Hankkeen työnimi: Uusi osuuskunta Työryhmä: Jukka Peltokoski, jukka.peltokoski@gmail.com Hanna Moilanen, hanna.moilanen@gmail.com Tero Toivanen, tero.tapio.toivanen@gmail.com Haemme apurahaa pamflettityylisen tietokirjan kirjoittamiseen 2000-luvun osuuskuntatoiminnasta. Kirjamme on osa laajempaa uutta osuustoimintaa tarkastelevaa hanketta, jossa kartoitamme erityisesti työosuuskuntien mahdollisuuksista uusilla työmarkkinoilla ja osana yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Hankkeen tehtävänä on innostaa uusia sukupolvia osuustoimintaan sekä antaa käytännön ideoita ja neuvoja osuuskunnan perustamiseen. Kirjan lisäksi hanke tuottaa nettisivuston, joka tulee sisältämään kirjan esittelyn, kattavan kokoelman linkkejä netin jo sisältämiin osuuskuntapalveluihin ja tietolähteisiin sekä nettivideosarjan, jolla tarkoitamme lyhyitä, noin 5-10 minuutin pituisia, videohaastatteluja kiinnostavien osuuskuntaesimerkkien parissa. Nämä julkaistaan kaikille avoimesti YouTubessa sekä sivustolla, joka avataan yleisölle kirjan julkistamisen yhteydessä. Kirjamme lähtökohtana on ajatus, että työosuuskunnat mahdollistavat juuri sellaisia yhteisöllisen, monialaisen ja innovatiivisen työnteon muotoja, joista monet nykyään haaveilevat. Monille osuuskunnat näyttäytyvät myös mahdollisuutena järjestää työtä ja tuotantoa yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Osuuskunnat ovat yhteiskunnallisia yrityksiä, joihin latautuu vaihtoehtoisen toimeentulon, yrittäjyyden ja jopa yhteiskunnallisen järjestyksen unelmia. Uskomme, että osuuskuntapamfletille on suurta tilausta juuri nyt. Historiallisesti uutta osuuskuntatoimintaa on syntynyt tavallista enemmän aina talouden kriisiaikoina. Näin tapahtui viimeksi Suomessa 1990-luvulla, jolloin syntyi runsaasti uusia työosuuskuntia - juuri kun osuustoimintaliike vaikutti katoavan historian kartalta. 1990-luvun työosuustoiminnalle oli tyypillistä taantuman aikana työttömäksi jääneiden ihmisten pyrkimys työllistää itsensä ja saada uudestaan toimeentulon syrjästä kiinni. Vaikka osa osuuskunnista jäi lyhytikäisiksi, ei niiden silti voi sanoa epäonnistuneen. Pienosuuskuntien perustaminen oli sosiaalinen innovaatio tilanteessa, jossa isot yritykset irtisanoivat joukoittain ihmisiä. Uudet osuuskunnat vastasivat luomalla uusia työpaikkoja ja tarjoamalla palveluja. 2000-luvun taitetta lähestyttäessä luovien ja asiantuntija-alojen työntekijät ovat löytäneet osuuskunnasta joustavan ja demokraattisen mallin oman, usein monista erilaisista projekteista koostuvan työnsä tueksi. Osuuskunta mahdollistaa yrittäjämäisen työskentelyn ilman yrittäjyyden täysimääräistä riskiä. Työtä voi tehdä itsenäisesti, mutta parhaimmillaan idearikkaassa yhteisössä.
