OSUUSKUNNASTA TULI TIINA HÄKKISEN TYÖNANTAJA HINTA - MIELIKUVALLA MERKITTÄVÄ ROOLI OSTO - PÄÄTÖKSISSÄ AV-KÄÄNTÄJÄT SOPIMUKSEEN MTV:N TÖISTÄ

KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY:N JÄSENLEHTI 02 2013 OSUUSKUNNASTA TULI TIINA HÄKKISEN TYÖNANTAJA HINTA - MIELIKUVALLA MERKITTÄVÄ ROOLI OSTO - PÄÄTÖKSISSÄ AV-KÄÄNTÄJÄT SOPIMUKSEEN MTV:N TÖISTÄ EULITAN PROJEKTI EDISTÄMÄÄN OIKEUS - KÄÄNTÄJIEN KOULUTUSTA

KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY Maistraatinportti 4 A, 6.krs, 00240 Helsinki toimisto@kaj.fi www.kaj.fi Puheenjohtaja Hanna Boman Puhelin 040 702 4428 Sähköposti puheenjohtaja@kaj.fi Toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik Puhelin 050 576 2553 Sähköposti hanna.gorschelnik@kaj.fi JÄSENTIETOJEN MUUTOKSET, VALTAKIRJAT JA JÄSENMAKSUT Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit Sähköposti: jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi Palvelunumero 0201 235 370 Jaana Honni, Katja Kosonen, Mary Luokkamäki JÄSENMAKSUT Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenmaksu on 1 % päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja luontoiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamista etuuksista. Ammatinharjoittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 200 euroa vuodessa. Opiskelija maksaa jäsenmaksua, kun hän on työssä. Ulkomailla työskentelevän jäsenen ja eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 60 euroa vuodessa. Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa www.kaj.fi/jasenmaksu. Muista ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi tai uusi työpaikkasi jäsenpalveluihin! LAKIASIAT JA TYÖSUHDENEUVONTA (AKAVAN ERITYISALAT) Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Harri Ikonen, lakimies Kunta-, valtio- ja yliopistosektorin virka- ja työsuhdeneuvonta 0201 235 354 Tarja Kullanmäki, lakimies Kunta-, valtio-, yliopisto- ja amk-sektorin virka- ja työsuhdeneuvonta 0201 235 353 Juho-Heikki Leppänen, lakimies Yksityissektorin työsuhdeneuvonta 0201 235 365 Tuire Torvela, lakimies Yksityissektorin edunvalvonta ja työsuhdeneuvonta, ammatinharjoittajia ja yrittäjiä koskevat tehtävät sekä perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta 0201 235 356 Riina Koivunen, asiamies Ura- ja palkkaneuvonta 0201 235 342 TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Puhelin 09 7206 4343 Puhelinajat ma to klo 12 15 Asemamiehenkatu 2 C, 00520 Helsinki www.erko.fi TÄSSÄ LEHDESSÄ Toiminnanjohtajalta... 3 Freelancertyöllä on monta muotoa... 4 Tällaista työni on: Kääntäjän päivä... 7 Ostopäätökseen vaikuttaa mielikuva hinnasta... 8 Lyhyet... 10 Av-käännösalalle sopu MTV:n työstä... 11 Edunvalvonta yksityissektorilla... 12 Tolkkua akavalaisten työaikoihin... 14 Qualetra-projekti edistämään oikeuskääntäjien koulutusta... 16 Jäsenetu esittelyssä... 17 Kolumni: Monikielistä arkea... 18 Lukuvinkki: Nineteen ways of looking at Wang Wei: How a Chinese poem is translated... 19 KAJAWA KÄÄNNÖSALAN AMMATTILAISTEN JA OPISKELIJOIDEN JÄRJESTÖLEHTI Julkaisija: Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Päätoimittaja: Hanna Gorschelnik Toimitus: Suvi Seikkula, Vanessa Sjögren Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy Lehti ilmestyy digilehtenä, josta otetaan 100 kappaleen näyte-erä: Libris Oy, Helsinki. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2013. Aineistopäivä on 9.9.2013. Kannen kuva: Kalle Parkkinen 2

