Viiru, Elli Suomalainen, Savonrannan peruskoulu LASTEN JA NUORTEN SEUDULLINEN HYVINVOINTIOHJELMA 2015-2018 JA KUNTAKOHTAISET LISÄYKSET Enonkoski, Savonlinna, Sulkava 27.4.2009 Sivistyslautakunta 2.10.2014 Nuorisovaltuusto 13.10.2014 Perusturvalautakunta xx.10.2014 Tekninenlautakunta xx.10.2014 Kaupunginhallitus 3.11.2014??? Kaupunginvaltuusto 10.11.2014???
JOHDANTO... 3 1 Lasten ja nuorten Savonlinnan seutu hyvinvointiohjelma... 3 1.1 Visio sekä seudulliset ja kuntakohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet... 4 1.2 Ohjelman arviointi... 7 1.3 Lasten ja nuorten hyvinvointinäkökulma osana päätöksentekoa... 8 1.4 Hyvinvointiohjelman seuranta... 9 1.5 Toteutuksen aikataulu... 10 2 Lasten ja nuorten Savonlinnan seutu - hyvinvointiohjelman tausta... 10 2.1 Valtakunnallinen tausta... 10 2.2 Seudullinen tausta... 11 2.2.1 Väestö... 12 2.2.2 Elinympäristö ja asuminen... 13 2.2.3 Koulutustaso... 13 2.2.4 Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo... 13 2.2.5 Työllisyystilanne... 14 2.3 Laadintaprosessi... 15 3 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja kasvuolot... 15 3.1 Varhaiskasvatus... 15 4 Lastensuojelu... 16 4.1 Lastensuojelulain tarkoitus ja tehtävät... 16 4.2 Savonlinnan seudun haasteet lastensuojelussa... 18 4.3 Lastensuojelutyön nykytila ja näkymät seudulla... 19 5 Terveydenhuoltopalvelut... 21 5.1 Terveyden edistämisen palvelut lapsille, nuorille ja lapsiperheille... 22 5.1.1 Neuvolatoiminta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto... 22 5.1.2 Erityistyöntekijäpalvelut... 23 5.2 Sairaanhoitopalvelut... 24 6 Muut lasten, nuorten ja perheiden kasvua ja kehitystä edistävät ja tukevat palvelut... 24 6.1 Opetus, kirjasto ja kulttuuri... 25 6.1.1 Varhaiskasvatus... 25 6.1.2 Esi- ja perusopetus... 25 6.1.3 Toinen aste... 26 6.1.4 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki... 26 6.1.5 Muut koulutuspalvelut Savonlinnan seudulla... 26 6.1.6 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut... 27 6.2 Nuoriso- ja liikuntapalvelut... 28 6.2.1 Etelä-Savon Urheiluakatemia... 28 6.2.2 Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry., NuTu ry... 29 www.nutu.fi... 29 6.2.3 Linnalan Nuoret ry.... 29 6.3 Seurakuntien lapsi-, nuoriso- ja perhetyö... 30 6.4 Savonlinnan nuorisovaltuusto... 31 TILASTOJA... 32
JOHDANTO Syksyllä 2009 tulee kuluneeksi 20 vuotta Yhdistyneiden Kansakuntien Lapsen oikeuksien sopimuksen allekirjoittamisesta. Sopimus pohjautuu neljään periaatteeseen, joita ovat lapsen edun ensisijaisuus kaikessa päätöksenteossa, lapsen näkemysten huomioonottaminen, lasten keskinäinen tasa-arvoisuus ja lapsen oikeus hyvään elämään. Aikuisten erityisvelvollisuus on huolehtia lapsen oikeuksien toteutumisesta. Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen lastensuojelulain mukaan kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Savonlinnan seutukunnan kunnista Enonkoski, Savonlinna ja Sulkava laativat osan suunnitelmasta seudullisena. Tämän dokumentin päivitys on tehty kevään ja kesän 2014 aikana. Seudullisen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman tarkoituksena on myös tuoda lasten ja nuorten ääni mukaan kunnalliseen päätöksentekoon. Puitteet ja raamit lasten ja nuorten hyvinvoinnille luodaan poliittisilla päätöksillä. Ohjelman ytimen muodostaa luku 1, jossa on kuvattu seudullinen visio sekä toimialakohtaiset toimenpide-ehdotukset arviointi- ja seurantamittareineen. Toimenpide-ehdotusten lähtökohtana on varhaisen tukemisen periaate. Luku 4 keskittyy lastensuojeluun. Muut luvut taustoittavat toimenpide-ehdotuksia, sillä ne kuvaavat palveluiden nykytilaa. Osa ohjelman sisältämistä tilastoista on siirretty liitteeksi ohjelman loppuun. Kunnat lisäävät seudullisten tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten jälkeen omat priorisoidut tavoitteensa ja toimenpide-ehdotuksensa omien tarpeidensa mukaan. Lastensuojelun osalta kunnat kirjaavat ainakin lastensuojelun tarpeensa sekä tiedot lastensuojeluun varattavista voimavaroista. Ohjelman toteutumisen seurannan aikana lasten ja nuorten kuuleminen kunnissa ja seudulla on edelleen turvattava. Ohjelman laatimiseen on osallistunut seudun kuntien varhaiskasvatuksen, sivistys-, nuoriso-, vapaa-aika- ja kulttuuritoimen sekä sosiaalitoimen ja ympäristöalan asiantuntijoita. Mukana laadintaprosessissa ovat olleet myös Itä-Savon Sairaanhoitopiiri Sosteri, Etelä-Savon pelastuslaitos, Savonlinnan Työ- ja elinkeinotoimisto, poliisi, Savonlinna - Säämingin seurakunta sekä sekä Nepparityöryhmä. Kiitos kaikille prosessissa mukana olleille! Savonlinnassa 19.9.2014 Päivittäjäryhmän puolesta Jukka Hämäläinen Kehittämissuunnittelija Savonlinnan kaupunki 1 Lasten ja nuorten Savonlinnan seutu hyvinvointiohjelma 3
1.1 Visio sekä seudulliset ja kuntakohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet Seudun vahvuudet - Savonlinnan seudulla on hyvät ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet - Luonto ja puhdas elinympäristö - Seudulla on toimivaa yhteistyötä eri tahojen kesken (sivistystoimi, ammatillinen toinen aste, työvoimahallinto, sosiaali- ja terveystoimi, nuoriso- ja liikuntatoimi) - Yhteistyö kotien kanssa koetaan yleensä tärkeäksi - Päättäjät suhtautuvat lapsiin ja nuoriin vakavasti Seudun mahdollisuudet - Seudullista yhteistyötä eri tahojen kesken on edelleen mahdollista kehittää - Kehittämishankkeet vievät lasten ja nuorten asioita eteenpäin - Seudulla on hyvät mahdollisuudet sekä kaupunkimaisen että maaseutumaisen kasvuympäristön kehittämiseen - Päihteettömyys on entistä enemmän trendi nuorten keskuudessa - Nuorisovaltuusto - luotoliikunnan kehittäminen -kouluverkko - Lapsista ja nuorista löytyy yhdessä tekemisen riemua - Vanhempien välittäminen ja huolenpito lapsistaan on pääosin aitoa Seudun heikkoudet - Elämä monissa perheissä muuttunut entistä suorituskeskeisemmäksi - Monilta perheiltä puuttuvat tukiverkostot - Kasvatusvastuu siirtynyt entistä enemmän yhteiskunnalle - Arkiliikunta on vähentynyt - Monella lapsella ja nuorella normaali päivärytmi on hukassa Seudulla olevat uhkat - Pitkät välimatkat vaikeuttavat palvelujen käyttöä ja asettavat seudun eri alueet eriarvoiseen asemaan - Vanhempien kyky asettaa rajoja heikentymässä - Lasten ja nuorten käyttäytymisongelmat ja aggressiivisuus ovat lisääntymässä - Nuoriso polarisoituu -kasvava työttömyys heikentää tulevaisuuskuvaamme -kouluverkko Savonlinnan seutu tukee ja kannustaa lasta ja nuorta aktiiviseen ja vastuulliseen toimintaan sekä itsensä toteuttamiseen turvallisessa ja hyvinvointia tukevassa ympäristössä. - aktiivisen ja terveellisen elämän ja asuinympäristön varmistaminen - vanhemmuuden vahvistaminen ja lapsiperhepalvelujen kehittäminen - lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen - päihteettömyyden edistäminen - koulu- ja opiskeluedellytysten kehittäminen - nuorten työllistymisen ja riittävän elintason turvaaminen - moniammatillisen yhteistyön kehittäminen varhaisen puuttumisen ja tuen edistämiseksi 4
Sosiaali ja terveys Varhaiskasvatus ja koulut Kulttuuri Luonto ja rakennettu ympäristö Nuoriso ja liikunta Poliisi ja pelastuslaitos Elinkeinoelämä ja kolmas sektori 5
Sosiaali ja terveys - terveyden edistäminen - arjessa pärjääminen - matalan kynnyksen palvelut - sujuvat palveluketjut - turvallinen asuinympäristö Nuoriso ja liikunta - moniammatillisen verkostoyhteistyön (Nuorisoetsivät) organisoiminen ja tukeminen -riittävien ja tarkoituksenmukaisten liikunta- ja nuorisotilojen takaaminen -Nuorisovaltuusto-toiminnnan kehittäminen -päihteettömyys ja savuttomuus toiminnan perusperiaatteita - nuorisotoimen ja koulutoimen yhteistyön kehittäminen Varhaiskasvatus ja koulut - perustoiminnan turvaaminen - lainmukaiset päivähoitoryhmien koot - lasten ja huoltajien kuuleminen varhaiskasvatuksessa - seudullinen yhteistyö (mm. koulutukset ja verkostot) -seudullisen oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelman hyödyntäminen - kiusaamisen vastustaminen; KiVa koulu -ohjelman käyttöönotto -osallisuus ja yhteisöllisyys; vanhempainiltakäytänteiden kehittäminen, kerho- ja oppilaskuntatoiminnan kehittäminen - iltapäiväkerhotoiminnan kehittäminen -terveyden edistäminen; liikunnan lisääminen ja päihteettömyyteen kannustaminen - nivelkoulun (esiopetus/alaluokat) kehittäminen - tieto ja viestintäteknologiassa ajassa mukana Luonto ja rakennettu ympäristö Kulttuuri -taiteen perusopetuksen toimintaedellytysten kehittäminen -lapsi- ja nuorisoteatterin kehittäminen erityisesti syrjäytymisuhan alla oleville nuorille -kouluyhteistyön kehittäminen; Kulttuuripolku, Älypolku-kirjastossa Elinkeinoelämä ja kolmas sektori