Esimerkiksi kun osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä, ei jäseniä lasketa yrittäjästatuksen piiriin. Tämä tarkoittaa, että he ovat oikeutettuja palkansaajan työttömyyskorvaukseen, mikä joustavoittaa monen projekti- ja keikkatyöntekijän toimeentulon hankkimista huomattavasti. Osuuskuntaa voidaan käyttää myös yhteisten resurssien jakamiseen, kuten freelancerien ja koodaajien tilaosuuskunnat tekevät. Tänään uutta osuustoimintaa synnyttää uskoaksemme talouden ja työmarkkinoiden epävarmuuden lisäksi koulutetun työvoiman pyrkimys löytää itselleen mielekkäitä yhteisöllisiä ja yksilöllisiä työnteon muotoja. 2000-luvulla näihin kumpaankin ryhmään - yhtäältä työttömyydestä ja pätkätöistä kärsiviin duunareihin toisaalta mikroyrittäjiin ja itsensä työllistäjiin - on alettu viittaamaan yhteisellä termillä prekariaatti. Prekariaattikeskustelu tarjoaakin tuoreen lähtökohdan uuden osuuskuntaliikkeen tarkastelulle. On sanottu, että jokainen sukupolvi keksii osuuskuntaliikkeen aina uudelleen. Tänään vaikuttaisi, että uusien osuuskuntien taustalla on juuri sellaisia ihmisiä, joihin prekariaattikeskustelu viittaa: toimeentuloltaan epävarmoja, mutta usein myös koulutettuja ihmisiä, joilla on näkemystä ja intohimoa tehdä asioita omilla ehdoillaan. Kirjamme argumentoi osuustoiminnan puolesta. Omakohtaisten kokemustemme lisäksi nojaamme työosuuskuntien piiristä saatuun lomake- ja haastatteluaineistoon, joka on kerätty työryhmämme jäsenen yliopistollista väitöskirjahanketta varten. Lisäksi teemme kirjoitusprosessin aikana muutamia pienimuotoisia tapaustutkimuksia keskenään erilaisista uusista osuuskunnista. Näistä kokoamme kirjaan innostavia ja opettavaisia tapausesimerkkejä, jotka antavat osuustoiminnasta kiinnostuneille ihmisille samastumiskohteita sekä mahdollisuuden oppia toisten kokemuksesta. Kirjan kirjoittajilla on paitsi omakohtaista kokemusta myös aiempaa tutkimusta osuuskuntatoiminnasta. Työosuuskuntia on tutkittu Suomessa eri yliopistoissa 1990-luvulta alkaen. Erityisesti Pekka Pättiniemi, Eliisa Troberg, Panu Kalmi ja Jari Karjalainen ovat tehneet tutkimusjulkaisuja sekä Suomessa että kansainvälisesti (ks. kirjallisuus). Toisaalta Pellervo-Seura on julkaissut useita käytännöllisiä oppaita osuuskunnan perustamista ja kehittämistä pohtiville. Toistaiseksi Suomessa ei kuitenkaan ole julkaistu työosuustoiminnasta kansantajuista, innostavaa tietokirjaa, joka kuvaisi työosuuskuntia suhteessa työelämän muutokseen, prekariaattikeskusteluun, ekologiseen rakennemuutokseen ja eurooppalaiseen keskusteluun yhteisötaloudesta. Pamflettimme esittelee uutta tutkimustietoa, mutta ennen kaikkea se eroaa saman aihepiirin tuoreimmasta kirjallisuudesta asenteeltaan. Pyrimme kirjalla herättämään uutta yhteiskunnallista keskustelua osuustoiminnasta siellä missä teema ei ole ennestään tuttu. Tavoitteena on erityisesti nuoria ja nuorta työvoimaa puhutteleva kokonaisuus, joka erottautuu positiivisesti tyylillään kuivakoista oppaista ja oppikirjoista.