TOIMINNANJOHTAJALTA Työurat ovat pirstaleisempia kuin aikaisemmin. Työsuhde ei ole enää työuran mittainen, vaan nyt työpaikkaa vaihdetaan muutaman vuoden välein: toiset omasta halustaan, toiset työnantajan halusta. Jos työpaikan yt-neuvotteluissa jää luu käteen, seuraava työpaikka saattaa löytyä vain itse itsensä työllistämällä. Tässä lehdessä on muutama esimerkkitarina freelancer-työstä. Mikään ei ole niin hankalaa, niin aikaa vievää kuin oman työuransa suunnittelu. Sitä ehtii jo hyvinkin aikuiseksi ennen kuin keksii mitä isona haluaa tehdä. Mallitarinat siitä mihin eri ihmiset ovat työllistyneet samalla koulutustaustalla voivat toimia inspiraationa. Olemme tänä keväänä järjestäneet urailtoja, osan opiskelijoille osan kaikille jäsenillemme, ja näitä tarinailtoja työelämästä on tarkoitus jatkaa heti kesäkauden jälkeen. Kesän jälkeen voimme toivottavasti kertoa parempia uutisia av-käännösalalta. Nyt on saatu sovittua jonkinlainen kompromissi MTV Oy:lle tehtävistä töistä (siitä lisää sivulla 11), mutta vielä pitää neuvotella av-käännöstoimistojen työehtosopimuksesta. Neuvottelut aloitetaan alkukesästä, ja välituloksia voidaan odottaa syksyllä. KAJ odottaa, että Broadcast Text International pysyy tällä kertaa neuvottelupöydässä ja kantaa kortensa kekoon alan tervehdyttämiseksi. Seuraava lehti ilmestyy syyskauden aluksi. Vaikka on vasta toukokuu, toivotan hyvää kesää ja hyvää lomakautta. Muistathan, että jäsenetumme vapaa-ajan tapaturmavakuutus voi tuoda turvaa lomallasi. MIRKKA HEININEN Hanna Gorschelnik 3

Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Teksti: Mia Hemming Freelancer-työllä on monta muotoa Tiina Häkkinen arvostaa freelancerin vapautta, mutta pitää osuuskunnan tuomasta turvasta. KALLE PARKKINEN JORMA RAJAMA KI Tiina Häkkinen perusti noin neljä vuotta sitten muutaman kääntäjän ja teknisen dokumentoinnin asiantuntijan kanssa osuuskunnan. Osuuskunnan jäsenet olivat työskennelleet toistensa kanssa vuosia kansainvälisissä yrityksissä ja päättivät perustaa oman yrityksen. Häkkinen on tyytyväinen osuuskuntamuotoiseen freelancer-työhön. Minua ei mikään vedä työskentelemään verokortilla tai omalla toiminimellä. Meillä on osuuskunnassa todella hyvä yhteishenki. Aikoinaan jäimme työttömäksi samasta yrityksestä, emmekä halunneet hukata hyvää tiimiämme, Häkkinen kertoo. Osuuskuntamaksu tuntuu suhteellisen pieneltä kululta, ja kaikki mahdollinen voittohan palautuu osuuskunnan jäsenille. Häkkisen työnantaja on hänen osuuskuntansa. Osuuskunnassa olevat henkilöt katsotaan työntekijöiksi, jos heitä on vähintään seitsemän. Häkkinen pitää sitä yhtenä osuuskunnan etuna. Mahdollista työttömyysturvaa ajatellen on parempi olla työntekijä kuin yrittäjä. Lisäksi osuuskunnan jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisella omaisuudellaan osuuskunnan veloista kuten yrittäjä vastaa usein yrityksensä veloista. Osuuskunta tuntuu riskittömämmältä vaihtoehdolta kuin yrittäjyys tai verokortilla työskentely. Oman tieni kulkijana pidän yrittäjästatuksesta, Eila Aalto sanoo. ITSENSÄ TUOTTEISTAMINEN ON TÄRKEÄÄ Eila Aallolla on viestinnän koulutukseen ja konsultointiin erikoistunut viestintätoimisto. Hän ei ole niin sanottu pakkoyrittäjä. Pidän yrittäjästatuksesta. Minusta yrityksen perustaminen antaa mahdollisuuden imagon rakentamiseen ja profiloitumiseen, mikä on eduksi. Olen 4

Käännösalan asiantuntijat KA J ry Freelancerit työskentelevät useimmiten verokortilla, toiminimellä tai osuuskunnassa. Kukin on valinnut ne puitteet, jotka sopivat itselle parhaiten. miettinyt tarkkaan muun muassa visuaalisen ilmeen, jota noudatan sekä pukeutumisessa, käyntikorteissa että nettisivuilla, Aalto kertoo. Myös Tiina Häkkisellä sekä hänen osuuskunnallaan on vakuuttavat kotisivut. Kotisivuillaan hän esittää selkeästi esimerkiksi noudattamansa hinnoittelun. Osuuskunnan jäsenet ovat tavallaan sekä työntekijöitä että yrittäjiä. Jokaisen on oltava sen verran yrittäjäpainotteinen, että markkinoi itseään. Osuuskunta on ikään kuin hermokeskus, mutta kaikki jäsenet ovat itsenäisiä toimijoita, Häkkinen sanoo. VEROKORTILLA TYÖSKENTELY VÄHENTÄÄ BYROKRATIAA Tulkkaukseen erikoistunut Maj Lönnroth työskentelee verokortilla, mutta hänellä on myös oma toiminimi. Hän tekee töitä toiminimellä ulkomaalaisille, lähinnä pohjoismaisille, toimeksiantajille. Verokortti on tuntunut helpolta tavalta toimia freelancerina. Voin itse hoitaa kirjanpidon, ja toimeksiantajat vastaavat ennakonpidätyksistä. Käteen jäävät tuloni saattavat olla suuremmat kuin jos maksaisin toiminimeen tai osuuskuntaan liittyviä kuluja, Lönnroth