3/2003 Ahtaaja on sataman monitaituri... 4 Ilman kunnossa olevia koneita ei tavarakaan liiku...8 Joulun valoa ja iloa... 14 STEVIS 1
Finnsteven tiedotus- ja uutislehti 3/2003 Sisällysluettelo JULKAISIJA: FINNSTEVE OY AB PL 225 (Saukonkuja 5) 00180 Helsinki Pääkirjoitus... 3 Ahtaaja on sataman monitaituri... 4 PÄÄTOIMITTAJA: Kontin kehittäjä Malcolm McLean... 7 Leena Liuskanto ULKOASU: Got You Oy Ilman kunnossa olevia koneita ei tavarakaan liiku... 8 Uutisia... 9 PAINOPAIKKA: STAR-OFFSET Oy Helsinki ISSN 1236-0414 Tavoite yhtenäiset tietojärjestelmät Turussa ja Helsingissä... 10 Sähkömiestä aina tarvitaan... 11 KANSIKUVA: Soile Kallio Finnsteven konttiterminaalit nyt avoinna ympäri vuorokauden... 12 Joulun valoa ja iloa... 14 Finnsteve lyhyesti... 15 2 STEVIS
Pääkirjoitus Yhteistyöllä muutoksiin Yhteistyöllä muutoksiin Veli Takanen Kulunut vuosi tullaan jälkikäteisessä arvioinnissa näkemään eräänlaisena läpimurtovuotena sähköisen tiedonsiirron osalta. Useita jo vuosikausia hankkeina olleita asioita on toteutettu. Merkittävimpänä näistä voidaan pitää koneellisen taljauksen aloittamista metsäteollisuuden tuotteille. Sähköisessä tiedonsiirrossa eri osapuolten aikataulut ja prioriteetit harvoin kohtaavat toisiaan. On täysin ymmärrettävää, että yrityksen omat prosessit asetetaan etusijalle. Niiden vaatima aika on yleensä pois yhteistyönä tehtävistä tiedonsiirtohankkeista. Palveluyrityksenä Finnsteve on valinnut linjakseen olla valmiina silloin, kun hanke sopii asiakkaan omiin aikatauluihin. Näin toimien voimme hyödyntää molempien osapuolten erikoisosaaminen kokonaisvaltaista prosessia palvelemaan. Tarjoamme asiakkaille palveluja Helsingissä ja Turussa. Toimintamallit eri satamissa ovat poikenneet joiltakin osin jopa merkittävästi toisistaan. Syksyn aikana malleja on alettu yhtenäistää. Tavoitteena on, että asiakas tietää Finnsteven tavan toimia, asioipa hän sitten missä satamassa tai satamanosassa tahansa. Näyttää siltä, että tässäkin asiassa pienempi joutuu sopeutumaan suuremman ehtoihin, koska muutama prosessi Turussa on jo muokattu Helsingin mallin mukaisesti. Toisaalta turkulaista osaamista on voitu käyttää prosessien virtaviivaistamiseen ja ylimääräisiä osia karsia pois myös vuosikausia Helsingissä käytetyistä toimintamalleista. Helsingin konttiterminaalit niin Länsisatamassa kuin Sompasaaressakin aloittivat lokakuun alussa GATE 24 h tauottoman palvelun. Yö- ja viikonloppupalvelu on toteutettu jo aiemmin käytössä olleen 5- vuoron resursseilla. Koska tullilla ei ole läpi vuorokauden palveluja, tarvitsemme yö- ja viikonloppunostoja varten asiakkaan ennakkoilmoituksen terminaaliin tuotavista tai sieltä noudettavista yksiköistä. Palvelutapahtumien määrä ei toistaiseksi ole ollut merkittävä, mutta tasainen kasvu kertoo palvelun tulleen tarpeeseen. Tulevan vuoden selvimmin ulospäin näkyvä muutos on helppo ennustaa. Se on alusten ja satamien kansainvälisen turvasäännöstön käyttöönotto satamissa. ISPSsäännöstöön liittyy Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus alusten ja satamien turvatoimien parantamisesta. (ISPS = International Ship and Port Facility Security) Vuonna 2004 voimaan tuleva säännöstö käytännössä sulkee terminaalit muilta kuin kulkuluvan alueelle omaavilta henkilöiltä. Terminaaliin tulevien henkilöiden oikeus liikkua alueella on helpointa tarkastaa sähköisesti. Näin ollen kaikki Finnstevenkin työntekijät tulevat saamaan tunnistekortit. Turun satamien ja Sompasaaren rakenteet täyttävät säännöstön määräykset varsin pienillä muutoksilla. Helsingin Länsisatamassa terminaalialueen rajaaminen vaatii joitakin rakenteellisia muutoksia. Periaatteena voidaan pitää sitä, että asiakaspalvelupisteet ovat rajatun terminaalialueen ulkopuolelle. ISPS:n myötä terminaaliin pääsee ainoastaan sellainen rekka-auto, jolla on oikeus asioida terminaalissa. Tällainen käytänto on jo ollut toiminnassa Turussa sekä Sompasaaren traileriliikenteessä. Niissä se ei ole vaikuttanut palvelun joustavuuteen. Tästä joustavuudesta, turvallisuudesta tinkimättä, pyrimme pitämään kiinni. Finnsteven palvelujen parantamisen kannalta ovat oma henkilöstö, sidosryhmät ja asiakkaat olleet kaikki kiitettävällä innostuksella mukana. Kuluneesta vuodesta kiittäen toivotamme kaikille Hyvää Joulua ja idearikasta Uutta Vuotta! STEVIS 3
Teksti: Markku Pervilä Satamien stuuvarit taipuvat asiakkaiden palveluun Ahtaaja on sataman monitaituri Ahtaaja on aina ollut sataman monitoimimies. Harva ammatti vaatii yhtä erilaisia taitoja raskaiden koneiden hallinnasta tietotekniikan osaamiseen, kielitaitoon ja asiakaspalveluun. Finnsteven Lauri Hartikaisen mielestä kasvaneet vaatimukset pitävät työn mielekkäänä. "Satama on mainettaan parempi työpaikka, jossa työsuhteet ovat pitkiä", hän sanoo. Helsingin Sompasaaren satamassa työskentelevällä Lauri Hartikaisella on monen muun ahtaajan tavoin vankka merenkulkijan kokemus. Hän purjehti Finnlinesin laivoilla vuodesta 1969 vuoteen 1980 saakka. Hartikainen seilasi enimmäkseen Pohjois-Amerikan ja Välimeren linjoilla, mutta ehti piipahtaa Etelä-Koreassa ja Japanissa saakka. Aasian maista hänellä on myös merimiesuran värikkäimmät jutut kerrottavanaan. "Ihmettelimme varsinkin Japanin liikenneruuhkia. Osakalaiset taksit olivat uskomattomia. He pujahtivat autoineen liikenteen sekaan kuin valtavaan muurahaispesään. En vieläkään ymmärrä, miten he osasivat perille sellaisessa kaaoksessa." Meksikon Veracruzissa Hartikainen kiinnitti huomiota alkeellisiin satamakoneisiin. "Niillä kavereilla ei ollut edes automaattisia rullapihtejä. Meitä