Kirjan ajankohtaisuutta perustelee vahvasti myös se, että vuosi 2012 on YK:n julistama osuustoiminnan juhlavuosi. Haluamme kirjallamme osallistua juhlavuoden keskusteluun uudesta osuustoiminnasta ja sen tulevaisuuden näkymistä. Tarkastelemme kirjassamme myös suomalaisen osuustoiminnan historiaa. Kirjan julkaisemisesta on tehty aiesopimus Into Kustannuksen kanssa. Mikä osuuskunta on? Osuuskunta on henkilöiden vapaaehtoisesti muodostama yritys, jonka tarkoituksena on tyydyttää jäsentensä tarpeita ja tavoitteita olivat nämä sitten taloudellisia, sosiaalisia tai kulttuurisia. Osuuskunnan omistavat osuuskunnan jäsenet ja se toimii demokraattisesti henkilö ja ääni -periaatteella. Osuuskunnan tarkoituksena voi olla myös aatteellisen tarkoituksen yhteinen toteuttaminen. Suomalaisen osuuskuntaliikkeen historia on maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen mittava. Vaikka toiminnan aatteellisuus ja näkemyksellisyys on sittemmin hiipunut, Suomea pidetään yhä osuuskuntien luvattuna maana. Suomessa on suhteellisesti eniten jäseniä osuuskunnissa maailmassa, yli 5,4 miljoonaa. Liike on yhdistänyt ihmisiä talonpojista työväkeen ja erilaisiin vaihtoehtoisen kuluttamisen ryhmiin. Osuuskunnan tärkeys tänään Osuuskunnan ajankohtaisuus tulee neljältä suunnalta: uudesta työelämästä, eurooppalaisesta yhteisötalouden ohjelmasta, hyvinvointivaltion murroksesta sekä ekologisesta rakennemuutoksesta. Keskustelut pätkätöistä ja prekariaatista antavat aiheen kysyä, voisivatko työntekijät organisoida työtään enemmän osuuskuntien välityksellä. Uudessa taloudessa menestyvät yritykset ovat usein pieniä tai keskisuuria, mutta demokraattisen yritystoiminnan mahdollisuuksiin on kiinnitetty vähemmän huomiota. Kuitenkin työvoiman koulutusasteen noustessa yhä useammille on tärkeää saada päättää itsenäisesti työn sisällöistä ja ehdoista. Menestyksekkäässä tietotyössä korostuvat rikastuttava vuorovaikututus, yhteisöllinen ideointi sekä tiedon vapaa jaettavuus ja käytettävyys. Osuuskunta antaa uudelle työlle mahdollisuuksia. Ympäristönäkökulmasta on puolestaan kysyttävä, voisiko osuuskunnilla olla keskeinen rooli talousjärjestelmässä, joka toteuttaa ekologisen kestävyyden ja solidaarisuuden periaatteita osinkotulojen maksimoinnin ja jatkuvan kasvun sijasta. Osuuskunnilla voi olla merkittävä rooli taloudessa, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukselle sekä halvalle fossiiliselle energialle. Samalla osuuskunnilla voi olla roolinsa uusien paikallistalouksien vahvistamisessa. Eurooppalaisella yhteisötalouden ohjelmalla viittaamme keskusteluihin julkisten palvelujen kriisistä ja siirtymästä palvelutuotantoon, jossa yhteiskunnalliset yritykset ja vertaistuotannon muodot näyttelevät tärkeää osaa. Uuden osuustoiminnan mahdollisuudet ovat tässäkin ilmeiset.
Osuuskunta on yksi mahdollinen malli, jolla palvelut voidaan tuoda lähelle asukkaita joustavilla, demokraattisilla, osallistavilla ja kokonaisvaltaisilla tavoilla. Osuuskuntamalli tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti monialaisten ja jaettuun asiantuntijuuteen perustuvien yhteiskunnallisten yritysten pohjaksi. Monialaiset osuuskunnat voi nähdä sekä lähipalvelujen turvaajina että uudenlaisen, mielekkään työn mahdollistajina. Toisaalta myös kriittinen keskustelu on tärkeää. On vaarana, että yhteisötaloutta käytetään joissain tapauksissa