aprikoi. Lönnrothilla ei ole omia kotisivuja, mitä hän ei pidä ongelmana. Hän pitää osaamistaan selkeänä tuotteena. Tarjoamieni palveluiden sisällöstä ei ole epäselvyyttä: olen tulkki ja teen tulkkaustöitä. Minulla on aika vakiintunut asiakaskunta, pohjoismaisten kielten tulkkeja ei ole kovin monta. Suosittelemme toinen toisiamme, jos jotakin toimeksiantoa ei voi itse vastaanottaa. Lönnroth muutti Suomeen takaisin vähän yli kymmenen vuotta sitten ja ryhtyi työskentelemään verokortilla. Ruotsissa hän työskenteli toiminimellä, sillä siellä ei hänen mukaansa ole freelancereille samanlaista verokorttikäytäntöä. Maksoin melkein aina jäännösveroa huolimatta kuukausittaisista ennakkoverotilityksistä ja kirjanpitäjän hoitamasta veroilmoituksesta. Kaiken kaikkiaan käytännön asiat vaikuttivat vaikeammilta työskennellessä toiminimellä kuin verokortilla. Enkä tuntenut Suomen markkinatilannetta, jolloin verokortti tuntui matalammalta kynnykseltä lähteä kokeilemaan työskentelyä Suomessa, Lönnroth muistelee. YRITTÄJÄN ON PIDETTÄVÄ MONIA LANKOJA KÄSISSÄÄN Eila Aalto pohti noin kolme vuotta sitten freelanceuransa alussa, minkälaisissa puitteissa hän ryhtyisi toimimaan. Tuttava oli hyvä esimerkki toiminimellä yrittämisestä, ja osuuskuntaan Aalto tunsi itsensä liikaa oman tiensä kulkijaksi. Lisäksi minulla oli jo pari asiakasta valmiina, sillä määräaikaisessa työsuhteessa tein luvalla sivutöitä copywriterina ja toimittajana. Kaikki nuo seikat puolsivat toiminimen perustamista. Uusille yrittäjille tarkoitetun starttirahan ehtona oli yrittäjäkurssi, jonka suoritin luovien alojen yrittäjän ammattitutkinnon muodossa. Starttirahaa sain noin yhdeksän kuukautta, Aalto kertoo. Aallolla on yhden hengen viestintätoimisto. Hän kuvailee työnsä olevan välillä yksinäistä ja kertoo kaipaavansa toisinaan työkavereita. Joskus yrittäjän eläkemaksut rasittavat, mikä näkyy ehkä vielä enemmän eläkkeellä en ole raaskinut maksaa niitä tarpeeksi. Onhan kirjanpitokin kuluerä, mutta toisaalta saamani hyvät veronpalautukset ovat tilitoimiston ansiota. Lisäksi minun täytyy maksaa arvonlisäveroa tietyistä palveluista. Ne rahat täytyy muistaa pitää erillään muista rahoista. Hyvin työllistettyinä freelancerit eivät vaihtaisi freelance-työtä mistään hinnasta palkkatyöhön. Aalto pitää freelance-työn monipuolisuudesta. Maj Lönnroth nauttii siitä, että voi valita työnsä. Tiina Häkkiselle sopii työskentely kotoa käsin. Arvostan freelance-työn vapautta. Neljät ytneuvottelut läpikäyneenä olen nähnyt ihan tarpeeksi palkkatyön varjopuolia, Häkkinen sanoo. 5

Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Teksti: Mia Hemming Järjestöissä hoidetaan freelancereidenkin asioita Akavan Erityisalojen lakimies Tuire Torvela neuvoo myös freelance-jäseniä. Erityisesti verokortilla ja toiminimellä työskentelevät freelancerit ovat olleet häneen yhteydessä. Freelance-verokortilla työskentelevä voi olla joko työsuhteessa tai niin sanotussa työkorvaussuhteessa toimeksiantajaan. Usein rajanveto sen suhteen, milloin on kysymys työsuhteesta ja milloin ei, on hankalaa. Tästä rajanvedosta tulee paljon kysymyksiä, Torvela sanoo. Jos työtä tehdään työsuhteessa, työnantaja on velvollinen kustantamaan työntekijän eläketurvan. Jos kysymys ei ole työsuhteesta, eikä freelancer ole perustanut yritystä, toimeksiantaja voi maksaa työkorvauksen. Toimeksiantaja tekee työkorvauksesta ennakonpidätyksen, mutta sen osalta hänellä ei ole velvollisuutta maksaa sosiaaliturva- ja työeläkemaksua (TyEL). Työkorvauksia saava joutuu hankkimaan itselleen yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL), jos työkorvaukset ovat vähintään 7 303,99 euroa vuodessa. Lisäksi freelance-verokortilla työskentelevät ovat yhteydessä palkkion muodostumista koskevista seikoista: mitkä seikat tulee huomioida, kun määrittää palkkion suuruutta, Torvela kertoo. Esimerkiksi jos laskuttaa kuussa 3000 euroa, bruttotulot saattavat olla 1500 euroa, mikäli sivukulut vievät summasta puolet. Sivukulujen osuus vaihtelee