hirvitti katsoa suomalaisten, vaivalla lähtöpäässä laivaan lastattujen paperirullien käsittelyä määräsatamissa", Hartikainen muistelee. Hänen mukaansa päätös hankkia työpaikkka satamasta syntyi jo seiloriaikoina. Lopullinen sinetti uran vaihdokselle syntyi vuonna 1980, jolloin Hartikaisen perheeseen syntyi toinen lapsi. "Poika syntyi heinäkuun viimeisenä päivänä. Seuraavana päivänä olin Finnstevellä töissä satamassa", Hartikainen sanoo ja kertoo olleensa onnekas, kun pääsi oppisopimuskoulutuksen piiriin. "Silloin oli muodissa kouluttaa väki sellaiseksi, että koko sataman kaikki mahdolliset askareet hoituvat. Tästä on ollut paljon hyötyä, vaikka yleisahtauksen koulutus oli välillä taka-alalla. Satamissa tarvitaan monitoimimiehiä, joilla riittää pätevyyttä kaikkiin eteen tuleviin tehtäviin", Hartikainen selostaa. Ahtaajan töissä on eduksi se, että on itse ollut merillä. Laivoilla työskentelee vieläkin Hartikaisen kavereita meriajoilta. Ja moni muukin seilori on jäänyt maihin töihin. Lukki kuin kallis kirjoituspöytä Hartikaisen mukaan tietotekniikka on parissa vuosikymmenessä mullistanut ahtauksen tavalla, jota kukaan ei kyennyt 80-luvun alussa edes kuvittelemaan. "Konttilukissa on tietokonepääte, jonka avulla saan tiedot tulevista nostoista ja muista tehtävistä. Kutsunkin päätelaitetta hiljaiseksi työkaverikseni. Itse lukki on ikään kuin todella kallis kirjoituspöytä", Hartikainen kuvailee kolmikerroksisen talon korkuista laitetta. "Tietotekniikka on läsnä joka paikassa. Nyt meillä on kokeiluvaiheessa nämä uudet automaattipukit, joissa on paikantamista varten sisäänrakennettu mikrosiru." Automaattipukki nopeuttaa ja yksinkertaistaa semi-trailerin eli rekan perävaunun kiinnitystä laivassa. Kun suuressa roro-aluksessa on 150 rekan peräkärryä, tuo automaatio merkittävät säästöt näiden käsittelyssä. Surraus- eli kiinnitysajat lyhentyvät. 4 STEVIS
Koneenkuljettajana Hartikainen ajaa erilaisia, toinen toistaan raskaampia ja monimutkaisempi laitteita kuten lukkeja, vastapainotrukkeja, konttikurottajia, vetomestareita ja niin edelleen. Lastit ja laitteet ovat kalliita eikä vahinkoja saa sattua. Esimerkiksi kymmenkunta metriä korkea lukki maksaa 650 000-700 000 euroa. Konttikurottajan hinnat liikkuvat 500 000 euron tienoilla. Vehkeet ovat työnantajan investointeja, jotka on pidettävä mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Työajat taipuvat palvelun tarpeisiin Moni satamia tuntematon pitää ahtaajia jäyhinä tyyppeinä, joista ei asiakaspalvelun mannekiineja saa vääntämälläkään. Totuus on toisenlainen. Palvelu on jo aikaa sitten tullut satamiin. Tavoite asiakkaiden paremmasta palvelusta on muuttanut satamien aukioloa ja ahtaajien työaikoja yhä enemmän kohti kolmivuorotyötä. Lauri Hartikaisen mukaan suomalaisissa satamissa noudatettavat työajat muistuttavat tuoreen työehtosopimuksen mukaisesti lähinnä paperiteollisuuden viisivuorotyötä. "Nykyään otamme esimerkiksi paperirullia vastaan yötä päivää ja lokakuusta lähtien olemme luovuttaneet kontteja 24 tuntia vuorokaudessa. Jokainen ymmärtää sen, ettei ole asiakkaiden tarpeiden mukaista seisottaa kuljettajia kuorman päällä odottamassa sataman avautumista", Hartikainen sanoo. Liikennöitsijät haluavat autonsa ajoon ja kauppiaat tavarat puoteihinsa entistä nopeammin. Juuri kaupan keskusliikkeiden esityksestä Sompasaaressa viikon ensimmäinen työvuoro alkaa maanantaiaamuisin jo kello neljä. Vuosaari turvaa alan tulevaisuuden Ahtaajat jos ketkä ovat seuranneet tarkkaan Vuosaaren valtakunnallisen suursataman etenemistä. Viivytykset ja kiistely ympäristövaikutuksista ovat välillä ärsyttäneet satamien ammattilaisia. Hanke vaikuttaa suoraan ahtaajien työoloihin ja tulevaisuuteen. Samaa eivät monet muut sataman puolesta tai sitä vastaan kiistelijät voi väittää. STEVIS 5
Lauri Hartikaisen mukaan Vuosaari turvaa alan tulevaisuuden muun muassa siten, että uusi satama varmasti kiinnostaa myös nuorta ahtaajasukupolvea. "Vuosaari tuo alalle uusia työpaikkoja ja jatkuvuutta. Pääasia on, että tälle nykyiselle ollako vai eikö olla - kiistelylle pantaisiin piste." "Joka tapauksessa uusi asuinalue levittäytyy pohjoisesta Arabianrannasta kohti Sompasaarta. Kaupunki havittelee lisämaata Sompasta. Täällä käy jatkuvasti maaperänäytteiden ottajia ja muita mittamiehiä." Lauri Hartikainen pitää Sompasaarta erittäin hyvin toimivana satamana. Turvallisuuteen satamissa ei koskaan voi kiinnittää liikaa huomiota. "Tämä on niin sanottu avoin satama, jossa liikkuu paljon väkeä. Autokuskit ymmärtävät varoa työkoneita, mutta samaa ei voi sanoa pikaläheteistä, satunnaisista tavaroiden noutajista ja muista kulkijoista. Yli 80 tonnia painavaa lukkia kannattaa kunnioittaa", Hartikainen muistuttaa. Tilapäisväkeä tarvitaan aina Vanhoissa elokuvissa ahtaajia kuvattiin enemmän tai vähemmän hämäräperäisiksi tyypeiksi, jotka aina rahan tarpeen tai muun puutteen iskiessä ilmestyivät aamuhämärissä satamien huutokonttoreihin. Huutokonttoreita eli tyovoimakonttoreita satamissa on vieläkin. Ahtaajien hämäräperäisyys sen sijaan on jää- nyt elämään vain elokuvaromantiikkaan. Tilapäistä työvoimaa hallinnoidaan niin sanotulla tilapäisjärjestelmällä. Vakinaisessa työsuhteessa toimivalla ahtaajalla Lauri Hartikaisella on tilapäisväestä vain hyvää sanottavaa: "Tällaisella alalla työvoiman tarve vaihtelee aina, se on selvä. Meillä on jatkuvasti töissä perehdyttämiskoulutuksen käyneitä niin sanottuja lista-bemareita. Nimitys tulee listoista, joille nämä henkilöt ilmoittautuvat töitä halutessaan. Tämä väki osaa hommansa." Tilapäisten saatavuus