Työllisyyttä, turvallisuutta ja ostovoimaa SAK:n ostovoimatavoitteet sopimuskierrokselle 2003-2004 Taustamuistio SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
Lokakuu 2002 Lisätietoja: SAK:n viestintä puh. (09) 7721 358 SAK, PL 157 FIN-00531 Helsinki
Työllisyyttä, turvallisuutta ja ostovoimaa Tulopoliittinen kokonaisratkaisu on paras tapa tukea hyvää työllisyyskehitystä. SAK tavoittelee kaksivuotisen, vuodet 2003 ja 2004 kattavan, tupon avulla työllisyyden paranemista, palkansaajien ostovoiman kasvua, taloudellista vakautta ja ennustettavuutta sekä inflaation pysymistä kurissa. Ostovoimaa ja työllisyyttä luova kaksivuotinen tupo vakauttaisi taloutta yli suhdannetaantuman ja hallitusvaihdoksen. Voimassa oleva tupo täyttänyt sille asetetut tavoitteet Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kolmikantayhteistyö on vaikuttanut myönteisesti maamme taloudelliseen tilanteeseen ja työllisyyteen. 1990-luvulla solmitut kattavat tulopoliittiset ratkaisut vaikuttivat vahvasti siihen, että Suomi nousi lamasta. Yhteistyön tuloksena on saatu aikaan noin 320 000 uutta työpaikkaa, kilpailukykyinen kansantalous, ylijäämäinen valtiontalous sekä hyvä reaaliansioiden ja ostovoiman kehitys palkansaajille. Laman syövereistä on noustu, vaikkakin vaikea rakennetyöttömyys jäi taakaksi uudelle vuosituhannelle. Nykyinen vuoden 2003 tammikuussa päättyvä tuloratkaisu on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Pitkä sopimus toi ennustettavuutta ja ostovoima kasvoi odotusten mukaisesti, vaikka talouskasvussa tapahtuikin syvä notkahdus. Työllistä kohden ostovoima nousi viime vuonna kolme prosenttia ja tänä vuonna arvioimme sen nousevan kaksi ja puoli prosenttia. Epävarmat talous- ja työllisyysnäköalat puoltavat tupoa Tämän syksyn tuloneuvotteluihin käydään aiempaa vaikeammassa taloustilanteessa. Valtiontalous on kääntynyt alijäämäiseksi ja vientitaantuma uhkaa pitkittyä. Myös ensi kevään eduskuntavaalit ja hallitusvaihdos tuovat poliittista epävarmuutta, jota epäselvä tilanne työmarkkinoilla entisestään pahentaisi. Ilman suotuisan ostovoimakehityksen tukemaa kotimarkkinoiden kysyntää työttömyysluvut olisivat jo toista vuotta jatkuneen vientitaantuman oloissa kääntyneet vääjäämättä nousuun. Hallituskin arvioi talousarvioehdotuksessaan, että työttömyys kääntyy nousuun. Jos kattavaa tuloratkaisua ei nyt saada aikaan, irtisanomisten ja lomautusten kierre teollisuudessa ja koko yksityisellä sektorilla todennäköisesti pahenee. Kansainvälisen ja kotimaan talouden epävarmuus ja työllisyyskehitys puoltavatkin kokoavaa tulopoliittista ratkaisua, jolla voitaisiin rakentaa silta epävarmuuden yli sekä turvata vakaa ja työllisyyttä tukeva ostovoimakehitys. Kotitalouksien ja yritysten luottamus talouskehitykseen avainkysymys Tuottavuuden kasvu on Suomessa jo pitkään ollut kansainvälisesti huipputasoa. Vuodesta 1995 vuoteen 2001 koko kansantalouden tuottavuus työntekijää kohden on Suomessa kasvanut 16,3 prosenttia. Esimerkiksi Saksassa tuottavuuden kasvu on alle puolet Suomen luvusta eli 7,6 prosenttia ja koko euroalueella 8,8 prosenttia. Huikean tuottavuuskehityksen ansiosta myös yritysten kilpailukyky SAK OSTOVOIMATAVOITTEET 2003-2004 1