sen mukaan, minkä verran freelancerille aiheutuu kuluja työstään. Sivukuluja ovat yrittäjän eläkemaksun lisäksi esimerkiksi työhuoneen tai -tilan vuokra, työhön käytettävät laitteet ja tarvikkeet. Myös toimeksiantosopimusten sisältöön tarvitaan neuvoja. Tavallisesti sopimuksissa sovitaan ainakin aikatauluista ja palkkioista, ja usein muun muassa erilaisista tekijänoikeusasioista. Toiminimellä työskentelevät freelancerit ovat Torvelaan yhteydessä erityisesti sopimusten sisältöön ja niiden tulkintaan liittyvissä kysymyksissä. Laki ei määrää toimeksiantosopimuksia kirjallisiksi, joten suullinenkin sopimus on pätevä. Kuitenkin mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemista helpottamaan suositellaan kirjallista sopimusta. Toiminimifreelancerit ovat yhteydessä muistakin kuin toimeksiantosopimuksista, esimerkiksi liikehuoneistojen vuokrasopimuksista. Lisäksi he kysyvät muun muassa kilpailutuksiin liittyviä asioita, saatavien perintätoimenpiteitä ja työntekijän palkkaamiseen liittyviä asioita. VAKUUTUS- JA ELÄKEMAKSUJEN KANSSA ON OLTAVA TARKKANA Tuire Torvela nostaa sosiaaliturvaan liittyvät asiat sekä verokortilla että toiminimellä toimivien freelancereiden yhteisiksi ongelmiksi. Työntekijät ovat esimerkiksi lakisääteisesti vakuutettuja työtapaturmien varalle, mutta freelancerit vakuuttavat itse itsensä, jos vakuuttavat. Erityisesti pienyrittäjän työttömyysturva on sosiaaliturvan keskeinen ongelma, joka tulisi saada lähemmäksi palkansaajan tasoa. Myös yrittäjän valitseman YEL-tulon heijastuminen koko yrittäjän sosiaaliturvaan on ongelmallista, Torvela sanoo. Sairauspäiväraha ja eläke määräytyvät YEL-tason perusteella, joka on mahdollista määrittää itse. Jos YEL-maksu tuntuu liian suurelta, on helppoa mitoittaa työtulo alakanttiin maksukuorman keventämiseksi. Työtulojen mitoittaminen heijastuu etuisuuksien ja maksujen tasoon. Muutoin ongelmat ovat ennemminkin alakohtaisia. Joillakin aloilla ongelmana ovat ulkomaisten toimeksiantajien alihankintasopimusten ehdot ja joillakin tekijänoikeuksista sopiminen. Joillakin taas kilpailutuksiin ja niiden ehtoihin liittyvät asiat. Tekijänoikeuden luovuttamisessa tulee kiinnittää huomiota luovutuksen laajuuteen ja laajuuden huomioimiseen korvauksessa. Kääntäjät ovat vedonneet käännöstoimintojen kilpailuttamiseen reiluilla kriteereillä sen sijaan, että hinnalle laskettaisiin liian suuri painoarvo. Yleisesti ottaen freelancetyön haittana koetaan tulojen epätasaisuus ja epävarmuus sekä yksintyöskentely. Freelance-työ mahdollistaakin työn ostajalle joustavuuden: tarpeen mukaan voidaan ostaa työsuorituksia ilman sitoutumista säännölliseen palkanmaksuun. Silloin freelancerille ovat olennaista useat asiakkaat, minkä ansiosta hän ei ole riippuvainen yhdestä toimeksiantajasta. Freelancerit kokevat työpuitteidensa myönteiseksi puoleksi yrittämiseen liittyvän vapauden ja mahdollisuuden hyödyntää omaa asiantuntemustaan. 6

Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Teksti: Vanessa Sjögren Tällaista työni on: Herätyskello hätistää uuteen päivään BRÄÄNG! aamukahdeksalta. Freelance-kääntäjänä työskentelen kotona, joten lyhyt työmatka antaa nukkua tunnin, pari pitempään aamusta, mutta ei loputtomiin. Valun sängyn pohjalta ja nappaan läppärin päälle suunnistaessani kohti aamutoimia. Tälle päivälle ei ole dediksiä, mutta pakollinen sähköpostivahti alkaa heti aamutuimaan ja töitä on tehtävä, jotta huomisen deadline ei lipsu käsistä. Omana pomonaan oleminen vaatii itsekuria, jotta homma pysyy kasassa. Kotoa työskentelyn hyviä puolia on rento työpaikkapukeutuminen: t-paita ja kauhtuneet verkkarit riittävät hyvin, kun istahdan tarkistamaan onko joku yhdysvaltalaisista asiakkaista tehnyt pitkää päivää edellisenä yönä. Kansainvälisyys on hyvästä, mutta aikaeron takia joudun päivystämään s-postia aina, kun olen hereillä. Kun kotimaiset asiakkaani ovat lopettaneet päivältä, Yhdysvalloissa vasta heräillään, joten monet toimeksiannot pahmahtavat postilaatikkoon vasta juuri ennen