuus 2 khz Järjestelmätiedot Toistokäyrä 50 Hz - 21 khz Äänenpaine max. 116 db 1m (pari) 4. Aikataulu viikko DL vk Koesuunnitelma vk Päivitettykoesuunnitelma
12 vk10ta11 7.tai14.3. Menetelmäesitys vk1011 Mittauslaitteistonhankintajakokoaminen vk12 Mittaus vk13 Analysointi vk14tai tai11.4 Tulostenesitys vk Loppuraportti Koesuunnitelma17.2. Tuloksetanalysoitujaesitystehty4.4.tai11.4.mennessä 5. Turvallisuussuunnitelma Mittausten aikana mittaajien korvat altistuvat testiäänelle, jonka voimakkuus ylittää100db.mittauksenajaksimittaajienkuuloonsuojattava.testattavienmateriaalienkäsitellyssäontarvittaessakäytettäväkäsi-jahengityssuojaimiamateriaaleistairtoavienkuitujentaipölynvuoksi.muutasuoraaterveydellistähaittaa eitestauksenaikanasynny.kokeidenaikanaonsyytänoudattaayleistähuolellisuuttajatarkkuutta. 6. Virhetarkastelu Mittamikrofonin ilmoitettu epätarkkuus on +/-1 db. Kaiuttimen taajuusvaste saattaa hieman muuttua testin aikana komponenttien lämpötilan muuttuessa. Virhesaadaanmitattuakokeenaikanatekemälläkokeenalussajalopussavertailumittaukset,joissahavaitaankaiuttimenantamavirhe. Testitilasaattaaaiheuttaahäiriötätuloksiin.Tietyillätaajuuksillaseinistäheijastuvatääniaallotkumoavattaivahvistavatvastaantuleviaaaltojasuperpositioperiaatteenmukaisesti.Tämänäkyymittatuloksissasiten,ettätietyttaajuudetvaimentuvat. Koejärjestely on pyritty rakentamaan siten, että kyseisten ilmiöiden vaikutusonmahdollisimmanvähäinen.mikrofoninympärilläonlaajaseinäjonka tarkoitusonohjatamikrofonilleainoastaansuoraankaiuttimeltatulevatääniaallot. Kaiutinonkohdistettavakohtimikrofonia.Vääräsuuntaussaattaaaiheuttaatiettyjen taajuuksien vaimentumista. Ennen mittauksia testaan myös, ettei kaiuttimenasentoaiheutahäiriöitämittaustuloksiin. Koepaikallataustahälynvaikutuseliminoidaankäyttämällätarpeeksivoimakasta testiääntä, jolloin taustahälyn maksimivoimakkuus on selvästi alle testiäänen voimakkuuden. Ennen mittausta taustahäly mitataan ja mittauksissa käytetään kaksikertaakovempaatestiääntä. 10
13 Edellämainitutvirhetekijätpyritäänminimoimaankokeenaikanajanepysyvät muuttumattominakaikkienmittauksienajan,jotenneeivätsitenvaikutavertailtaviinarvoihin.nesaattavatvaikeuttaavertailtavienarvojenhavainnointia. Mikrofonintarkkuus Kaiuttimentarkkuus +/-1dB eiilm. (todennetaanmittauksenyhtedessä) 11
14 LÄHTEET [1] F. Alton Everest, THE MASTER HANDBOOK OF ACOUSTICS, Fourth Edition, McGraw-Hill,Yhdysvallat,2001. [2]Howard,D.Angus,J.2001.AcousticsandPsychoacoustics.Secondedition. Oxford:FocalPress. [3] Verkkolehti. Viitattu Saatavissa %20Umik.pdf [4]Verkkolehti.Viitattu Saatavissa df [5]Verkkolehti.Viitattu Saatavissa [6] Verkkolehti.Viitattu Saatavissa 12
6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020
6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020 Juha Jokinen (Selostuksesta vastaava) Janne Kivimäki Antti Lahti Mittauspäivä: 10.2.2009 Laboratoriotyön selostus 21.2.2009 Audio measurements. In this physics assignment
LisätiedotYleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde
Yleistä äänestä (lähde www.paroc.fi) Ääni aaltoliikkeenä Ilmaääntä voidaan ajatella paineen vaihteluna ilmassa. Sillä on aallonpituus, taajuus ja voimakkuus. Ääni etenee lähteestä kohteeseen väliainetta
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotMitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa?
Mitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa? Kun seinät katoavat ja toimistotila avautuu, syntyy sellaisten työpisteiden tarve, joita voi kutsua tilaksi tilassa. Siirrettävillä väliseinillä
LisätiedotMono- ja stereoääni Stereoääni
1 Mitä ääni on? Olet ehkä kuulut puhuttavan ääniaalloista, jotka etenevät ilmassa näkymättöminä. Ääniaallot käyttäytyvät meren aaltojen tapaan. On suurempia aaltoja, jotka ovat voimakkaampia kuin pienet
LisätiedotJohdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio
Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:
Lisätiedot3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.
Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013
Lisätiedot16 Ääni ja kuuleminen
16 Ääni ja kuuleminen Ääni on väliaineessa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. Ihmisen kuuloalue 20 Hz 20 000 Hz. (Infraääni kuuloalue ultraääni) 1 2 Ääniaallon esittämistapoja: A = poikkeama-amplitudi
LisätiedotKaiuttimet. Äänentoisto. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd
Kaiuttimet Äänentoisto Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd d&b audiotechnik Pienet kaiutinjärjestlemät Tärkeintä on ymmärtää tapahtuman vaatiman äänentoistojärjestelmän luonne Valintaan vaikuttavat
LisätiedotFYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio
FYS03: Aaltoliike kurssin muistiinpanot Rami Nuotio päivitetty 24.1.2010 Sisältö 1. Mekaaninen aaltoliike 2 1.1. Harmoninen voima 2 1.2. Harmoninen värähdysliike 2 1.3. Mekaaninen aalto 3 1.4. Mekaanisen
LisätiedotM2A.1000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it
M2A.000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 2 Ω 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 7 6 8 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille Kaiutintasoinen
LisätiedotSuomenkielinen käyttöohje www.macrom.it
MA.00D Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 0 Ω 0 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille Tasonsäätö Alipäästösuotimen säätö Sub Sonic -suotimen säätö Bassokorostuksen
LisätiedotPikaohje Versio 1.1 Huhtikuu 2001 www.behringer.com SUOMI TURVALLISUUSOHJEET VAROITUS: Älä poista kantta (tai takaosaa) sähkäiskuvaaran vähentämiseksi. Sisällä ei ole käyttäjän huollettavia osia; käänny
LisätiedotDigitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu
Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen,
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat
LisätiedotKoesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.
Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen
LisätiedotMikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist
Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste
Lisätiedot3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.
3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.
LisätiedotYLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT
YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT DYNAAMINEN MIKROFONI KONDENSAATTORIMIKROFONI YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT DYNAAMISIA MIKROFONEJA KONDENSAATTORIMIKROFONEJA MIKKIVERTAILUA: DYNAAMINEN MIKROFONI KONDENSAATTORIMIKROFONI
LisätiedotKON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma
KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön
LisätiedotÄänen eteneminen ja heijastuminen
Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä
Lisätiedotaktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä
Profel aktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä PROFEL aktiivikaiuttimet www.profel.fi Aktiivinen High End
LisätiedotKoesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen
KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen Ryhmä 3 Henri Palosuo Kaarle Patomäki Heidi Strengell Sheng Tian 1. Johdanto Materiaalin
LisätiedotAkustiikka ja toiminta
Akustiikka ja toiminta Äänitiede on kutsumanimeltään akustiikka. Sana tulee Kreikan kielestä akoustos, joka tarkoittaa samaa kuin kuulla. Tutkiessamme värähtelyjä ja säteilyä, voimme todeta että värähtely
Lisätiedothavainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä
FYSP0 / K3 DOPPLERIN ILMIÖ Työn tavoitteita havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä harjoitella mittausarvojen poimimista Capstonen kuvaajalta sekä kerrata maksimiminimi
LisätiedotILMANVAIHTOLAITOKSEN ÄÄNITEKNIIKKAA
ILMANVAIHTOLAITOKSEN ÄÄNITEKNIIKKAA Ilmanvaihtolaitokset turvallisuus, energiatehokkuus, puhtaus Lahti 23.3.2012 Tuomas Veijalainen ÄÄNI Ääni on kimmoisessa väliaineessa etenevää paineenvaihtelua. Se etenee
LisätiedotM2A.2000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it
M2A.2000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 5 6 7 8 9 0 2 3 5 6 7 8 9 2 3 5 6 7 8 9 0 2 3 5 6 7 8 9 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille High Level -kaiutintasoinen
LisätiedotTv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi
Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Päivän ohjelma: Käsitteen avaaminen Et, palaverit, suunnittelu Aikataulut Erilaiset tuotannot ja niiden resurssit Puhe vs.
LisätiedotAktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella
Aktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella 1. Esittely 3 2. Lohkokaavio 4 3. Virtalähde 5 4. Versiohistoria: 5 5. Dokumentin julkaisupaikat: 5 Liitteet: Korostus.xls esimerkki Piirikaavio Komponenttien
LisätiedotKoesuunnitelma Kimmokertoimien todentaminen
KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Kimmokertoimien todentaminen Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotPetri Hänninen YLIVIESKATALO AKUSTIIKAN STUDION AKUSTINEN ARVIOINTI
Petri Hänninen YLIVIESKATALO AKUSTIIKAN STUDION AKUSTINEN ARVIOINTI Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Marraskuu 2008 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika
LisätiedotAaltoliike ajan suhteen:
Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,
LisätiedotDigitaalinen audio
8003203 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2005 Tuomas Virtanen Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2 Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot, sekä niissä
LisätiedotRichter. POHDIN projekti
POHDIN projekti Logaritminen asteikko tarkoittaa mitta-asteikkoa, jossa esitetään suureen määrän todellisen arvon sijasta suureen määrän logaritmi. Logaritminen asteikko on hyödyllinen, kun mitattavan
LisätiedotU-REMIX USB RF 2 RF 1 POWER
LANGATON MIKROFONIJÄRJESTELMÄ MIKSERILLÄ MUSIC MIC 1 MIC 2 TONE ECHO USB RF 1 RF 2 SD OFF/ON /V- /V+ MODE IN LOW HIGH MIN MAX POWER KÄYTTÖOPAS VASTAANOTIN/MIKSERI Etupaneeli 1 2 3 13 15 USB MUSIC MIC 1
Lisätiedot8000 Series. Käyttöohje Genelec 8040A- ja 8050Aaktiivikaiuttimet
8000 Series Käyttöohje Genelec 8040A- ja 8050Aaktiivikaiuttimet Genelec 8040A- ja 8050A-aktiivikaiuttimet Yleistä GENELEC 8040A ja 8050A ovat erittäin suorituskykyisiä, kompakteja aktiivikaiuttimia. Ne
LisätiedotSIIRTOMATRIISIN JA ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUS 1 JOHDANTO. Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2
Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2 1 Valtion teknillinen tutkimuskeskus PL 13, 3311 Tampere etunimi.sukunimi @ vtt.fi 2 Wärtsilä Finland Oy PL 252, 6511 Vaasa etunimi.sukunimi
LisätiedotLuento 15: Ääniaallot, osa 2
Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa
LisätiedotTRUTH / Lyhyt käyttöopas Versio 1.0 elokuu 2003 SUOMI TRUTH / TÄRKEITÄ TURVALLISUUSOHJEITA YKSITYISKOHTAISET TURVALLISUUSOHJEET: 1) Lukekaa nämä ohjeet. 2) Säilyttäkää nämä ohjeet. 3) Huomioikaa kaikki
LisätiedotPilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus
Rakenteiden ääneneristävyys Tiiviyden vaikutus äänen eristävyyteen 12.2.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Ilmaääneneristävyys R / Ilmaääneneristysluku R W Rakenteen ilmaääneneristävyys
LisätiedotM2A.4000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it
M2A.4000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 RCAtuloliitäntä (kanavat /2) High Level
Lisätiedot1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus
1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),
LisätiedotYleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)
Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