takaa muun muassa sen, ettei ahtausyritysten tarvitse jokaisessa suhdannetaantumassa turvautua vakituisen väen lomautuksiin tai irtisanomisiin. Finnsteve haluaa olla maailman paras Suomen eturivin satamaoperaattori Finnsteve on pannut itselleen kovat tavoitteet. Yhtiö haluaa olla maailman paras suuryksiköiden palveluntarjoaja. Palvelukykyään Finnsteve vertaa säännöllisillä mittauksilla. Mitattavia toimintoja ovat muun muassa lastaus- ja purkaustehot, tavaran läpimenoajat portilta laivaan ja tavaraa hakevan rekan keskimääräinen palveluaika. Näillä mittareilla Finnsteve pärjää hyvin kilpailus- sa eurooppalaisten satamaoperaattoreiden kanssa. Tavoitteen saavuttamiseksi yhtiö investoi merkittävästi kalustoon ja työntekijöiden kouluttamiseen. Esimerkiksi yhtiön tietokonejärjestelmän lonkerot ulottuvat satama-alueilla työskentelevien ahtaajien työkaluihin saakka. Työkalut puolestaan ovat raskaita ja niitä on paljon. Esimerkiksi Helsingissä yhtiöllä on 15 konttilukkia, saman verran konttikurottajia, 62 vetomestaria ja 80 trukkia. Näiden ansiosta yhtiön konttiterminaalit pystyvät käsittelemään päivittäin yli tuhat konttia. Helsingin satamissa käy vuoden jokaisena viikkona yli 20 konttifeederalusta ja noin 50 roro-alusta. Tämä merkitsee noin kymmentä laivaa vuoden kaikkina päivinä. 6 STEVIS
Malcolm Malcolm McLean Kontin kehittäjä Teksti: Mika Niskanen Tavaroiden kuljettaminen ja siirtäminen oli pysynyt vuosisatoja lähes samanlaisena, paljon työvoimaa vaativana toimintana. 1930-luvun laman kourissa kamppaillut nuorimies oivalsi, että muitakin mahdollisuuksia on. Tärkeästä elämäntyöstään huolimatta amerikkalainen Malcolm McLean on jäänyt lähes tuntemattomaksi suurelle yleisölle. Vuosittain noin 5000 konttien kuljetukseen erityisesti suunniteltua laivaa kuljettaa yhteensä noin 100 miljoonaa konttilastia. Noin 90 prosenttia maailmankaupasta kulkee konteissa. Siinä on elämäntyötä kerrakseen. Sisukkaasti omaan ideaansa luottaen ja vastustuksesta välittämättä McLean kehitti alkuperäistä ajatustaan nostaa kokonainen auton kuormalava laivaan ilman välivaiheita. Yhdysvaltain itärannikolla New Jerseyssä tehtiinkin historiaa huhtikuussa 1956: vanhan tankkilaivan vahvistetulle kannelle nostettiin 58 roadtraileria eli kuorma-auton umpilavaa. Monista epäilijöistä huolimatta kokeilu onnistui, ja alus purjehti ongelmitta Houstoniin Meksikon lahden pohjukkaan. Nämä alkeelliset kontit olivat kooltaan 35 x 8 x 8 jalkaa, mikä oli yhteen perävaunuun suurin koko USA:n teillä tuohon aikaan. Mies konttien takana Malcolm McLean syntyi Pohjois-Carolinassa 7-lapsiseen maanviljelijäperheeseen. 1930-luvulla lama iski pahasti juuri maanviljelyyn. McLean sai töitä huoltoasemalta, ja säästettyään rahaa hän osti käytetyn kuorma-auton. Hän kuljetti ensin muun muassa tyhjiä tupakka-astioita ja myös puuvillapaaleja itärannikon satamiin, joissa lastinkäsittely nostureista huolimatta vaati runsaasti miestyövoimaa. Ajatus auton koko lavan nostamisesta laivaan alkoi itää McLeanin päässä jo vuonna 1937. McLean Trucking Company menestyi ja kasvoi. 1950-luvulla McLean myi firmansa summalla, joka nykyrahassa vastaa noin 40 miljoonaa dollaria. Rahoilla hän osti kaksi varustamoa. Rikastuneella miehellä varaa kokeilla McLean alkoi kokeilla konttien lastaamista omistamiensa tankkilaivojen kannelle. Ideal X, Pan Atlantic T2 -tankkeri, sai vuonna 1956 kunnian olla ensimmäinen konttien kuljetukseen käytetty laiva. Onnistuneen neitsytmatkan jälkeen kuusi muuta Waterman C2 -rahtilaivaa muutettiin konttilaivoiksi, jotka oli varustettu omilla nostureilla ja jotka pystyivät kuljettamaan 226 kappaletta 35-jalkaisia kontteja. Ensimmäinen kansainvälinen konttilaiva Santa Elena, joka oli muunneltu C2-rahtilaiva, purjehti New Yorkista Venezuelaan vuonna 1960. Samana vuonna McLean antoi firmalleen nimeksi Sea-Land Service Ltd. Uusi keksintö vastatuulessa Yhdysvaltain hallitus ei tukenut konttihanketta aluksi mitenkään, satamaviranomaiset hidastelivat konttien käsittelyssä tarvittavien laitteiden ostossa. Ay-liike vastusti uudistusta, joka vähensi ihmistyövoiman tarvetta. Eräissä satamissa kontit purettiin laivassa, lasti kannettiin laiturilla odottavaan rekkaan ja lastattiin uudelleen rekassa olevaan konttiin. Satamat, jotka omaksuivat uuden konseptin, menestyivät kuitenkin muita paremmin. New Yorkin satamaviranomaiset päättivät tukea McLeanin ideaa ja rakensivat maailman ensimmäisen konttisataman Port Elizabethiin New Jerseyhin. Lopulta Malcolm McLeanin ajatus suurten kuljetuskonttien sujuvasta siirtymisestä kuljetusvälineestä toiseen siis voitti. McLean perusti Euroopan ensimmäisen konttisataman Rotterdamiin vuonna 1966. Sea-Land Servicestä oli kasvanut maailman suurin kontinkuljettaja, kun McLean möi osuutensa siitä 160 miljoonalla dollarilla vuonna 1968. Hän kuoli keuhkokuumeeseen 87-vuotiaana vuonna 2001. Keksintö kaikkien käyttöön McLeanilla oli lukuisia konttiin liittyviä patentteja, joista olisi voinut tulla este konttien leviämiselle. Erityisen tärkeä oli kulmapaloja koskeva patentti, USA 3 042 227. McLean tarjosi kuitenkin ISO:lle rojaltivapaan lisenssin kansainvälisen konttistandardin kehittämiseksi ja vapautti patenttinsa näin kaikkien käyttöön. Tämä standardi, ISO 1161 Corner Fittings, on perusta lastikontille. STEVIS 7