vain ideologisena toisena nimenä julkisten palvelujen yksityistämiselle sekä peruspalvelujen supistamiselle. On siis tarkasteltava, millä ehdoilla yhteiskunnalliset yritykset ja osuuskunnat voivat tarjota uusia mahdollisuuksia hyvinvointipalvelujen huononnusten sijasta. Työn toteuttaminen Kirjan kirjoitustyö toteutetaan elokuun 2011 ja tammikuun 2012 välisenä aikana ja kirja julkistetaan heti alkuvuodesta 2012. Kunkin kirjoittajan työajaksi on määritetty kolme kuukautta täysipäiväistä työskentelyä. Työaikojen jakautumisesta elo- ja tammikuun väliselle ajalle sovitaan työryhmän kesken tarkoituksenmukaisella tavalla. Kirjaa varten tehdään ryhmähaastatteluja kiinnostavien osuuskuntaesimerkkien tiimoilta. Kirjan lisäksi projekti tuottaa noin viisi kappaletta lyhyitä videoesittelyjä kiinnostavista, opettavaisista sekä uutta työosuustoimintaa hyvin kuvaavista esimerkkitapauksista. Videoissa käytetään materiaalina myös asiantuntijahaastatteluja. Työryhmä Jukka Peltokoski, YTL, on yhteiskuntatieteiden tutkija ja tietokirjailija, joka kirjoittanut erityisesti uudesta työelämästä, prekariaatista ja uusista yhteiskunnalisista liikkeistä. Peltokoski on ollut mukana kirjoittajana Into Kustannuksen kirjoissa Paskaduunista barrikadille (2009) ja Radikaaleinta on arki. Hän osallistuu myös osuuskuntakahvila Hertan sekä verkkolehti Megafonin toimintaan. Hanna Moilanen, YTM, on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka työstää suomalaisia työosuuskuntia käsittelevää väitöskirjaansa Itä-Suomen yliopistossa. Moilanen työskentelee osa-aikaisena projektitutkijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa. Hän on perehtynyt uuteen osuustoimintaan sekä tutkimustyössään että vapaana toimittajana ja Osuustoimintalehden avustajana. Tero Toivanen, FM, on jyväskyläläinen tutkija ja opettaja. Hän valmistelee politiikan tutkimuksen väitöskirjaa vertaistuotannosta ja commons-ajattelun poliittisesta teoriasta Jyväskylän yliopistossa. Toivanen on julkaissut vertaistuotantoon, koulutukseen ja vapaan tiedon politiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Hän on toiminut Jyväskylän yhteiskunnallisen opiston rehtorina ja kiinnostunut vertaisoppimisen mahdollisuuksista. Hän on myös yksi syksyllä 2010 julkaistun työelämän muutosta ja osuustoimintaa tarkastelevan Into-kustannuksen Radikaaleinta
on arki -kirjan kirjoittajista. Hahmotelma sisällysluetteloksi: Kirjan työnimi: Uusi osuuskunta 1. Uusi osuuskunta - Miksi osuuskunta on ajankohtaisempi kuin koskaan - Jokainen sukupolvi keksii osuuskunnan uudelleen - Maailman tila osuuskunnan haasteena - Uusi osuuskuntaliike on täällä - Kirjan ja kirjoittajien lähtökohdat Tapauskuvaus I 2. Historia - Varhaisia vaikuttajia - Hannes Gebhard ja suomalaisen osuuskunnan alku - Työväenliikkeen ja talonpoikaisliikkeen ristiriitoja ja rinnakkaiseloa - Vanhojen osuuskuntien muumioitumien, uusosuuskuntien tuleminen - 1990-luvun lama murroskohtana - Työosuustoiminnan kaksi aaltoa Suomessa - Uutta osuustoimintaa maailmalla - Tapaus Mondragon Tapauskuvaus II 3. Uuden työn markkinat - Pätkätyöläiset ja itsensä työllistäjät - Suomalaisten työosuuskuntien kirjo - Työosuuskunnat itsensä työllistämisen väylänä - Tiivistys suomalaisten työosuuskuntien kokemuksista suhteessa työhön, työllistymiseen ja yrittäjyyteen tutkimusaineiston pohjalta - Vertaistuotanto, yhteiset resurssit ja verkostot uuden työn voimavarana Tapauskuvaus III 4. Julkisen ja yksityisen välissä: uusi palvelutuotanto - Tausta: hyvinvointivaltiosta hyvinvoinnin sekatalouteen - Yhteiskunnalliset yritykset ja eurooppalainen yhteisötalous - Osuuskunnat lähipalvelujen tuottajina - Vertaistuotannon uusia tuulia: aikapankit, lainaamot ja kierrätyspalvelut Tapauskuvaus IV
