Tulopoliittinen sopimus vuosille

Transkriptio

1 Tulopoliittinen sopimus vuosille Taustamuistio SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2 Joulukuu 2004

3 Sisällys Tupo luo näköalan vuoteen 2007 asti...3 Investoinnit kääntymässä kasvuun... 3 Työllisyys kohenee... 3 Solidaarinen palkkaprofiili säilyy...5 Ostovoima kasvaa noin kahden prosentin vuosivauhtia... 5 Veronkevennykset painottuvat pienituloisiin... 6 Mittava muutosturvaratkaisu, tilaajavastuu ja kanneoikeus edistyivät..7 Muutosturvalla irtisanottujen asemaan merkittävä parannus... 7 Yhteistoimintamenettelyä vahvistetaan... 7 Yksilöllinen työllistymisohjelma uudelleen työllistymisen avuksi... 7 Palkallista vapaata työnhakuun... 8 Korotettu koulutustuki lisää keskituloisen työttömyyspäivärahaa jopa yli 3000 eurolla... 8 Työantajat rahoittavat korotetun koulutustuen... 9 Työvoimahallinnon resursseja lisätään... 9 Tilaajavastuulle tienviitat...10 Tilaajan vastuu tukee työelämän rehtejä pelisääntöjä Turvaa työntekijöille ja rehdit pelisäännöt yrityksille Paikallista sopimista kehitetään...13 Lähtökohtana tasapainoinen yhteistyö ja luottamusmiesten vahva asema Luottamushenkilöiden asemaan parannuksia...14 Ammattitutkintostipendiin lähes 100 euron korotus...15 Tasa-arvoa edistetään monin toimin...15 Taustaa...16 Tupokierroksen vaiheet Tupolla kansalaisten tuki Tupot tuoneet ostovoimaa ja työllisyyttä Suomessa eletty tupojen aikaa Liite 1 Työmarkkinajärjestöjen kannanotto Liite 2 Viime vuosien sopimusratkaisut...20 Liite 3 Pieni tupo-sanasto...21 Liite 4 Graafit...23 SAK - TAUSTAMUISTIO

4 2 SAK TAUSTAMUISTIO

5 Tupo luo näköalan vuoteen 2007 asti Saavutetulla tulopoliittisella kokonaisratkaisulla on nykyisessä taloustilanteessa poikkeuksellisen suuri merkitys. Neuvotellun tulosopimuksen tuoma vakaus ja ennustettavuus sekä palkankorotusten mitoitus määrittävät sen taloudellisen näköalan, joka mahdollistaa investointien ja työpaikkojen kasvun seuraavien vuosien aikana. Investoinnit kääntymässä kasvuun Suomen talouden kipeimpiä ongelmia on ollut viimeisten viiden vuoden aikana yksityisten investointien vähäisyys. Yritysten investoinnit ovat kasvaneet Suomessa hitaammin kuin euroalueella keskimäärin, vaikka Suomen talous on muuten kasvanut euroaluetta ripeämmin. Osa investointien vähäisyydestä voidaan selittää tuotantorakenteen muutoksella ja investointien laadullisena muutoksena. Silti investointilama on ollut niin syvä, että yritysten pääomakanta on alkanut supistua. Tehdyt investoinnit eivät ole korvanneet edes pääoman kulumista. Yritysinvestoinnit perustuvat oleellisesti pitkän aikavälin talousnäkymiin. OECD:n viimeisimmän arvion mukaan väestön ikääntyminen tulee jo tämän vuosikymmenen jälkipuoliskolla, ja etenkin vuoden 2010 jälkeen, rajoittamaan Suomen talouden kasvumahdollisuuksia tuntuvasti. Pahimmillaan bruttokansantuotteen kasvuvauhti henkeä kohti laskisi prosenttiyksikön vuodessa ikärakenteen muutoksen vuoksi. Mikäli työllisyysaste ei nouse nykyisistä lukemista, tulee julkinen talous ajautumaan suuriin vaikeuksiin ja lopulta tuntuviin veronkiristyksiin, jotka heikentäisivät edelleen kasvumahdollisuuksia. Uhkaskenaario taloudellisen tilanteen huomattavasta ja pysyvästä heikkenemisestä on osasyy investointien vähäisyyteen. Kansantalous uhkaa ajautua synkkien odotusten kierteeseen, josta nouseminen vaatii vakauden ja tulevaisuusoptimismin palauttamista. Työmarkkinaosapuolille ja valtiovallalle tämä asettaa vaativan haasteen: talousratkaisujen kokonaisuuden on oltava toimiva ja vakuuttava, millään yksittäisellä tempulla ei vauhtiin päästä. Saavutettu tulopoliittinen kokonaisratkaisu on aivan keskeinen tekijä tässä kuviossa. Palkansaajien ostovoiman turvaamisen lisäksi se luo ennustettavuutta yritysten kustannuskehitykseen sekä raamit valtion veropolitiikalle. Työllisyys kohenee Nyt sovitut palkankorotukset eivät heikennä Suomen vientiteollisuuden hintakilpailukykyä. Mikäli tuottavuuskehitys on sopimuskaudella suotuisaa, tulee hintakilpailukykymme paranemaan varsinkin sopimuskauden loppupuolella. Palkankorotusten mitoituksessa otettiin täten huomioon kansainvälinen kilpailu ja kotimainen työllisyystilanne. Yrityksille luodaan nyt vakaa työkustannusnäkymä ainutlaatuisen pitkälle aikajaksolle. Tästä lähtökohdasta toiminnan kehittäminen ja laajentaminen on helpompaa kuin epävarmuuden oloissa. Julkisen sektorin puolella palkkaratkaisu luo niinikään vakautta ja ennustettavuutta kuntatalouteen. Maltillinen palkkalinja luokin veropolitiikkaan sitä liikkumatilaa, jota nyt tarvitaan työllisyyden ja kasvun kohentamiseen. Hallituksen päätös painottaa tuloveronkevennykset pienituloisiin on työllisyysnäkökulmasta oikea. Li- SAK - TAUSTAMUISTIO

6 säksi ansiotulovähennyksen uusi toteuttamistapa, joka ei rapauta kuntien veropohjia, on perusteltu. Nämä ratkaisut tukevat ja vauhdittavat työllisyyden kasvua, joka on viimeisimpien tilastojen mukaan viimeinkin käynnistynyt. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten palkansaajien määrä kasvoi lokakuussa 2,5 prosenttia viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Työllisyysaste nousi 66,6 prosenttiin. Työllisyyden paraneminen käy yksiin teollisuustuotannon nousun kanssa. Teollisuustuotanto kasvoi lokakuussa 7,1 prosenttia viime vuoden lokakuusta. Työllisyyden noustessa julkisen talouden asema paranee tunnetun kaksoisefektin kautta: ihmisen siirtyessä työttömyydestä työhön samaan aikaan sekä työttömyysmenot vähenevät että verotulot kasvavat. Tuloratkaisun laatupaketin muutosturva vahvistaa myös tätä kehitystä, nopeuttaessaan työstä työhön siirtymistä. Tehtyjen laskelmien perusteella Suomen julkinen sektori selviää ikääntymisen aiheuttamista menoista verraten hyvin, mikäli vain työllisyysaste saadaan nousemaan. Julkisen talouden tilan parantuessa uhkakuvat tulevaisuuden veronkiristyksistä hälvenevät ja luottamus siihen vahvistuu. Suomessa on aiheellisesti kannettu huolta investointien suuntautumisesta maan ulkopuolelle. Vaikka on totta, että elinvoimaiset yritykset ovat globaaleja toimijoita, joilla on oltava toimintaa myös Suomen ulkopuolella, jotta kotimaisetkin työpaikat voisivat säilyä, olisi investointien virtoja käännettävä enemmän Suomea kohti. Tämä onnistuu vain luomalla uskoa tulevaisuuteen ja murtautumalla ulos synkkien odotusten kierteestä. Neuvotellun tuloratkaisun merkitys on tässä oleellinen. 4 SAK TAUSTAMUISTIO