1.2 Ohjelman arviointi LapsiARVI Lapsitiedon mittaristo kunnille on Kuntaliiton laatima mittaristo lasten ja nuorten hyvinvointityön seurannan ja arvioinnin välineeksi. Laajasta mittaristosta kukin kunta voi valita sellaisia kohtia, joita se tarvitsee. (www.kunnat.net/ > lapsitiedon mittaristo työkalu kunnille). Alla olevassa luettelossa on yksittäisiä hyvinvointiohjelman seurantaan soveltuvia indikaattoreita. Väestörakenne; esim. SOTKAnet; www.sotkanet.fi, Tilastokeskus; www.tilastokeskus.fi, www.kunnat.net Kouluterveyskysely; www.stakes.fi Väestön ikärakenne Lapsiperheiden määrä Yksinhuoltajien % -osuus lapsiperheistä Perherakenteena muu kuin ydinperhe Asuminen ja elinympäristö; esim. SOTKAnet, Tilastokeskus, Kouluterveyskysely, Sosteri (Ympäristöterveydenhuolto) Lapsiperheiden % -osuus ahtaasti asuvista perheistä Kuntaan ja kunnasta muuttavat lapsiperheet Leikkipuistot ja lähiliikuntapaikat Uimarantojen laatu Talousveden laatu Liikenneturvallisuussuunnitelma Opetus ja koulutus; esim. SOTKAnet, Tilastokeskus, kunnan tilastot Opetussuunnitelmien säännöllinen arviointi Kriisisuunnitelman ja oppilashuollon säännöllinen arviointi Väestön koulutustaso Päivähoito- ja kouluolot kunnassa Ilman päästötodistusta jääneet Jatko-opintoihin hakeutuminen ja ilman koulutuspaikkaa jääneet Vapaa-aika ja kulttuuri; esim. kunnan tilastot Kerhotoiminnan kattavuus Kulttuuripalvelujen käyttöasteen seuranta Nuorisotilojen riittävyys Liikkumisympäristöjen ja lähiliikuntapaikkojen tarjonta Vanhempien tietoisuus nuorten viikonloppuiltojen viettopaikasta Lapsiperheiden toimeentulo ja vanhemmuuden tukeminen; esim. SOTKAnet, Tilastokeskus, Kouluterveyskysely, paikalliset tilastot Lapsiperheiden pienituloisuusaste Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden % -osuus toimeentulotukea saavista Elatustukea saaneet lapset (prosenttia 0-17 -vuotiaista) Lapsen/nuoren käyttövarat yli 17 euroa viikossa Käytössä olevat perheiden tukimuodot ja palvelut; esim. avoin päiväkotitoiminta, seurakuntien lapsiperhetoiminta, kotipalvelu 7
Työllisyys; esim. SOTKAnet, Kunnat.net, Kouluterveyskysely, Etelä-Savon TE-keskus; www.te-keskus.fi Työttömyysaste Nuorisotyöttömät % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Lapsiperheiden hyvinvoinnin uhkatekijöitä; esim. SOTKAnet, Kouluterveyskysely Poliisin tietoon tulleet rikokset 1 000 asukasta kohti Nuorisorikollisuustilastot Vuoden aikana toistuvasti rikkeitä tehneiden määrä Vuoden aikana fyysistä uhkaa kokeneiden määrä Turvallisuusriskien arviointi Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Terveydentila ja sosiaaliset suhteet; esim. Kouluterveyskysely, kunnan tilastot Koulukiusaaminen Nuorten päihteidenkäyttö ja tupakointi Liikuntaa harrastavien määrä Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille/nuorille tarkoitetut palvelut Lastensuojelu; esim. SOTKAnet, kunnan omat tilastot Lastensuojeluilmoitusten määrä Lastensuojelukustannukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut Lasten ja nuorten osallisuus; esim. Kouluterveyskysely Koulussa kuulluksi tuleminen Koulun työilmapiirissä ongelmia Oppilaskuntatoiminnan laajuus Nuorten kuuleminen kunnallisessa päätöksenteossa Lasten oikeuksien sopimuksen tuntemus Nuorisovaltuusto 1.1.2014 alkaen 1.3 Lasten ja nuorten hyvinvointinäkökulma osana päätöksentekoa Lasten ja nuorten seudullinen hyvinvointiohjelma tarjoaa pohjan kuntien lastensuojelussuunnitelmille. Kunnat lisäävät ohjelmaan omalta osaltaan ainakin tiedot lastensuojelun tarpeesta ja lastensuojeluun kunnassa varattavista voimavaroista. Lasten ja nuorten seudullisessa hyvinvointiohjelmassa kuvataan lasten ja nuorten hyvinvointia seudullisesta näkökulmasta. Ohjelma sisältää seudullisia tavoitteita sekä toimenpide-ehdotuksia ja ohjelman seurannan mittareita ja tapoja. Kunnat lisäävät omat tavoitteensa ja toimenpide-ehdotuksensa ohjelmaan. Ohjelman liitteenä on toimialoittaisia yhteenvetotaulukoita, joita voi hyödyntää kuntien omassa työssä. 8
Kunnille laadituissa hyvinvointikertomuksissa kuvataan kuntalaisten hyvinvointia väestöryhmittäin valituilla mittareilla. Siinä asetetaan tavoitteita, esitetään toimenpiteitä sekä ehdotetaan arvioinnin ja seurannan tapoja. Kuvio 1. Lapsi- nuoriso- ja perhenäkökulma kunnallisessa päätöksenteossa. KUNTA- LAINEN KUNNAN TALOUS- JA TOIMINTA- SUUNNITELMA TOIMIALAKOH- TAISET SUUNNITELMAT KUNNAN HYVINVOINTI -KERTOMUS KE LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- OHJELMA LASTENSUOJELU- LAKI MUU LAINSÄÄDÖNTÖ LAATUSUOSI- TUKSET KASTE-OHJELMA, POLI- TIIKKA- OHJELMAT HALLITUS- OHJELMA 1.4 Hyvinvointiohjelman seuranta Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Suunnitelman toteutuksen ja seurannan aikana on huolehdittava kuntalaisten osallisuudesta esim. kyselyiden muodossa. Seurannasta vastaavat kunnissa seuraavat tahot: Kunnan virkahenkilöt ja toimijat - Oman työn kehittämistä, asiakasvaikutusten seurantaa ja asiakaspalautteiden koontia toteutetaan koko ajan - Tarkkaillaan, miten vastuunjako tehtävistä on määritelty - Huomioidaan, miten asiakkaita on kuultu Lautakunnat - Edellisen vuoden tilinpäätös ohjaa seuraavan vuoden talousarvion suunnittelua - Seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä otetaan huomioon edellisen vuoden toteutuneet/toteutumattomat tavoitteet. Ne otetaan huomioon talous- ja toimintasuunnitelmaa tehtäessä. - Varataan riittävät resurssit ohjelman toteuttamiseksi tulevana vuonna. - Lautakunnilla on valvontavastuu suunnitelman toteuttamisen onnistumisesta. Hallitus - Edellisen vuoden tilinpäätös ohjaa seuraavan vuoden talousarvion suunnittelua - Seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä otetaan huomioon edellisen vuoden toteutuneet/toteutumattomat tavoitteet. Ne otetaan huomioon talous- ja toimintasuunnitelmaa tehtäessä. 9
- Varataan riittävät resurssit ohjelman toteuttamiseksi tulevana vuonna. - Kunnanhallituksella on valvontavastuu suunnitelman toteuttamisen onnistumisesta. Valtuusto - Suunnitelma hyväksytään valtuustossa. - Suunnitelma tarkastetaan valtuustossa vähintään kerran valtuustokauden aikana. - Edellisen vuoden tilinpäätös ohjaa seuraavan vuoden talousarvion suunnittelua, joten suunnitelman tarkistus valtuustossa on aiheellista tehdä tässä yhteydessä - Seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä otetaan huomioon edellisen vuoden toteutuneet/toteutumattomat tavoitteet. Ne otetaan huomioon talous- ja toimintasuunnitelmaa tehtäessä. - Varataan riittävät resurssit ohjelman toteuttamiseksi tulevana vuonna - ehkäisevä ja korjaava toiminta. - Valtuusto on viime kädessä valvontavastuussa suunnitelman toteuttamisen onnistumisesta. Hyvinvoinnin kehitystä voidaan seurata Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet (Potential Years of Life Lost, PYLL) -indeksin avulla. Indeksi antaa tietoa väestön hyvinvoinnista kaikkien kuolinsyiden osalta ja erityisen herkästi se havaitsee nuorena tapahtuneet kuolemat. PYLL-indeksiä voidaan käyttää väestön hyvinvointiin liittyvien toimenpideehdotusten perustana. (Sosteri>Terveyden edistäminen> PYLL-indeksejä). Kunnallisen päätöksenteon tukena voidaan käyttää myös Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia (IVA prosessi), jossa arvioidaan ennalta päätöksen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin tarkastelemalla vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. http://info.stakes.fi/iva/. 1.5 Toteutuksen aikataulu Lasten ja nuorten Savonlinnan seutu -hyvinvointiohjelma sekä kuntien omat lisäykset ohjelmaan hyväksytään vuoden 2014aikana mukana olevien kuntien valtuustoissa. Ohjelman toteutumista arvioidaan kunnissa vähintään neljän vuoden välein. 2 Lasten ja nuorten Savonlinnan seutu - hyvinvointiohjelman tausta 2.1 Valtakunnallinen tausta Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa hallitus sitoutuu vähentämään lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia ja syrjäytymiskehitystä. Hallituksen konkreettisia toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma sekä terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Syrjäytymisen vähentämiseen pyritään lisäksi erityisesti Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman 2008-2011 (Kaste-ohjelma) avulla. 10