on pysynyt hyvänä. On kohtuullista, että myös palkansaajat pääsevät osalliseksi hyvän tuottavuuskehityksen tuomasta jakovarasta. Toisaalta on otettava huomioon kansainvälisen tilanteen epävarmuus. Yritysjohdon talousepäselvyydet USA:ssa ovat vähentäneet tulevaisuudenuskoa ja hidastaneet talouden elpymistä. Taistelu terrorismia vastaan ja Lähi-idän kysymys tuovat epävarmuutta raaka-ainemarkkinoihin, etenkin öljyn hintakehitykseen. Tulopoliittisen selvitystoimikunnan viesti tuleviin sopimusneuvotteluihin on selkeä. USA:n talouskehitystä ei elvytetä eikä heikkoja vientisuhdanteita korjata sillä, että Suomessa luovuttaisiin palkankorotuksista. Päinvastoin - kotimaisen kysynnän, talouskasvun ja työllisyyden turvaaminen edellyttää Suomessa kohtuullista reaalipalkkojen ja ostovoiman nostamista myös jatkossa. Toimikunta korosti, että kotitalouksien ja yritysten luottamuksen säilyttäminen talouskehitykseen on keskeistä. Siksi nyt on huolehdittava kotimaisesta kysynnästä, kun kansainvälisen talouden näkymät ovat epävarmat. Vahvat työllisyystoimet tupon rinnalle Tulevan sopimuskauden aikana ei liene mahdollista saavuttaa yhtä hyvää palkansaajien ostovoiman kasvua kuin kuluvalla sopimuskaudella, koska verokevennykset jäänevät vaatimattomiksi. Palkansaajien kannalta on tärkeää, että maltillinen työn verotuksen kevennyslinja ei kokonaan pysähdy, vaikka kevennysvara onkin supistunut. Tuloratkaisun osana ensi vuoden verolinjaa voitaisiin vielä tarkistaa ja antaa myös suuntaviivat vuoden 2004 veroratkaisulle. Hallitus on ilmoittanut olevansa valmis keskustelemaan verojen ohella lisätoimista myös työllisyyden ja osaamisen hyväksi, jos neuvotteluihin tuposta päästään. Epävarma, osin jopa kohtuullisen synkkä, kansainvälinen ja kotimainen talousja suhdannetilanne edellyttääkin budjettiriihessä ajateltua merkittävämpää työllisyyspakettia. Erityisesti aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet sekä asuntotuotannon ja tuotannon perusrakenteen parantaminen yhdessä aikuiskoulutuksen kehittämisen kanssa tukevat niin lyhyen kuin pidemmänkin aikavälin työllisyyttä. Tehokkaat työllistämistoimet yhdistettynä palkansaajien tasaista ostovoimakehitystä tukevaan tupoon muodostaisivat vahvan ja uskottavan vastauksen heikkeneviin työllisyysnäkymiin. SAK:n valtuusto linjasi tupotavoitteita toukokuussa SAK:n valtuusto hahmotteli viime keväänä tuloratkaisun perusteita. Valtuuston mukaan työttömyys on yhä yhteiskunnan suurin eriarvoisuutta aiheuttava ongelma, joka uhkaa kärjistyä kansainvälisen suhdannetaantuman pitkittymisen myötä. Monien johtajien ja sijoittajien rahanahneuden ja itsekkyyden sijaan tarvitaan entistä päättäväisempiä ponnisteluja työllisyyden hyväksi. Valtuusto totesikin palkansaajien odottavan, että tulevalla sopimuskierroksella työllisyyden parantamisen lisäksi tavoitteena on ostovoiman kasvattaminen ennen kaikkea solidaaristen, oikeudenmukaista tulonjakoa edistävien palkankorotusten kautta. Valtuusto korosti, että myös tulos- ja voittopalkkioiden käyttöönottoon tarvitaan yhteiset pelisäännöt. 2 S AK OSTOVOIMATAVOITTEET 2003-2004
