MARAK 24.10.2013 THL 1

Samankaltaiset tiedostot
MARAK. Minna Piispa 1

MARAK Mikkeli THL 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo Hki

MARAK-RISKINARVIOINNIN TARKISTUSLISTA

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo

MARAK parisuhdeväkivallan riskinarviointi THL 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

T U I J A H E L L S T E N

MARAK moniammatillinen riskinarviointi

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

Monialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi

MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK (Moniammatillinen riskinarviointikokous) OPAS

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

MARAK THL 1

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Itsemurhasta on turvallista puhua

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

MARAK Y H T E I S T Ä T Y Ö T Ä L Ä H I S U H D E V Ä K I V A L T A A N P U U T T U M I S E K S I T U I J A H E L L S T E N

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Lähisuhdeväkivallan kohtaaminen. Naantalin toimintamalli

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Neuvolan käyttäjänopas

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Kunnes väkivalta meidät erottaa?

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

MARAK. moniammatillinen riskinarviointikokous -toimintamalli Suomessa

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Raskausajan tuen polku

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP +

TURVATAIDOT PUHEEKSI

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät

* * A-OSA + + PK3_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE LAPSELLE HAKIJANA HUOLTAJA. 1 Huoltajani tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Rikokset, tuki ja apu.

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa:

Isät turvallisuuden tekijänä

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Kuvaa ei voi näyttää nyt. ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET. Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä

MARAK Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE

+ + OLESKELULUPAHAKEMUS TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN SUORITTAMISTA VARTEN

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

Saa mitä haluat -valmennus

Aktiivisena eläkkeellä

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Heikki Salomaa Minustako auttajaksi?

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

Transkriptio:

MARAK 24.10.2013 THL 1

Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia vakavan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK- työskentelyyn sisältyy: 1. Asiakkaan kanssa tehtävä riskinarviointi (lomake) 2. MARAK- työryhmän laatima turvasuunnitelma 24.10.2013 THL 2

MARAK Tavoitteet Parantaa työntekijöiden välistä yhteistyötä Helpottaa tiedonjakamista Tunnistaa vakavan parisuhdeväkivallan uhrit Parantaa uhrin turvallisuutta Ehkäistä väkivallan uusiutumista Helpottaa avun tarjoamista Vähentää väkivallan seurauksia 24.10.2013 THL 3

MARAK Suomessa Lähtöisin Englannista Suomessa vuodesta 2010 lähtien 8 paikkakuntaa 8 moniammatillista työryhmää 24.10.2013 THL 4

Hyödyt uhrille Avunsaanti helpottuu Eri ammattialojen tarjoaman palvelut Tukihenkilö Lapsen saavat apua Mahdollisuus irrottautua parisuhteesta tuettuna 24.10.2013 THL 5

Hyödyt ammattilaiselle Väkivallan kysyminen ja kartoittaminen helpottuu Väkivallan vakavuus selkeytyy Uhrin ohjaus avun piiriin helpompaa Työmäärä vähenee Jaettu vastuu 24.10.2013 THL 6

Calling for help 24.10.2013 THL 7

24.10.2013 THL 8

MARAK -PROSESSI 24.10.2013 THL 9

MARAK -prosessi Vaihe 1 TUNNISTA UHRI Vaihe 2 RISKINARVIOINTI Vaihe 3 ASIAKKAAN OHJAUS MARAK:iin, (TUKIHENKILÖ) Vaihe 4 TIETOJEN KERUU Vaihe 5 MARAK-KOKOUS JA TIETOJEN VAIHTO Vaihe 6 TOIMENPIDESUUNNITTELU Vaihe 7 SEURANTA Vaihe 8 JÄLKISEURANTA 24.10.2013 THL 10