nukkumaan menoa tai yön aikana. Tällä kertaa postilaatikossa ei odota uutta tehtävää ja Eurooppa on vasta heräilemässä. Käyn pikaisesti päivän tehtävälistan läpi. Kirjanpitäjä lähetti viimeisimmän vuosineljänneksen ALV-laskelmat eilen ja tänään on maksupäivä, joten nettipankki auki. Samalla tulee tarkistettua, että vielä viime viikolla puuttunut maksusuoritus vakioasiakkaalta on tullut tilille, joten avaan maksuseuranta-excelin ja poistan maksun seurannasta. Laskutusta ei tänään tarvitse tehdä, sillä kaikki valmiit hommat on jo laskutettu, lukuun ottamatta yhtä murheen kryyniä. Asiakkaan järjestelmä ei salli laskutusta ilman heidän omaa project order -tilaustaan, joka uupuu yhä, viikko käännöksen valmistumisesta. Sen siitä saa, kun tekee poikkeuksia. Onneksi kyse ei ole kuin $10 pikkunakista. Lähetän vielä yhden muistutuksen asiasta projektin koordinaattorille, joka tuntuu kadonneen maan päältä. Paljoa muuta ei ole tehtävissä, sillä noin pienen summan takia ei kannata tehdä asiasta suurta porua. Toistamiseen en tosin ainakaan tälle koordinaattorille suostu ilman PO:ta töitä tekemään. Aloitan viimein kääntämisen ja seuraavat pari, kolme tuntia katoavat, kun pähkäilen kattorännien Kääntäjän päivä asennusta ruotsista suomeen. Puolenpäivän lähestyessä alkaa olla tauon paikka ja satulatuolikin puuduttaa jo, joten vilkaisen sähköpostia (yksi toimeksianto vakiasiakkaalta; pikainen vahvistus riittää ja lisään työn seuraavalle päivälle) ja siirryn soutulaitteelle ottamaan päivän annoksen kuntoliikuntaa. Lounas tulee syötyä tv:n ääressä. Läppäri on sijoitettu niin, että pystyn aina silloin tällöin vilkaisemaan onko tullut uutta sähköpostia. Dokumentin loputtua palaan vielä muutamaksi tunniksi kattorännien maailmaan. Tänään ei ole rankka työpäivä, mutta huomisesta tulee pitempi. Saan käännöksen valmiiksi. Sähköpostin vahtiminen jatkuu, mutta muuten päivän työt on tehty. Alkaa olla hyvä hetki iltapäivästä lähteä kunnon kävelylle. Sateisen sään ja toissapäivänä palautetun kiireisen käännöksen takia en ole juuri käynyt ovesta ulkona muutamaan päivään ja mökkihöperyys alkaa pikkuhiljaa vaivata. Yksi kotona työskentelyn huonoista puolista on se, että joskus täytyy oikein potkia itsensä ihmisten ilmoille. Verkkarit vaihtuvat ulkovaatteisiin, nappaan kävelysauvat käteen ja painun lenkille. Palatessani sähköpostissa odottaa pari uutta toimeksiantopyyntöä. Toinen ei parhaalla tahdollakaan sovi aikatauluun, joten kieltäydyn kohteliaasti. Harmittaa, mutta aikataulun suhteen on oltava realistinen. Toinen mahtuu vielä sekaan, joten lähetän tarjouksen ja toivon pikaista vastausta. Auki olevien tarjousten pallottelu on aina yhtä hauskaa puuhaa. Läppäri saa jäädä työpöydälle, kun siirryn viettämään iltaa hyvän kirjan parissa. Aika ajoin vilkaisen onko tullut jotain uutta nopea vastaus on monesti merkinnyt eroa hyväksytyn ja hylätyn tarjouksen välillä mutta muuten työpäivä on purkissa. Huomenna sitten edessä uudet haasteet. 7

Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Teksti ja kuva: Suvi Seikkula Hintamielikuvat mikä niihin vaikuttaa ja miten niihin vaikutetaan? Joukko käännösalan asiantuntijoita kokoontui kuuntelemaan Outi Somervuoren esitystä Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemästään väitöskirjastaan, jonka aiheena on ostajien hintakäyttäytymisen psykologia ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät, ja pohtimaan yhdessä, miten sen ajatuksia voisi soveltaa käännösalalla. Paikalla oli niin freelance- kuin in-house-kääntäjiä sekä myös projektipäälliköitä, koordinoijia ja esimerkiksi myynnin ammattilaisia käännösalalta. Olimme kokoontuneet kuuntelemaan Outi Somervuoren esitystä Aalto-yliopiston liikkeenjohdon systeemien aineeseen kuuluvasta väitöskirjastaan Essays on Behavioral Pricing ja verkostoitumaan. Esityksen alusti ja sen jälkeisiä keskusteluja valvoi Suomen käännöstoimistojen liiton puheenjohtaja Erik Miller. MÄÄRITTELYÄ, MAINONTAA JA MIELIKUVIA Keskeinen käsite Outi Somervuoren väitöskirjassa