5. Kauan eläköön osuuskunta! - Uusi kansainvälinen keskustelu - Osuustoiminta on jo täällä!: vertaistuotanto haastaa talouden logiikat - Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja solidaarinen talous visioina - Osuuskuntapoliittisia haasteita - Luototus osuuskuntayrittämisen kynnyksenä - Yhteisöllisyyden haaste Tapauskuvaus V 6. Kuinka perustan osuuskunnan? - Lähtökohtana ystävät ja yhteinen idea - Perusperiaatteet ja osuuskuntalaki - Kysy neuvoa: osuustoimintakeskukset ja muut palvelut - Koulutusmahdollisuudet ja tutkimustoiminta Tapauskuvaus VI 7. Uusi osuustoimintavisio - Lyhyt loppuyhteenveto - Katse kohti tulevaa Kirjallisuutta Kalmi, Panu (2010): Catching a Wave: The Formation of Co-operatives in Finnish Regions, käsikirjoitus, Kansantaloustieteiden laitos, Aalto-yliopisto. Karjalainen, Jari (1995): Työtä vuokraavat osuuskunnat Suomessa - arvioita toiminnasta vuonna 1994, Helsinki: Helsingin yliopisto. Karjalainen, Jari & Lohi, Marika (1996): Työosuustoiminta työllistymisen välineenä, Helsinki: Työministeriö. Kehittyvä osuuskunta, Kysyvä työkirja pienosuuskunnille, Helsinki: Pellervo-Seura. Laurinkari, Juhani (2004): Osuustoiminta - utopiasta kansainvälisen yrittämisen muodoksi, Helsinki: Pellervo. Laurinkari, Juhani (toim.) (2007): Yhteisötalous - johdatus perusteisiin, Helsinki: Palmenia. Osuuskunnan perustajan opas (2010), Helsinki: Pellervo-Seura.
Pirinen, Kari (2001): Työosuuskunnat työyhteiskunnan muutoksena, Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Pättiniemi, Pekka (1994): Yritetään yhdessä - uusosuustoiminnan opas, Helsinki: Kansan sivistystyön liitto KSL. Pättiniemi, Pekka (2000): Suomalainen työosuustoiminta osana eurooppalaista työosuustoimintaa, Julkaisussa Osuustoimintatutkimuksen vuosikirja 2000: osuustoiminta sosiaalisena pääomana, Mikkeli: Taloudellisen yhteistyön ja osuustoimintatutkimuksen seura. Pättiniemi, Pekka (2001): Finland: labour co-operatives as innovative response to unemployment, Teoksessa Borgaza & Defourny (edited) The Emergence of Social Enterprise, London: Routledge, 82-99. Pättiniemi, Pekka (2006): Social Enterprises as Labour Market Measure, Kuopio: Kuopion yliopisto. Pättiniemi, Pekka & Tainio, Jukka (2000): Osuustoiminnan periaatteet kilpailueduksi, Helsinki: Helsingin yliopisto. Salminen, Matti (2011): Yrjö Kallisen elämä ja totuus. Helsinki: Into Kustannus. Seppelin, Markus (2000): Osuustoiminnan jalanjäljillä - katsaus suomalaisen osuustoimintaliikkeen historiaan, Helsinki: Helsingin yliopisto. Troberg, Eliisa (1997): Työosuustoiminnan erityispiirteet ja niiden vaikutukset osuustoiminnalliseen yhteisyrittäjyyteen, Turku: Turun kauppakorkeakoulu. Troberg, Eliisa (2000): The Relevance of Transaction Costs and Agency Theoretical Concepts to the Management of Knowledge Intensive Co-operatives, Turku: Turun kauppakorkeakoulu. Wilenius, Markku (1993): Utopioista käytäntöön - työosuuskuntien roolista ja merkityksestä osuustoimintaliikkeessä, Helsinki: Helsingin yliopisto.