Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa"

Helinä Nurmi
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa :01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä ja yritysten sisälläkin poikkeavat toisistaan. <img src="kuvat/uutiskuvat/871-topaihe_salonen.jpg" border="0" alt="" align="left" vspace="4" hspace="4>logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä ja yritysten sisälläkin poikkeavat toisistaan. Kehityspäällikkö Juhani Salonen metsäteollisuusyhtiö UPM:n logistiikan tietojärjestelmistä sanoo, että logistiikan tavoitteet Suomessa valmistetulla ja esimerkiksi Keski-Euroopassa valmistetulla tuotannolla ovat erilaiset. "Suomessa valmistetun tuotannon suurin tavoite on saada miljoonia tonneja toimitetuksi pitkän toimitusketjun läpi markkina-alueille. Esimerkiksi Saksassa Nordland Papier taas toimittaa nopeasti ja joustavasti pieniä eriä tukkureille", Salonen sanoo. UPM:n Suomen tuotannosta valtaosa menee vientiin. Perinteisesti tavaravirtoja on allokoitu taulukkolaskentamenetelmällä, mutta tätä nykyä logistiikan suunnittelujärjestelmänä käytetään i2:ta. Myyntitiedot järjestelmään saadaan SAP:n myyntijärjestelmästä. "Kun tilaus tulee Kymin tehtaille, se lähtee eteenpäin valmiiksi määriteltyä reittiverkostoa pitkin. Tavaran valmistuessa syntyy järjestelmässä kuljetusaikataulu ja VR:lle ja laivakuljettajalle lähtevät elektroniset varaukset. Rahtikirjoista 97 prosenttia on sähköisiä ja vastaavasti myös laskutuksesta", Salonen kertoo. Suomen tehtailla on jo vuosikausia ollut keskitetyt systeemit ja tiedonvaihto logististen toimittajien kanssa ollut harmonisoitu. Sen sijaan esimerkiksi Kiinassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa on joka tehtaalla ollut omat järjestelmänsä.

jpg" border="0" alt="" align="left" vspace="4" hspace="4>logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta.

2 UPM laatii globaalia järjestelmää "Nyt ollaan laatimassa globaalia järjestelmää, joka toimii kaikkien markkinoiden kanssa, mutta olemme silti vielä kaukana kansainvälisen sanomaliikenteen kattavasta standardoinnista", Salonen sanoo. Edifact on ollut olemassa jo pitkään, minkä lisäksi Suomessa on Vipro-projektissa yhdenmukaistettu eri osapuolten ajattelutapaa ja rajapintoja. Nyt Vipron mukaista sanomastandardointia yritetään Salosen mukaan saada myös EU:hun. Salonen huomauttaa, että logistiikan järjestelmät ovat lähteneet kulutustavaraliikenteen lähtökohdista. Ne eivät vastaa suuren tavaramäärän siirtämisvaatimuksia. Parhaillaan UPM onkin kehittämässä logistiikan operatiivista järjestelmää yhdessä amerikkalaisen Glogin kanssa. Uudenlaiseen työnjakoon "Kuljetuspalveluiden ennakkosuunnittelussa ja kapasiteetin varauksessa on menty entistä pidemmälle. Tulevien kapasiteettivirtojen ennustaminen tilausinformaation mukaan on varsin hyvin hallinnassa. Operatiivisia järjestelmiä on integroitu ja tietoa ketjutetaan verkostotaloudessa eri osapuolten välillä", WM-datan kehitysjohtaja Esa Salmi näkee. Joissakin yrityksissä mietitään Salmen mukaan prosessista lähtien, miten kuljetuspalvelu ja kuljetusten optimointi kytketään siihen. Näin on myös päädytty uudenlaisiin työnjakomalleihin. Tuottavan yrityksen tilausten vastaanottotoiminto on esimerkiksi voitu siirtää kuljetusyritykseen. Toiminnanohjausjärjestelmiin liittyy useimmissa yrityksissä Salmen mukaan valmius kuormien ja lähetystoiminnan suunnitteluun. Se, että kuljetustilaus lähtee järjestelmästä sähköisesti alkaa Salmen mielestä olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Kaukokiito ei kaipaa gps:ää Monien suomalaisten kuljetusliikkeiden kattoorganisaationa toimivan Suomen Kaukokiito Oy:n verkostoon kuuluu noin autoa ja noin ihmistä. Kaukokiito tarjoaa kuljetusyrityksilleen muun muassa terminaalipalveluita ja tietoteknisiä palveluita. Kaukokiidolla ei toimitusjohtaja Jussi Sipilän mukaan ole käytössä autojen gps-seurantaa. Vaikka it-huuman aikana annettiin ymmärtää, ettei ilman sellaista järjestelmää tule toimeen,

Nyt Vipron mukaista sanomastandardointia yritetään Salosen mukaan saada myös EU:hun. Salonen huomauttaa, että logistiikan järjestelmät ovat lähteneet kulutustavaraliikenteen lähtökohdista.