RISKINARVIOINNIN TEKEMINEN 24.10.2013 THL 11

Riskinarviointilomakkeen tavoite: Auttaa väkivallan uhrien kanssa työskenteleviä viranomaisia ja ammattilaisia tunnistamaan kohonnut väkivallan uusiutumisen riski - parisuhdeväkivallassa, - häirinnän ja vainoamisen yhteydessä - kunniaan liittyvässä väkivallassa. Auttaa ratkaisemaan, mitkä tapaukset ohjataan MARAK:iin ja mitä muuta tukea uhri tarvitsee. Tarjoaa yhteisen työvälineen MARAK:iin kuuluville ja auttaa yhteisen käsityksen muodostamisessa väkivaltaan liittyvistä riskeistä. Auttaa viranomaisia ja ammattilaisia tekemään perustelevissa olevia päätöksiä, jotka pohjautuvat tutkittuun tietoon. Auttaa uhria näkemään oman tilanteensa ja konkretisoi vaaran aukaisee uhrin silmät ja motivoi vastaanottamaan apua 24.10.2013 THL 12

Riskinarviointilomakkeen käyttö Lomake on väkivallan kartoittamisen väline Lomake täytetään kaikkien parisuhdeväkivallan uhrien kanssa; kynnys lomakkeen täyttämiseen oltava hyvin alhaalla Vaikkei lomakkeen täyttämisen ja keskustelun jälkeen olisi tarvetta / uhri ei suostu MARAK:iin, uhri saattaa tästä huolimatta tarvita jotain muuta apua 24.10.2013 THL 13

Ennen kuin alat täyttää lomaketta Selvitä, miten paljon aikaa sinulla ja asiakkaalla on käytettävissä lomakkeen täyttämiseen Huolehdi, että asiakas voi puhua turvallisessa ympäristössä Selvitä asiakkaan yhteystiedot, joihin viranomaiset voivat tarvittaessa turvallisesti ottaa yhteyttä Selvitä epäillyn ja lasten olinpaikat Selvitä asiakkaalle, miksi lomake täytetään Riskinarviointilomakkeen yhteydessä on hyvä selvittää asiakkaalle oman toimialasi luottamuksellisuus- ja tietosuojakäytännöt Ennen, kuin täytät lomakkeen ensimmäistä kertaa, suosittelemme, että luet ohjeet läpi. Lisätietoja osoitteessa: www.thl.fi/vakivalta 24.10.2013 THL 14

Riskitekijät 24.10.2013 THL 15

Fyysinen väkivalta Kysymykset 1, 10, 11, 13, 15, 18, 19 & 23 Fyysistä väkivaltaa ilmenee monissa eri muodoissa; töniminen, lyönnit, aseiden käyttö, tukehduttaminen tai kuristaminen Kiinnitä huomiota: paheneeko väkivalta tapahtuuko sitä aikaisempaa useammin teot muuttuvat vakavimmiksi Pyydä asiakasta kirjaamaan ylös viimeisen vuoden tapahtumat; hyödyllistä on myös pyytää häntä pitämään päiväkirjaa, johon merkitään tapahtumat ja vammat Yritä saada kokonaiskuva teoista; käsillä oleva teko ei välttämättä ole pahin Väkivalta voi kohdistua muihinkin taloudessa asuviin, esim. lapsiin tai lemmikkieläimiin Jos teko on tuore, ohjaa asiakas poliisin luokse ja tarvittaessa hoidattamaan vammat terveydenhuollossa 24.10.2013 THL 16

Fyysinen väkivalta (kysymykset 1, 10, 11, 13, 15, 18, 19 & 23) Onko käsiteltävästä väkivaltatapauksesta aiheutunut vammoja? Tapahtuuko pahoinpitelyä useammin kuin aikaisemmin? Tiedätkö, onko ( ) satuttanut ketään toista? Onko väkivalta pahentumassa? Onko ( ) koskaan kohdistanut väkivaltaa eläimiin tai perheen lemmikkieläimeen? Onko ( ) koskaan käyttänyt asetta tai muita esineitä vahingoittaakseen sinua? 24.10.2013 THL 17

Seksuaalinen väkivalta Kysymys 16 Seksuaalinen väkivalta voi sisältää uhkaamista, pelottelua tai pakottamista seksiin, tahallista kivun tuottamista seksin aikana tai aseiden käyttöä Tarvittaessa ohjaa asiakas poliisin luo ja sairaanhoitoon Mallikysymys: Useat asiakkaani ovat kertoneet, että heidän kumppaninsa/exkumppaninsa on sanonut tai tehnyt sellaisia seksuaalisia asioita, joista heille on tullut huono olo tai että heitä on fyysisesti satutettu. Onko sinulle koskaan käynyt näin? 24.10.2013 THL 18

Seksuaalinen väkivalta (kysymys 16) Sanooko tai tekeekö ( ) sellaisia seksuaalisväritteisiä asioita, jotka tuntuvat sinusta pahoilta tai jotka satuttavat sinua tai jotain toista fyysisesti? (Jos jotain muuta henkilöä, ketä?) 24.10.2013 THL 19

Pakottaminen, uhkailu ja pelottelu Kysymykset 2, 3, 6, 8, 14, 17, 18, 19, 23 & 24 Tärkeää ymmärtää ja todeta, mitä uhri pelkää, ketä pelkää ja kenen puolesta (itsensä, lapsen, tms.) Kyttääminen ja häirintä saavat enemmän merkitystä, jos epäilty uhkaa vahingoittaa itseään, uhria tai muita Jos minä en saa sinua, ei saa kukaan muukaan Tulevaisuudessa ongelmia aiheuttaa: pakkomielteiset soitot, tekstiviestit, sähköpostit, kutsumattomat vierailut kotiin tai työpaikalle, epämääräinen maleksiminen kodin tai työpaikan lähettyvillä, omaisuuden tuhoaminen jne. Jos uhri kertoo erosta tai aikeistaan erota epäillystä; onko uhria uhkailtu lähtemisen seurauksilla, onko häntä jahdattu eron jälkeen Aikaisemmat lähestymiskiellon rikkomiset tai sovittujen lasten tapaamisten rikkominen saattavat olla merkki uhasta Epäillyn aikaisempi rikoshistoria riski - kunniaan liittyvissä väkivallan teoissa epäillyllä ei usein ole aikaisempaa historiaa 24.10.2013 THL 20

Pakottaminen, uhkailu ja pelottelu (kysymykset 2, 3, 6, 8, 14, 17, 18, 19, 23 & 24) Oletko eronnut tai yrittänyt muuttaa erilleen (väkivallan tekijästä/tekijöistä) viimeisen vuoden aikana? Onko ( ) koskaan uhannut tappaa sinut tai jonkun muun (niin että uskot sen olevan totta)? Oletko erittäin peloissasi? Mitä pelkäät? Pelkäätkö uusia vammoja tai väkivaltaa? Kerro, mitä luulet ( ) tekevän ja kenelle (mukaan lukien lapset) Lähettääkö ( ) jatkuvasti tekstiviestejä tai soittaa sinulle, ottaa yhteyttä sinuun tai seuraa, vainoaa tai ahdistelee sinua? 24.10.2013 THL 21

Taloudellinen väkivalta Kysymys 20 Usein parisuhdeväkivallan uhrit kertovat, että heidän puolisonsa / ex-puolisonsa kontrolloi heidän rahankäyttöään. Uhri voi olla riippuvainen puolisonsa tuloista tai hänellä ei ole mahdollisuutta käyttää puolisonsa rahoja omiin käyttötarkoituksiinsa. Tekijän työttömyys tms. saattanut pahentaa tilannetta. Tarvittaessa selvitettävä, onko sosiaaliviranomaisilla mahdollisuutta auttaa uhria toimeentuloa koskevissa kysymyksissä. 24.10.2013 THL 22