Ilman kunnossa olevia koneita ei tavarakaan liiku Teksti: Sari Tiiro Ennakoiva huolto on erittäin tärkeää, sanoo Finnsteven tekninen päällikkö Aarne Winqvist. - Elinehto tälle bisnekselle on, että työkoneet ovat kunnossa ja homma pyörii, tiivistää Finnsteven tekninen päällikkö Aarne Winqvist työhuoneessaan Länsisatamassa. Winqvist, joka vastaa Finnsteven liikkuvasta kalustosta, korjaamosta ja kiinteistöstä sekä ahtausmateriaalien hankinnasta, on työskennellyt satamassa kohta kaksikymmentä vuotta. Mikä on muuttunut? Elektroniikkaa ja älykkyyttä nyt enemmän - Työkoneiden ulkomuoto ei ole juurikaan muuttunut mutta sisus kyllä. Työkoneet ovat entisen näköisiä, mutta elektroniikkaa ja logiikkaa on tullut paljon lisää. Tämä vaatii koneita huoltavilta asentajilta ja työnjohdolta aikaisempaa enemmän osaamista ja systemaattista opiskelua, Winqvist sanoo. Työkoneita huoltavia asentajia Finnstevellä on Helsingissä ja Turussa yhteensä noin 25, esimiehet mukaan lukien joukko on noin 30 hengen suuruinen. Se edustaa noin neljää prosenttia Finnsteven koko henkilömäärästä, mutta joukon rooli on merkittävä: jos koneet eivät liiku, ei liiku tavarakaan. Kaikella liikkumisella on tarkoituksensa Satamaoperaattori luonnollisestikin reagoi tavaraliikenteen muutoksiin ja suhdanteisiin: kun liikenne kasvaa tai pienenee, muuttuu kaluston määräkin. Yleissuunta on kuitenkin ollut, että satamaoperoinnissa käytettävä konekanta on pienentynyt samaa tahtia, kuin tuotannon tehokkuus satamassa on kasvanut. - Finnsteven FIPS-tuotannonohjausjärjestelmän ansiosta satamassa ei enää ajeta nk. turhia ajoja, vaan kaikella liikkumisella on tarkoituksensa. Jokaisella koneryhmällä on tietty elinkaari ja tietty määrä työtunteja. Esimerkiksi lukin elinikä on 10-12 vuotta, vetomestarin elinikä noin 7-8 vuotta. Ennakoivalla huollolla pystymme pitämään koneet toimintakykyisenä, Aarne Winqvist kertoo. Winqvist korostaakin ennakoivan huollon merkitystä. - Se on erityisen tärkeää, jotta koneet pysyisivät tuottavassa ajossa seuraavaan huoltoon. Strategisissa koneissa kuten lukeissa, kurottajissa ja vetomestareissa on paljon rahaa kiinni. Esimerkiksi yksi lukki maksaa noin 700 000 euroa. Turvallisuusasioissa tarkkana Finnsteven huollolla on oma tietojärjestelmä, joka muistuttaa tulevista huolloista. Tietojärjestelmässä on yksityikohtaiset tiedot koneen korjaushistoriasta. Järjestelmä antaa myös jokaisesta koneesta kustannusseurantaraportin. Finnsteven oma varaosavarasto on hyvin pieni. - Edellytämme koneiden toimittajilta, että varaosatoimitukset pelaavat. Nykyisin vain kukaan ei haluaisi sitoa rahaa varastoon, eivätkä laitteiden toimittajatkaan. Tämä on aihe, josta jatkuvasti puhutaan ja väännetään kättä, Winqvist kertoo. Tietojärjelstelmä seuraa myös turvallisuusasioita. - Työkoneiden vuositarkastukset tehdään säännöllisin väliajoin. Tuotannon käyttämät nostoapuvälineet tarkistetaan myös vuosit- 8 STEVIS
Uutisia 3/2003 Finnsteven ja Helsingin Sataman teemaseminaarit Finnsteven konekanta käsittää mm. konttilukkeja, konttikurottajia, vetomestareita ja trukkeja. Kuvassa kasataan uusinta lukkitulokasta Finnsteven korjaamon pihalla Länsisatamassa. tain. Meillä ei pitkään aikaan ole sattunut työkoneista johtuvia onnettomuuksia, Winqvist toteaa. Muutto Vuosaareen tehostaa kaluston käyttöä Avoin kysymys on, millainen kontinkäsittelyjärjestelmä Vuosaareen tulee. Finnsteve testaa parhaillaan simulointimallin avulla erilaisia vaihtoehtoja, ja päätös on määrä tehdä ensi vuonna. Ratkaisu on tärkeä: Finnsteven pitää olla kilpailukykyinen myös vanhoissa satamissa, mutta jos Vuosaareen valitaan jokin muu käsittelyjärjestelmä kuin nykyinen, tulee lähivuosien investointeja harkita tarkkaan. Kaluston näkökulmasta muutto yhteen satamaan tuo tehokkuutta koneiden käyttöasteeseen. - Nyt olemme toimineet Helsingissä osittain stereona, sillä tiettyjä konetyyppejä ei voi siirrellä Sompan ja Lännen välillä. Se on aiheuttanut osittain päällekkäisiä investointeja, Aarne Winqvist kertoo. Käytössä runsaasti kiinteistötilaa Finnstevellä on Helsingissä ja Turussa käytössä yhteensä noin 125 000 neliötä, joista osa on omistettuja, osa vuokrattuja. Yksittäisistä rakennuksista suurimpia ovat terminaalihallit, joiden koko vaihtelee 3 000-20 000 neliön välillä. Isoin terminaalihalli on Sompasaaren S3. Osa terminaaleista on purettu Ruoholahden asuntoalueen alta, ja osa kävi toiminnan tehostuessa tarpeettomaksi. Kun Länsisataman L9 nelisen vuotta sitten purettiin, saatiin laivan viereen enemmän tilaa konteille. Muutto Vuosaareen tuo tullessaan lisää purkutöitä. Keskustelut Helsingin Sataman ja kiinteistöviraston kanssa ovat vielä kesken siitä, löytyisikö joillekin rakennuksille, esimerkiksi Finnsteven 1970-luvulta peräisin olevalle pääkonttorille, käyttöä. Finnsteve on yhdessä Helsingin Sataman kanssa järjestänyt tänä vuonna yhteensä neljä sataman asiakkaille ja käyttäjille, asiantuntijoille ja yritysten päätöksentekijöille tarkoitettua seminaaritilaisuutta teemalla Kuljetusketjun kehittyminen 2003-2008. Seminaarien tarkoitus on ollut tuoda käytännönläheinen tervehdys meneillään olevasta satamatoiminnan ja satamien kehitystyöstä sekä alaan kohdistuvista paineista ja niihin vastaamisesta, vahvistaa yhteistyötä, lisätä keskustelua ja siten parantaa tiedonkulkua kuljetus- ja logistiikka-alan tärkeistä ajankohtaisista kysymyksistä. Ensimmäinen teemaseminaaritilaisuus pidettiin helmikuussa Vuosaaressa, toinen kevään kuljetusmessujen yhteydessä Helsingin messukeskuksessa. Kaksi viimeisintä tilaisuutta järjestettiin Kouvolassa ja Tampereella marraskuussa. Näissä molemmissa ohjelma oli suunnilleen sama: Tilaisuudet avasi satamajohtaja Heikki Nissinen, satamapalveludirektiivistä esitelmöi liikenneneuvos Lassi Hilska Liikenne- ja viestintäministeriöstä, Sataman kehittyvistä palveluprosesseista Finnsteven toimitusjohtaja Hans Martin ja tuotantopäällikkö Ilkka Varsio, merikuljetusten uusia turvamääräyksiä valotti satamakapteeni Kari Noroviita Helsingin Satamasta, otsikolla Rautatiekuljetukset osana kuljetusketjua puhui Kouvolassa Jari Kuusisto ja Tamperella Pekka Antikainen VR Cargolta, ja lopuksi satamajohtaja Heikki Nissinen antoi Vuosaaren rakentumisen tilannekatsauksen. Finnsteven markkinointijohtaja vaihtuu Markkinointijohtaja Petteri Sammalisto on jättänyt tehtävänsä Finnsteve Oy Ab:ssä ja aloittanut uudessa tehtävässään VR Cargon myyntijohtajana. Uudeksi markkinointijohtajaksi on nimitetty Janne Kangaste, joka aloittaa Finnstevellä tammikuun alussa. Janne tulee Finnlines Deutschland AG:stä, missä hän on vastannut yksikön markkinoinnista, myynnistä ja tuotannosta. STEVIS 9