Lisätiedot3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA
3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA Audiotekniikassa esiintyy suuri määrä käsitteitä, joista monet ovat tuttuja sähkötekniikan ja fysiikan alueilta. Näiden käsitteiden soveltaminen äänitekniikkaan on varsin loogista,
LisätiedotOnnittelemme sinua Gradient Evidence -kaiuttimien valinnasta. Edessäsi on suomalainen huippukaiutin, pitkällisen kehitystyön ja kokemuksen
EVIDENCE KÄYTTÖOHJE GRADIENT EVIDENCE Onnittelemme sinua Gradient Evidence -kaiuttimien valinnasta. Edessäsi on suomalainen huippukaiutin, pitkällisen kehitystyön ja kokemuksen tulos. Tutustumalla tähän
LisätiedotProjektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén
Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotAMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi
Timo Markula 1, Tapio Lahti 2 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi 2 TL Akustiikka Kornetintie 4A, 00380 Helsinki tapio.lahti@tlakustiikka.fi 1 JOHDANTO Melu
LisätiedotPinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC
Pinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC MN-sarja Serie MN-SARJA Nämä ergonomiset mini-pihdit ovat sunniteltu matalien ja keskisuurien virtojen mittaamiseen välillä 0,01 A ja 240 A AC. Leukojen
LisätiedotSGN-4200 Digitaalinen audio
SGN-4200 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2013, periodi 4 Anssi Klapuri Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2! Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot,
LisätiedotEsimerkki - Näkymätön kuu
Inversio-ongelmat Inversio = käänteinen, päinvastainen Inversio-ongelmilla tarkoitetaan (suoran) ongelman ratkaisua takaperin. Arkipäiväisiä inversio-ongelmia ovat mm. lääketieteellinen röntgentomografia
LisätiedotTHE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients
THE audio feature: MFCC Mel Frequency Cepstral Coefficients Ihmiskuulo MFCC- kertoimien tarkoituksena on mallintaa ihmiskorvan toimintaa yleisellä tasolla. Näin on todettu myös tapahtuvan, sillä MFCC:t
LisätiedotHARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla
Tämä työohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tarvittavat laitteet: 2 kpl
LisätiedotHRTFN MITTAAMINEN SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? 1 JOHDANTO 2 METODIT
SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? Marko Hiipakka, Ville Pulkki Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 1, 7 AALTO Marko.Hiipakka@aalto.fi, Ville.Pulkki@aalto.fi
LisätiedotTRUTH B2030A/B2031A. Lyhyt käyttöopas. v
TRUTH / Lyhyt käyttöopas v03 2007-07 TRUTH / Tärkeitä Turvallisuusohjeita 14) Käytä ainoastaan valmistajan mainitseman tai laitteen mukana myydyn cartin, seisontatuen, kolmijalan, kannattimen tai pöydän
Lisätiedot, tulee. Käyttämällä identiteettiä
44 euraavaksi käytämme tilavuusmodulin B määritelmää (katso sivu 4) B =- dp /( dv / V ). Tässä dp on paineen muutos, joka nyt on pxt (,). aamme siten dv yxt (,) p(,) x t =- B =-B. (3.3.3) V x Kun tähän
LisätiedotTapio Lokki, Sakari Tervo, Jukka Pätynen ja Antti Kuusinen Aalto-yliopisto, Mediatekniikan laitos PL 15500, 00076 AALTO etunimi.sukunimi@aalto.