on hintamielikuva. Sillä on merkittävä rooli ostopäätöksissä. Ostajalla voi esimerkiksi olla hintamielikuva käännöspalvelusta, vaikkei hän olisi koskaan ostanut sellaista. Hänellä on siis ajatus sopivasta hinnasta ja tuo ajatus muokkautuu kokemuksen kautta, esimerkiksi kun asiakas kuulee, mitä kaveri on maksanut samasta palvelusta. Hintamielikuvalla on myös kaksi erilaista roolia: toisaalta hinta kertoo, millaiset kulut palvelusta on asiakkaalle, toisaalta se myös kertoo palvelun laadusta. Toisin sanoen asiakas päättelee hinnan perusteella, kuinka laadukasta palvelu on. Hintamielikuvaan liittyy keskeisesti referenssihinta, johon asiakas vertaa hänelle ilmoitettua hintaa. Referenssihinta on sisäinen vertailuhinta, joka perustuu esimerkiksi siihen, mitä palvelu on ennen maksanut, mitä asiakas on nähnyt jossakin mainoksessa tuotteen maksaneen tai mitä hän tietää muiden samaa palvelua tarjoavien veloittavan palvelusta. Jos hinta on huomattavasti kalliimpi tai halvempi kuin referenssihinta, herää asiakkaan epäilykset. Outi Somervuori painotti esityksessään hinta-laatumielikuvan tärkeyttä. Tämä on erityisen tärkeää palvelujen kohdalla. Tuotetta voi hypistellä, mutta hinnan merkitys palvelun laadun indikoijana on suuri. Outi Somervuori painottaa hinta-laatumielikuvan tärkeyttä: Tuotetta voi hypistellä, mutta hinnan merkitys palvelun laadun indikoijana on suuri. 8

Hinnan tulisi siis olla linjassa sen mielikuvan kanssa, joka asiakkaalla on laadusta. Myös hinnan ulkoisten tekijöiden, kuten hinnan ja brändin, ja sisäisten tekijöiden, eli palvelun ominaisuuksien, tulisi olla linjassa. Silloin jos palvelun laatu on korkea ja hinta on korkea, tukee hinta laatumielikuvaa, Somervuori sanoi. Eikä tässä vielä kaikki. Outi Somervuori sanoi esityksessään: Pitää tiedostaa se, että referenssihinnalla on myös alaraja. Liian alhainen hinta on epäuskottava ja palvelussa alkaa epäillä palvelun laatua. Tässä kohden tosin mutisi eräs lähistöllä istunut kanssakuulija, ettei valtionhallinto ainakaan epäile. Parempi on siis säätää hinnat riittävän, muttei liian korkeiksi ja korostaa laatua kommunikoinnissa. Esityksensä lopussa Outi Somervuori summasi asioita, jotka palvelujaan tarjoavan tulisi ottaa huomioon hinnanmäärittelyssä: Tunne asiakkaasi ja perehdy siihen, miten asiakkaat suhtautuvat ja reagoivat hintoihin. Mieti vuosittain hinta-laatusuhdetta ja hintoja nimenomaan asiakkaan näkökulmasta. On tärkeä asia ymmärtää hyvin, mistä referenssihinta muodostuu, hän painottaa. Kommunikoimalla asiakkaan kanssa voi vaikuttaa referenssihintaan. Hinnan tulisi olla linjassa sen mielikuvan kanssa, joka asiakkaalla on laadusta. KESKUSTELUA HINNOISTA Esityksestä jäi paljon pureskeltavaa kääntäjille ja muille käännösalan ammattilaisille, jotka työssään joutuvat pohtimaan hintoja. Esityksen jälkeisessä vapaassa keskustelussa mietittiin esimerkiksi sitä, miten asiakkaille voisi myydä käännöksiä niin, että asiakas voisi valita eri hintaisista tuotteista. Tuotteet voisi jaotella esimerkiksi sen mukaan, mikä on käännöksen valmiusaste, kuinka koulutettu ja kokenut sen tekijä on tai millä aikataululla käännös tehdään. Myös käännösalan hintatasosta yleensä keskusteltiin vilkkaasti. Eräs mainosalalla toimiva kuulija kommentoi, että hinnat ovat mainosalalla kolminkertaiset verrattuna käännösalaan, vaikka työtä tehdään samojen tekstien parissa. Esityksen jälkeen keskusteltiin muutaman hengen ryhmissä esityksen herättämistä ajatuksista ja hinnanmuodostuksesta. Keskustelua ohjaavia kysy- Ostajalla voi olla hintamielikuva käännöspalvelusta, vaikkei hän olisi koskaan ostanut sellaista. myksiä oli kolme: Miten muodostuvat kääntäjän hinnat käännöstoimistoille ja suorille asiakkaille, miten käännöstoimistojen hinnat asiakkaille, ja miten kääntäjät ja käännöstoimistot voivat yhdessä vaikuttaa asiakkaiden maksamiin hintoihin. Ryhmät muodostettiin siten, että jokaisessa oli sekä käännöstoimistojen väkeä että freelance-kääntäjiä. Keskustelun jälkeen kukin ryhmä