Solidaarinen ratkaisu Tupon avulla myös pienitulosten ja naisvaltaisen alojen palkkakehitys voidaan turvata parhaiten. Kokoava tuloratkaisu rauhoittaa inflaatiota ja antaa niin yrityksille kuin kotitalouksillekin vakaat tulevaisuudennäkymät. Liittämällä tupoon indeksiehto voidaan hillitä inflaatio-odotuksia ja turvata palkkakehitys muuttuvissakin talousoloissa. SAK:n esittämällä palkankorotusmallilla tähdätään joustavaan ja solidaariseen palkkaratkaisuun. Palkankorotuksissa solidaarisuus näkyy euromääräisinä korotuksina, jotka ovat pienituloisille ja valtaosalle naisista prosenttikorotuksia edullisempia. Solidaarisuutta lisää myös matalapalkka-aloille painottuva tasa-arvoerä, joka tuo hyvitystä erityisesti matalapalkkaisilla aloilla työskenteleville naisille. Liittoerä tuo palkkaratkaisuun alakohtaista joustavuutta. 64 euroa lisää kuukaudessa SAK:n mallissa palkankorotus muodostuu kustannusvaikutukseltaan ensimmäisenä vuonna 2,5 prosentin ja toisena vuonna 2,3 prosentin euromääräisestä yleiskorotuksesta. Vuonna 2003 palkankorotus olisi 33 senttiä tunnissa tai 55 euroa kuukaudessa ja vuonna 2004 se olisi 32 senttiä tunnissa ja 53 euroa kuukaudessa. Sen lisäksi alakohtaisissa neuvotteluissa jaetaan ensimmäisenä vuonna kustannusvaikutukseltaan prosentin suuruinen liittoerä; toisena vuonna liittoerän kustannusvaikutus on 0,8 prosenttia. Tasa-arvoerän kustannusvaikutus on molempina vuosina 0,3 prosenttia. Palkankorotusten kustannusvaikutus kansantaloudessa on ensimmäisenä vuonna yhteensä 3,8 prosenttia ja toisena vuonna 3,4 prosenttia. Tällaisella palkkaratkaisulla yhdistettynä jo päätettyihin veroratkaisuihin päästään noin kahden prosentin ostovoiman kasvuun. Ilman uusia veropäätöksiä SAK:n tavoittelema palkkaratkaisu toisi ensi vuonna 2000 euron kuukausituloilla palkansaajan kukkaroon 64 euroa kuukaudessa. Inflaatio-odotuksia tuo alas se, että palkankorotukset ovat toisena vuonna ensimmäistä vuotta pienemmät. SAK edellyttää, että sopimukseen sisältyy sekä indeksiehto että ansiokehityslauseke. Oikein viritetty indeksiehto hillitsee inflaation kiihtymistä ja jakaa riskiä inflaatiotavoitteen ylittymisestä. Oikein viritetty indeksiehto hyödyttää myös yrityksiä. Indeksiehtoa käytetään tuposopimuksissa suojaamaan palkansaajien ostovoimaa ennakoimattomalta hintojen nousulta. Epävarmassa taloudellisessa tilanteessa indeksiehdolla voidaan ehkäistä inflaatio-odotusten siirtymistä jo etukäteen palkkoihin ja hintoihin. Jos inflaatio ylittää indeksiehdon, hintojen nousu korvataan palkankorotuksilla. Ansiokehitystarkastelu tukee solidaarista palkkakehitystä, sillä se antaa mahdollisuuden tarkistaa jälkeenpäin palkkoja aloilla, joilla joudutaan tyytymään pelkkiin taulukkopalkkakorotuksiin. Verokevennykset pieni- ja keskituloisille Palkansaajien reaaliansioita ja kotitalouksien ostovoimaa voidaan hyvän työllisyyskehityksen ohella kasvattaa tupossa palkankorotusten ja verokevennysten yhdistelmällä. SAK OSTOVOIMATAVOITTEET 2003-2004 3