Taloudellinen väkivalta (kysymys 20) Onko taloudellisia seikkoja, joita pitäisi ottaa huomioon? Esimerkiksi, oletko taloudellisesti riippuvainen ( ), oletko sinä tai onko hän menettänyt äskettäin työpaikan tai onko muita taloudellisia ongelmia? 24.10.2013 THL 23

Henkinen väkivalta ja eristäminen Kysymykset 4, 5, 12, 21 & 22 Voi esiintyä joko yksin tai muiden väkivallan muotojen kanssa Johtaa usein siihen, että uhrit syyttävät itseään ja vähättelevät tilanteen vakavuutta Uhria saatetaan estää tapaamasta ystäviään tai perhettään tai estää häntä luomasta sosiaalisia verkostoja; myös pääsy perheen rahoihin saatetaan estää Uhri saattaa kokea, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa elämäänsä vallitsevassa tilanteessa tai pelätä suhteesta lähtemistä. Uhri voi olla masentunut ja jopa itsetuhoinen. Riski suuri, jos epäillyllä mielenterveys- tai päihdeongelmia. Uhri saattaa hävetä näiden tietojen paljastumista viranomaisille (viranomaiset eivät ymmärrä/tuomitsevat) ja eristäytyä. Jos perheessä on lapsia, uhri saattaa pelätä, että viranomaiset ottavat lapset pois. Näihin liittyviä riskejä kysytään kysymyksissä 21 & 22. 24.10.2013 THL 24

Henkinen väkivalta ja eristäminen (Kysymykset 4, 5, 12, 21 & 22) Oletko masentunut tai onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia? Onko ( ) koskaan uhannut tehdä tai yrittänyt itsemurhaa? Yrittääkö ( ) kontrolloida kaikkea mitä teet ja/tai onko hän erittäin mustasukkainen? (Ihmissuhteista, ketä tapaat; kytätäänkö sinua kotona ja määrääkö hän esimerkiksi mitä vaatteita sinun tulee pukea Onko ( ) ollut viimeisen vuoden aikana lääkkeiden, huumeiden, alkoholin tai mielenterveyden kanssa ongelmia, jotka haittaavat normaalia elämää? (Jos kyllä, tarkenna mitä?) 24.10.2013 THL 25

Lapset ja raskaus Kysymykset 7, 9 & 18 Jos perheessä on lapsia, se lisää äidin riskiä joutua parisuhdeväkivallan uhriksi. Väkivalta voi myös kohdistua suoraan lapsiin. Fyysistä väkivaltaa voi esiintyä ensimmäisen kerran tai väkivalta voi pahentua raskauden tai lapsen ensimmäisten ikävuosien aikana. Näissä elämänvaiheissa on yleensä mukana paljon terveysviranomaisia, joiden tulisi tiedostaa edellä mainitut riskit Epäilty voi myös käyttää lapsia keinona päästä uhrin lähelle; väkivallan teot saattavat tapahtua lasten tapaamisten aikaan tai niihin voi liittyä paljon pelon tai ahdistuksen tunteita, jotka vaikuttavat lapsiin Tarvittaessa tulee ottaa yhteyttä lastensuojeluun 24.10.2013 THL 26

Lapset ja raskaus (kysymykset 7, 9, 18) Tiedätkö, onko ( ) satuttanut ketään toista? (Tarkenna ketä, mukaan lukien lapset, sisarukset tai vanhemmat sukulaiset. Pidä mielessäsi kunniaan liittyvä väkivalta.) Onko teillä kiistaa yhteydenpidosta lapsiin? Oletko raskaana tai oletko saanut lapsen lähiaikoina (viimeisten 18 kuukauden aikana)? 24.10.2013 THL 27

MARAK:iin ohjaamisen kriteerit 1) Ammatillinen arvio, vakava huoli tilanteesta 2) 14 tai enemmän kyllä vastausta 3) Perheväkivallasta johtuvien poliisin kotihälytystehtävien määrä viimeisten 12 kuukauden aikana (3-4 krt) Jos kynnys ylittyy ja / tai ammatillisen arvion perusteella riski on korkea, tapaus voidaan lähettää työryhmän käsiteltäväksi Minna Piispa ja Laura Lappinen 28

Lomakkeen tulosten kertominen uhrille Uhrille voi olla hämmentävää kuulla, että hän on suuressa väkivallan riskissä. On tärkeää, että kerrot omat johtopäätöksesi niin, että ne perustuvat asiakkaan vastauksiin ja omaan ammattilliseen näkemykseesi. Muista huolehtia tarvittaessa yhteydenpidosta lastensuojeluun. Se, ettei ole korkean väkivallan riskin vaarassa, voi myös tuntua uhrista häpeälliseltä ja vähättelyltä. Selitä, että lomakkeen kysymysten tarkoitus on kartoittaa niitä tekijöitä, joilla voidaan tunnistaa vakava väkivallan teko, ja että jos uhri tulevaisuudessa kokee niitä, hänen tulisi ottaa yhteyttä viranomaisiin Muista, että lomakkeen tulokset eivät ole ehdoton päätelmä riskistä; luota omaan ammattitaitoosi. Väkivallan riski on dynaaminen ja voi muuttua hyvin nopeasti. On hyvä käytäntö tehdä riskinarviointi aina sen jälkeen, kun väkivaltaa on esiintynyt uudelleen 24.10.2013 THL 29

Tukihenkilön tehtävät Toimii MARAK käsittelyssä uhrin edustajana tuoden uhrin näkemykset ja mielipiteet esille Toimii uhrin ja eri toimijoiden välisenä yhteyshenkilönä Keskustelee ennen kokousta uhrin kanssa ja selvittää mahdolliset riskit ja uhat Motivoi uhria Tarjoaa uhrille erilaisia tukipalveluita, mm. apua rikosprosessiin Kulkee uhrin rinnalla koko prosessin ja huolehtii siitä, että asiakas sitoutuu mahdollisimman hyvin hänelle laaditun turvasuunnitelman toteuttamiseen Ks. Lisää IDVA toiminta Caada 24.10.2013 THL 30

MARAK ohjaus Selvitä asiakkaalle, mitä MARAK on Selvennä, miten asiakkaan tietoja käsitellään MARAK:ssa Pyydä suostumus tietojen luovuttamiseen sekä tutkimukseen Kerro, kuka on yhteydessä asiakkaaseen kokouksen jälkeen Tarjoa tukihenkilö Muista täyttää myös lomakkeen takasivu! Asiakkaan poistuttua täytä rauhassa riskinarviointilomakkeen viimeinen sivu, jossa teet ammatillisen arvion: onko tiedossasi muita tekijöitä, jotka voivat lisätä riskiä onko asiakas valmis avun vastaanottamiseen ja sitoutumaan MARAK:iin Muista täyttää yhteystietosi ja päivämäärä! Toimita täytetty lomake MARAK -yhdyshenkilölle/sihteerille 24.10.2013 THL 31

Tunnista uhri Tee riskinarviointi Riski ei kohonnut Kohonnut riski Tee välittömät toimenpiteet Tarjoa apua, huomioi lomakkeen vastaukset! Pyydä suostumus (tutkimus) Pyydä suostumus (MARAK ja tutkimus) Tee välittömät toimenpiteet Tarjoa tukihenkilö Toimita riskinarviointilomake sekä suostumuslomakkeet MARAK- yhteyshenkilölle 24.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 32

Hyvä tietää! Työskentely tapahtuu uhrin suostumuksella Oikeus perua suostumus milloin tahansa Kirjallinen suostumus lomakkeella Suostumus koskee myös huoltajuuteen liittyviä asioita Uhri voi halutessaan rajata pois jonkun osallistujatahon kokouksista Tekijän tietoja ei käsitellä kokouksissa 24.10.2013 THL 33

Lisätietoa www.thl.fi/marak Lomakkeet Opas Videot Yleistietoa 24.10.2013 THL 34