7 Solidaarinen palkkaprofiili säilyy Tupon neuvottelutuloksen palkankorotusten profiili on molempina sopimusvuosina solidaarinen, vaikka solidaarisuusasteesta jouduttiin neuvotteluissa jonkin verran tinkimään verrattuna voimassa olevaan tupoon. Palkkaratkaisun solidaarisuusasteesta ja oikeudenmukaisuudesta vallitsi neuvotteluissa suuri näkemysero. Työnantajien EK vaati neuvottelujen loppusuoralle asti pelkästään prosenttipohjaisia palkankorotuksia, tasa-arvoerästä luopumista ja liittoerän toteuttamista paikallisesti päätettävinä korotuksina. Tupon palkankorotusesitys sisältää ensimmäiselle vuodelle sekalinjaiset palkankorotukset ja toiselle vuodelle prosenttipohjaisen korotuksen. Liittoerä maksetaan molempina vuosina, tasa-arvoerä vuonna Palkankorotusten kustannusvaikutus on vuonna ,5 prosenttia ja ,1 prosenttia. Sopimuskausi on nyt tavanomaista pidempi: 2,5 vuotta jatkuen aina syyskuun loppuun Palkankorotukset maksetaan ja Ensimmäisen sopimusvuoden korotukset ovat 18 senttiä/h tai 30,06 euroa/kk, vähintään kuitenkin 1,9 prosenttia. Liittoerän kustannusvaikutus on 0,6 prosenttia. Vuonna 2006 yleiskorotus on 1,4 prosenttia. Liittoerän kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia ja tasa-arvoerän 0,3 prosenttia. Sopimus sisältää kirjauksen ohjepalkoista ja liittoerän käytöstä sekä indeksiehdon ja ansiokehityslausekkeen. Ohjepalkkakirjaus on samankaltainen kuin voimassa olevassa tupossa. Liittoerästä todetaan, että sitä voidaan käyttää alakohtaisten palkkausjärjestelmien uudistamiseen ja ylläpitoon. Liitoerää voidaan käyttää myös tasa-arvoerän tapaan. Ostovoima kasvaa noin kahden prosentin vuosivauhtia SAK:ssa tehtyjen alustavien arvioiden mukaan palkansaajien ostovoima kasvaa sopimuskauden aikana vähintään noin kahdella prosentilla vuodessa, mikä tuponeuvotteluissa oli myös SAK:n tavoite. Työnantajien tavoittelema ostovoimakehityksen painaminen Saksan tasolle ei onnistunut, sillä ostovoima kasvaa Suomessa tulevalla sopimuskaudella yli Saksan tason. Sopimuskaudella työvoimakustannukset kasvavat Suomessa vuonna 2005 nopeammin kuin euroalueella, mutta toisena vuonna kehittyvät suunnilleen eurotahdissa. Suomen hyvän tuottavuuskehityksen ansiosta hintakilpailukyky kuitenkin paranee sopimuskauden aikana, sillä ensimmäisenä sopimusvuonna yksikkötyökustannukset nousevat samaa tahtia euromaiden kanssa ja toisena vuonna hieman hitaammin. (Ks. liite 4) SAK:ssa tehtyjen alustavien laskelmien mukaan palkankorotukset yhdistettynä hallituksen päättämiin tuloveronkevennyksiin nostavat palkansaajien ostovoimaa keskimäärin noin kahdella prosentilla vuosittain vuosina 2005 ja Työllisyyden paranemisen myötä palkansaajien ostovoima voi kasvaa sopimuskaudella noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Jos ostovoima-arviossa huomioidaan jo aiemmin tehdyt tupoon sinänsä liittymättömät päätökset, mm. työttömyysvakuutusja tel-maksun korotus, sekä mahdolliset kunnallisveroprosentin muutokset, pal- SAK - TAUSTAMUISTIO

8 kansaajien ostovoiman arvioidaan kasvavan vuonna 2005 noin 1,5 prosenttia ja vuonna 2006 noin 2 prosenttia. Näissä laskelmissa palkankorotukset ja veronkevennykset kompensoivat aiempien päätösten vaikutuksia. Ostovoima-arvioihin vaikuttaa merkittävästi se, mitä tekijöitä laskelmissa otetaan huomioon. Esimerkiksi se, millaiseksi inflaation arvioidaan muodostuvan, vaikuttaa arvioon. Veronkevennykset painottuvat pienituloisiin Hallituksen veropaketti, joka tuloverokevennysten osalta on 1,3 miljardia euroa suuruudeltaan, painottuu pienituloisiin kuten SAK on edellyttänyt. Myös uuden pienituloisia suosivan verovähennyksen käyttöönotto palvelee ostovoimaa, kotimaista kysyntää ja työllisyyttä. SAK:ssa on myös korostettu, että kuntien verotuottoihin vaikuttavat veronkevennykset on kompensoitava kunnille täysimääräisesti. Näin hallitus myös lupaa tehdä. Hallituksen vero- ja investointipaketti sisältää myös varallisuusveron poistamisen. Yritys- ja pääomaverouudistusta on jo aiemmin kevennetty mittavasti. Voidaankin kysyä, oliko veropakettia tarpeen paisuttaa varallisuusveron poistolla, kun valtiontalouden tulonäkymissä on muutenkin epävarmuutta. SAK:ssa varallisuusveron kehittämistä on pidetty tarpeellisena, esimerkiksi metsäomistusta tai asuntosijoituksia verotetaan kevyemmin kuin yritysvarallisuutta. Varallisuusveron poistaminen antaa yrityksille mahdollisuuden sijoittaa voittoja osinkojen sijaan enemmän kotimaisiin investointeihin ja sitä kautta työllisyyteen. SAK odottaa nyt, että näin myös käy. 6 SAK TAUSTAMUISTIO