Budjettiriihen veroratkaisu ei juurikaan kasvata palkansaajien ostovoimaa ja hallitus on ilmoittanut, että pelivaraa vuoden 2003 veroratkaisuun on jätetty vain niukalti. Palkansaajien ostovoiman kasvattaminen jää siis suurelta osin riippuvaiseksi palkankorotuksista. Vuoden 2004 veroratkaisu on kuitenkin auki. SAK:n näkemys on, että mahdollinen veronkevennysvara tulisi molempina vuosina työllisyyssyistä kohdistaa pieni- ja keskituloisille. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi aloittamalla työmatkakuluvähennyksen omavastuuosuuden poistaminen tai korottamalla tulonhankkimisvähennystä. Tulos- ja voittopalkkioille pelisäännöt Tulos- ja voittopalkkioista sopiminen luo tarvittavaa ala- ja yrityskohtaista joustoa palkanmuodostukseen. Se antaa myös mahdollisuuden työntekijöille päästä osalliseksi yritysten kannattavuuden noususta ja muusta myönteisestä kehityksestä. SAK:n mielestä nyt onkin korkea aika sopia tulos- ja voittopalkkioiden käyttöönoton periaatteista. Tutkimusten mukaan (esim. Kairinen ja Vartiainen) tulos- ja voittopalkkiojärjestelmät epäonnistuvat tavoitteissaan usein siksi, että järjestelmien suunnittelussa ei ole huomioitu työntekijöiden mielipidettä eikä niiden käyttöönotosta ole neuvoteltu henkilöstön kanssa. Ongelmat vähenisivät, jos tulos- ja voittopalkkioiden yhteistoiminnan pelisäännöistä sovittaisiin työehtosopimuksissa. Jotta järjestelmät toimisivat, on tärkeää, että henkilöstö kokee ne oikeudenmukaisiksi ja luottaa niihin. SAK:laiset suhtautuvat tulospalkkausjärjestelmiin varauksellisesti. Tämä johtuu osin siitä, että monet järjestelyt koetaan epäoikeudenmukaisiksi. Tällöin järjestelmät eivät motivoi henkilöstöä eivätkä siten täytä alkuperäistä tarkoitustaan. Metallin malli tulospalkkioista hyvä esimerkki SAK haluaakin, että tulos- ja voittopalkkioiden käytölle sovittaisiin yhteiset pelisäännöt. Joillain SAK:laisilla aloilla pelisäännöistä on jo osittain sovittu. Metalliliiton sopimusmalli on hyvä tulospalkkioiden pelisääntöjen osalta, mutta voittopalkkioiden käsittelytapa jää metallissakin yksinomaan yritysjohdon varaan. Metalliliiton mallissa sovitaan mm., miten tulospalkkio vaikuttaa keskituntiansioon ja lomapalkkaan. Työehtosopimuksessa on myös sovittu tärkeä rajanveto: palkankorotuksia ei sovelleta tulospalkkioon, vaan palkkio on aina erillinen palkanlisä. Voittopalkkioiden osalta on sovittu, että ne eivät vaikuta keskituntiansioon eivätkä vuosilomapalkkaan. SAK edellyttää, että palkitsemisjärjestelmät ovat oikeudenmukaisia ja mahdollisimman kattavia. Palkitsemisjärjestelmien laadinnassa on otettava huomioon tasa-arvo ja työturvallisuusnäkökohdat. On myös tärkeää, että työehtosopimusten mukaiset palkkarakenteet ja niiden kehittäminen turvataan, kun palkitsemisjärjestelmiä otetaan käyttöön. 4 S AK OSTOVOIMATAVOITTEET 2003-2004
Palkitsemisjärjestelmät pähkinänkuoressa Tulospalkkioiden perusteena käytetään asetettujen tuotannollisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteet perustuvat yleensä tuottavuuteen, mutta palkita voidaan myös esimerkiksi kehitystavoitteiden saavuttamisesta. Palkitseminen voi perustua yrityksen, tulosyksikön, osaston, tiimin tai yksikön tulokseen. Voittopalkkioissa palkitseminen perustuu aina jollakin tavalla yrityksen kannattavuuteen. Kannattavuuden ohella palkkion suuruutta voivat määrittää muutkin tekijät. Yleinen ohje on, että kun voiton määrä palkkion maksamisen perusteena on yli 50 prosenttia, kyseessä on voittopalkkio. Voittopalkkioerät voidaan maksaa suoraan käteisenä työntekijöille tai ne voidaan rahastoida henkilöstörahastoon. Tupot tuoneet työllisyyttä ja ostovoimaa Vuoden 1995 jälkeen Suomessa on yhtä vuotta lukuunottamatta eletty tupojen aikaa. 