esitti yhteenvedon keskustelustaan muille. Hintatasoa oli ryhmissä mietitty luonnollisesti paljon. Kuten kääntäjä Virve Juhola sanoi: - Teemme yhtä arvokasta työtä kuin viestintätoimistot ja mainostoimistot, siitä pitäisi maksaa saman verran. Freelance-kääntäjän hinnasta suorille asiakkaille tuotiin esille se, että hinta on korkeampi kuin käännöstoimistoille, koska sisältää koko prosessin, eikä vain käännöstä. Käännöstoimisto taas hoitaa muun prosessin ja saa työn siis halvemmalla. Muun muassa tätä voisi korostaa asiakkaille hintoja perusteltaessa. Keskustelussa nousi esiin, että kannattaa mennä mahdollisimman ylös johtoon hintaneuvotteluissa. Vaikka alemmalla tasolla tietäisivät, mistä hinta muodostuu, ei talousjohto välttämättä katso muuta kuin numeroita. Tilaisuuden päättyessä moni varmasti jäi miettimään, että tällaisia tilaisuuksia saisi olla enemmänkin. Juuri keskustelua synnyttämällä ja yhdessä vaikutusmahdollisuuksia pohtimalla saadaan asioita eteenpäin ja muutettua kuvaa, joka alasta ja sen hinnoista vallitsee. Palveluja, kuten käännöspalveluja, tarjoavan on hyvä pohtia, minkälaiset asiat vaikuttavat asiakkaan hintamielikuvaan ja miten siihen on esimerkiksi tarjouskilpailussa mahdollista vaikuttaa. Tähän saa runsaasti virikkeitä Outi Somervuoren väitöskirjasta. Kääntäjien ja käännnöskoordinoijien koulutus- ja verkostoitumistilaisuus järjestettiin maaliskuussa Helsingissä. Järjestäjinä olivat Käännösalan asiantuntijat KAJ, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ja Suomen käännöstoimistojen liitto. Lähde: http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=459 9

LYHYESTI Vuoden 2013 Uljas Attila -palkinto Mohsen Tavassolille Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto on myöntänyt asioimistulkin tutkintotoimikunnan pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Mohsen Tavassolille arvostetun Uljas Attila -palkinnon. Palkinto myönnettiin tunnustuksena Tavassolin työlle tulkkien ammattikunnan eteen. Mohsen Tavassoli on erittäin ammattitaitoinen ja arvostettu asioimis- ja oikeustulkki, joka osallistuu aktiivisesti tulkkien työoloista ja ammattietiikasta käytävään keskusteluun eri yhteyksissä ja korostaa ammattietiikan merkitystä tulkin työssä. Palkitsijat kiittivät Tavassolia siitä, että osallistumisellaan hän on vaikuttanut tulkkien koulutuksen järjestämiseen ja tulkinkäyttäjien osaamisen kehittämiseen. Erilaisissa tulkkauksen hallinnollisissa tehtävissä ja luottamustoimissa mm. KAJ:n edustajana Tavassoli on pitänyt esillä seikkoja, joita tulkkauksen onnistuminen edellyttää niin tulkin ammattitaidon kehittämisen kannalta kuin tulkin työolosuhteiden turvaamisen näkökulmasta. Mohsen Tavassoli ymmärtää tulkin työtä syvällisesti ja hyvien vuorovaikutustaitojensa vuoksi hän tavoittaa myös tulkinkäyttäjät. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi henkilölle tai yhteisölle, joka on toimillaan edistänyt tulkkausta tai tulkkien asemaa yhteiskunnassa. Uljas Attila -palkinto luovutettiin Mohsen Tavassolille 12.4.2013. TULOSSA KAJ:N JÄRJESTÄMÄÄ KOULUTUSTA 24.5. SDL Trados 2011 käännösmuistiohjelmakoulutus, Helsinki. Täynnä. Seuraava koulutus järjestetään syksyllä. 31.5. MemoQ-käännösmuistiohjelmakoulutus, Helsinki ilmoittaudu koulutukseen osoitteessa http://www.kaj.fi/kaj_ry/ajankohtaista/ ilmoittaudu_ memoq-koulutukseen 27.9. Kansainvälinen kääntäjienpäivä, Tampere Ohjelma julkaistaan elo-syyskuussa. AKAVAN ERITYISALOJEN KOULUTUSTA lue lisää: www.akavanerityisalat.fi 25.5. Työhyvinvointi-iltapäivä, Pyhäselkä 29.5. Tuleeko työpaikalla turpaan?, Kotka Akavan Erityisalojen lakimies Tarja Kullanmäki perehdyttää osallistujia työelämän epätasa-arvoon. 