Lapsuuden, nuoruuden ja perheiden tukeminen kuuluvat myös Hyvinvointi 2015 ohjelman keskeisiin tavoitteisiin. Terveys 2015-kansanterveysohjelmassa korostetaan lasten ja nuorten terveyden osalta eri toimijoiden välistä yhteistyötä tukitoimia kehittämällä, elämänhallinta- ja terveystietoutta lisäämällä ja liikuntatottumuksiin vaikuttamalla sekä sosiaalista ympäristöä kehittämällä. Näiden ohjelmien lisäksi on linjattu toimialakohtaiset suositukset, jotka konkretisoivat valtakunnan ohjelmia ja tavoitteita, kuten vuoden 2008 alussa voimaantullut uusi lastensuojelulaki (417/2007), joka velvoittaa kuntia laatimaan kerran neljässä vuodessa lasten hyvinvointisuunnitelmat (12 ). Lain mukaan kunnan on edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä (7 ). Kunnanvaltuustojen velvollisuus on huomioida lasten hyvinvointisuunnitelma vuosittaisessa talousarviokäsittelyssä. Lastensuojelulain hengen mukaisesti ennaltaehkäisevän lapsi-, nuoriso- ja perhetyön vahvistamista on jatkettava. Samaan tavoitteeseen pyritään myös vuonna 2006 voimaantulleella nuorisolailla (72/2006). Laissa mainitulla nuorten sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan nuorille suunnattuja toimenpiteitä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi (1 ). Nuorisolain mukaan nuorina pidetään alla 29-vuotiaita (2 ). Myös kuntalaki (1 ) ja kansanterveyslaki (14 ) velvoittaa kunnat huolehtimaan kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnista, joka määräytyy terveydenhuollon ulkopuolisista asioista, kuten elämäntavoista, elinympäristöstä, tuotteiden laadusta, yhteisön terveyttä tukevista ja vaarantavista tekijöistä. Kesällä 2009 voimaan tuleva kansanterveysasetus linjaa neuvola- ja kouluterveydenhuollon toimintaa ja sisältöä siten, että se on valtakunnallisesti yhtenäinen. Opetusministeriö on käynnistänyt osana terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa kulttuurin terveydellisten ja hyvinvointivaikutusten edistämishankkeen. Sen aikana laaditaan valtakunnallinen poikkihallinnollinen kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimenpideohjelma vuosille 2010-2014. 2.2 Seudullinen tausta Seudullinen hyvinvointikertomus Hyvoke valmistui vuonna 2006. Sen mukaan lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvien ongelmien kärjessä näkyy tupakoinnin ja humalahakuisen juomisen yleisyys, liikunnan harrastamisen vähäisyys, nuorten masennuksen lisääntyminen, nuorten koetun terveydentilan huonous, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden suuri osuus, korkea nuorisotyöttömyys, perheiden pahoinvointi, koti- ja perheväkivallan lisääntyminen sekä nuorten turvattomuuden kokemus. Projektin yhteenvetona todettiin, että lasten ja nuorten kohdalla on tärkeää terveyttä edistävien elämäntapavalintojen vahvistaminen, fyysisen suorituskyvyn ja koetun terveydentilan kohentaminen, koulutukseen ja työelämään sijoittumisen edistäminen ja tasapuolistaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, riskiperheiden tunnistaminen sekä perheiden hyvinvoinnin tukeminen. 11
Hyvoke-projektin työtä jatkamaan on Itä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkuntiin perustettu kuntakohtaiset terveyden edistämistä koordinoivat ja kehittävät työryhmät (2007). Työryhmien tehtävänä on muun muassa poikkihallinnollisen yhteistyön edistäminen ja hyvinvointisuunnitelman valmistelu. Näiden tehtävien toteuttamiseksi työryhmissä on koottu tietoa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveydentilasta hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman muotoon, joka toimii välineenä vuoropuhelulle eri hallintokuntien sekä hallintokuntien ja luottamushenkilöiden välillä, koulutukselle ja hyvinvointitavoitteiden asettamiselle osana kuntastrategiaa ja hallintokuntien toimintasuunnitelmaa. Hyvinvointikertomus ja suunnitelma tulee kuntien luottamushenkilöiden ja eri hallintokuntien käsittelyyn osana uuden valtuustokauden työskentelyä. Vuoden 2005 kertomus löytyy: http://koti.mbnet.fi/nojoku/hyvoke1/savonlinnan%20hyvinvointikertomus.pdf 2.2.1 Väestö Nuorten määrä 2013 Syntyneet 2012 Lähde: Sotka.net Lähde: Sotka.net Taulukko 4. Perheet, lapsiperheet ja yksinhuoltajaperheet vuonna 2011 2013 Lähde: Sotka.net 12
Lähde: Sotka.net 2.2.2 Elinympäristö ja asuminen Elinympäristö Asemakaavoituksen näkökulmasta merkittäviä lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavia asioita ovat esteettömyys, turvallisten kevyen liikenteen väylien rakentaminen sekä virkistyskäyttöön ja viheralueiksi varattujen alueiden riittävyys. Tarkoituksena on luoda monikäyttöisiä, eri ikäryhmien tarpeita vastaavia alueita, jotka sijaitsevat käyttäjien kannalta suotuisissa paikoissa. Liikenneturvallisuuteen tähtääviä toimenpiteitä ovat mm. liittymäratkaisut sekä joukkoliikenteen tarpeet huomioivat järjestelyt. Myös matkailupalvelujen kehittämisessä otetaan huomioon paikallisen väestön käyttötarpeet. Asukkaiden mielipiteet pääsevät kuuluville erilaisten yleisötilaisuuksien, foorumien ja workshoppien kautta. Lasten ja nuorten aktiivisen ja turvallisen vapaa-ajan viettämisen takaamiseksi tarvitaan riittäviä toimia leikkipuistojen, päiväkotien ja koulujen piha-alueiden sekä muiden lähiliikuntapaikkojen kehittämiseksi. Kaavoituksessa viheralueiksi ja leikkikentiksi merkityt alueet vaativat toteutuakseen resursseja. Leikkikenttä- ja lähiliikunta-alueiden kehittämisessä on oleellista huomioida käyttäjien erilaiset tarpeet ja mahdollisuus esteettömään liikkumiseen. Ohjeet ja toimialakohtaisia toimenpide-ehdotuksia ja esimerkkejä kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien laatimiseen on koottu Kuntien liikenneturvallisuustyön käytännön ohjeet opaspakettiin, joka on käytettävissä Tiehallinnon materiaaleissa (http://alk.tiehallinto.fi/liikenneturvallisuus/kuntienlt.htm) 2.2.3 Koulutustaso 2.2.4 Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelman (2008-2011) tavoitteena on lapsiperheiden pienituloisuusasteen eli ns. lapsiköyhyyden vähentäminen valtakunnallisesti alle 10 prosenttiin. Pienituloisuusasteella mitataan sitä, kuinka monella prosentilla lapsiperheistä kotitalouden tulot ovat alle 60 % kotitalouksien mediaanituloista. Pienituloisuuden raja vuonna 2005 oli 12 120 vuodessa/kotitalous. Tämä merkitsee siis 1 013 euroa käytettävissä olevaa tuloa kuukautta kohti. Eniten pienituloisuus on kasvanut monilapsisissa ja alle 3-vuotiaiden lasten perheissä sekä yksinhuoltajaperheissä. Savonlinnan seudulla vuonna 2012 lapsiperheiden pienituloisuusasteet olivat selvästi maan keskiarvoa suuremmat. 13
Toimeentulotukea saavia lapsiperheitä vuonna 2011 oli Etelä-Savon maakunnan osuutta vähemmän Enonkoskella ja Sulkavalla. Savonlinnassa osuus oli sama kuin koko maakunnassa. Etelä-Savon lapsiperheistä keskimäärin pienempi osa saa toimeentulotukea kuin koko maan tasolla tarkasteltuna, mikä poikkeaa vuoden 2009 tilanteesta. Elatustukea saaneita 0-17 -vuotiaita on seudulla suhteellisesti eniten Savonlinnassa. Suhteellisesti eniten sopimuksia lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta tehtiin Enonkoskella. Toimeentulotukea saaneiden alle 24-vuotiaiden määrä on pysynyt lähes samalla tasolla kaikissa seudun kunnissa vuosien 2010-2011 aikana. Savonlinnan osuus on jonkin verran sekä Etelä-Savon maakunnan että valtakunnan yläpuolella, kun taas Enonkosken ja Sulkavan jäävät selvästi maakunnan ja valtakunnan määrien alle. 2.2.5 Työllisyystilanne Etelä-Savossa oli 30.6.2014 työttömänä 9 072 henkeä, mikä on 13,4 % työvoimasta. Heistä henkilökohtaisesti lomautettuja oli 575. Työttömiä maakunnassa oli 651 enemmän kuin vuonna 2013. Koko maan työttömyysaste oli kesäkuussa 11,5 %. Kaikissa seudun kunnissa työttömyysprosentti on noussut. Korkein työttömyysaste oli Enonkoskella (16,3 %), Savonlinnassa (15,1 %), Rantasalmella (12,3 % ) ja Sulkavalla 12,6 % ). Alle 25-vuotiaita oli 30.6.2014 Etelä-Savossa työttömänä 1 405, mikä on 177 enemmän kuin vuosi sitten. Nuorten osuus kaikista työttömistä oli 15,5 %. Savonlinnassa ale 25- vuotiaiden työttömien määrä oli 375, mikä on 15,4 % kaikista työttömistä. Nuorten työttömyysaste olisi huomattavasti suurempi ilman aktivointitoimia. Nuorten työttömien aktivointiaste oli kesäkuussa Etelä-Savossa 34,1 %. Ilman aktivointipalveluja alle 25 vuotiaiden työttömyysaste olisi 34,5 %. Vuoteen 2030 saakka työmarkkinoilta poistuvia arvioidaan olevan Etelä-Savossa huomattavasti enemmän kuin työmarkkinoille tulevia. Vuonna 2009 työmarkkinoille arvioidaan tulevan 1783 20 -vuotta täyttänyttä nuorta. Vastaavaan aikaan työmarkkinoilta arvioidaan poistuvan 2765 60 -vuotta täyttänyttä henkilöä. Vuoteen 2020 mennessä työmarkkinoille tulevien määrä laskee arviolta 1400 ja vastaavasti työmarkkinoilta poistuvien määrän arvioidaan olevan noin 2450 henkeä. Vuonna 2040 lukujen arvioidaan olevan 1384 (työmarkkinoille tulevat) ja 1760 (työmarkkinoilta poistuvat). Vertailtaessa Savonlinnan kuntien työllisyyttä voidaan todeta, että julkiset ja muut palvelut, kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämää palveleva toiminta työllistävät väkilukuun suhteutettuina eniten Savonlinnassa. Enonkoskella työllistytään seudun kunnista eniten liikenteen, maa- ja metsätalouden ja rakentamisen aloilla. Huoltosuhteella kuvataan sitä, kuinka monta työtöntä tai muuten työvoiman ulkopuolella olevaa (mm. lapset, opiskelijat, eläkeläiset) on yhtä työllistä kohti. Huoltosuhde on sitä parempi, mitä alhaisempi luku on. Koko maata heikompaan huoltosuhteeseen Etelä- 14