3 osoittautui, että asiakkaat eivät tarvinneet reaaliaikaista tietoa lähetystensä sijainnista. "Jos Tampereelta lähtee kuorma autonrenkaita Korpilahdelle, ei kukaan halua tietää, onko kuorma ohittanut Jämsän jo kello Ongelma tulee silloin, jos tavara ei tule perille", Sipilä sanoo. Tavaran etenemistä asiakas voi seurata Kaukokiidon internet-sivuilta rahtikirjaseurannasta. Yrityksen eri puolilla maata sijaitsevissa 31 terminaalissa tehdään järjestelmään merkintä, kun tavara on lähtenyt terminaalista. Kaukokiito lukee tavaran rahtikirjan optisesti tietojärjestelmäänsä. Suomessa liikaa rahtikirjamalleja Sipilä pitää Suomen rahtikirjojen suurta kirjoa ongelmallisena. Täällä rahtikirjamalleja on käytössä kymmeniä, kun esimerkiksi Ruotsissa on käytössä vain yksi rahtikirja, jossa viivakoodit ja kentät ovat aina samassa paikassa. "Ruotsissa yhdenmukaisen rahtikirjan ympärille on voitu rakentaa massiivinen it-puoli, mutta Suomessa ei monista ponnisteluista huolimatta ole löydetty yhteistä säveltä", Sipilä sanoo. "Suomalaisen kuljetusjärjestelmän pitää löytää yhteiset pelisäännöt. Tämä olisi myös asiakkaan etu. Esimerkiksi lähetysten virhemarginaali pienenisi ja kuljetusyhtiön vaihtaminen helpottuisi", Sipilä sanoo. Lentoliikenteessä IATAn standardit rahdissakin Lentoliikenteessä käytetään kansainvälisen ilmailuliiton IATAn yhteisiä standardeja rahtitietojen sanomanvälitykseen. Standardien käyttö yleistyi 1990-luvun alussa ja nykyään se on jo välttämättömyys. Kuljetuspäällikkö Lars-Erik Lehtoranta sanoo, että Finnairin kanssa asioivien maapalveluasiamiesten pitää olla kiinni järjestelmässä. Finnair ostaa rahtitavaran käsittelypalvelut muualla kuin Suomessa näiltä paikallisilta operaattoreilta. Helsinki-Vantaan kautta yhtiö kuljettaa tonnia rahtia vuodessa. Järjestelmän avulla Finnair voi seurata, missä tavara on menossa. Se näyttää esimerkiksi, milloin tavara on otettu vastaan terminaalissa, milloin se on lastattu konttiin ja milloin tullut määränpäähän sekä milloin se on luovutettu asiakkaalle. Myös asiakas voi seurata tavaran kulkua netin kautta rahtikirjan numeron perusteella. Kansainvälisen järjestelmän avulla lentoyhtiöt voivat myös kertoa

Tavaran etenemistä asiakas voi seurata Kaukokiidon internet-sivuilta rahtikirjaseurannasta.

4 toisilleen, mihin yksikköön tavarat on sijoitettu. Esimerkiksi MD-11 -kone vetää matkustajien ja näiden matkatavaroiden lisäksi noin kiloa rahtia. Kun vastaanottopäässä on tarkoin tiedossa mihin pakettiin rahti on pakattu, sen käsittelyä voidaan tarvittaessa nopeuttaa. USA vaatii sähköiset rahtikirjatiedot Yhdysvallat alkaa vaatia alkaen tiedot rahtitavarasta elektronisessa muodossa. Lehtoranta kertoo, että tietojen pitää olla perillä Yhdysvaltojen tullissa neljä tuntia ennen koneen laskeutumista. Muuten seurauksena on lastin erikoistarkastus tai pahimmassa tapauksessa jopa takaisinkäännytys. Rahtikirjatietojen elektroninen siirto nopeuttaa koneen käsittelyä ja luovutusta. Kun rahtikirjatiedot on syötetty järjestelmään valmiiksi, saadaan muun muassa terminaali- ja rahtikulut kohdistetuiksi nopeammin. Prosessia nopeuttaisi myös, jos tavarat voitaisiin tullata jo lennon aikana, mutta Suomessa ei voi tehdä etukäteistullauksia. Tullikin on kyllä tehostanut toimintaansa. Kesäkuun alussa otettiin käyttöön niin sanottu integroitu tullausjärjestelmä, jossa asiakkaan ei enää tarvitse tulla tiskille tullauttamaan tavaroitaan. Eri maiden tulleilla kansallisia vaatimuksia Paperittomaan tullaukseen on silti vielä matkaa. Kehittämisjohtaja Kari Suvila tullin ulkomaankauppaosastolta kertoo, että kun muutama vuosi sitten luotiin EU:n ja EFTAn passitusjärjestelmä, mietittiin myös kuinka tavarat voisivat liikkua paperittomasti. Paperittomuuteen ei kuitenkaan päädytty. Suvila vertaa tullausasiakirjoja kirjanpitomateriaaliin. Molempien pitää olla käytettävissä vuosikausia tapahtumien jälkeen esimerkiksi verotuksen tai rikosten selvittelyyn. Kirjanpitoaineistokin säilötään yleensä joko optiselle levylle tai mikrofilmille, sillä tietokantarakenne voi muuttua. "Tullaus pyritään hoitamaan pääsääntöisesti elektronisesti. Nyt keskustellaan myös tietoelementtien lisäämisestä, mutta ainoa mahdollisuus päästä eteenpäin on vähentää niitä. Eurooppaan tuontia harjoittavien yritysten etu olisi, että ne voivat toimia yhdenmukaisesti eri puolilla Eurooppaa, mutta eri mailla on edelleen kansallisia vaatimuksia", Suvila sanoo. Lue lisää aiheesta ITviikko 23/2004

alkaen tiedot rahtitavarasta elektronisessa muodossa. Lehtoranta kertoo, että tietojen pitää olla perillä Yhdysvaltojen tullissa neljä tuntia ennen koneen laskeutumista.

5 Kirjoittaja: Antti J. Lagus /teema/2004/08/12/paperittomaanlogistiikkaan--on-viela-matkaa/ /7

Samankaltaiset tiedostot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA