MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Thaikieli on yksi Kaakkois-Aasian valtakielistä ja kuuluu thailaisiin kieliin. Maailmassa thaikieltä äidinkielenään puhuu noin 60 miljoonaa ihmistä. Thaikielessä on murteita, jotka määräytyvät asuinpaikan mukaan. Esimerkiksi Pohjois-Thaimaassa ja Etelä-Thaimaassa puhutaan eri murteita. Thaikieli on Kaakkois-Aasian vanhoja kulttuurikieliä, jolla on rikas kirjallisuus. Vanhimmat tekstit ovat 1200-luvulta. Kielen erityispiirteinä ovat seuraavat: Kirjoitusasu on intialaisperäinen äännekirjaimisto. Konsonantteja on 44 ja vokaaleja 32. Sen lisäksi on 4 toonimerkkiä, joilla ilmaistaan äänteiden lausumista. Kirjoitetulla kirjaimella (merkkiäänteellä) voi olla esimerkiksi viisi eri merkitystä puhutussa kielessä. Kirjoitetussa kielessä ei ole isoja kirjaimia, joten lauseen alku ja erisnimet eivät erotu toisistaan. Sanoja ei eroteta toisistaan, vaan koko lause kirjoitetaan yhtenä jaksona. Kieli on ns. toonikieli, joissa sanojen merkityksiä erotetaan paitsi eri äänteillä, myös äänen korkeudella ja sävelkululla. Kieleen liittyy monissa tilanteissa hyvin kohtelias ja kiertävä sävy. Niistä heijastuvat puhujan, kuulijan ja puheessa esiintyvien henkilöiden sukulaisuus-, ikä- ja sosiaaliset suhteet. Kielessä on neutraali sanajärjestys SVO (subjekti-predikaatti-objekti). Kieliopillisia lauseenjäseniä tärkeämpi ja hallitseva jako on aiheen ja siitä sanottavan asian välillä: se, josta halutaan jotain sanoa, nostetaan lauseen alkuun. Kieli on ns. isoloiva kieli, toisin sanoen taivutusta ei ole. Kieliopilliset suhteet ilmenevät kontekstista, sanajärjestyksestä ja ns. funktiosanoista (jotka usein liittyvät pääsanaansa suffiksin tai päätteen tavoin). 2. Menetelmät Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Opettajan valmius tuottaa oppimateriaalia on tärkeää, mikäli valmista materiaalia ei ole aina saatavilla eri kielitaitotasovaiheessa oleville. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. 3. Tavoitteet Kodin auttaminen äidinkielen oppimisessa ja säilyttämisessä on tärkeää. Tätä opetussuunnitelmaa noudatetaan, jos oppilaan äidinkieli on thaikieli, hän puhuu sitä ainakin toisen vanhemman kanssa ja osallistuu opetukseen 2 vuosiviikkotuntia. Oppilaat, jotka 1
käyttävät thaikieltä toisen huoltajansa kanssa tai kumpikaan huoltaja ei käytä thaikieltä, opiskelevat erityisen kielitaitovaiheen sisällön mukaisesti. Opetuksen sisällöt on tässä opetussuunnitelmassa esitetty kielitaitovaiheittain. Perusopetuksen kuluessa oppilas käyttää omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä käyttää äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttö-tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella tuntee äidinkielensä luku- ja kirjoitussuunnan hallitsee peruslukutaidon ja syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioi ja työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa varmentaa kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan kehittää kielellistä tietoisuuttaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntee kulttuuriaan ja kehittää kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa 4. Sisällöt Seuraavassa kuvatut kielen opetuksen sisällöt ovat viitteellisiä. Opetuksen sisältöjä valittaessa on otettava huomioon kaikki kielen oppimisen osa-alueet. Opetuksen suunnittelu perustuu kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Taulukot ovat tiivistettyjä, täydelliset ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden liitteenä. 4.1. Alkeiskielitaitovaihe (1.-2. luokan tai opintovuoden aikana) Vuorovaikutustaidot kuuntelee kertomuksia, tarinoita ja satuja mm. eläimistä, lapsista kertoo arkipäivän tilanteista ja keskustelee ( perhe, luonto, harrastukset, koulu ) ilmaisee itseään suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa kysyy ja vastaa kuuntelee keskittyvästi, tarkasti ja päättelevästi Lukeminen ja kirjallisuus kuuntelee keskittyneesti opettajan luentaa purkaa puhetta sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi tutustuu thaikielen kirjoitusjärjestelmään ja kehittää lukutaitoa liittää luetun omaan elämään 2
piirtää kirjainmuotoja kirjoittaa tavu- ja sanatasolla harjoittelee oikeinkirjoitussääntöjä: lopetusmerkki (piste) ja sen käyttö omissa teksteissä tuottaa omia pieniä tekstejä havainnoi sanojen merkitystä ääntämisen perusteella tutustuu kielen rakenteisiin: tavu, sana, lause vertailee thaikieltä ja suomen kieltä: kirjoitusjärjestelmä, äänteitä ja sanoja Kulttuurintuntemus tutustuu thaikieliseen perinteeseen ja tapakulttuuriin pohtii oman kielen merkitystä Kuuntelu Lukeminen Puhuminen A1 Ymmärtää jonkin verran lyhyitä lauseita ja ilmauksia tutuissa tilanteissa. Ymmärtää tuttuja nimiä, sanoja ja yksinkertaisia lauseita. Kommunikoi hyvin tutuista aiheista yksinkertaisella tavalla edellyttäen, että puhekumppani puhuu selkeästi ja hitaasti. Kirjoittaa lyhyitä ja helppoja viestejä, esim. yksinkertaiset lomaterveiset postikorttiin. A2 Ymmärtää helppoa ja selkeää asiapuhetta ja keskustelua tutuista aiheista. Ymmärtää tavallisia jokapäiväiseen elämään liittyviä tekstejä ja pystyy hankkimaan uutta tietoa lyhyestä ja selkeästä tekstistä, mikäli aihe on tuttu. Selviytyy lyhyistä, jokapäiväisistä sosiaalisista vuoropuheluista. Kirjoittaa esim. lyhyitä muistiinpanoja ja yksinkertaisen henkilökohtaisen kirjeen. Osaa kertoa yksinkertaisen kuvauksen menneistä tapahtumista. 4.2. Peruskielitaitovaihe (3.-5. luokan tai opintovuoden aikana) Vuorovaikutustaidot esittää oman mielipiteen, asioi ja tekee kysymyksiä rohkeasti käyttää keskustelupuheenvuoroja, opettelee aktiivista kuuntelua sekä työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa kerronnan ja draaman avulla kuvailee tuttuja asioita ja juonellisia kertomuksia sekä kokoaa hankittua tietoa ilmaisee ja perustelee mielipiteitään antaa ja vastaanottaa palautetta 3
Lukeminen ja kirjallisuus tutustuu thaikieliseen kirjallisuuteen käsittelee lukemaansa ja jakaa lukukokemuksensa ennustaa tekstien sisältöä ja rakennetta kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella lukee silmäillen, etsivästi, sana- ja asiatarkasti sekä päättelevästi erottaa pääasioita sivuasioista sekä tiivistää, väliotsiksi, esittää kysymyksiä, tekee päätelmiä ja arvioi luettua ja kuultua pohtii eri tekstien ajatuksia oppii keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä (juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma- aika ja paikka) ja käyttää niitä harjoittelee selkeää ja sujuvaa käsialaa suunnittelee, tuottaa ja muokkaa erilaisia tekstejä syventää oikeinkirjoitustaitojaan tekee esitelmiä luetun pohjalta laajentaa sanavarastoaan harjoittelee funktiosanoja merkityksen muodostamisessa ryhmittelee sanastoa merkityksen ja äännemerkin perusteella Kulttuurintuntemus pohtii oman kielen merkitystä käyttää thaikieltä mielellään koulussa ja koulun ulkopuolella oppii perusasioita thaikieltä puhuvien historiasta ja asuinalueista omaksuu oman kulttuuriyhteisön tarina- ja tietoperinnettä Kuuntelu Lukeminen B1 Ymmärtää keskeisen ajatuksen selkeästä arkipäiväisiin tai mielenkiintoisiin asioihin liittyvästä puheesta, esim. TV- ja radioohjelmat. Ymmärtää tekstejä, joissa on pääasiassa tavallista arkipäivän kieltä tai oppiaineeseen liittyvää kieltä. Ymmärtää tunteiden ja toiveiden kuvaukset lyhyissä teksteissä. B2 Ymmärtää esim. opettajan kieltä eri aineiden oppitunneilla, useimmat TVuutiset ja puhekielellä esitetyt elokuvat. Lukee ajankohtaisia artikkeleita ja ymmärtää kirjoittajan näkökulman. Pystyy lukemaan oman aikansa kirjallista proosaa. 4
Puhuminen Selviytyy yleensä arkipäiväisistä spontaaneista keskusteluista. Pystyy kuvaamaan kokemuksiaan, pyrkimyksiään ja toiveitaan sekä perustelemaan mielipiteensä. Osaa kertoa tarinan (kirja, elokuva) juonesta. Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin viestintää. Osaa kirjoittaa lyhyitä, selkeitä ja ymmärrettäviä tekstejä erilaisista aiheista. Virheitä esiintyy lähinnä vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä. Kommunikoi sujuvasti ja spontaanisti syntyperäisten puhujien kanssa. Voi osallistua aktiivisesti tuttuja aihepiirejä koskevaan keskusteluun, esittää näkemyksiään ja puolustaa niitä. Osaa esittää selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia erilaisista aiheista. Puhuja korjaa usein virheensä itse. Osaa kirjoittaa selkeän, lyhyen tietotekstin, esim. esseen tai raportin. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. 4.3. Edistynyt kielitaitovaihe ( 6.-9. luokan tai opintovuodenaikana) Vuorovaikutustaidot ääntää oikein thaikieltä ja sen eri murteita harjaantuu toimimaan puhujana eri tilanteissa ja arvioi toimintaansa antaa ja vastaanottaa palautetta esittää ja puolustaa omaa näkemystään Lukeminen ja kirjallisuus osaa eri tekstityypit ja käsittelee ja tiivistää niitä tutustuu thaikielisen kirjallisuuden päälajeihin: runoja, satuja ja historiallisia kertomuksia jakaa lukukokemustaan vakiinnuttaa oikeinkirjoitusta harjoittelee tavallisia tekstin jäsentelytapoja tuottaa erilaisia tekstejä käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen osaa perustiedot thaikielen rakenteesta hallitsee lauseoppia: oikea sanajärjestys tutustuu thaikielen kehittymisen vaiheisiin Kulttuurituntemus tutustuu thaikielisen kulttuurihistorian keskeisiin tapahtumiin ja henkilöihin tunnistaa äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä 5
tutustuu thaikulttuuriin, uskontoon, historiaan käyttäen eri lähteitä (kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus, dokumentti- ja elokuvia, tietoverkko) sekä erittelee ja jakaa kokemuksiaan nähdystä Kuuntelu Lukeminen Puhuminen 4.4. Erityinen kielitaitovaihe C1 Ymmärtää pitempää epäjohdonmukaisempaakin puhetta. Ymmärtää TV-ohjelmia ja elokuvia ilman suuria ponnistuksia. Ymmärtää pitkiä, monimutkaisia, erityylisiä tekstejä. Ilmaisee itseään sujuvasti ja spontaanisti. Löytää useimmiten helposti sopivat ilmaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, hyvin rakennettuja tekstejä persoonallisella ja tilanteeseen sopivalla tyylillä. C2 Ymmärtää kaikenlaista puhuttua kieltä, myös syntyperäisen nopeaa puhetta. Lukee ja ymmärtää suuremmitta vaikeuksitta kaikenlaista kirjoitettua kieltä. Tuntee sanonnat ja arkikielen puheenparret. Ilmaisee itseään sujuvasti ja hallitsee kielen vivahdeerot. Käyttää kiertoilmauksia taitavasti. Kirjoittaa erilaisia kompleksisia tekstejä asiaan kuuluvalla tyylillä. Tässä kielitaitovaiheessa ovat ne oppilaat, jotka osaavat kohdekieltä hyvin heikosti. Syinä tähän voivat olla seuraavat: kumpikaan kodin huoltajista ei puhu tätä kohdekieltä esimerkiksi adoption takia vain toinen kodin huoltajista puhuu tätä kohdekieltä oppilas ei yllä jostakin muusta syystä alkeiskielitaitovaiheeseen ja tarvitsee tästä syystä opetuksen eriyttävää tukea 5. Arviointi Arviointi on sanallista. Se perustuu opetussuunnitelmaan ja kuten opetuksen suunnittelukin kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Oppilaalle annetaan erillinen lautakunnan hyväksymä todistus äidinkielen osaamisen arvioinnista. Vuosiluokat 1-4 arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokat 5-9 numeerisesti. Todistukseen merkitään kielen nimi, opetuksen laajuus ja maininta sanallisesta arvioinnista. Opettaja voi halutessaan antaa liitteenä erillisen sanallisen arvioinnin. Päättöarviointi annetaan erillisellä todistuksella ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osa-alueilla sekä tukea itsearviointitaitojensa kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen 6
annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ( tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen, kokeet, vihkotyö, portfoliot ja projektityöt ). 5.1. Alkeiskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan tai opintovuoden päättyessä: Vuorovaikutustaidot osaa seurata opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii osallistumaan siihen. Hän osaa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan sekä osaa ääntää oman äidinkielen sääntöjen mukaisesti. osaa myös ilmaista itseään omalla äidinkielellä suullisesti. Lukeminen ja kirjallisuus on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa. Hän ymmärtää teksteistä pääsisällön. Hän on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen. etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja on lukenut ainakin muutamia, saatavissa olevia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti ja hän kehittää kirjoittamistaitojaan; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. Kirjoittaa tutut sanat pääosin oikein. on kokeillut kirjoittamisessa tietokonetta. osaa käyttää kaksikielisyyttä rinnakkain, joten hän voi ymmärtää perussanoja, peruslauseita ja perustekstejä vastaavassa toisessa kielessä, esim. suomenkielessä. osaa ilmaista itseään, kertoa perheestään ja ystävistään yksinkertaisilla lauseilla tai lyhyillä teksteillä. Kulttuurintuntemus on kiinnostunut äidinkielisestä perinteestä ja tapakulttuurista. 5.2. Peruskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan tai opintovuoden päättyessä: Vuorovaikutustaidot ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellään. Hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa. kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään 7
jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä omalla äidinkielellä ja saavuttaa vastaanottajan. Hän haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia. pystyy myös pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellä tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen. Hän tiedostaa puhuttujen kielten erot ja oman kieli-identiteettinsä ja arvostaa sitä. Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja hahmottaa erilaisia tekstejä. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. on lukenut erilaisia, saatavilla olevia tekstejä ja pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. kirjoittaa sanelut lähes oikein. Hän osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin ja hallitsee sana- ja lausetasoisen oikeinkirjoituksen. kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin sekä suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. Hän kehittää omaa käsialaansa ja haluaa tuottaa tekstiä myös tietokoneella. hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja suullisessa ilmaisussa. Hän osaa pohtia sanojen merkitystä ja muotoa ja käyttää rikasta kielen sananmuodostusta. tuntee puhutun ja kirjoitetun kielen eroja ja hyödyntää niiden jakoa omassa suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussaan. Kulttuurintuntemus tuntee omaan kulttuuriin liittyvät viestinnän ominaispiirteet. 5.3. Edistynyt kielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tässä kielitaitovaiheessa noudattaa päättöarvioinnin kuvausta. saa arvosanakseen välttävä (5), mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin opetussuunnitelman edellyttämien tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen osaamista. 8
5.4. Erityinen kielitaitovaihe Arvioinnin pääpaino on kannustavuudessa. Käytetään soveltavin osin alkeiskielitaitovaiheen arvioinnin kriteereitä. 5.5. Päättöarviointi Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Puhuminen ja kuunteleminen (vuorovaikutustaidot) pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa huomioida kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää vironkielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet 9
osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen viron viestintätraditioita noudattaen tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan Kulttuurintuntemus tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. 10