9 Mittava muutosturvaratkaisu, tilaajavastuu ja kanneoikeus edistyivät SAK lähti neuvotteluihin tällä kertaa vain kolmella kärkitavoitteella, jotka olivat palkansaajien muutosturvan parantaminen, tilaajavastuu ja ammattiliittojen kanneoikeus sekä luottamusmiesten aseman parantaminen. Nämä kaikki sisältyvät neuvottelutulokseen. Painavin paketti syntyi muutosturvasta, mutta myös tilaajavastuu etenee sekä sopimus- että lainsäädäntöteitse. Jopa kanneoikeudesta saatiin kirjaus neuvottelutulokseen. Luottamushenkilöiden asema paranee mm. vähimmäiskorvausten ja uusien koulutusmahdollisuuksien myötä. Muutosturvalla irtisanottujen asemaan merkittävä parannus Neuvottelutulos parantaa toteutuessaan olennaisella tavalla työntekijöiden muutosturvaa, mikä oli SAK:n keskeinen tavoite tuloneuvotteluissa jo toista kertaa. SAK nosti muutosturvan kärkitavoitteiden joukkoon jo viime tulokierroksella, mutta sillä kertaa saavutukset jäivät laihoiksi. Toisin oli nyt. Työnantajien sosiaalinen ja taloudellinen vastuu työelämän muutostilanteissa kasvaa ja työttömäksi jäävien mahdollisuudet työllistyä nopeasti irtisanomisen jälkeen lisääntyvät. Työnantajien vastuu irtisanomistilanteissa on ollut Suomessa pienempi kuin monissa muissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Muutosturvapaketin avulla monikansallisten yritysten houkutus vähentää työvoimaa nimenomaan Suomessa pienenee. Yhteistoimintamenettelyä vahvistetaan Muutosturvapaketissa on sovittu yhteistoimintamenettelyn vahvistamisesta. Työnantajan on yhdessä henkilöstön edustajien kanssa neuvoteltava toimintasuunnitelma irtisanottavien nopean uudelleentyöllistymisen tukemiseksi. Suunnitelmassa sovitaan irtisanomismenettelyn lisäksi työntekijöiden mahdollisuuksista työnhakuun, koulutukseen ja työhallinnon palvelujen käyttöön irtisanomisaikana. Esitys näistä mahdollisuuksista on tehtävä myös siinä tapauksessa, että yt-neuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, vaikka varsinaista toimintasuunnitelmaa ei silloin edellytetäkään. Tarvittavista julkisista työvoimapalveluista on sovittava viivyttelemättä työnantajan, työvoimaviranomaisten ja henkilöstön edustajien kesken. Yksilöllinen työllistymisohjelma uudelleen työllistymisen avuksi Nyt sovittuun muutosturvapakettiin saatiin mukaan SAK:n esittämän mallin mukainen yksilöllinen työllistymisohjelma, johon taloudellisin tai tuotannollisin perustein irtisanotulla työntekijällä on oikeus jo kolmen vuoden työhistorialla. Tällaisia työntekijöitä arvioidaan olevan vuosittain noin Oikeus työllistymisohjelmaan koskee myös määräaikaisia työntekijöitä, joiden työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt vähintään kolme vuotta joko yhdessä tai useammassa ketjutetussa työsuhteessa. Muutosturvapaketti parantaa siten merkittävästi myös määräaikaisten työntekijöiden uudelleentyöllistymismahdollisuuksia. SAK - TAUSTAMUISTIO

10 Työllistymisohjelmalla pyritään irtisanottujen työntekijöiden mahdollisimman nopeaan uudelleen työllistymiseen joko suoraan tai ammattitaitoa kehittävän koulutuksen avulla. Ohjelman laatii työvoimaviranomainen, mutta myös työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa siihen. Ohjelmaan voidaan sisällyttää mm. työnvälityspalveluja, työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, työssä oppimista ja harjoittelua sekä ammatinvalinnan ohjausta ja urasuunnittelua. Kun toimenpiteiden toteutus aloitetaan jo irtisanomisaikana, työntekijän mahdollisuudet löytää uusi työ jo ennen irtisanomisajan päättymistä paranevat. Palkallista vapaata työnhakuun Työntekijällä on jo irtisanomisaikana oikeus osallistua työllistymisohjelmaan liittyviin toimenpiteisiin, esimerkiksi työnhakuun, harjoitteluun tai koulutukseen. Tämän työllistymisohjelmavapaan enimmäispituus on 5 päivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi, 10 päivää, jos irtisanomisaika on enintään neljä kuukautta, tai 20 päivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta. Työllistymisohjelman kautta yksittäiselle työnantajalle sälytetään paitsi sosiaalista myös taloudellisesta vastuuta irtisanottavista työntekijöistä. Työnantajan vastuu esimerkiksi täydeltä 20 päivän työllistymisohjelmavapaalta on lähes kuukauden bruttopalkka plus sosiaalikulut. Työnantaja sitoutui neuvottelutuloksessa myös kustantamaan työllistymisohjelmaan mahdollisesti sisältyvän ryhmävalmennuksen, esim. psykologista apua irtisanotuille. Työvoimaviranomaiset voivat työnantajan suostumuksella liittää työllistymisohjelmaan muitakin maksullisia palveluita. Korotettu koulutustuki lisää keskituloisen työttömyyspäivärahaa jopa yli 3000 eurolla Muutosturvapakettiin sisältyy merkittävä työttömyysturvauudistus uuden ylenemäportaan muodossa. Työttömäksi jäävän, työllistymisohjelmaan osallistuvan työntekijän on mahdollista saada ansiosidonnaisen työttömyysturvan päälle erityistä työllistymistukea eli korotettua koulutustukea. Tukea voi saada päivän ajan työllistymisohjelman toimenpiteisiin osallistumista varten. Korotettu koulutustuki edellyttää vähintään 10 kuukauden jäsenyyttä työttömyyskassassa ja 43 viikon työssäoloehdon täyttymistä. Korotetun koulutustuen suuruus on 65 prosenttia päiväpalkan ja työttömyyspäivärahan perusosan erotuksesta. Jos työntekijän kuukausitulot ovat yli 2084,40 euroa, tuki on 37,5 prosenttia rajan ylittävästä määrästä. Esimerkiksi keskipalkkainen 2400 euroa kuukaudessa ansainnut irtisanottu työntekijä saisi korotetun koulutustuen ansiosta työttömyyspäivärahaa yli 350 euroa kuussa lisää. Koko 185 päivältä korotetun koulutustuen suuruus olisi hänellä yhteensä reilut 3000 euroa. 8 SAK TAUSTAMUISTIO

11 Korotetun koulutustuen suuruus eri palkkatasoilla Palkka/kk Ansiopäivä- Korotettu Lisäys/pv Lisäys/kk Prosenttia raha/pv koulutus- palkasta tuki/pv 1 000,00 32,63 36,82 4,19 90,08 79 % 1 500,00 42,58 51,17 8,59 184,68 73 % 2 000,00 52,51 65,52 13,01 279,71 70 % 2 400,00 58,25 74,56 16,31 350,66 67 % 2 500,00 59,13 76,22 17,09 367,43 66 % 3 000,00 63,54 84,50 20,96 450,64 61 % Ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa on jo entuudestaan viime tupossa sovittu ylenemäporras. Silloin sovittiin enintään 150 päivän ajalta maksettavasta korotetusta ansio-osasta eli erorahalisästä sellaiselle työttömäksi jäävälle, jolla on takanaan vähintään 20 vuoden työhistoria ja vähintään viisi vuotta edellisen työnantajan palveluksessa. Erorahalisä ja korotettu koulutustuki eivät syö toisiaan, vaan työllistymisohjelmaan osallistuva henkilö voi saada niitä peräkkäin, jolloin korotettua ansioturvaa voisi saada enimmillään jopa 335 päivältä. Työantajat rahoittavat korotetun koulutustuen Työnantajat kustantavat kollektiivisesti muutosturvapakettiin sisältyvän korotetun koulutustuen. Tuki rahoitetaan nostamalla työnantajilta perittävää työttömyysvakuutusmaksua. Työnantajien on tiedotettava työntekijöilleen näiden oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen. Työvoimahallinnon resursseja lisätään Palkansaajien muutosturvan parantaminen edellyttää työvoimahallinnolta asiantuntevia ja tehokkaita toimenpiteitä. Neuvottelutuloksessa esitetäänkin, että työhallinnolle varmistetaan riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit toimenpiteiden toteuttamista varten. Muutosturvaan liittyvät muutokset lainsäädäntöön pyritään saamaan valmiiksi siten, että ne astuisivat voimaan mahdollisimman pian. SAK - TAUSTAMUISTIO

12 Tilaajavastuulle tienviitat Neuvottelutuloksessa toteutuu myös toinen SAK:n kärkitavoite eli työn tilaajan vastuun lisääminen lakien ja reilujen työmarkkinapelisääntöjen noudattamisesta. Tilaajavastuusta ja sitä tukevasta ammattiliittojen kanneoikeudesta saatiin nyt - työnantajapuolen nihkeästä suhtautumisesta huolimatta - ensimmäiset kirjaukset työmarkkinajärjestöjen välisiin sopimuksiin ja sovittiin siten tienviitat tilaajavastuun kehittämiselle myös Suomessa. Se onkin entistä tärkeämpää, koska palvelujen liikkuvuus EU:ssa lisääntyy valmisteilla olevan palveludirektiivin myötä. Työn teettäjän vastuu korostuu myös siksi, että kunnat ostavat yhä enemmän palveluja yksityisiltä yrityksiltä ja yhteisöiltä. Työnantajapuolen suhtautumista tilaajavastuun kehittämiseen on ollut vaikea ymmärtää, kun kyseessä kuitenkin on asia, josta hyötyisi niin yhteiskunta, rehellinen yrittäjä kuin työntekijäkin. Neuvottelutuloksen mukaan tilaajavastuuta lisätään sekä sopimusteitse että lainsäädäntömuutoksin. Työmarkkinajärjestöt asettavat kaksikantaisen työryhmän valmistelemaan menettelytapoja harmaan talouden torjumiseksi. Työryhmän tehtävänä on laatia suositukset siitä, miten jatkossa voidaan varmistaa, että alihankkijat ja vuokratyötä tarjoavat yritykset täyttävät työsuhteisiin liittyvät velvoitteensa. Lainsäädäntömuutosten valmistelusta vastaa sopimuksen mukaan työministeriön kolmikantainen ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen valvontatyöryhmä (ULTEVA II). Julkisia hankintoja koskevassa lainsäädäntöuudistuksessa myös työehtokysymykset otetaan huomioon ILO:n sopimusten pohjalta. Myös viranomaisvalvontaa tehostetaan vakinaistamalla Keskusrikospoliisin valvontayksikkö ja viranomaisyhteistyötä harmaan talouden torjumiseksi tiivistetään. Työnantajapuolen jyrkän periaatteellisesta vastustuksesta huolimatta neuvottelutulokseen sisältyy ensimmäistä kertaa myös kirjaus työmarkkinajärjestöjen kanneoikeudesta. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja selvittämään perustetaan kolmikantainen työryhmä, joka selvittää mm. EU-maiden lainsäädäntöä ja samalla myös kokemuksia järjestöjen kanneoikeudesta. Tämän selvityksen perusteella arvioidaan lainsäädännön muutostarpeet. SAK:n mielestä kanneoikeuden kirjaaminen neuvottelutulokseen on oikeansuuntainen askel ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen turvaamisessa. Kanneoikeus toimisi paitsi ennalta ehkäisevästi, se myös todella auttaisi niitä ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka eivät uhkailun tai muun syyn vuoksi uskalla puolustaa etujaan. Tilaajan vastuu tukee työelämän rehtejä pelisääntöjä Tilaajan vastuu nousi syksyn mittaan SAK:n ja liittojen valmistelussa tulokierroksen keskeiseksi kysymykseksi muutosturvan ohella. Suomi kuuluu EU:n jäsenmaiden siihen vähemmistöön, jossa työvoiman vuokraamisessa ja aliurakoinnissa ei ole käytännössä toimivia pelisääntöjä. Tapahtumat esimerkiksi pääministerin virka-asunnon Kesärannan korjaustyömaalla, Helsingin oikeustalon työmaalla ja Tampereen Raatihuoneen peruskorjaamisessa ovat esimerkkejä siitä, että yritysketjuihin mahtuu yrityksiä, jotka rikkovat pelisääntöjä. SAK:n mielestä on välttämätöntä, että alihankinnassa, työvoiman vuokrauksessa sekä julkisen sektorin ulkoistamisissa työn tilaaja ja teettäjä asetetaan vastuuseen 10 SAK TAUSTAMUISTIO

13 lakien ja reilujen työmarkkinapelisääntöjen noudattamisesta. On varmistettava, että työntekijöille maksetaan työehtosopimusten mukaiset palkkasaatavat ja yhteiskunnalle verot ja sosiaaliturvamaksut. Tilaajan vastuu olisi tehokas keino, jonka avulla piittaamattomat hämäräyritykset ja pimeä työvoima saataisiin kitkettyä suomalaisilta työmarkkinoilta. SAK:n mielestä tilaajan vastuu on toteutettava kaikilla aloilla ja se on ulotettava koskemaan yritysten lisäksi yhteisöjä, valtiota ja kuntia. Työsuhteen vähimmäisehtojen ja lakien noudattaminen on varmistettava sekä ulkomaalaisten että kotimaisten työntekijöiden ja yritysten osalta. Tilaajan vastuu tarkoittaa sitä, että työn tilaaja- tai teettäjäyritys viime kädessä vastaa siitä, että vuokrafirman tai alihankkijan työntekijä saa työehtosopimuksen mukaisen palkkansa ja yhteiskunta sosiaaliturvamaksu- ja verosaatavansa. Työn tilaajan vastuuta ovat korostaneet viime vuosina lisääntyneet erilaiset yrityksien rakennemuutokset ja ulkoistaminen. Tilaajan vastuu jossakin muodossa on käytössä jo useissa Euroopan maissa. Turvaa työntekijöille ja rehdit pelisäännöt yrityksille Työntekijän turvan kannalta on tärkeää, että oman työnantajan lisäksi myös työn tilaaja on vastuussa työehtojen noudattamisesta ja työehtosopimuksen mukaisista palkkavelvoitteista. Yhteiskunnan kannalta tilaajan vastuu tehostaa mahdollisuuksia saada perittyä yritystoimintaan liittyvät sosiaaliturva- ja verosaatavat. Tilaajan vastuu estää näin osaltaan harmaan talouden leviämistä. Tilaajan vastuun toteuttaminen ei merkitse sitä, että rehellinen ja velvoitteensa hoitava yritys joutuisi maksumieheksi alihankkijan tai vuokrafirman työsuhteisiin tai sivukuluihin liittyvistä laiminlyönneistä. Tilaajayritys voi tekemissään sopimuksissa aina varautua vastuuseensa ja varmistaa alihankkijan tai vuokrafirman taustat ja luotettavuuden. Yritys voi ennen maksusuoritusta tarkistaa, että työntekijöiden palkat on maksettu oikein ja sosiaaliturvamaksut ja ennakonpidätykset suoritettu. Tilaajan vastuulla on ennaltaehkäisevä vaikutus, sillä se pakottaa nykyistä tarkemmin tilaajan harkitsemaan, voiko esimerkiksi alimman tarjouksen tehnyt yritys toteuttaa työn lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia noudattaen. Työntekijöiden ja yhteiskunnan ohella lakien ja sopimusten noudattamatta jättämisestä kärsii myös työnantajien pääjoukko, rehdisti toimivat yritykset, jotka eivät pysty kilpailemaan pelisääntöjä rikkovien yritysten kanssa. Tämän vuoksi rakennusalan järjestöt ovat Suomessa jo ottaneet käyttöön erilaisia tilaajan vastuuseen liittyviä järjestelyjä. Tilaajan vastuu on käytössä monissa Euroopan maissa - Ranskassa vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen vastuu kattaa työntekijöiden palkkasaatavat ja työnantajan sivukulut; ammattiliitoilla on myös kanneoikeus. - Itävallassa tilaajayritys vastaa palkkaamansa urakoitsijan ja tämän aliurakoitsijan palkkasaatavista. - Saksassa vastuu ulottuu läpi ketjun: ketjussa ylempänä oleva vastaa aina myös oman aliurakoitsijansa pestaamien urakoitsijoiden jättämistä saatavista. Saksassa on käytössä rangaistussakko, jonka edellytyksenä on tuot- SAK - TAUSTAMUISTIO

14 tamuksellisuus aliurakoitsijan valinnassa enimmäismäärä on euroa. - Hollannissa toimeksiantajat ovat yhteisvastuussa ketjussa alempana olevien maksamatta jääneistä veroista ja sosiaalimaksuista. Lisäksi vuokratyövoimaa käyttävä yritys on vastuussa vuokratun työvoiman palkoista, veroista ja maksuista. Käytössä on myös vapaaehtoinen sulkutilijärjestelmä. Hollannin valtiovarainministeriön mukaan järjestelmä toimii hyvin, hämäräyritykset ovat lähes kadonneet markkinoilta ja pimeään työvoimaan liittyvät ongelmat on saatu hallintaan. - Ruotsissa on valmistunut rakennusalan tilaajavastuuta koskeva lakiesitys. Siinä esitetään samantapaista järjestelmää kuin Hollannissa urakoitsijan sulkutilille maksettavine maksuineen. - Suomessa rakennusalan työmarkkinaosapuolet ovat kehittäneet tilaajan vastuuta työsuhdesaatavista sopimusmääräyksin ja yhteisin ohjein. 12 SAK TAUSTAMUISTIO

15 Paikallista sopimista kehitetään Neuvottelutulos pitää sisällään paikallisen yhteistyön kehittämisen molempien osapuolten tarpeista lähtien. Liitto-osapuolten välillä käynnistetään alakohtainen selvitystyö, jonka pohjalta keskusjärjestöt voivat myöhemmin tehdä yhteisen tilannearvion paikallisesta sopimisesta. Alakohtaiseen selvittelyyn siirrettävät teemat liittyvät mm. työaikakysymyksiin, alihankinnan pelisääntöihin, markkinatilanteen yhteiseen arviointiin sekä palkkaus- ja sopimusjärjestelmien kehittämiseen. Paikallisen yhteistyön kokonaisuus merkitsee uutta elementtiä tupossa. Keskusjärjestöjen sopimien ja liittosovellutusneuvotteluissa vahvistettavien asioiden sekä jatkuvan sopimisen teemojen rinnalle syntyy työlista asioista, joita liitto-osapuolten toivotaan sopimuskauden aikana yhdessä kehittävän. Paikallisen yhteistyön kehittämisestä pidetään arviointiseminaari vuoden 2006 keväällä. Niin palkansaaja- kuin työnantajapuolella on tarve kehittää liitto- ja paikallistason yhteistyötä ja sopimista. SAK on esittänyt työnantajille jo aiemmin paikallisen sopimisen kehittämistä ja laajentamista tulospalkkauksen lisäksi mm. työn sisältöön, organisointiin, työntekijöiden osaamiseen ja jaksamiseen sekä työyhteisön kehittämiseen liittyviin asioihin. Tämä ei ole kuitenkaan käynyt työnantajille. Liittotason sopimisen asioita ovat mm. työaikakysymykset, alihankinnan pelisäännöt, palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien sekä tuotanto- ja palveluaikojen kehittäminen. Tuotanto- ja palveluaikoihin kuten esimerkiksi työaikaan liittyvissä kysymyksissä on huomioitava tuotantotarpeiden lisäksi myös työntekijöiden hyvinvointi, jaksaminen ja työsuojelunäkökohdat. Paikallisen sopimisen kehittäminen ei tarkoita, että SAK lähtisi sopimaan ohi jäsenliittojensa yrityskohtaisista järjestelyistä tai asioista, joihin liittyy alakohtaisia eroja, ja jotka siksi on ratkaistava liittotasolla. Sovitussa mallissa liitot arvioivat itse, mitä asioita ne haluavat siirtää käsiteltäväksi yritystasolle. Lähtökohtana tasapainoinen yhteistyö ja luottamusmiesten vahva asema Sopimusjärjestelmän uudistamista koskevien pohdintojen lähtökohtana on SAK:ssa ollut keskusjärjestötason sopimisen vahvuuksien säilyttäminen, vaikka samanaikaisesti liittotason osapuolille tarjotaankin uusia sopimismahdollisuuksia. Keskusjärjestötasolla sovittaisiin jatkossakin palkankorotusten tasosta ja rakenteesta sekä työelämän kehittämiseen liittyvistä asioista. Paikallinen sopiminen on SAK:n mielestä mahdollista vain kahden osapuolen tasapainoisen yhteistyön pohjalta. Paikallisen sopimisen lisääminen edellyttääkin luottamusmiesten aseman vahvistamista. Tämä tarkoittaa mm. luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksien ja ajankäytön lisäämistä sekä selkeitä yhteisesti sovittuja pelisääntöjä siitä, kuka yritystasolla asioista neuvottelee ja sopii. Sellainen paikallisen sopimisen kehittäminen, jossa tavoitteena on työehtosopimusten määräysten heikentäminen, ei SAK:lle käy. SAK - TAUSTAMUISTIO