MUSIIKKITALON ISON KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Tapio Lokki, Sakari Tervo, Jukka Pätynen ja Antti Kuusinen Aalto-yliopisto, Mediatekniikan laitos PL 1, 76 AALTO etunimi.sukunimi@aalto.fi Tiivistelmä Musiikkitalo
LisätiedotPinces AC/DC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC
MH-SARJA MH60-virtapihti on suunniteltu mittaamaan DC ja AC-virtoja jopa 1 MHz:n kaistanleveydellä, käyttäen kaksoislineaarista Hall-ilmiötä/ Muuntajateknologiaa. Pihti sisältää ladattavan NiMh-akun, jonka
LisätiedotCASE: KITARAVAHVISTIMEN AB-LUOKAN TEHOVAHVISTIMEN PÄIVITTÄMINEN D-LUOKKAAN
CASE: KITARAVAHVISTIMEN AB-LUOKAN TEHOVAHVISTIMEN PÄIVITTÄMINEN D-LUOKKAAN Case: Upgrading the AB-class audio amplifier of a Guitar amplifier to a class-d audio amplifier Eetu Varis Kandidaatintyö 9.3.2016
LisätiedotSuomenkielinen käyttöohje
M1A.4150 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16
LisätiedotKokonaisuus 11: Ääni Kirjallinen esitys
Kokonaisuus 11: Ääni Kirjallinen esitys Helsingin Yliopisto Fysiikan hahmottava kokeellisuus Karhu, Virtanen, Välkkilä Perushahmotus Äänen tuottaminen ja kuuleminen. Äänen tuottaminen ja kuuleminen on
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotMaks. sähköteho (kw) Suurin virtausnopeus (m 3 /t)
SVE/PLUS/EW/CPC E.C. TEKNOLOGIA SISÄÄNRAKENNETULLA VSD Matalan melutason inline imurit, automaattikäyttöön, jotka on asennettu 40 mm ääntä vaimentavaan akustiseen koteloon jossa on jatkuva paineen seuranta.
LisätiedotIhmiskorva havaitsee ääniaallot taajuusvälillä 20 Hz 20 khz.
3 Ääni ja kuulo 3.1 Intro e1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin
LisätiedotMetra ERW 700. Energialaskuri
Metra ERW 700 Energialaskuri 2013 2 Energialaskuri ERW 700 sisältää monipuoliset laskentaominaisuudet erilaisten virtausten energialaskentaan. Höyryn, lauhteen, maakaasun, ilman jne. ominaisuudet ovat
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
Lisätiedot3.1 PITKITTÄISEN AALLON NOPEUS JA ENERGIA
37 3 ÄÄNI Yksi ihmisen kannalta tärkeimmistä luonnossa esiintyvistä aaltoilmiöistä muodostuu ilmassa etenevistä pitkittäisistä aalloista eli ääniaalloista (sound waves) Tarkastelemme nyt ääntä lähinnä
Lisätiedot2 arvo muuttujan arvolla
Mb Mallikoe Määritä funktion f ( ) arvo muuttujan arvolla a) b) c) k 6 a) Määritä suorien y 0 ja y leikkauspiste b) Määritä suoran yhtälö, kun se kulkee pisteen (, ) kautta ja on yhdensuuntainen suoran
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 1 Aalto köydessä Kohdassa x olevan ainehiukkasen poikkeama tasapainosta y ajan funktiona on y( x, t) Asin( kx t 0) Ketjusääntö: Ainehiukkasen
LisätiedotIlmanvaihdon äänitekniikan opas
Ilmanvaihdon äänitekniikan opas Yleistä Tässä oppaassa käsitellään ilmanvaihdon päätelaitteiden (tulo- ja poistoilmalaitteiden sekä ulkosäleikköjen ja -suuttimien) äänitekniikkaa. Logaritminen asteikko
Lisätiedotaktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä
Profel aktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä PROFEL aktiivikaiuttimet www.profel.fi v1.2 Aktiivinen High
LisätiedotTiedonkeruu ja analysointi
Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala 30.9.2015 ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat
LisätiedotGenelecaktiivikaiuttimet. kotikäyttöön
Genelecaktiivikaiuttimet kotikäyttöön Aktiivikaiutinteknologian edelläkävijä Genelec Oy:n tehdas ja päämaja Iisalmen Luuniemellä Suomalainen Genelec Oy on perustamisestaan 1978 asti erikoistunut huippulaatuisten
Lisätiedot2.2 Ääni aaltoliikkeenä
2.1 Äänen synty Siirrymme tarkastelemaan akustiikkaa eli äänioppia. Ääni on ilman tai nesteen paineen vaihteluita (pitkittäistä aaltoliikettä). Kiinteissä materiaaleissa ääni voi edetä poikittaisena aaltoliikkeenä.