Teksti: Anna-Maria Orilähde Tavoite yhtenäiset tietojärjestelmät Turussa ja Helsingissä Noin vuoden verran olemme, allekirjoittanut ja Ari Kiuru Sompasaaren FIPSistä, vierailleet Turussa ahkerasti päämääränä yhdenmukaistaa Finnsteven Turun operatiivista toimintaa Helsingin kanssa. Työn aloitukseen tarjosi hyvän tilaisuuden isohko FIPSiin kuuluvien Cosmos-ohjelmistojen päivitys, joka tapahtui syksyllä 2002. Tämän päivityksen yhteydessä havaitsimme konkreettisesti, kuinka tietojärjestelmissä olevat eroavuudet eri satamissa aiheuttavat paljon työtä ja vaivaa ohjelmistopäivitysten ja jokapäiväisen ylläpidon yhteydessä. Vaikka Helsingin Sompasaaren, Länsisataman ja Turun satamien toimintatavat ovat hieman erilaisia, olisi kuitenkin järkevää pyrkiä yhteneväisiin perusprosesseihin ja niitä tukevaan yhdenkaltaiseen tietojärjestelmään joka satamassa. Mittakaavasta tai toiminnan erilaisuudesta johtuvat erovaisuudet ovat sitten piirteitä, joita tämä tietojärjestelmä myös tukee, mutta runko olisi sama. Tällöin uusien ohjelmamoduulien käyttöönotto helpottuu ja samoja ratkaisuja voidaan helpommin kopioida satamasta toiseen. Myös operatiivisen toiminnan tehokkuuden vertaaminen on helpompaa, jos kontrollipisteet ovat samat satamien prosesseissa. Tietojärjestelmien yhtenäistämiseen löytyy erittäin hyvä peruste. Asiakkaan on helpompi asioida, jos toimintatavat ovat samanlaiset asiakaspalvelussa joka satamassa. Lisäksi asiakkaille tietojärjestelmien kautta tarjottavien lisäpalvelujen toimivuuden edellytyksenä on, että samat toiminnot ja kontrollipisteet löytyvät jokaisesta satamasta. Esimerkkinä tällaisesta voisi olla statustiedot, joita viennissä syntyy silloin kun yksikkö tulee portista sisään tai se lastataan laivaan. Näiden tietojen muodostumisen edellytys on, että tietojärjestelmiin tallennetaan yksikön eri vaiheet satamassa, niin portilla kuin laivan lastauksessakin. Finnsteven FIPS-järjestelmä on suunniteltu ja rakennettu niin että nämä tapahtumat on mahdollista tallentaa järjestelmään kunhan FIPSiä hyödynnetään näiltä osin. Ulkoisen lähtökohdan lisäksi Turun ja Helsingin tuomiselle lähemmäksi toisiaan on myös sisäisiä syitä. Yksi tärkeä peruste Turussa vierailulle on ollut osaamisen jakaminen. FIPS järjestelmänä on monien sovellusten kokonaisuus ja tämä kokonaisuus on hallussa muutamalla ihmisellä. Useampi hallitsee omaan työskentelyyn liittyviä osa-alueita. Kiurun Ari Sompasaaresta on yksi kokonaisuuden hallitsija ja hänellä onkin kokemusta järjestelmän käytöstä sen alkuajoista lähtien. On siten järkevää jakaa eri toimipisteissä opittua tietoa ja kokemusta järjestelmän kanssa työskentelevien Anna-Maria Orilähde ja Ari Kiuru henkilöiden kesken, myös turkulaisten kanssa. Samojen ongelmien kanssa ei kannata painia eri paikoissa uudestaan ja uudestaan, jos neuvoa kysymällä ongelma voisi ratketa helpomminkin. Kun avainhenkilöt tuntevat toisensa, kynnys ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa on matalampi ja tiedon jakaminen helpottuu. Lisäksi on selkeästi tarve koordinoida kehitystyötä ja vikojen korjausta enemmän, koska kokonaistarpeen näkeminen ja resurssien jakaminen on silloin helpompaa. Vuoden aikana Turun käyttäjien tiedot ja taidot ovat karttuneet. Kun asioita saadaan ratkaistua, pyörä alkaa pyöriä helpommin ja myös ajatuksia oman toiminnan parantamiseksi löytyy. Finnstevellä on Helsingissä kehitetty ohjelmia moneen käyttöön. Meillä siis on työkaluja, joista useita pystytään Turussa hyödyntämään. Minun ja Arin tehtävänä on selvittää yhdessä turkulaisten käyttäjien kanssa ensinnäkin puutteita ja ongelmakohtia Turun tietojärjestelmissä ja sitä kautta meillä tarjolla olevien työkalujen tarve ja soveltuvuus sekä se, millä ehdoin niitä voitaisiin hyödyntää Turun operatiivisessa toiminnassa. Helsingissä käytetyt sovellukset on testattu tuotantokäytössä ja me tunnemme ne, joten niiden kopiointi ja käyttöönotto on helpompaa kuin tehdä kokonaan uusia sovelluksia. Mitä sitten on Turussa vuoden aikana tapahtunut? Koulutuksen ja jokapäiväiseen ohjelmistojen käyttöön 10 STEVIS