1990-luvun lopun sopimusten tarkoitus oli turvata Suomen kansantalouden kehitys ulos lamasta ja parantaa ennätyksellisen vakavaa työttömyystilannetta. Näissä tavoitteissa onnistuttiinkin hyvässä yhteistyössä Lipposen 1. ja 2. hallituksen kanssa. Bruttokansantuote kasvoi tuona aikana 4-6,5 prosentin vuosivauhdilla ja palkansaajien ostovoima vuosittain 4-5 prosenttia. Työttömyys aleni tupokauden alun noin 15 prosentista vuoden 1999 lopun noin 10 prosenttiin ja työllisyysaste nousi 60 prosentista 66 prosenttiin. Kaikkiaan noiden kahden tupon aikana luotiin 200 000 uutta työpaikkaa. SAK:n lähtökohtana tuloneuvotteluissa on ollut palkansaajien ostovoiman tasainen kasvu. Ratkaisevia eivät ole olleet mahdollisimman suuret nimellisen palkankorotukset, vaan se, mitä palkalla saa. Huomioon on siis myös otettava tavaroiden ja palveluiden hinnoissa, verotuksessa ja tulonsiirroissa tapahtuneet muutokset, Nämä kaikki vaikuttavat käytettävissä olevan tulon eli ostovoiman todelliseen muutokseen. Kolmen viimeisen tupokauden aikana työllisyyden paranemisen ja taloudellisen vakauden ansiosta palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima on kasvanut jopa neljänneksellä. Palkankorotusten maltillisuutta viime vuosina kuvastaa se, että palkkojen osuus kansantulosta on supistunut. Työn tuottavuus kasvoi yksityisellä sektorilla vuosina 1990-1999 hieman yli 40 prosenttia eli noin neljä prosenttia vuodessa. Ripeän kasvun synnyttämästä palkankorotusvarasta palkansaajat saivat vain pienen osan. Tupolla kansalaisten tuki Tulopoliittisella kokonaisratkaisulla on myös kansalaisten vankka tuki. Tänä syksynä tehdyn Suomen Gallupin haastattelututkimuksen mukaan kaksi kolmesta (66 %) pitää tupoa parempana ratkaisuna kuin liittokohtaista sopimuskierrosta. Liittokohtaisen palkkaratkaisun taakse asettuu vain vajaa neljännes (23 %) suomalaisista. Ylivoimaisesti tärkein tavoite syksyn tuloneuvotteluille on suomalaisten mielestä edelleen työllisyyden parantaminen. Kolme neljästä (74 %) pitää sitä todella tärkeänä tavoitteena tälle tulokierrokselle. Seuraavasti tärkeimmäksi tavoitteeksi nousevat palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen (54 %), työsuhteen vähimmäisehtojen takaaminen kaikille (42 %) sekä inflaation hillintä (40 %). Palkankorotusten (32 %) ja verohelpotusten (33 %) tärkeyttä korostaa joka kolmas. SAK OSTOVOIMATAVOITTEET 2003-2004 5