Savossa ovat syynä ikääntyvän väestön suuri osuus sekä suhteellisen korkealla pysynyt työttömyys. 2.3 Laadintaprosessi Hyvoke ja Etelä-Savon nuorisopoliittinen toimenpideohjelman antavat hyvät perustat Savonlinnan seudun lasten ja nuorten ohjelman laatimiselle. Sen painopisteet ja toimenpide-ehdotukset on otettu huomioon seudullista lapsi- ja nuoriso-ohjelmaa laadittaessa. Hyvät edellytykset seudulliselle lapsi- ja nuoriso-ohjelmalle antaa myös Savonlinnan seudun lasten ja nuorten perusterveydenhoidosta ja erikoissairaanhoidosta vastaava Itä- Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri, joka tuottaa lasten ja nuorten terveydenhuollon yhtenäiset palvelut Savonlinnan seudulla. Sosteri vastaa myös jäsenkuntiensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinoinnista, seurannasta ja arvioinnista. Lasten ja nuorten terveyttä, kasvua ja hyvinvointia seurataan systemaattisesti noudattaen neuvola- ja kouluterveydenhuollon runko-ohjelmia, jotka pohjautuvat valtakunnallisiin suosituksiin. Vertailutiedon saamiseksi kehitetään ja otetaan käyttöön yhteisesti sovitut tilastointikäytännöt. Lisäksi alueella tehdään laajaa yhteistyötä nuorisotyössä. Esi- ja perusopetuksessa seudulla on tehty kehittämistyötä useiden eri Opetusministeriön rahoittamien hankkeiden muodossa. Tätä kehittämistoimintaa varten seudulla on toiminut ja yhä toimii poikkihallinnollisia työryhmiä, joihin on kuulunut edustajia varhaiskasvatuksesta, perus- ja lukio-opetuksesta, sosiaali- ja terveystoimesta sekä kulttuuri- ja liikuntatoimesta. Kehittämistoiminta tulee laajenemaan myös toiselle asteelle. Lasten ja nuorten Savonlinnan seutu hyvinvointiohjelman laadinta eteni monialaisena prosessina. Ohjelman laatimista varten koottiin erillinen monialainen työryhmä, jonka kokoontumisissa käydyissä keskusteluissa on koottu käytännön kokemukseen perustuvaa tietoa lasten ja nuorten tilasta Savonlinnan seudulla. Alan ammattilaisten kokemusperäinen tieto koettiin tutkitun tiedon rinnalla yhtä arvokkaaksi työvälineeksi prosessin aikana. Mukana lasten ja nuorten ohjelman laadinnassa ovat edellä mainittujen tahojen lisäksi poliisin, työvoimahallinnon ja ns. kolmannen sektorin edustajat. Lastensuojelulain edellyttämän suunnitelman osalta ohjelmaa on tehty yhteistyössä Savonlinnan seudun kuntien sosiaalitoimen kanssa. 3 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja kasvuolot 3.1 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatustoiminnan lähtökohtana on lapsuuden arvostaminen ja vaaliminen sekä lapsen oikeus hyvään lapsuuteen. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on yhdessä huoltajien kanssa turvata lapsen hyvän kasvun edellytykset. 15
Savonlinna varhasikasvatus ja sen osaava henkilösto on sitoutunut toiminnallaan edistämään lasten hyvinvointia sekä kestävänkehityksen rakentumista lasten arjessa. Varhaiskasvatuspalvelut koostuvat kunnan tai yksityisen järjestämästä päiväko tai perhepäivähoito toiminnasta sekä avoimeta varhaiskavatus toiminnasta. Savonlinnassa varhaiskasvatus toimii osana sivistystoimea, Enokoskella osana sosiaalitoimea ja Sulkavalla osana peruspalvelutoimeen yhdessä opetustoimen kanssa. Varhaiskasvatusta ohjaavat valtakunnalliset ja kuntatason varhaiskasvatussunnitelmat. 4 Lastensuojelu 4.1 Lastensuojelulain tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelulaissa painotetaan lapsen edun huomioonottamista viranomaisen kaikissa toimenpiteissä. Laissa korostetaan lapsen oikeutta osallistumiseen ja erityiseen suojeluun sekä julkisen vallan velvollisuutta varata riittävät voimavarat perheelle ja lapselle palveluja järjestettäessä. Tämä tehtävä on laissa määrätty kuntien hoidettavaksi. Lastensuojelulaissa lapsena pidetään alle 18-vuotiasta ja nuorena 18 20-vuotiasta. Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Lastensuojelun lisäksi kunta järjestää ehkäisevää lastensuojelua, jolla turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ennalta ehkäisevän lastensuojelun tarkoituksena on korostaa varhaisen puuttumisen merkitystä lapsen ja perheen tilanteen selvittelyssä ja vanhempien tukemista oikea aikaisesti heidän kasvatustehtävässään. Lastensuojelun tehtävien hoitamisesta vastaa kuntien sosiaalihuollosta vastaava viranomainen. Lastensuojelulaissa päätöksentekovaltaa on delegoitu viranhaltijoille. Tahdonvastaisessa huostaanotossa päätöksentekijänä toimii hallinto-oikeus. Lastensuojelutyön käynnistää huoli lapsen tai nuoren hyvinvoinnista, terveydestä tai kehityksestä. Huolen syynä voivat olla kodissa olevat ongelmat tai lapsen oma käyttäytyminen. Lapsen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ovat esimerkiksi vanhempien tai lapsen/nuoren päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelmat, uupumus, kasvatusvaikeudet, kouluongelmat, rikollinen käyttäytyminen sekä perheristiriidat, kuten perheväkivalta, avioero ja lapsen huoltoa ja tapaamista koskevat kysymykset. Lastensuojelun asiakkuuteen tullaan useimmiten lastensuojeluilmoituksen kautta. Lastensuojelulakiin sisältyy ilmoitusvelvollisuus, jonka mukaan salassapitosäädösten estämättä henkilön on tehtävä ilmoitus, jos hän on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä (LsL 25 ). Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa 16
kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Lapsi tai vanhemmat voivat myös itse hakeutua avun piiriin. Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun toiminta- ja tukimuodot jaotellaan lastensuojelulaissa: - avohuoltoon, jonka toimintamuotoja ovat mm. perhetyö, taloudellinen tuki perheelle ja avohuollon sijoitukset - huostaanottoon ja sijaishuoltoon, joka tarkoittaa lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä oman kodin ulkopuolella joko suostumuksella tai tahdonvastaisesti - jälkihuoltoon, joka tarkoittaa sijoituksen jälkeisen huollon järjestämistä lapselle tai nuorelle. Kuvio 2. Lastensuojelun asiakasprosessi Asia tulee vireille (oma yhteydenotto, lastensuojeluilmoitus, tieto muun etuuden tai palvelun yhteydessä) Todetaan lastensuojelun tarve Ehdotus jatkotoimenpiteistä Asiakassuunnitelma Selvitys lastensuojelun tarpeesta Ei lastensuojelun tarvetta Asiakkuus päättyy (asiakirjat säilytettävä) Kiireellinen sijoitus Avohuollon tukitoimet (tehdään erillinen päätös) Huostaanotto ja sijaishuolto Lastensuojelun tarve poistuu, asiakkuus päättyy Jälkihuolto (myös yli puoli vuotta kestäneen avohuollon sijoituksen jälkeen) (Lähde; Taskinen Sirpa, Lastensuojelulaki. 2007) Lastensuojeluilmoitusten lisääntyminen ja lastensuojelulain asettamat velvoitteet lastensuojelutyölle tuovat henkilöstön riittävyydelle ja ammattitaidolle yhä kasvavia haasteita. 1 Taulukko 25. Lastensuojeluilmoitusten ja - pyyntöjen, lastensuojelutarpeen selvitysten ja pätevien työntekijöiden määrät 1.1. 31.12.2013 Taulukossa on Savonlinnaa koskeva tieto Kunnat asukasluvun mukaan Lastensuojeluilmoituksia keskimäärin/kunta Lastensuojelutarpeen selvityksiä keskimäärin/kunta Päteviä työntekijöitä keskimäärin/kunta alle 3000 3,8 1,5 0,3 3 001 6 000 13,5 4,9 1,6 6 001 10 000 13,7 5,6 2,3 10 001 20 000 33 5,4 5 17