liittyvien ongelmien ratkomisen lisäksi olemme osallistuneet moneen. Meneillään on Turun WLAN-verkon, eli käyttäjien mukaan Wenlan, testit ja ensimmäinen konepääte verkkoon liitettiin viime kesänä kun Turussa otettiin käyttöön pikkulukki. Päätteen lisäksi lukin tulo Turun konttiterminaaliin edellytti hienosäätöä FIPSissä ja konttikenttien rakenteen muuttamista niin fyysisesti kuin tietojärjestelmässäkin. Turun varikko on ollut tarkastelun kohteena yhtenä kokonaisuutena ja tavoitteena on päästä tosiaikaiseen tietojärjestelmillä tapahtuvaan tyhjien yksiköiden käsittelyyn sekä luopua paperien ja faxin käytöstä sisäisessä toiminnassa. Rajapintoihin konttiterminaalin ja vientiterminaalin suuntiin otetaan käyttöön sama ohjelma kuin Helsingissä on jo käytössä. Tavoite on siis selkeä ja ohjelmistojen rakentaminen ja koulutus on parhaillaan käynnissä. Varikon lisäksi kokonaisuuden muodostaa myös vientiterminaali ja siellä käyttöönotettava vientiterminaalijärjestelmä, joka sekin on jo käytössä Helsingissä. Järjestelmän käyttöönotto tulee palvelemaan vientterminaaliasiakasta paremmin koska voimme vastaanottaa saman rajapinnan kautta EDI-viestejä asiakkaalta välittämättä siitä, minkä sataman kanssa hän asioi. Lisäksi saamme koko Turun vientiprosessin tietojärjestelmillä hallittavaksi ja siten FIPSiin mukaan aina laivan lastausta myöten mikä mahdollistaa paljon jatkossa. Konsernin taloushallinnon ohjelmien yhtenäistäminen luo paineita myös Finnsteven laskutuksen yhtenäistämiselle ja kehittämiselle. Turussa on Innovon huolintajärjestelmää kehitetty pidemmälle ja sitä käytetään laajemmin kuin Helsingissä, joten Finnsteven laskutuksen eteenpäin viennissä jatketaan osin jo Turun Finnsteven viitoittamaa tietä ja toteutetaan samoja toimintamalleja myös Helsingissä. On ollut mukava tutustua Turkulaisiin kollegoihimme näiden vierailuiden yhteydessä. Uskomme myös jatkossa Finnsteven yhteisten kehitysprojektien olevan helpompia kun lähtötasomme on sama. Sähkömiestä aina tarvitaan Teksti: Sari Tiiro Omasta työstä voi aina löytää mielenkiintoisia puolia Martti Tapio Virtanen istahtaa neuvotteluhuoneeseen rennon ja hyväntuulisen näköisenä. Finnsteven kiinteistöjen sähkölaitteista vastaava, Sähkö-Maraksi itsensä ristinyt mies on juuri täyttänyt 65 vuotta. Edessä on viimeinen viikko työelämässä. - Täytyy olla kiinnostunut omasta työstä. Silloin jaksaa myös poimia mielenkiintoiset asiat esiin. Olisi kurjaa olla töissä pelkästään palkan vuoksi. Meidän pitäisikin osata ajatella, että meitä kaikkia tarvitaan, Virtanen kuvaa henkistä asennetta, jonka avulla ihminen hänen mielestään jaksaa olla töissä täyteen eläkeikään saakka. Hän kertoo aina olleensa kiinnostunut työstään. Siksi hän on myös halunnut seurata oman alansa kehitystä. Työnantaja saa kiitosta siitä, että koulutukseen on halutessa ollut mahdollisuus. Monipuolista työtä Finnsteveen Virtanen tuli nk. kypsässä keski-iässä, viisikymppisenä. Sitä ennen hän oli ollut teknisessä myyntityössä, ja kun työmahdollisuus Finnsteven kiinteistöosastolla avautui, sähköalan ammattilainen kiinnostui. Eikä ole katunut. - Tunsin hyvin pian olevani kotona, Martti Virtanen muistaa. Työtehtävät ovat vaihdelleet projektorin lampun vaihdosta sähkö- tai dataverkon asennukseen. Sähkömiestä tarvitaan aina, kun jotain saneerataan, remontoidaan tai kun asennetaan uutta. Työn monipuolisuutta kuvaa muun muassa se, että kun koko maailma uuden vuosituhannen kynnyksellä jännitti, miten tietojärjestelmät selviävät 2000-vuoden nollista, uudenvuoden aattona valvoi myös Sähkö-Mara. Hän on myös säännöllisesti huolehtinut jouluvalot Finnsteven pääkonttorin edustalla seisovaan uljaaseen kuuseen. Ja hän on varma, että yhtä kauniisti ne syttyvät tulevinakin jouluina, vaikka vastuu lepääkin nuoremmilla hartioilla. - Meidän tehtävänämme kiinteistöosastolla on varmistaa, että kiinteistöt jatkuvasti palvelevat tuotantoa. Vaikka muutto Vuosaareen jo kangastelee, ylläpidosta on koko ajan huolehdittava, Virtanen sanoo. Otan asiat sellaisina kuin ne ovat Satama työympäristönä on tullut tutuksi 15 vuoden aikana, eikä se koskaan ole tuntunut vastenmieliseltä. - Joskus kuulee ihmisten sanovan, että hyi, kuinka rumia nuo kontit ovat. He eivät tule ajatelleeksi, että juuri noissa heidän mielestään rumissa konteissa tuodaan tavaroita, joita he omassa elämässään käyttävät. - Tykkään itse kalastamisesta, ja siksi meri on aina mukava elementti, Virtanen lisää. Kun heittää vieheen veteen, ei koskaan tiedä, mitä sieltä tulee. Se on aina yllätys, Virtanen kiteyttää lempiharrastuksensa olemuksen. Samanlainen hätäilemätön - cool - ja mutkaton asenne kuvaa hänen suhtautumistaan myös työuran päättymiseen. - Olen ehkä hieman omituinen, sillä otan asiat sellaisena kuin ne eteen tulevat. Olen päättänyt, että lopetan työt tähän. Nyt täytyy vain sulkea ovi ja sanoa näkemiin. Aivan kokonaan hän ei aio hyvästejä heittää. Työkavereiden kanssa hän kertoo tulleensa aina hyvin toimeen toimitusjohtajatasoa myöten. - Jos kynnelle kykenen, menen varmasti katselemaan kavereita aikanaan Vuosaareen. Uuden sataman turvallisuusjärjestelyt tiukentuvat entisestään, mutta ehkä sisäänpääsy järjestyy. Paljasjalkainen Kuntsin kundi Vallilasta lähti eläkkeelle lokakuun lopussa. Neljä lastenlasta, kalastus, eräaiheiset lehdet ja kirjat, karaoke ja jäsenyys Kulinaristiklubissa takaavat, että päiviin mahtuu vipinää. STEVIS 11
TULE MILLOIN VAAN! Teksti: Sari Tiiro Finnsteven konttiterminaalit nyt avoinna ympäri vuorokauden Finnsteven asiakkailla on lokakuusta alkaen ollut mahdollisuus noutaa ja palauttaa suuryksiköitä myös öisin ja viikonloppuisin. Satamaoperaattori on näin halunnut parantaa asiakaspalveluaan ja tarjota asiakkailleen mahdollisuuden resurssien parempaan hyötykäyttöön. GATE 24 h -palvelu myös tasoittaa liikenteen ruuhkahuippuja satamissa. Asiakkaan oma palvelu paranee Tule milloin vaan -kutsuun vastanneet asiakkaat ovat laajentuneen palvelun tarjoamista eduista yhtä mieltä: - Pystymme nyt palvelemaan omia asiakkaitamme entistä paremmin, kiteyttää Christina Lappi Bruhn Spedition Oy:stä. Bulkkikuljetuksista Bruhn Spedition Oy:ssä vastaava Lappi toteaa, että erityisesti elintarviketeollisuuden raaka-aineiden tankkikonttikuljetukset ovat