Verokevennysten merkitys tulokierrostavoitteena on tasaisesti vähentynyt vuodesta 1999. SAK:laiset korostavat hiukan muita enemmän mm. vähimmäistyöehtojen takaamista kaikille, työllisyyttä sekä palkankorotusten merkitystä, sen sijaan verokevennykset ovat SAK:laisille hiukan keskimääräistä vähemmän tärkeä tavoite. Runsas puolet suomalaisista (59 %) tekisi työllisyyden kohentamiseksi seuraavalla tulokierroksella vakauttavan tulopoliittisen ratkaisun, jossa työssäkäyvät tyytyisivät pieniin palkankorotuksiin. Vahvimmin pienten korotusten kannalla ovat maatalousyrittäjät ja eläkeläiset. SAK:laisten (52 %) ja akavalaisten (54 %) keskuudessa työllisyystupon kannatus on pysynyt jokseenkin vakaana, mutta STTK:n jäsenkunnassa tämäntyyppinen ajattelu on vahvistunut selvästi: vielä viime keväänä maltillisen työllisyystupon kannalla oli vajaa puolet sttk:laisista (48 %), nyt jopa kaksi kolmesta (66 %). Palkankorotusodotukset ovat kuitenkin hiukan kasvussa: reilu kolmannes (38 %) vaatii seuraavalla sopimuskorotuksella suuria palkankorotuksia sillä perusteella, ettei korotusten suuruudella heidän mielestään ole vaikutusta kilpailukykyyn tai työllisyyteen. Näkemys on vahvistumassa lamavuosien jälkeen vuonna 1995 näin ajatteli vain 15 prosenttia suomalaisista. Enemmistö (54 %) kuitenkin edelleen torjuu näkemyksen. SAK:n jäsenkunnassa näkemykset jakautuvat tässä kysymyksessä tasan (48 %/48 %). Akavalaisista suuriakin korotuksia pitää perusteltuina 39 prosenttia, sttk:laisista 34 prosenttia. 6 S AK OSTOVOIMATAVOITTEET 2003-2004
SOPIMUSKOROTUSTEN RAKENNE, KUSTANNUSVAIKUTUS 1.2.2003 1.2.2004 Yleiskorotus - euroa/t 0,33 0,32 - euroa/kk 55 53 Yleiskorotuksen kustannusvaikutus, % 2,5 2,3 Liittoerä, % 1 0,8 Tasa-arvoerä, % 0,3 0,3 Kustannusvaikutus yht.,% 3,8 3,4 7.10.2002/SAK /PP/TL
ARVIO VERORATKAISUN JA PALKKATAVOITTEIDEN VAIKUTUKSESTA PALKANSAAJAN NETTOTULOIHIN ERI TULOTASOILLA 2003 Bruttopalkka, euroa/kk Nettoansioiden muutos, euroa/kk Veroratkaisu 1) Palkankorotus 2) Yhteensä 1000 4 55 59 1500 8 53 61 2000 10 54 64 2500 12 59 71 3000 15 57 72 3500 17 62 78 4000 18 67 85 4500 19 71 91 7.10.2002/SAK /HP/TL 1) Hallituksen budjettiesitykseen sisältyvä veroratkaisu 2) Ml. rakennemuutosten, palkkaliukuman ym. vaikutukset. Nettopalkan muutos on laskettu vuosiansioista ja siinä on otettu huomioon palkankorotusten voimaantulo 1.2.
TYÖLLISEN PALKANSAAJAN OSTOVOIMAN MUUTOS, % (vuosikeskiarvo) 2003 2004 Keskiansiot 4 ¾ 4 ½ Nettoansiot 4 ½ - Kuluttajahinnat 2 ¼ 2 Reaaliansiot 2 ½ 2 ½ Nettoreaaliansiot 2 ¼ - (=palkansaajien ostovoima työllistä kohti) 7.10.2002/SAK /HP,IL/TL
Liitteet: Viime vuosien sopimusratkaisut Syksyn 2000 tuloratkaisu 2001 1,20 mk/h tai 200 mk/kk, väh. 2,1% liittoerä 0,5% tasa-arvoerä 0,4% Kustannusvaikutus yht. 3,1% 2002 1,07mk/h tai 179 mk/kk, väh. 1,9%, liittoerä 0,3% Kustannusvaikutus yht. 2,3% Kevään 2000 liittokierros Kustannusvaikutus yht. 3,1 3,2% Syksyn 1997 tuloratkaisu 1998 85p/h tai 142 mk/kk, väh. 1,6% järjestelyvara 0,5% nais- ja matalapalkkaerä 0,4% Kustannusvaikutus yht. 2,6% 1999 85p/h tai 142 mk/kk, väh. 1,6%, Kustannusvaikutus yht. 1,7% Syksyn 1995 tuloratkaisu 1996 1,05 mk/h tai 180 mk/kk, väh. 1,8% Kustannusvaikutus yht. 2% 1997 65p/h tai 180 mk/kk, väh. 1,3%, nais- ja matalapalkkaerä 0,4% Kustannusvaikutus yht. 2% 10 S AK OSTOVOIMATAVOITTEET 2003-2004