16 Luottamushenkilöiden asemaan parannuksia Työyhteisöjen kehittämistyölle on luotava edellytyksiä parantamalla henkilöstöä edustavien luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen toimintavalmiuksia. Paikallisen sopimisen kehittäminen lisää entisestään tarvetta luottamushenkilöiden toimintaedellytyksien kasvattamiseksi. SAK on pyrkinyt kehittämään luottamushenkilöiden asemaa tuposta toiseen. Edellisessä tulopoliittisessa sopimuksessa mm. nostettiin luottamusmiesten vähimmäiskorvaus 48 euroon ja taattiin luottamushenkilöille ajanmukaiset työvälineet, mukaan lukien atk-laitteet, Internet-yhteys ja sähköposti. Nyt sovitussa neuvottelutuloksessa toteutuivat SAK:n vaatimukset luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tiedonsaantioikeuksien ja koulutusmahdollisuuksien paranemisesta ja luottamushenkilöiden keskinäisen aseman tasavertaistamisesta. Henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeuksia lisätään mm. palkkauksen ja palkkausjärjestelmien, henkilöstöryhmien sekä työvoiman käyttötapojen, määrien ja niiden muutosten osalta. Tiedonsaantioikeudet koskevat myös määräaikaisen ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Muutoksia pohtimaan perustetaan kolmikantainen työryhmä, jonka määräaika päättyy Luottamushenkilöiden asema on tarkoitus yhdenmukaistaa eri sopimusalojen sisällä sopimuskauden aikana siten, että perusteettomat erot koulutusmahdollisuuksissa, ajankäytössä ja korvauksissa yhdenmukaistetaan. Neuvottelutulos toisi kaikille luottamushenkilöille minimikorvauksen, jonka suuruudesta liitto-osapuolet sopivat. Koulutusmahdollisuuksia kehitetään tuottamalla työntekijöiden ja työnantajien edustajille yhteinen koulutusaineisto. Lisäksi verkko-opetusmahdollisuus otetaan osaksi luottamushenkilöiden koulutusta. Koulutusmahdollisuuksia kehittämään perustetaan kaksi työryhmää. Keskusjärjestöt ovat neuvottelutuloksessa sopineet myös joistakin työpaikkojen henkilöstöpolitiikan kehittämiseen liittyvistä tiedotushankkeista. 14 SAK TAUSTAMUISTIO

17 Ammattitutkintostipendiin lähes 100 euron korotus Tupo-neuvotteluissa sovittiin myös ammatillisen koulutuksen edistämisestä. Ammattitutkintostipendiä korotetaan 236 eurosta 330 euroon elokuusta 2005 alkaen. Samalla stipendin ehtona oleva 30 vuoden alaikäraja poistetaan ja 60 vuoden yläikäraja nostetaan 63 vuoteen. Lisäksi sovittiin, että sektorikohtaisten henkilöstön kehittämisohjelmien tukemista jatketaan. Valtiovallalle esitetään ammatillisen aikuiskoulutuksen määrärahojen korottamista ja riittävien määrärahojen varaamista nuorten koulutuspaikkoihin ja työpajatoimintaan sekä lisäpaikkoja oppisopimuskoulutukseen. Tasa-arvoa edistetään monin toimin Neuvotteluissa on myös sovittu samapalkkaisuusohjelmien edistämisestä ja työn vaativuuden arviointiin perustuvia palkkausjärjestelmiä kehittävän TASEtyöryhmän työn jatkamisesta. Tasa-arvosuunnitelmien toteuttamista edistetään tiedotushankkeella yhdessä STM:n kanssa. Järjestöt laativat myös suosituksen työehtosopimusten sukupuolivaikutusten arvioinnista. Työaikapankkien käytöstä valmistui neuvottelujen aikana suositus sekä kirjaus tarvittavasta lainsäädäntövalmistelusta. Järjestöt perustavat työryhmän seuraamaan pankkien käyttöä sekä niiden käyttöön liittyviä esteitä ja työsuojelunäkökohtia. SAK - TAUSTAMUISTIO

18 Taustaa Tupokierroksen vaiheet SAK:n valtuusto totesi toukokuussa 2004, että mahdollisuudet aikaansaada helmikuussa 2005 päättyvän tulosopimuksen jatkoksi laaja talous- ja tuloratkaisu, on selvitettävä rauhassa. Mahdollisen ratkaisun tulee valtuuston mukaan tukea investointeja, työllisyyttä, palkansaajien ostovoimaa ja tulonjaon oikeudenmukaisuutta. Valtuusto korosti, että ratkaisussa on myös vahvistettava palkansaajien turvaa muutos- ja irtisanomistilanteissa sekä työttömyyden kohdatessa. Työmarkkinakeskusjärjestöt päättivät selvittää syys-lokakuun vaihteeseen mennessä kattavan, pitkäjänteisen talous- ja tuloratkaisun edellytyksiä. Tämän selvityksen jälkeen järjestöjen oli määrä arvioida yhdessä, onko tuponeuvottelujen aloittamiseen edellytyksiä. Työmarkkinakeskusjärjestöt luovuttivat asiaa koskevan kannanoton valtiovarainministeri Antti Kalliomäelle Kannanotossa järjestöt toteavat, että haasteellisimpia kysymyksiä seuraavalla tulokierroksella on löytää yhteisymmärrys palkkausta, palkanmuodostusta ja muutosturvaa koskevista asioista siten, että ratkaisuilla osaltaan edistetään hyvinvoinnin rahoitukselle välttämätöntä työllisyysasteen nostamista. Järjestöt totesivat, että tupon edellytyksiin vaikuttavat myös maan hallituksen toimet muun muassa työllisyyttä, ostovoiman kasvua ja osaamisen kehittämistä koskevissa asioissa. SAK:n hallituksen kokouksessa 16. elokuuta keskusteltiin syksyn tulokierroksen asetelmista ja korostettiin, että edellytykset neuvottelujen aloittamiselle on selvitettävä huolella. Keskustelussa painotettiin mm. muutosturvallisuuden parantamisen merkitystä, sekä korostettiin, että sellaiseen ostovoimaratkaisuun ei ole edellytyksiä, jossa palkansaajien ostovoiman kasvu perustuisi ensisijassa veronkevennyksiin Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti lokakuun alussa 2.10., että se ei katso olevan edellytyksiä aloittaa neuvotteluja kattavasta tulopoliittisesta sopimuksesta. SAK:n hallitus totesi kokouksessaan olevansa valmis käynnistämään neuvottelut kattavasta tulopoliittisesta sopimuksesta asettamistaan lähtökohdista. Neuvottelut keskeytyivät loppusuoralla EK:n päätöksellä linjaautoliikenteen työriidan vuoksi ja pääsivät uudelleen käyntiin kun kiista SAK:n ja EK:n tuella pystyttiin ratkaisemaan. Neuvottelutulos syntyi Tupolla kansalaisten tuki Tulopoliittisilla kokonaisratkaisuilla on kansalaisten vankka tuki. Tuoreen tänä syksynä tehdyn Työmarkkinailmasto-tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta kansalaisesta (66%) pitää tulopoliittista kokonaisratkaisua liittokohtaista sopimuskierrosta parempana syksyn tuloneuvotteluissa. Liittokohtaista palkkaratkaisua kannattaa 26 prosenttia suomalaisista. Kevään 2004 Työmarkkinailmasto-tutkimuksen mukaan seuraavan tulokierroksen kärkitavoitteena on suomalaisten mielestä edelleen oltava työllisyyden tukeminen. Kolme neljästä suomalaisesta (76%) pitää työllisyydestä huolehtimista todella tärkeänä tulevan tulokierroksen tavoitteena. Työllisyydestä huolehtimisen merkitys 16 SAK TAUSTAMUISTIO

19 on voimistunut kansalaisten mielissä vuoteen 2002 verrattuna 72 prosentista 76 prosenttiin. Useampi kuin joka toinen (55%) katsoi viime keväänä myös palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtimisen kuuluvan tulokierroksen tärkeimpiin tavoitteisiin. Yli puolet suomalaisista (52%) piti tärkeänä tavoitteena myös työsuhdeturvan parantamista irtisanomisten varalta. Tupot tuoneet ostovoimaa ja työllisyyttä Viime vuosikymmenen hyvä talous- ja työllisyyskehitys on ollut suurelta osin onnistuneen työmarkkinapolitiikan ansiota. Sen myönteiset vaikutukset ovat heijastuneet yritysten kilpailukykyyn ja palkansaajien ostovoimaan. SAK:n lähtökohtana tuloneuvotteluissa on ollut palkansaajien ostovoiman tasainen kasvu. Ratkaisevia eivät ole olleet mahdollisimman suuret nimelliset palkankorotukset, vaan se, mitä työntekijä palkallaan saa. Toisaalta SAK on korostanut, että palkansaajien ostovoiman kasvu ei voi perustua pelkästään veronkevennyksiin. Mahdolliset veronkevennykset eivät myöskään saa muodostaa uhkaa hyvinvointipalvelujen rahoitukselle. Laman jälkeen Suomeen on syntynyt uutta työpaikkaa. Työllisyyden paranemisen ja taloudellisen vakauden ansiosta palkansaajien ostovoima on kasvanut kolmen viimeisen tupokauden aikana 4 5 prosentin vuosivauhtia. Voimassa olevan tupon aikana palkansaajien ostovoima on noussut enemmän kuin sopimusta solmittaessa syksyllä 2002 ennakoitiin. Palkansaajien ostovoima kasvoi vuonna 2003 noin 3,5 prosenttia. Tänä vuonna ostovoiman arvioidaan lisääntyvän lähes neljällä prosentilla. Työelämän laadullinen kehittäminen on onnistunut aina parhaiten kokoavien tuloratkaisujen avulla. Voimassa olevassa tupossa sovittiin mm. aikuisväestön osaamisen kohottamiseen tähtäävän Noste-ohjelman rahoituksesta, hoitovapaan laajentamisesta, neljän tunnin vähimmäistyöajasta ja luottamusmiesten toimintaedellytysten parantamisesta. Suomessa eletty tupojen aikaa Suomessa on eletty vuoden 1995 jälkeen yhtä vuotta lukuunottamatta tupojen aikaa. Viime vuosikymmenen lopun sopimusten tarkoitus oli turvata Suomen kansantalouden kehitys ulos lamasta ja parantaa ennätyksellisen vakavaa työttömyystilannetta. Näissä tavoitteissa onnistuttiinkin hyvässä yhteistyössä Lipposen 1. ja 2. hallituksen kanssa. Bruttokansantuote kasvoi tuona aikana 4 6,5 prosentin vuosivauhdilla ja palkansaajien ostovoima vuosittain 4 5 prosenttia. Työttömyys aleni tupokauden alun noin 15 prosentista vuoden 99 lopun noin 10 prosenttiin ja työllisyysaste nousi 60 prosentista 66 prosenttiin. Kaikkiaan noiden kahden tupon aikana luotiin uutta työpaikkaa. Kolmatta perättäistä tupoa ei kuitenkaan syksyllä 1999 syntynyt. SAK:n hallitus joutui syyskuussa toteamaan, että sillä ei niissä olosuhteissa ollut edellytyksiä käynnistää tulopoliittisia neuvotteluja. Muun muassa Paperin ja Kemian alakohtaiset ongelmat aiheuttivat näissä liitoissa arvion, ettei niitä tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa pystyttäisi ratkomaan. SAK - TAUSTAMUISTIO

20 Tupoa kannattaneet Metalliliitto ja Rakennusliitto loivat ns. ryväsratkaisun, jonka lähtökohtana olivat solidaarinen ja oikeudenmukainen tulokehitys sekä mahdollisimman vakaa talous- ja työllisyyskehitys. Metallin ja Rakennusliiton johdolla työmarkkinoilla syntynyt päänavaus vakiinnutti saman 3,1 prosentin kustannusvaikutuslinjan laajalti koko sopimuskenttään. Yleisen linjan mukaisten sopimusten kattavuus olikin sopimuskierroksen päättyessä yli 90 prosenttia. Minkään liiton ei tarvinnut tyytyä yleistä linjaa pienempiin korotuksiin. Tässä suhteessa ryväsratkaisu merkitsi ay-liikkeen sisäistä solidaarisuutta. Toisaalta merkittäviä laadullisia uudistuksia ei tässä yhteydessä juurikaan saatu aikaan. Mm. Paperin, Kemian ja AKT:n alakohtaisiin kysymyksiin jouduttiin ratkaisuja hakemaan työtaitelujen kautta. Kevään 2000 liittokierroksella syntyneiden sopimusratkaisujen kesto vaihteli vuodesta kolmeen vuoteen. Ryväsratkaisun mukaisten sopimusten yleisin kestoaika oli noin vuosi. Muutama sopimus oli kaksivuotinen ja kolmivuotisia sopimuksia solmivat SMU, AKT, Paperi, Ilmailuala, SEL ja Kemia. Erimittaiset sopimukset eivät kuitenkaan olleet esteenä yhtyä kaksivuotiseen tulopoliittiseen sopimukseen syksyllä Tulopoliittinen sopimus vuosiksi allekirjoitettiin Tämän kaksivuotisen sopimuksen voimassaolo päättyy Tuposopimus vuosille olisi pisin yksittäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu tupojen 35-vuotisessa historiassa. Samalla kolmannen perättäisen useampivuotisen tuloratkaisun syntyminen merkitsisi tupohistoriassa ainutlaatuista yli kuuden vuoden yhtäjaksoista tupokautta. 18 SAK TAUSTAMUISTIO