hyvin kellonaikasidonnaisia, eikä asiakas katso hyvällä, jos sovitusta kellonajasta lipsutaan. - Nyt voimme ottaa seuraavan päivän tuontiyksikön kyytiin läpi yön. Näin voimme välttää aamujen hirmuista ruuhkaa, mutta emme muutoinkaan enää ole riippuvaisia aamuseitsemän ja iltakymmenen välisestä ajasta, Christina Lappi kertoo. Kalusto tehokkaampaan käyttöön Finnlinesin ovelta ovelle -maakuljetuksista vastaava Hannu Möller korostaa yhtä lailla, että 24-tuntinen palvelu tuo joustavuutta ja parantaa Finnlinesin omaa asiakaspalvelua. - Tärkeää on myös, että saamme kaluston tehokkaampaan käyttöön, kun voimme hyödyntää nk. virka-ajan ulkopuolisia aikoja, Möller sanoo. Hän uskoo, että yhä useampi Finnsteven asiakas tarttuu uuteen mahdollisuuteen, kun tieto 24-tuntisesta palvelusta leviää. Reima Lepistö Kuljetusliike E. Lepistö Oy:stä toivottaa laajentuneen palveluajan tervetulleeksi. - Nyt voimme palauttaa yksiköt satamaan aamulla aikaisemmin tai illalla myöhään ja ottaa seuraavan päivän kuljetusyksiköt kyytiin. Ennen jouduimme tuomaan illalla ja hakemaan aamulla, jos laiva purettiin illalla klo 22:n jälkeen. Autojen ajoja on nyt helpompi ohjelmoida ja ylimääräisiä turhia ajoja jää pois. Lepistön mielestä on tärkeää, että 24-tuntinen palvelu saatiin Helsinkiin. - Pääkaupunki on merkittävä satama- kaupunki ja uskon, että ympärivuorokautinen palvelu parantaa Helsingin sataman kilpailukykyä. Oy Unifeeder Ltd on käyttänyt GATE 24 h -palvelua lähinnä sunnuntaisin. - Se mahdollistaa, että autot ovat purkupaikalla jo maanantaina aamulla. Aiemmin autot hakivat yksiköt maanantaina aamulla aikaisin, ja sitten päivä olikin jo pitkällä, ennen kuin oltiin purkupaikalla, kertoo Unifeederin tuontiliikenteestä vastaava Anne Fiilin. Kohti paperitonta maailmaa Elävää elämää on sekin, että palveluja tarjoava yritys voi aina kehittää tuotteitaan vieläkin paremmiksi. GATE 24 h -palvelua kiittävät asiakkaat antavat vinkkejä tulevaisuuden kehitystyölle. - Monessakaan rekassa ei vielä ole sähköpostin lähettämismahdollisuutta. Olisi hyvä, jos kuljettajat pystyisivät itse soittamalla tai tekstiviestillä ilmoittamaan asiointiajan Finnstevelle, Anne Fiilin sanoo. Christina Lapin mielessä siintävät sähköiset palvelut ja paperiton luovutusmenettely. - Sähköiset palvelut säästäisivät kuljettajien aikaa, kun heidän ei tarvitsisi hypätä autosta pois ja juosta ympäriinsä papereiden kanssa. 12 STEVIS
Suuryksikköliikenteen porttitoiminta Länsisatamassa (KTL) ja Sompasaaressa (KTS) Kun asiakas haluaa käyttää GATE 24 h -palveluamme, hänen tulee toimittaa siitä tieto Finnstevelle erillisenä sähköpostina. Palvelu arkisin klo 22 7 välisenä aikana - sähköposti-ilmoitus viim. klo 20 Palvelu viikonloppuisin pe klo 22 - ma klo 7 - sähköposti-ilmoitus viim. pe klo 20 Palvelu arkipyhinä - sähköposti-ilmoitus edellisenä arkipäivänä viim. klo 20 HUOM! Sompasaaressa palvelu toimii arkilauantaisin kuten muina arkipäivinä klo 7-15 välisenä aikana. Ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot : - suuryksikön numero - suuryksikön tullistatus (jos on, esim. C, N, X, TD, T1) - tavarankuvaus - tuonti-/vientiyksikön noutopäivämäärä - tuonti-/vientiyksikön noutoaika, jos tiedossa Asiakkaan ilmoittaessa täsmällisen asiointiajan häntä pyritään palvelemaan välittömästi. Jos asiakas tarvitsee tullin palveluja kyseisenä ajankohtana vientitavaran osalta, ilmoituksessa tulee olla maininta myös tästä ( esim. FEOGA- ja rajoituksen alainen vienti). Länsisataman suuryksiköt: Sähköpostiosoite KTL24LANSI@FINNSTEVE.FI Sompasaaren suuryksiköt: Sähköpostiosoite KTS24SOMPA@FINNSTEVE.FI HUOM! Pilkutukset asiakkaan tulee hoitaa normaaleina toimistoaikoina Finnstevellä ja tullitavaran osalta myös tullissa. Muuten toimintatapa on sama kuin aiemmin. Finnsteven toimistoajat : Länsisataman bunkkeri: arkisin 8 16 KTL: arkisin 7 22, la 7 15 KTS: arkisin 7 22, la 7 15, pyhäpäivisin 8 15 Lisätietoja antavat - dokumentointiin ja tulliin liittyvät kysymykset Artti Taipale, artti.taipale@finnsteve.fi - operatiiviseen palvelutoimintaan liittyvät kysymykset Yrjö Naskali, yrjo.naskali@finnsteve.fi Lisäksi pyydämme huomioimaan seuraavaa: Sompasaaressa säännöllisen reittiliikenteen aluksilla liikkuvien, C-tullistatuksen omaavien semitrailereiden osalta jatketaan toistaiseksi nykyistä käytäntöä. Ennakkoilmoitusta ei tarvita öisin eikä viikonloppuisin. Länsisataman konttivarikon tyhjien yksiköiden tuonti- ja noutopaikka öisin ja viikonloppuisin on KTL:n portti. Työehtosopimuksen mukainen tauko pidetään klo 3.00-3.20 sekä Länsisatamassa että Sompasaaressa. STEVIS 13
ennakkomarkkinointiin. Maahantuoja esitteli lampun kuvia asiakkailleen, kuulosteli palautetta ja kirjasi ennakkotilaukset. Lopullisen ostopäätöksen maahantuoja teki, kun se näki ennakkomarkkinoinnin tuloksen. Ennakkomarkkinointi on tärkeä vaihe, sillä se ratkaisee myös maahantuotavan tuotteen määrän ja laadun. Valentina Soukko esitteli erimuotoisia ja -kokoisia Tiffany-lamppuja Jyrki Jääskeläiselle marraskuun alussa Tarjoustalon Tammiston myymälässä Vantaalla. Joulun valoa ja iloa Tiffany-lampun matka Kiinasta Suomeen Suunnittelemme nyt parhaillaan joulun lahjaideoita ja sytyttelemme tunnelmavaloja. Mutta millaisen matkan joulutavarat ovat tehneet, ennen kuin ne ovat päässeet sulostuttamaan kotiamme ja ilahduttamaan mieltämme. Tämä juttu kertoo Tiffany-lampun tarinan. Tiffany-lampun matka Kiinasta Suomeen käynnistyi heti kohta vuodenvaihteen jälkeen. Sesonkituotteita maahantuova ja markkinoiva hyvinkääläisyritys Fenet Oy aloitti silloin valmistautumisen