Pieni tupo-sanasto Ansiokehitystakuu Palkkaratkaisun lauseke, jolla pyritään turvaamaan liukumattomilla aloilla tasasuhtainen ansiokehitys. Euro- tai senttilinja (Markka- tai pennilinja) Kaikille palkansaajille sovitut euromääräiset korotukset prosentuaalisten korotusten asemasta. Indeksi Suhdeluku, joka ilmaisee jonkin suureen, esimerkiksi palkkojen tai hintojen muutosta ajankohdasta toiseen. Indeksiehto Indeksiehdolla torjutaan inflaation vaikutusta. Jos kuluttajahintaindeksin nousu ylittää tiettynä ajanjaksona ennalta sovitun prosenttimäärän, voidaan palkkoja korottaa indeksiehdossa sovitun mukaisesti, esimerkiksi prosenttimäärän ylittävän osan verran. Järjestelyvara Keskitetyissä ratkaisuissa sovittu palkankorotuserä, jonka käytöstä sovitaan liittotai yrityskohtaisesti. Keskusjärjestöjen keskitetty ratkaisu Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen palkoista ja muista työehdoista tekemä sopimus, jonka pohjalta jäsenliitot neuvottelevat omat työ- ja virkaehtosopimukset. Liittoratkaisu Ammattiliiton ja työnantajaliiton neuvottelema ja sopima palkkaratkaisu. Liittokierrokselle päädytään, kun työmarkkinoiden keskusjärjestöt päätyvät siihen, ettei keskitettyä tulosopimusta kannata tavoitella lainkaan. Matalapalkkaerä Keskitetyssä ratkaisussa määritelty palkankorotuserä, joka määräytyy alan matalapalkkaisuuden perusteella ja jonka tarkoitus on korottaa matalapalkka-alan ansioita suhteellisesti muita aloja enemmän. Tunnetaan myös nimellä kuoppakorotus. Naispalkkaerä Keskitetyssä ratkaisussa määritelty palkankorotuserä, joka määräytyy alan naisvaltaisuuden perusteella ja jolla pyritään tasoittamaan naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. SAK OSTOVOIMATAVOITTEET 2003-2004 11
Palkkaliukuma Sopimuskauden aikana tapahtunut ansioiden tilastollisen nousun ja sopimuskorotusten välinen erotus. Palkkaperintö Palkkaperintö kertoo, kuinka paljon vuoden lopussa vallitseva palkkataso on saman vuoden keskimääräistä palkkatasoa korkeampi. Palkkaperinnön suuruus riippuu vuoden aikana tapahtuneiden palkkojen nousun ajoittumisesta ja suuruudesta. Prosenttilinja Kaikille palkansaajille sovitut suhteellisesti yhtä suuret korotukset. Päänavaussopimus Neuvottelukierroksella ensimmäisenä solmittu työ- tai virkaehtosopimus. Sekalinja Palkankorotuksesta sovittu muodossa a euroa, vähintään kuitenkin b prosenttia. Solidaarinen palkkapolitiikka Pyrkimys korottaa matalimpia palkkoja muita enemmän. Sosiaalipaketti Keskitetyn ratkaisun yhteydessä sovitut sosiaali- tai työlainsäädännön uudistukset. Tarkistusneuvottelu Sopimuskaudella käytävä neuvottelu siitä, johtavatko muuttuneet olosuhteet muutoksiin sopimuksessa. Tupo eli tulopoliittinen kokonaisratkaisu Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja maan hallituksen sopimus työmarkkinoita koskevasta ratkaisusta. Tupossa on palkkaratkaisun lisäksi sovittu talous-, tulonjako- ja sosiaalipoliittisista toimista. 12 S AK OSTOVOIMATAVOITTEET 2003-2004
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL 157, FIN-00531 Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf Hagnäskajen 1, PB 157, FIN-00531 Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAK Hakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN-00531 Helsinki, phone +358 9 77211, fax +358 9 7721 447, internet: http://www.sak.fi