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotÄänitiedostoista. 1 Äänen tallentaminen
1 Äänitiedostoista Äänitiedostot koostuvat joko yksistään musiikista, puheäänestä tai muista äänistä. Äänitiedostojen sisältöjä voidaan tietenkin yhdistää monella tavalla. Esim. puhetta sisältävään tiedostoon
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme
LisätiedotInfraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy
Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa
LisätiedotEMC Säteilevä häiriö
EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä
LisätiedotHARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE
SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi
LisätiedotLinjasäteilijöiden käyttäminen kitarakaiuttimissa Using line arrays in guitar speakers
Linjasäteilijöiden käyttäminen kitarakaiuttimissa Using line arrays in guitar speakers Juho-Pekka Hurskainen Kandidaatintyö 25.4.2017 LUT School of Energy Systems Sähkötekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ
LisätiedotMITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN.
MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN. Arto Rauta 1, Henri Kari 2, Joona Jäntti 2 1 Ecophon Strömberginkuja 2 00380 HELSINKI arto.rauta@saint-gobain.com 2 Insinööritoimisto
Lisätiedota s k e l ä ä n i e r i s t e
askeläänieriste AKTIIVISEN ELÄMÄN ÄÄNIÄ Kävely, tanssi, korkokengät, koneet... Ilman kunnollista askeläänieristystä äänet kantautuvat helposti kerroksesta toiseen. Sen sijaan, että rajoittaisimme äänien
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotAktiivinen meluntorjunta ulkotiloissa
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Aktiivinen meluntorjunta ulkotiloissa Diplomityön tarkastajina ja ohjaajina ovat toimineet prof. Pertti Silventoinen ja TkT Mikko Kuisma Lappeenrannassa
LisätiedotPinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC
Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC MINI-SARJA Pienikokoinen, kompakti sekä erittäin kestävä minipihtisarja on suunniteltu mittaamaan virtoja muutamasta milliampeerista jopa 150 A AC
LisätiedotR = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen
LisätiedotBOOST-100 MASTER V OLUME MIC V OLUME POWER TREBLE BALANCE BASS SUOMI
KARAOKE-MIKSERIVAHVISTIN MASTER V OLUME MIC V OLUME MIC T REBLE MIC B ASS MIC E CHO MIC D ELAY KÄYTTÖOPAS SUOMI Turvaohjeet HUOM! On suositeltavaa kytkeä kaikki tarvittavat laitteet/kaapelit (AV ja kaiutin,
LisätiedotVäliraportti: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari
Väliraportti: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy 2015 Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari Projektin eteneminen Projekti on edennyt syksyn aikana melko vaikeasti. Aikataulujen
LisätiedotLuento 14: Ääniaallot ja kuulo
Luento 14: Ääniaallot ja kuulo Pikajohdanto elastisuusteoriaan Ääniaallot Luennon sisältö Pikajohdanto elastisuusteoriaan Ääniaallot Miksi pikajohdanto? Osa ääniaaltojen käsittelystä perustuu elastisuusteoriaan
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotHarjoitustyö 1. Signaaliprosessorit Sivu 1 / 11 Vähämartti Pasi & Pihlainen Tommi. Kaistanestosuodin, estä 2 khz. Amplitudi. 2 khz.
Signaaliprosessorit Sivu 1 / 11 Harjoitustyö 1 Kaistanestosuodin, estä 2 khz Amplitudi f 2 khz MATLAB koodi: clear; close all; w=[0 1900 1950 2050 2100 4000]/4000; m=[1 1 0 0 1 1]; h=remez(800,w,m); [H,w]=freqz(h,1);
LisätiedotTUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT
TUULIVOIMALAMELU Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Aiheita Nykyiset melun ohjearvot Tuulivoimalamelu ja sen erityispiirteet Tuulivoimalamelun leviäminen ympäristöön
LisätiedotRAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA
RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
LisätiedotLuento 14: Ääniaallot ja kuulo
Luento 14: Ääniaallot ja kuulo Pikajohdanto elastisuusteoriaan Ääniaallot Luennon sisältö Pikajohdanto elastisuusteoriaan Ääniaallot Miksi pikajohdanto? Osa ääniaaltojen käsittelystä perustuu elastisuusteoriaan
LisätiedotAV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen
AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys
Lisätiedot