21 Liite 1 Työmarkkinajärjestöjen kannanotto Järjestöt selvittävät mahdollisuudet talous- ja tuloratkaisuun Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat yhdessä arvioineet 15. päivänä helmikuuta 2005 päättyvän tulopoliittisen sopimuksen jälkeisen työmarkkinaratkaisun lähtökohtia ja sopimisen edellytyksiä. Niihin vaikuttavat myös maan hallituksen toimet muun muassa työllisyyttä, ostovoiman kasvua ja osaamisen kehittämistä koskevissa asioissa. Väestön ikärakenteen nopea muutos, sen vaikutus työllisyysasteeseen sekä samanaikainen globalisaatiokehitys, johon liittyy laajeneva ja koveneva kansainvälinen kilpailu asettavat nyt tehtäville talous- ja työmarkkinapoliittisille ratkaisuille poikkeuksellisen mittavat vaatimukset. Järjestöt korostavat, että työmarkkinaratkaisulla tulee tukea myönteistä talous- ja työllisyyskehitystä, jonka edellytyksenä on yrityksille kilpailukykyisten toimintaedellytysten vahvistaminen ja palkansaajien suotuisa ostovoiman kehitys. Kilpailukykyä ja hyvinvoinnin rahoituspohjaa koskevat haasteet sekä ennustettavan ja pitkäjänteisen talous- ja työmarkkinapolitiikan merkitys huomioon ottaen keskusjärjestöt ovat päättäneet selvittää helmikuussa 2005 päättyvän tulosopimuksen jälkeisen kattavan, pitkäjänteisen talous- ja tuloratkaisun edellytykset. Haasteellisimpia kysymyksiä on löytää yhteisymmärrys palkkausta, palkanmuodostusta ja muutosturvaa koskevista asioista siten, että ratkaisuilla osaltaan edistetään hyvinvoinnin rahoitukselle välttämätöntä työllisyysasteen nostamista. Selvitys tehdään syys-lokakuun taitteeseen mennessä, minkä jälkeen arvioidaan, onko edellytyksiä neuvottelujen aloittamiselle. Helsingissä AKAVA ry. KIRKON SOPIMUSVALTUUSKUNTA KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS PALVELUTYÖNANTAJAT ry. SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry. TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ry. TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO ry. VALTION TYÖMARKKINALAITOS SAK - TAUSTAMUISTIO

22 Liite 2 Viime vuosien sopimusratkaisut Syksyn 2002 tuloratkaisu senttiä/h tai 28,39 e/kk, väh. 1,8% liittoerä 0,8% tasa-arvoerä 0,3% kustannusvaikutus yht. 2,9% senttiä/h tai 26,72 e/kk, väh. 1,7% liittoerä 0,5% kustannusvaikutus yht. 2,2% Syksyn 2000 tuloratkaisu ,20mk/h tai 200 mk/kk, väh. 2,1% liittoerä 0,5% tasa-arvoerä 0,4% kustannusvaikutus yht. 3,1 % ,07mk/h tai 179 mk/kk, väh. 1,9% liittoerä 0,3% kustannusvaikutus yht. 2,3% Kevään 2000 liittokierros Kustannusvaikutus yht. 3,1 3,2% Syksyn 1997 tuloratkaisu p/h tai 142 mk/kk, väh. 1,6% järjestelyvara 0,5% nais- ja matalapalkkaerä 0,4% kustannusvaikutus yht. 2,6% p/h tai 142 mk/kk, väh. 1,6% kustannusvaikutus yht. 1,7% Syksyn 1995 tuloratkaisu ,05 mk/h tai 180 mk/kk, väh. 1,8% kustannusvaikutus yht. 2% p/h tai 180 mk/kk, väh.1,3% nais- ja matalapalkkaerä 0,4% kustannusvaikutus yht. 2% 20 SAK TAUSTAMUISTIO

23 Liite 3 Pieni tupo-sanasto Ansiokehitystakuu Palkkaratkaisun lauseke, jolla pyritään turvaamaan liukumattomilla aloilla tasasuhtainen ansiokehitys. Indeksi Suhdeluku, joka ilmaisee jonkin suureen, esimerkiksi palkkojen tai hintojen muutosta ajankohdasta toiseen. Indeksiehto Indeksiehdolla torjutaan inflaation vaikutusta. Jos kuluttajahintaindeksin nousu ylittää tiettynä ajanjaksona ennalta sovitun prosenttimäärän, voidaan palkkoja korottaa indeksiehdossa sovitun mukaisesti, esimerkiksi prosenttimäärän ylittävän osan verran. Järjestelyvara Keskitetyissä ratkaisuissa sovittu palkankorotuserä, jonka käytöstä sovitaan liittotai yrityskohtaisesti. Keskusjärjestöjen keskitetty ratkaisu Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen palkoista ja muista työehdoista tekemä sopimus, jonka pohjalta jäsenliitot neuvottelevat omat työ- ja virkaehtosopimukset. Liittoratkaisu Ammattiliiton ja työnantajaliiton neuvottelema ja sopima palkkaratkaisu. Liittokierrokselle päädytään, kun työmarkkinoiden keskusjärjestöt päätyvät siihen, ettei keskitettyä tulosopimusta kannata tavoitella lainkaan. Euro- tai senttilinja Kaikille palkansaajille sovitut euromääräiset korotukset prosentuaalisten korotusten asemasta. Matalapalkkaerä Keskitetyssä ratkaisussa määritelty palkankorotuserä, joka määräytyy alan matalapalkkaisuuden perusteella ja jonka tarkoitus on korottaa matalapalkka-alan ansioita suhteellisesti muita aloja enemmän. Tunnetaan myös nimellä kuoppakorotus. Naispalkkaerä Keskitetyssä ratkaisussa määritelty palkankorotuserä, joka määräytyy alan naisvaltaisuuden perusteella ja jolla pyritään tasoittamaan naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. SAK - TAUSTAMUISTIO

24 Palkkaliukuma Sopimuskauden aikana tapahtunut ansioiden tilastollisen nousun ja sopimuskorotusten välinen erotus. Palkkaperintö Palkkaperintö kertoo, kuinka paljon vuoden lopussa vallitseva palkkataso on saman vuoden keskimääräistä palkkatasoa korkeampi. Palkkaperinnön suuruus riippuu vuoden aikana tapahtuneiden palkkojen nousun ajoittumisesta ja suuruudesta. Prosenttilinja Kaikille palkansaajille sovitut suhteellisesti yhtä suuret korotukset. Päänavaussopimus Neuvottelukierroksella ensimmäisenä solmittu työ- tai virkaehtosopimus. Sekalinja Palkankorotuksesta sovittu muodossa a euroa, vähintään kuitenkin b prosenttia. Solidaarinen palkkapolitiikka Pyrkimys korottaa matalimpia palkkoja muita enemmän. Sosiaalipaketti Keskitetyn ratkaisun yhteydessä sovitut sosiaali- tai työlainsäädännön uudistukset. Tarkistusneuvottelu Sopimuskaudella käytävä neuvottelu siitä, johtavatko muuttuneet olosuhteet muutoksiin sopimuksessa. Tupo eli tulopoliittinen kokonaisratkaisu Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja maan hallituksen sopimus työmarkkinoita koskevasta ratkaisusta. Tupossa on palkkaratkaisun lisäksi sovittu talous-, tulonjako- ja sosiaalipoliittisista toimista. 22 SAK TAUSTAMUISTIO

25 Liite 4 Työvoimakustannukset henkeä kohti, muutos % 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Suomi Euro-alue Saksa SAK/PP Lähde: EU ja SAK

26 Työn tuottavuuden muutos %, koko kansantalous 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0-0, Suomi Euro-alue Saksa SAK/PP Lähde: Eurostat, EU:n komissio

27 Yksikkötyökustannukset, koko kansantalous, muutos % Suomi Euro-alue Saksa SAK/PP Lähde: EU ja SAK

28 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL 157, FI Helsinki, puh. (09) 77211, fax (09) , Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf Hagnäskajen 1, PB 157, FI Helsingfors, tel. (09) 77211, fax (09) , The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAK Hakaniemenranta 1, P.O. Box157, FI Helsinki, phone , fax ,