tähän jouluun. - Kun kodeissa riisutaan viimeisiä joulukoristeita, me myymme jo seuraavaa joulua, havainnollistaa Fenetin toimitusjohtaja Anne Tuomas. Teksti: Sari Tiiro Impulssit sesonkituotteiden valintaan tulevat usein maahantuojan asiakkailta eli kaupan edustajilta. Myös maahantuojan oma väki tekee Kaukoidän messuilta löytöjä. Alustavan päätöksen Tiffany-lampun maahantuonnista Fenet teki tammi-helmikuussa. Silloin sovittiin kiinalaisen toimittajan kanssa myös hinnasta. Seuraavaksi Tiffany-lamppu lähti Syyskuussa laivaan Shanghaissa Heinäkuun 2. päivänä Fenet ja Tiffany-lampun kiinalainen toimittaja allekirjoittivat sopimuksen. Lampun tuotanto Kiinassa käynnistyi. Syyskuun 9.päivä Shanghain satamasta lähti valtamerilaiva, jonka lastina oli myös Tiffany-lamppuja sisältävä 40-jalkainen kontti. Kiinalainen toimittaja vastasi siitä, että lamput saatiin laivaan, mutta Fenet itse valitsi laivayhtiön ja maksoi merirahdin. Viisi viikkoa myöhemmin Helsingissä Lokakuun 6. päivä kontti oli Bremenhavenissa, josta se jatkoi matkaansa syöttöaluksella Helsinkiin. Länsisatamaan kontti saapui 14. lokakuuta. Fenetin huolintapäällikkö seurasi kontin taivalta Shangaista Helsinkiin Internetin avulla. Finnsteve huolehti, että kontti siirrettiin laivasta kentälle odottamaan luovutusta, joka tapahtui 20. päivä. Yleensä kontti ei odota sataman kentällä noutoa kuutta päivää, mutta kulunut syksy oli Fenetin mukaan poikkeuksellinen. Rahtien hinnat nousivat heinäkuussa, joten kaikki tuojat halusivat saada tavaran laivatuksi ennen hinnannousua. Fenetin oma varasto oli täyttynyt aiemmin tulleista tavaroista, joten logistista ketjua täytyi hieman venyttää. Niinpä Tiffanyt Tammi-helmikuu 2003 - Maahantuoja Fenet Oy tekee Tiffany-lampusta alustavan hankintapäätöksen Maalis-kesäkuu 2003 - Ennakkomarkkinointi käynnissä 2.7. Fenet solmii sopimuksen lampun kiinalaisen toimittajan kanssa. Tuotanto Kiinassa käynnistyy 9.9. Kontti Tiffany-lamppuja lähtee merimatkalle Shanghaista, ensin kohti Saksaa ja sieltä Suomeen 6.10. Kontti Bremenhavenin satamassa 14.10. Kontti Helsingin Länsisatamassa 21.10. Kuljetusliike noutaa kontin Helsingin satamasta ja vie sen purettavaksi Fenetin varastoon Hyvinkäälle 22.10. Asiakastoimitukset alkavat. Ensimmäiset lamput lähtevät Tarjoustaloon. 28.10. Tiffanyt Tarjoustalon Tammiston-myymälän varastossa Vantaalla 5.11. Lamput myymälässä esillä 14 STEVIS
saivat odottaa satamassa tavallista pidempään. Lokakuun 21. päivä Finnsteve nosti kontin kentältä kuljetusliike Speedin autoon, joka toi kontin Fenetin varastolle Hyvinkäälle. Kun kyseessä oli vain yksi kontti, se saatiin puretuksi nopeasti. Jokainen lamppu oli pakattu omaan boxiinsa. Seuraavan päivän iltapäivällä Hyvinkäältä lähti ensimmäinen toimitus asiakkaalle, joka tässä tapauksessa oli Tarjoustalo. Kaupan hyllyllä marraskuun alussa Lokakuun 28. päivä Tarjoustalon Tammiston myymälästä Vantaalta kerrottiin, että Tiffany-laatikot ovat tulleet. Kun valokuvaaja 5. marraskuuta meni Tarjoustaloon, Tiffanyt odottivat siellä malttamattomina pääsyä suomalaiskoteihin. Matkalla sattuu ja tapahtuu Kaikki, jotka ovat tekemisissä Kaukoidän kaupan kanssa, tietävät, että aina sattuu ja tapahtuu. Sesonkituotteille on elintärkeää, että ne ovat perillä ajoissa; syksyn pimeyttä lievittävät ja joulun tunnelmaa luovat valot eivät enää käy kaupaksi, kun päivä alkaa pidetä. Riskejä on läpi logistisen ketjun. Kriittisiä kohtia on jo tuotannon käynnistyminen, jota Anne Tuomaksen mukaan on valvottava tarkasti. Sellaistakin sattuu, että laiva on ylimyyty, ja konttiraukka jää odottamaan seuraavaa tilaisuutta. Voi käydä myös niin, että toimittaja paneekin tavaran laivaan, jonka tapoihin kuuluu kyntää merta verkkaiseen tahtiin. Fenet oli itse valinnut Tiffany-lamppujen kuljettajaksi laivayhtiön, josta sillä oli entuudestaan hyviä kokemuksia. Tavanomaisten riskien ohella Kaukoidän kauppaa vaikeutti tänä vuonna sars-epidemia. Fenet oli saanut varoituksia taudista jo varhaisessa vaiheessa ja osasi ottaa sen vaikutukset hankintaprosessissaan huomioon. Kun kontti on Helsingin satamassa nostettu laivasta kentälle, siitä eteenpäin ketju kulkee Fenetin mukaan yleensä varsin hyvin. Matkaa kuluttajien luokse saattaa joskus hidastuttaa tulli, joka panee tuotteet toimituskieltoon tutkimusten ajaksi. Varsinkin kaikki ruokaan liittyvää on sellaista, jota tutkitaan tarkasti, samoin lelut. Fenetissä on myös huomattu, että viime aikoina tullia ovat työllistäneet väärennökset. - Totta on kuitenkin se, että suurin osa keikoista on mennyt hyvin ja tuotteet ovat tulleet perille oikeaan aikaan, toteaa Anne Tuomas Fenetistä. Ihmisluonne vain on sellainen, että poikkeamat normaalista jäävät paremmin mieleen, niin hyvässä kuin pahassa. Finnsteven tiedotus- ja uutislehti 3/2003 Finnsteve lyhyesti FINNSTEVE OY AB http://www.finnsteve.fi Omistaja: Finnlines Oyj Henkilökunta: Helsingissä yhteensä 644 (2002); näistä toimihenkilöitä 120 ja ahtaajia 524 Turussa yhteensä 179; näistä toimihenkilöitä 37 ja ahtaajia 142 Toiminta: Finnsteve on erikoistunut Helsingin ja Turun satamissa tuotettaviin säännöllisen linjaliikenteen tarvitsemiin suuryksikköpalveluihin. Näitä ovat mm. ahtaus, terminaalitoiminta, tulliselvitykset, palveluvarastot sekä konttien korjaus ja konttivarikkopalvelut. STEVIS 15
Finnsteve toivottaa rauhallista joulun aikaa ja menestystä alkavalle uudelle vuodelle! Helsinki: Saukonkuja 5, 00180 Helsinki Puhelin 010 565 60, telefax (09) 685 7253 Turku: Huolintakatu 5, 20200 Turku Puhelin 010 233 7555, telefax (02) 230 3115 16 STEVIS