20 000 40 000Slinna 427 7 217 5,4 6 yli 40 000 515 65 20,5 Yhteensä 40 6,8 2,8 (Lähde; Itä-Suomen lääninhallitus/julkaisut/uuden lastensuojelulain toimeenpano Itä-Suomen läänin Hyvin toimivat peruspalvelut ovat parasta ehkäisevää lastensuojelutyötä. Ennalta ehkäisevä työ mm. kouluissa, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvoloissa, aikuissosiaalityössä ja harrastustoiminnassa sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimet ovat niitä keinoja, joilla voidaan vähentää huostaanottoja ja pitkäaikaisia sijoituksia kodin ulkopuolelle. Näin ollen peruspalvelujen, avohuollon tukitoimien, avohuollon sosiaalityön toimintatapojen, ja yhteistyön selkiyttäminen ovat ensisijaisen tärkeitä kehittämisen kohteita. Kun uuden lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuutta ja velvoittavuutta laajennettiin, tuotiin vastuuta lasten asioista aiempaa laajemmalle toimijajoukolle. Lastensuojelu ei ala tai lopu jossakin tai johonkin, vaan tärkeää on huomata, että myös perustason toimija, esimerkiksi päiväkodin henkilöstö voi ottaa vanhemman kanssa puheeksi huolen aiheet ennen kuin huoli kasvaa suureksi. Sosiaalihuollon lastensuojelu tulee mukaan siinä vaiheessa, kun lastensuojeluilmoitus on tehty ja lastensuojelutarvetta arvioidaan. 4.2 Savonlinnan seudun haasteet lastensuojelussa Lastensuojelulain 11 :ssä säädetään, että kunnan on järjestettävä lastensuojelupalvelut ja ehkäisevä lastensuojelu sellaiseksi kuin esiintyvä tarve edellyttää. Itä-Suomen lääninhallitus toteutti vuonna 2008 kyselyn, johon vastasi 49 läänin kuntaa. Vastanneista 45 prosenttia ilmoitti, että lastensuojelupalvelut eivät ole riittäviä. Erityisesti lastensuojelun avohuollon palvelut ovat kehittämistä vaativa palvelumuoto. Samoin ennaltaehkäisevän työn, johon kuuluvat mm. kotipalvelu, perhetyö sekä tuki- ja sijaisperhetoiminta, kohdalla on kehittämistarpeita. Pätevien sosiaalityöntekijöiden saaminen koetaan myös ongelmalliseksi. Suurin osa, 38 %, läänin sosiaalityöntekijöistä työskentelee lasten ja nuorten palveluissa (lastensuojelu, lastenvalvonta sekä kasvatus- ja perheneuvolatyö). Näistä henkilöistä 77 % on vakituisessa työsuhteessa. Määräaikaisista työntekijöistä 72 % on epäpäteviä. Itä- Suomen läänin maakuntien välisessä vertailussa sosiaalityöntekijöiden pätevyydestä Etelä-Savon maakunta pärjää hyvin. Savonlinnan kaupungin ympäristökunnissa on ajoittain pulaa pätevistä sosiaalityöntekijöistä, jolloin lastensuojelulain velvoitteita ei kyetä kaikilta osin täyttämään. Kuntien kesken on käyty keskustelua seudullisesta yhteistyöstä tilanteen korjaamiseksi, mutta varsinaisia yhteistyösopimuksia ei ole vielä voimassa. 18
4.3 Lastensuojelutyön nykytila ja näkymät seudulla Avohuollon tukitoimet Lastensuojelulain (34 ) mukaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ryhdyttävä avohuollon tukitoimiin viipymättä 1) jos kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai 2) jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja henkilöiden kasvatuskykyä ja mahdollisuuksia. Avohuollon tukitoimia suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä lapsen tai vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena voidaan myöntää taloudellista tukea koulunkäyntiin, ammatin ja asunnon hankintaan, työhön sijoittumiseen, sosiaaliseen kesätyöhön, harrastuksiin, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämiseen. Kunnan muita palveluja, kuten päivähoitopalveluja ja kotipalvelua sekä toimeentulotukea, voidaan käyttää avohuollon tukitoimena. Muut avohuollon tukitoimet määritellään laissa aikaisempaan tarkemmin (36 ). Taulukko 26. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (1245) Enonkoski Savonlinna Sulkava Etelä-Savo Koko maa 2011 5 4.6 3,8 6.7 2012 2,9 5.0 4,3 7.2 (Lähde; THL, Indikaattoripankki SOTKAnet Huostaanotto Huostaanotto on aina viimesijainen toimenpide, jolla turvataan lapsen tai nuoren hoito ja huolenpito sekä edellytykset terveeseen kasvuun ja kehitykseen. Huostaanotto voidaan tarvittaessa tehdä vastoin vanhempien ja 12 -vuotta täyttäneen lapsen suostumusta. Lastensuojelulain mukaan huostaanottoon tulee ryhtyä - jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi vaarantaa terveyttään tai kehitystään omalla käyttäytymisellään - jos avohuollon tukitoimenpiteet eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia ja ovat osoittautuneet riittämättömäksi - ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista Taulukko 27. Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (1244) Savonlinna Koko maa 2011 1,2 1,1 2012 1,2 1,1 (Lähde; THL, Indikaattoripankki SOTKAnet 19
Kiireellinen sijoitus Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshuoltoon taikka järjestää muulla tavoin hänen tarvitsemansa hoito ja huolto, jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa (38 ). Kiireellisestä sijoituksesta voi päättää sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen määräämä sosiaalityöntekijä, jolla on ammatillinen kelpoisuus. Kiireellinen sijoitus vastaa luonteeltaan huostaanottoa. Kiireellisen sijoituksen aikana sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää lapsen asioista toimenpiteen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Yleensä tämä merkitsee päätöstä lapsen olinpaikasta, hoidosta, valvonnasta ja terveydenhuollosta (45 ) Sijaishuolto Lastensuojelulaissa lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lähtökohtana on lapsen yksilöllisiin tarpeisiin perustuva valinta oikeasta sijaishuoltopaikasta. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshoitona taikka muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Huostaan otettu lapsi voidaan sijoittaa väliaikaisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi myös vanhempiensa tai muun huoltajansa hoidettavaksi, kun valmistellaan lapsen kotiin palaamista kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen. Taulukko 28. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (191) Savonlinna Etelä-Savo Koko maa 2011 1,7 1,4 1,4 2012 1,7 1,4 1,4 Taulukko 29. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, joiden sijoituspaikkana on perhe, % kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista (418) Savonlinna Sulkava Etelä-Savo Koko maa 2011 39,7 0 29,4 30,2 2012 41,0 0 29,9 32,0 (Lähde; THL, Indikaattoripankki SOTKAnet ) Jälkihuolto Lastensuojelulaissa jälkihuollolla tarkoitetaan lapsen tai nuoren sekä hänen vanhempiensa tukemista sijaishuollon päättymisen jälkeen. Oikeutta jälkihuoltoon on uudessa laissa laajennettu koskemaan myös avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymistä, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puolivuotta ja kohdistunut lapseen yksin. 20
Jälkihuolto toteutetaan tukemalla sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan ja niitä henkilöitä, joiden hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on. Jälkihuollon toteuttamisen tulee olla suunnitelmallista ja jälkihoitosuunnitelma tulee laatia yhdessä nuoren tai lapsen ja perheen kanssa. Lastensuojelusta itsenäistyvillä nuorilla on useita masennuksen riskitekijöitä, kuten pitkä sijoitus takanapäin, kaventuneet verkostot, elämänmuutos siirtyessä itsenäiseen asumiseen muilta paikkakunnilta, yksinäisyys, geneettiset tekijät, lapsuuden traumat ja laiminlyönnit, Nämä kaikki ovat tekijöitä, jotka edistävät syvenevää syrjäytymistä, jollei niihin löydy riittävä tukea. Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain 20 :n mukaista sosiaalipalvelua. Se on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista, perheen omien voimavarojen vahvistamista sekä opastamista lasten- ja kodinhoidossa. Perheiden palvelutarpeen arviointi sekä perhetyön suunnittelu ja arviointi toteutetaan yhdessä perheen ja toimijoiden kanssa. Lapsiperheiden kotipalvelua on mahdollista saada tulipäisesti alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun syyn perusteella. Kotipalvelu on ongelmia ennaltaehkäisevää työtä ja sitä tehdään asiakkaan luvalla. (taulukko 30). Perhetyön tavoitteena on vahvistaa perheen omia voimavaroja sekä tukea ja auttaa perheitä erilaisissa elämäntilanteissa. Perhetyö aloitetaan, kun ilmenee huoli lapsen turvallisen kasvun ja kehityksen toteutumisesta tai vanhempien jaksamisesta. Työskentelytapoja ovat keskustelut, arjessa ohjaaminen, neuvonta ja yhdessä tekeminen sekä yhteistyö eri viranomaisten kanssa. 5 Terveydenhuoltopalvelut Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Sosteri, aloitti vuoden 2007 alusta kuntasopimuspohjaisen toiminnan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhdistyessä. Savonlinna, Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava ovat antaneet perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä osan sosiaalitoimen palveluista Itä- Savon sairaanhoitopiirin vastattavaksi. Enonkosken kaikki vastaanottopalvelut ml. Neuvolapalvelut on erillisellä sopimuksella annettu yksityiselle palveluntuottajalle (Attendo Terveyspalvelut Oy) tuotettavaksi vuoden 2011 alusta lähtien. Sopimus on voimassa 31.12.2014 asti. Toiminta on organisoitu sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulosalueille. Toimintaa ohjaavia arvoja ovat hyvinvointi, työhyvinvointi, luottamus ja vastuullisuus, joiden taustalla ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja itsemääräämisoikeus. Sosterin kotisivuilta (www.isshp.fi) löytyvät kuvaukset lapsille, nuorille ja perheille suunnatuista palveluista ja niiden sisällöistä. 21