24.8. Koko perheen Lintsipäivä, Helsinki kello 8.30 13.00 Sinä ja neljä kaveria, perheenjäsentä tai kollegaa Linnanmäellä kympillä per henkilö! Saat kutsun ilmoittautumisohjeineen sähköpostiisi viikon 20 alussa tai voit lukea kutsun Akavan Erityis - alojen verkkosivulla. Kesäduunari-info auttaa Akavan, SAK:n ja STTK:n Kesäduunari-info on auki. Palvelu neuvoo muun muassa työsopimuksen tekemiseen, palkkoihin ja työvuoroihin liittyvissä asioissa. Yhteyttä voi ottaa jo ennen kesätyön alkamista. Kesätyöntekijöiden oikeudet jäävät helposti toteutumatta. Usein kyse on tietämättömyydestä, vakavia kiistoja on vähän, kertoo kesäduunarineuvoja Anna-Sofia Kivi. Kesäduunari-info on avoinna 23. elokuuta asti. Neuvoja palvelee numerossa 0800 179 279 ma-pe klo 9 15 ja osoitteessa www.kesaduunari.fi. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä. Keskustelua käydään myös Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/kesaduunari. 10

Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Neljä av-käännöstoimistoa sopi MTV Oy:n käännöksistä BTI jättäytyi pois edustavat Akavan Erityisalat ja Journalistiliitto pääsivät 22.4. sopimukseen neljän av-käännöstoimiston kanssa MTV Oy:n Av-kääntäjiä käännöstöistä. Työtaistelun kohteena oleva BTI jäi yhä sovun ulkopuolelle. Neuvottelutuloksen hyväksyivät Pre-Text Oy, Rosmer International Osuuskunta, SDI Media Oy ja Stellar Text Oy. Käännösalan asiantuntijat KAJ ja Akavan Erityisalat toivovat, että MTV kanavoi käännöstoimeksiantonsa sopimuksen allekirjoittaneille. Broadcast Text International ja sen tytäryhtiö BTI International eivät allekirjoittaneet muiden käännöstoimistojen hyväksymää neuvottelutulosta. Näin BTI:tä vastaan julistettu hakusaarto ja ylityökielto jatkuvat. Käännösalan asiantuntijat KAJ ei edelleenkään suosittele hakeutumista työhön BTI:lle tai sen tytäryritykseen näiden rekrytointikampanjoista huolimatta. Rekrytoituminen markkinoita hallitsevaan konserniin vesittäisi kollegakääntäjien pyrkimykset saada aikaan alalle kaikkia yrityksiä koskevat vähimmäisehdot ja kohtuullisen palkka- ja palkkiotason. Nyt saatu neuvottelutulos koskee MTV Oy:lle tehtävien käännösten vähimmäistyöehtoja. Sopimuksen pohjana on vuonna 2011 solmittu av-käännöstoimistojen työehtosopimus, mutta siitä poiketen nyt on sovittu freelancereiden vähimmäispalkkioista ja kuukausipalkkaisten työvelvoitteesta sekä sairausajan palkasta. Muuten talon käännöksissä noudatetaan aikaisempaa työehtosopimusta. Sopimuksen taustalla on viime syksynä tapahtunut MTV Oy:n käännöstöiden ulkoistaminen BTI Internationalille, mikä johti 101 kääntäjän irtisanoutumiseen. Sen jälkeen MTV Oy on siirtänyt osan käännöstöistään muille käännöstoimistoille. TYHJÄÄ PAREMPI SOPIMUS JA ASKEL ETEENPÄIN Sopimus tarkoittaa freelancereiden palkkioiden laskemista osittain 40 prosentilla. Osassa töitä palkkiot kuitenkin hieman nousevat. Kuukausipalkkaisilla taas työvelvoitteen määrää nostetaan. Tätä parempaa ei ollut saavutettavissa. Kun muille palkansaajille työnantajat tarjoavat nollaa, av-kääntäjille tämä tarkoittaa isoa miinusta. Alan kaksista työmarkkinoista kertoo se, että kuitenkin osalle kääntäjistä uusi sopimus tarkoittaa jopa aikaisemman palkkion tuplaantumista, Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen sanoo. Osapuolet ovat samalla todenneet, että ne jatkavat vielä tänä keväänä neuvotteluja av-käännöstoimistojen työehtosopimukseen tarvittavista muutoksista. Vain työehtosopimuksella voimmekin tuoda reilut ja oikeudenmukaiset ehdot tämän globaalin toimialan työhön. On täysin kestämätöntä, että suomalainen työlainsäädäntö ei takaa edes toimeentulominimiä vastaavaa palkkaa Suomessa tehtävästä työstä, Akavan Erityisalojen työmarkkinalakimies Kari Eskola sanoo. Käännöstoimistoihin yleissitovalla työehtosopimuksella määriteltäisiin av-käännöstyön vähimmäisehdot eri TV-kanaville ja muille käännöstoimistojen asiakkaille. Alan yhteinen etu on yhteisten vähimmäisehtojen aikaansaaminen vihdoin ja viimein, Journalistiliiton Savolainen toteaa. Käännösalan asiantuntijat KAJ, sen emojärjestö Akavan Erityisalat ja Suomen Journalistiliitto jatkavat työtä alan tervehdyttämiseksi. Ilman vähimmäisehtoja av-käännösalasta tulee läpikulkuala, jossa käväistään kokeilemassa luovaa ja haastavaa työtä, mutta jatketaan sitten toimeentulon takaaviin töihin. 11