5.1 Terveyden edistämisen palvelut lapsille, nuorille ja lapsiperheille Lasten, nuorten ja perheiden terveyden edistämisen sekä sairaanhoidon palveluissa tehdään tiivistä yhteistyötä sujuvien palveluketjujen kehittämiseksi. Uusia työtapoja ja toimintamalleja kehittämällä, puheeksi ottamisella ja varhaisella puuttumisella tuetaan lapsia, nuoria ja heidän perheitään erilaisissa elämän valinnoissa sekä oman vastuun ottamisessa ja kantamisessa. Lasten ja nuorten sekä perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistehtävässä onnistumisen edellytyksenä on valtakunnallisten laatu- ja henkilömitoitussuositusten täyttyminen. Suositukset ohjaavat toiminnan sisällöllistä kehittämistä sekä henkilöstösuunnittelua. 5.1.1 Neuvolatoiminta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lapsille ja nuorille suunnattuja terveyttä ja hyvinvointia tukevia palveluja ovat neuvolapalvelut (äitiysneuvola, lastenneuvola ja perhesuunnitteluneuvola), neuvolan perhetyö sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Edellä mainittuja palveluja ovat täydentämässä perhepalvelukeskuksen erityistyöntekijöiden palvelut (psykologipalvelut, puheterapiapalvelut sekä kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut). Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut on järjestetty sairaanhoitopiirin kunnissa lähipalveluina. Savonlinnassa ja sen seutukunnissa on seitsemän neuvolaa, joista kuudessa on lasten-, äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolapalveluja ja yhdessä lastenja perhesuunnitteluneuvolapalveluita. Koulu- sekä opiskeluterveydenhuollon palveluja annetaan 36:ssa oppilaitoksessa. Terveydenhoitajien ja lääkärien vastaanottoajankohdat on sovittu oppilaitoskohtaisesti. Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon keskeisinä tavoitteina on: - tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään - turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle terve kasvu ja kehitys - luoda perusta terveelle aikuisuudelle - huolehtia kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä osana kunnan perheille suunnattua palveluverkostoa, koulun oppilashuoltoa ja oppilaitosten yhteisöä - ehkäistä syrjäytymistä, sairauksia, ongelmia, terveyserojen syntymistä (varhainen puuttuminen) - edistää seksuaalineuvontaa ja terveyttä - tehdä yhteistyötä vanhempien, lasten / oppilaiden ja muiden toimijoiden, kuten päivähoidon, koulun henkilökunnan ja muun terveydenhuollon henkilöstön kanssa Neuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminta SOSTERI:n kaikissa yksiköissä perustuu Valtioneuvoston 6.4.2011 antamaan asetukseen (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveyden- huollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun 22
terveydenhuollosta, sekä Terveydenhuoltolakiin (1326/2010). Lokakuussa 2013 julkaistiin THL:n kansallisen äitiyshuollon asiantuntijaryhmän kirjoittama ja Reija Klemetin sekä Tuovi Hakulinen Viitasen toimittama Äitiysneuvolaopas, Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Neuvolatyön runko -ohjelmat päivitetään asetuksen ja ko. oppaan mukaiseksi ja tallennetaan EFFICA- järjestelmään, missä ne ovat siten kaikkien neuvolatyötä tekevien saatavilla. Äitiysneuvolan uudet ohjeet otetaan käyttöön 1.3.2014 alkaen. Lasten ja nuorten terveyden edistämisen palveluihin on annettu valtakunnallisia suosituksia henkilöstömitoituksesta. Alla olevassa taulukossa on tiivistetysti esitetty voimassa olevat suositukset, joita tulee pitää tavoitteena myös Savonlinnan seudun kunnissa ja Sosterissa. Taulukko 31. Valtakunnallisia suosituksia henkilöstömitoituksesta lasten ja nuorten peruspalveluissa Ammattinimike Äitiysneuvolan terveydenhoitaja Äitiysneuvolan lääkäri Asiakkaita / kokopäivätoiminen työntekijä 76 synnyttäjää vuodessa Uuden Äitiysneuvolaoppaan mukainen suositus 600 synnyttäjää vuodessa Lastenneuvolan terveydenhoitaja 340 400 0 6-vuotiasta lasta Lastenneuvolan lääkäri Kouluterveydenhoitaja Koululääkäri Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja Opiskeluterveydenhuollon lääkäri Koulukuraattori Koulupsykologi 2400 2800 0-6-vuotiasta lasta 600 oppilasta 2100 oppilasta tai 1 työpäivä / 500 oppilasta 600-800 opiskelijaa, 800-1000 opiskelijaa korkea-asteella 2500-3000 opiskelijaa 800-1000 oppilasta 800-1000 oppilasta 5.1.2 Erityistyöntekijäpalvelut Sosterissa toimiva Perhepalvelukeskus on erityistyöntekijöistä koostuva asiantuntijaorganisaatio. Perhepalvelukeskus on vuoden 2015 alusta alkaen perusterveydenhuollon toimintaa. Sinne pääsee ilman lähetettä myös lastenpsykiatrin vastaanotolle. Perhepalvelukeskuksessa työskentelee psykologeja, perheterapeutti, sosiaalityöntekijöitä, puheterapeutteja ja toimintaterapeutti. Johtajana toimii tulosyksikköpäällikkö. 23
Erityistukea tarvitsevat lapset ja perheet saavat moniammatillista asiantuntija-apua ja tukea. Lapsia voidaan auttaa tutkimusten, hoidon ja seurannan avulla. Perhepalvelukeskuksessa tehdään psykologiset kehitystasoarviot, tutkitaan oppimisvaikeuteen sekä puheen ja kielen kehitykseen liittyviä asioita. Lapsen kiintymystä tutkitaan ja hoidetaan vuorovaikutushavainnoinnilla ja -hoidolla. Lapsen tunne-elämän ja käyttäytymisen sekä sopeutumisen pulmia tutkitaan ja hoidetaan. Perhe-elämän kriisivaiheissa perhettä ja lapsia kuullaan ja autetaan. Terapiavaihtoehtoja on lapsille (mm. yksilöterapia, ryhmätoiminta, puheterapia, Theraplay-terapia) sekä perheterapia perheille. Vanhempia/hoitajia tuetaan lapsen kasvun ja kehityksen sekä perhe-elämän pulmatilanteisiin liittyvissä kysymyksissä. Tämän lisäksi erityistyöntekijät antavat asiantuntija-apua muille lasten ja nuorten parissa työskenteleville. 5.2 Sairaanhoitopalvelut Perussairaanhoidon vastaanottopalvelut ja hammashuollon palvelut tuotetaan kuntien terveysasemilla. Toistaiseksi päiväaikainen sairaanhoidon ja hammashoidon päivystystoiminta on järjestetty lähipalveluina kunnissa. Sairaanhoidon ilta- ja yöpäivystys on keskitetty Savonlinnan keskussairaalan päivystyspoliklinikalle samoin kuin hammashuollon viikonloppupäivystys. Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan kaikille yhteisinä, keskitettyinä palveluina Savonlinnan keskussairaalassa. Kiireettömään erikoissairaanhoitoon tarvitaan aina lähete joko terveyskeskuksesta, yksityiseltä lääkäriltä /lääkäriasemalta tai toisesta hoitolaitoksesta. Lasten somaattisesta erikoissairaanhoidosta vastaa lastentautien yksikkö, jossa toimii lastentautien ja lasten neurologian poliklinikka sekä vuodeosasto. Lastentautien yksikössä hoidetaan pääsääntöisesti alle 16-vuotiaita lapsia ja nuoria. 16 vuotta täyttäneet siirtyvät muiden erikoisalojen potilaiksi. Lastenpsykiatrian poliklinikka toimii Perhepalvelukeskuksen kanssa samoissa tiloissa ja tiiviissä yhteistyössä. Poliklinikka tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja alle 14-vuotiaille. 14 vuotta täyttäneet nuoret ohjataan nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Lastenpsykiatrian poliklinikalle lapset ohjautuvat lääkärin, terveydenhoitajan tai perhepalvelukeskuksen erityistyöntekijän lähetteellä. Nuorisopsykiatrian poliklinikalle nuoret ohjautuvat joko lääkärin tai kouluterveydenhoitajan lähetteellä. 6 Muut lasten, nuorten ja perheiden kasvua ja kehitystä edistävät ja tukevat palvelut 24
6.1 Opetus, kirjasto ja kulttuuri 6.1.1 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa varhaiskasvatus määritellään pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaksi kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Peruslähtökohtana on lapsen vanhempien ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu sekä yhteiskunnan tarjoamien varhaiskasvatuspalvelujen kotikasvatusta tukeva tehtävä. 6.1.2 Esi- ja perusopetus Savonlinnan seudun esi- ja perusopetukseen on laadittu yhteinen seudullinen oppilashuollon toimintasuunnitelma osana oppilashuollon palvelurakenteen kehittämistä. Toimintasuunnitelma on luettavissa seudullisessa verkkoympäristössä. (www.edu.savonlinnaseutu.fi -> koulu -> oppilashuolto ). Oppilashuollon tehtävänä on edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia parantamalla oppilashuollon saatavuutta ja toimivuutta, osaltaan kehittää laadukasta ja yhtenäistä perusopetusta, tukea oppilaan oikeutta kasvaa, oppia ja kehittyä aktiiviseksi sekä osallistuvaksi yhteiskunnan jäseneksi, turvata oppilaan oikeus tulla kuulluksi, rohkaista oppilasta puolustamaan omaa ja muiden koskemattomuutta hyväksyttävin keinoin sekä antaa valmiuksia monikulttuurisuuden kohtaamiseen. Osana oppilashuollon palvelurakenteen kehittämistä useat seudun kouluista ovat lähteneet mukaan Opetusministeriön KiVa koulu - hankkeeseen. KiVa koulu on koulukiusaamisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisemiseen pyrkivä Turun yliopiston ja Oppimistutkimuskeskuksen yhteistyönä toteuttama hanke, jonka toimenpideohjelmat luokka-asteille 1-3, 4-6 ja 7-9 ovat valmiita yleiseen valtakunnalliseen käyttöön syksyllä 2009. Kiusaamisen vastaisen toimenpideohjelman lisäksi KiVa koulu - hanke sisältää opettajien koulutusta ja vaikuttavuustutkimusta. (www.kivakoulu.fi/index.php) Oppilaitosten oppilaskunnat tarjoavat oppilaille vaikutuskanavia ja mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Perusopetuksen valtakunnallisten perusteiden Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus toteutuu koulujen toimintakulttuurissa ja oppiaineissa eri tavoilla. Seudun perusopetuksen koulujen kotisivut löytyvät osoitteesta www.edu.savonlinnaseutu.fi > koulut. YYY.1.2.1 Perusopetuksen koululaisten iltapäivätoiminta Savonlinnassa iltapäivätoimintaan voivat osallistua 1.-2. luokkien oppilaat sekä erityisen tuen oppilaat. Iltapäivätoiminta on laadukasta ja ohjattua toimintaa aikuisten turvallisessa ohjauksessa. Toimintaperiaatteena on tarjota lapsilähtöistä toimintaa. Iltapäivätoiminnassa lapsi saa ystäviä, leikkii, ulkoilee ja harrastaa sekä saa mahdollisuuden omaan toimintaan, 25
lepoon ja läksyjen tekemiseen. Toiminnan tarkoituksena on lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon liittyvien riskitekijöiden ennaltaehkäisy. Iltapäivätoiminnan koordinoinnista vastaa Savonlinnan kaupungin opetustoimi. Iltapäivätoimintaa järjestävät Savonlinnan kaupunki, Savonlinnan seurakunta, Savonlinnan 4H-yhdistys sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton Savonlinnan yhdistys. Iltapäivätoiminnan kotisivu löytyy osoitteesta: http://www.savonlinna.fi/asukas/kasvatus_ja_opetus/iltapaivatoiminta 6.1.3 Toinen aste Yleissivistävää toisen asteen koulutusta tarjoavat seudulla Savonlinnan Lyseon lukio, Savonlinnan Taidelukio sekä Kerimäen, Punkaharjun ja Sulkavan lukiot. Ammatillista toisen asteen koulutusta järjestetään Savonlinnan Ammatti- ja aikuisopistossa sekä Itä- Karjalan Kansanopistolla Punkaharjulla. Savonlinnassa toimii myös Aikuislukio, jossa voi suorittaa peruskoulu- ja lukio-opintoja ilta- tai etäopiskeluna. Aikuislukio järjestää lukioopintoja myös Savonlinnan Ammatti- ja aikuisopistossa. Toisen asteen oppilaitoksilla on opiskelijahuoltosuunnitelmat sekä oppilaskuntatoimintaa. Kuvaukset Savonlinnan seudun toisen asteen oppilaitosten opiskelijahuollosta löytyvät oppilaitosten kotisivuilta (www.edu.savonlinnaseutu.fi > koulut). Savonlinnan Ammatti- ja aikuisopiston opiskelijahuollon palveluista löytyy myös osoitteesta www.peda.net/veraja/samiedu/opiskelijapalvelut. Aikuislukion sivut ovat osoitteessa http://edu.savonlinnaseutu.fi/aikuislukio/ -> terveydenhoito 6.1.4 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan 1.8.2014. Opiskeluhuollon suunnitelmissa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa täydentävät Paikallinen opetussuunnitelma ja Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. 6.1.5 Muut koulutuspalvelut Savonlinnan seudulla Yliopistokoulutus: Savonlinnan opettajankoulutuslaitos http://www.uef.fi/fi/filtdk/skope Savonlinnan koulutus ja kehittämiskeskus Matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus Savonlinnan Musiikkiakatemia; www.savonlinnamusicacademy.com Savonlinnan kesäyliopisto www.savonlinnankesayliopisto.net/ 26
Ammattikorkeakoulutus: www.mikkeliamk.fi/ Mikkelin ammattikorkeakoulu Savonlinnan yksikkö Kansan- ja kansalaisopistot: Itä-Karjalan Kansanopisto, Punkaharju www.ikko.fi Linnalan Setlementti ja opisto; www.linnala.fi Puruvesi-opisto; www.kerimaki.fi Savonlinnan kristillinen opisto www.sko.fi/ Tanhuvaaran urheiluopisto; www.tanhuvaara.fi 6.1.6 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut helmikuussa 2014 ehdotuksen lastenkulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi 2014-2018. Sen mukaan taide ja kulttuuri vahvistavat lasten ja nuorten luovuutta, kriittistä ajattelua, itsetuntoa sekä kykyä käyttää ja muuttaa kulttuuria. Ne antavat lapselle ja nuorelle mahdollisuuksia omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden löytämiseen. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnalla on monia kerrannaisvaikutuksia; se vaikuttaa yritteliäisyyden lisääntymiseen, elämänlaadun ja -hallinnan parantumiseen ja kykyyn ymmärtää itseään ja muita. Tiedot, taidot ja kokemukset taiteesta ja kulttuuriperinnöstä ovat keskeinen osa yleissivistystä. Lapset ja nuoret ovat tärkeä kohderyhmä myös kuntien kulttuuritoimien palveluissa, kirjastoissa, Savonlinnan Maakuntamuseossa ja, Savonlinnan Teatterissa ja Savonlinnan Orkesterissa. Savonlinnan kaupunki on Etelä- ja Pohjois-Savon 11 kunnassa toimivan lastenkulttuurikeskus Verson jäsen. Verson asiantuntijoiden kanssa toteutetaan laadukasta kulttuuritoimintaa erityisesti varhaiskasvatukseen. Savonlinnan peruskouluissa on käytössä kulttuuripolku, jonka kautta jokainen peruskoululainen käy vuosittain jossakin kulttuurilaitoksessa tai osallistuu johonkin kulttuuritapahtumaan tai pääsee muulla tavoin osalliseksi taiteesta ja kulttuurista. Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Sen järjestämisestä Savonlinnan seudulla vastaavat Savonlinnan Musiikkiopisto, www.sln-musiikkiopisto.fi, (musiikki, tanssi, teatteri),linnalan kuvataidekoulu (kuvataide, käsityö) ja Linnalan opisto (musiikki) www.linnala.fi. Tärkeitä lasten ja nuorten kulttuuritapahtumien ja -harrastusten järjestäjiä ovat lisäksi Linnalan Nuoret ry, Savonlinnan seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry, Keiku ry, Savonlinnan Oopperajuhlat, Teatterimylly ry, Jäälinna ry, Savonlinnan Taidelukio, Savonlinnan Kristillinen opisto, Savonlinnan seurakunta ja, Olavinlinna, Nukke- ja lelumuseo Suruton, MLL:n paikallisyhdistykset, Martat, Kerimäen Pitäjänteatteri sekä kylä- ja asukasyhdistykset. 27
Jatkossa kulttuurisen nuorisotyön tekijöiden välistä yhteistyötä tulee kehittää ja turvata nuorten mahdollisuudet sekä kulttuurin kokemiseen että kulttuurin tekemiseen. Kaupunginkirjasto suuntaa suuren osan palveluistaan lapsille ja nuorille. Heidän osuutensa asiakaskunnasta on noin kolmannes. Kirjasto toimii kiinteässä yhteistyössä varhaiskasvatuksen, koulutoimen ja monien muiden yhteistyökumppaneiden kanssa lastenkulttuurin edistämiseksi. Erityisesti uuden pääkirjaston lasten- ja nuortenosasto on viihtyisä ja suosittu koko perheen paikka. Peruspalveluiden lisäksi kirjaston tiloissa järjestetään usein lasten ja nuorten tapahtumia. 6.2 Nuoriso- ja liikuntapalvelut Nuoriso- ja liikuntatoimessa kuntien nettokustannukset asukasta kohti laskettuina vaihtelivat suuresti vuonna 2007. Sekä nuoriso- että liikuntatoimessa merkittäviä olivat Enonkosken kustannuskertymät. Nuorisotoimessa käyttökustannukset olivat neljässä kunnassa (Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna ja Sulkava) maakunnan keskiarvoa matalammat. Liikuntatoimessa vastaava tilanne vallitsi kolmen kunnan (Punkaharju, Savonlinna ja Sulkava) kohdalla. Kuvaukset kuntien nuorisotyöstä löytyvät kuntien kotisivuilta tai www.savonlinnaseutu.fi > nuorten verkkosaari > Seitti-nuorten verkkosivut > Savonlinnan seudun nuorisotyö. Seudun kunnissa toimii runsaasti urheilu- ja liikuntaseuroja, joilla on toimintaa myös lapsille ja nuorille. Yhteistiedot ja kuvauksia kunnissa toimivista urheilu- ja liikuntaseuroista löytyy seurojen kotisivuilta (www.savonlinnaseutu.fi). Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston vuonna 2008 julkaiseman selvityksen mukaan Itä-Suomen läänin kunnista alle 10 %:lla oli vuonna 2006 lasten ja nuorten liikunnan kehittämisohjelma. Terveysliikunnan kehittämisohjelma oli vastaavasti noin 15 %:lla ja seutukunnallinen tai kunnan oma liikuntatoimen kehittämisohjelma noin 60 %:lla läänin kunnista. Kyselyyn vastasivat yhtä lukuun ottamatta kaikki seudullisen hyvinvointiohjelman laatimiseen osallistuvat kunnat. Nuorisotyön ja nuorisopolitiikan toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Nuorisotyöhön kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa esim. nuorten työpajapalvelut. Nuorisotyötä toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä. Nuorisolain mukaan nuorille on järjestettävä mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja nuorisopolitiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn, ja heitä on kuultava heitä itseään koskevissa asioissa. 6.2.1 Etelä-Savon Urheiluakatemia www.tanhuvaara.fi/urheiluakatemia 28
Etelä-Savon Urheiluakatemia on Tanhuvaaran Urheiluopiston hallinnoima ja koordinoima maakunnallinen yhteistyöverkosto, jossa nuorille urheilijoille (yli 16-vuotiaat) pyritään oppilaitosten kanssa tehtävällä yhteistyöllä rakentamaan opiskelusuunnitelma, jonka puitteissa he voivat harjoitella opiskelun ohella. Vuonna 2008 aloittaneen Urheiluakatemian harjoitusryhmä toimii tällä hetkellä Savonlinnassa ja toimintaan osallistuu myös Kerimäki. 6.2.2 Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry., NuTu ry www.nutu.fi Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry. (NuTu) on nuorisotoiminnan palvelujärjestö, joka toimii yhteistyössä Savonlinnan seudun kuntien, jäsentensä ja yhteisöjen kanssa. NuTu ry tukee ja ohjaa nuoria koulutukseen ja työllistymään (Toimintatupa, Kannustin,, NuTun Työpalvelut, etsivä nuorisotyö, Arjen ajokortti, työnhakukoulutukset, nuorten sosiaalinen kesätyötoiminta) sekä tukee toimintoja kaventaa lasten ja nuorten terveyseroja, edistämään terveitä elintapoja ja mielen terveyttä. (0-toleranssi tapahtumat, nuorisotyöntekijöiden työote, tehoiskut, terveydenedistämistapahtumat). NuTu ry koordinoi moniammatillista,seudullista Nuorten asianyhteistyöryhmä Nepparia. 6.2.3 Linnalan Nuoret ry. http://asukas.savonlinnaseutu.fi/linnalan-nuoret-ry www.verkkosaari.net/linnalannuoret/. Savonlinnan 4H yhdistys ry 4H-harrastuksessa lapsi ja nuori kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä. 4H-kerhoissa ( 6-12 v.) omaksutaan käytännön taitoja ja tietoja koulutetun ohjaajan tuella. 4H-työelämäkurssit valmentavat nuoria työelämää varten. Kurssin käynyt nuori voi työllistyä yhdistyksen kautta. Toimialoina mm. lastenhoito, vanhuspalvelut, siivous, ruoanlaitto ja tarjoilu, piha- ja puutarhatyöt, metsä- ja maataloustyöt, dogsitter ja ATK-apu. Nuori voi myös perustaa oman 4H-yrityksen ja kokeilla yrittäjyyttä ohjatusti. Savonlinnan 4H-yhdistys järjestää Savonlinnan kaupungin koordinoimaa perusopetuksen iltapäivätoimintaa. Kasvatusajattelumme perustan muodostava neljä H-kirjainta ja Tekemällä oppimisen käytännönläheinen toimintamenetelmä. Näistä lähtökohdista järjestö toteuttaa yrittäjyys- ja kansalaiskasvatusta. Neljän H:n perustana ovat sanat * Head - Harkinta * Hands - Harjaannus * Heart - Hyvyys * Health Hyvinvointi 29
www.savonlinna.4h.fi 6.3 Seurakuntien lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Perheasiain neuvottelukeskus on Savonlinnan seurakunnan ylläpitämä palvelu ja tarjoaa palveluita toiminta-alueellaan (Savonlinna, Enonkoski, Juva, Kitee, Parikkala, Rantasalmi, Sulkava) ostopalvelusopimusten mukaisesti. Neuvottelukeskus tarjoaa ammatillista keskusteluapua pari- ja perhesuhteiden vaikeuksissa ja kriiseissä sekä henkilökohtaisen elämän kysymyksissä. Keskustelemaan voi tulla yksin, kumppanin kanssa tai koko perheellä. Nuoret voivat hakeutua perheasiain neuvottelukeskukseen erilaisissa ongelmissa: seurusteluun, koulunkäyntiin, opiskeluun ja kotoa irtaantumiseen liittyvissä kysymyksissä. Avioliittolain mukainen perheasioiden sovittelu kuuluu neuvottelukeskuksen tehtäviin. Siinä tuetaan yhteistyövanhemmuutta huolto-, tapaamis-, asumis- ja elatusasioissa lapsen edun mukaisesti. Ryhmätoimintaa järjestetään tarpeen mukaan mm. ero- ja sururyhmä vuosittain. Neuvottelukeskus tekee tiivistä yhteis- ja verkostotyötä eri lapsiperheiden palveluiden ja vapaaehtoistahojen kanssa. Perheasiain neuvottelukeskuksen henkilökuntaan kuuluu johtaja, kaksi perheneuvojaa ja toimistosihteeri. Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista ja asiakas ei tarvitse lähetettä. Yhteydenotot, tiedustelut ja ajanvaraus varmimmin ma-pe klo 9-12 puh. 015 576 8037. Osoite: Väinönkatu 2, 57100 Savonlinna. Savonlinnan rovastikunnan lapsi- ja nuorisotyön toiminnan tavoitteena on tukea lapsia ja nuoria mielekkään elämän löytämiseen ja luoda heille mahdollisuuksia kohdata välittävä ja rakastava Jumala. Seurakuntien toiminnassa pyritään välittämään tunnetta osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä sekä antamaan lapsille ja nuorille kokemus välittävistä aikuisista. Savonlinnan seudun seurakunnat tekevät runsaasti rovastikunnallista yhteistyötä, jonka kautta tarjotaan lapsille ja nuorille tapahtumia ja retkiä, joita yksittäinen seurakunta ei pysty yksinään tarjoamaan. Seurakunnat tarjoavat nuorille runsaan mahdollisuuden vapaaehtoistoimintaan (ohjaaja- ja avustajakoulutuksen myötä), ilmaisutaidon kehittämiseen (musiikki), osallisuuden (yhdessä tekeminen) ja pysähtymiseen (omanelämän kartoittamiseen sekä hartauselämä). Seurakunnat järjestävät runsaasti erilaista toimintaa lapsille ja nuorille mm. viikkotoiminnan ja leirien muodossa. Paikallisten koulujen kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä mm. päivänavausten ja tuntivierailujen muodossa. Savonlinnan seurakunnan lapsi- ja perhetyö on kristillisiin arvoihin pohjautuvaa matalan kynnyksen toimintaa lapsiperheille. Viikoittain kokoontuvia työmuotoja ovat 3-6 vuotiaiden päiväkerhot, perhekerhot sekä 1-2- luokkalaisten koululaisten iltapäivätoiminta. 30
Päiväkerho pyrkii tukemaan monipuolisesti lapsen kehitystä, ohjaamaan lasta yhteistyöhön toisten lasten kanssa ja ymmärtämään erilaisuutta. Perhekerhot ovat avoimia kaikenikäisille: lapset vanhempineen, isovanhempineen tai kummeineen ovat tervetulleita. Koululaisten iltapäivätoiminta tarjoaa lapsille valvotun iltapäivän turvallisten aikuisten seurassa. Kaikki lapsi ja perhetyön kerhot sisältävät monipuolista ja lapsilähtöistä toimintaa. Seurakunta järjestää myös leirejä, retkiä ja erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Yhteystiedot : www.savonlinnanseurakunta.fi www.savonlinnanseurakunta.fi www.sulkavanseurakunta.fi Ortodoksinen seurakunta: Varkauden ortodoksinen seurakunta www.ort.fi/ Helluntaiseurakunnat: www.helluntaikirkko.org/ ja www.punkaharjunhelluntaisrk.net/ Vapaaseurakunta: http://www.savonlinna.svk.fi/ Jehovan todistajat: Pohjolankatu 5, 57230 Savonlinna Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko: www.mormonit.fi > seurakunnat Opiskelija- ja koululaislähetys OPKO: http://www.opko.fi 6.4 Savonlinnan nuorisovaltuusto http://www.savonlinna.fi/paatoksenteko/muut_toimielimet/nuorisovaltuusto Nuorisovaltuusto aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2014. Se kokoontuu 10 kertaa vuodessa noin kuukauden välein. Valtuusto koostuu 20 Savonlinnan kaupungin koulun oppilaasta. Nuorisovaltuutettuja on nimetty mm. sivistyslautakuntaan. 31
TILASTOJA Taulukko 6. Asuinolot vuonna 2011-2013 Lähde: Sotkanet 2.2.3. Koulutustaso Taulukko 7. Perusopetuksen oppilasmäärät Savonlinnassa (Savonlinna 8.5.2014 mukaan / savonlinnaseutu.fi) Taulukko 8. Koulutuksen saaneet 2011-2012 Savonlinnan perusopetuksen oppilasennakot Taulukko 10. Toimeentulo 2011-2012 Lähde: Sotkanet Lähde: Sotkanet Taulukko 15. Nuorten työttömyysaste 2011-2013 32
Lähde: Sotkanet Taulukko 16. Alkoholijuomien myynti ja kulutus Lähde: Sotkanet Taulukko 17. Poliisin tietoon tulleet rikokset /1 000 asukasta vuonna 2011-2013. Taulukko 21. Yksityisen hoidon tukea saaneita perheitä Lähde: Sotkanet Lähde: Sotkanet Taulukko 22. Kotihoidon tukea saaneita perheitä 2011-2013 33