Sivu 1/39. Arviointimalli ikääntyneiden palveluasumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen

Sivu 1/39 Arviointimalli ikääntyneiden palveluasumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen LOPPURAPORTTI 8.6.2015

Sivu 2/39 TIIVISTELMÄ Kuntien vanhuspalvelukohteiden rakentamiseen ja peruskorjaamiseen liittyvät suunnitelmat vaihtelevat paljon. Pitkän tähtäimen suunnitelmia ikääntyneiden asumisen tarpeista, asumisratkaisuista ja kiinteistöjen suunnitelmallisesta kehittämisestä tehdään vähän ja ne liittyvät heikosti kunnan vanhuspalvelurakenteen kehittämiseen. Tämä aiheuttaa ongelmia kunnille, toimijoille ja rahoittajille (ml. ARA) ja johtaa puutteellisten tietojen vuoksi mm. virheinvestointeihin. Valtioneuvoston 18.4.2013 antamassa periaatepäätöksessä (Ikä-aske) edellytetään, että kuntiin luodaan toimintatapa kunnan asuntokannan ja vanhusten asumispalvelukohteiden kartoitukseen ja arviointiin sekä ohjataan sen käyttöönottoa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) käynnisti vuoden 2015 alusta lähtien kehityshankkeen, jonka tavoitteena oli luoda arviointimalli ikääntyneiden palveluasumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen yhdessä 5 pilottikunnan/kuntayhtymän kanssa, jotka olivat Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri EKSOTE (erityisesti Lappeenrannan kaupunki), Rovaniemen kaupunki, Ylä-Savon SOTEkuntayhtymän (erityisesti Iisalmen kaupunki), Jyväskylän kaupunki ja Turun kaupunki. Arviointimallin rakentamisen tarkoituksena oli, että kunnat pystyisivät sen avulla arvioimaan ikääntyneiden palveluasumisen tarvetta ja priorisoimaan olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaamisen ja uudisrakentamisen ikääntyneiden asumisratkaisujen ja erityisesti tehostetun palveluasumisen osalta. Lisäksi arviointimalli tulisi toimimaan ARAlle apuvälineenä, kun arvioidaan ja rahoitetaan investointiavustuksella ja korkotukilainalla erityisryhmiä koskevia hankkeita. Arviointimalli kehitettiin aikavälillä 16.1.-31.5.2015 ja se koostuu yhdeksästä kohdasta: 1. Kunnan väestönkehitys ikäryhmittäin, 2. Vanhuspalveluiden kehitys, kattavuus ja tavoitetasot, 3. Arvio keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavista, 4. Tehostettu ja tavallinen palveluasuminen, 5. Laitoshoito, pitkäaikaispaikat (ikääntyneille/vanhuksille), 6. Senioritalot ja ikääntyneiden vuokratalot kunnan alueella, 7. Hissilliset asuinkerrostalot, 8. Ennuste asuntotarpeesta (ikääntyneet/vanhukset), 9. Vireillä olevat tehostetun palveluasumisen hankkeet kunnan alueella (ikääntyneille). Arviointimallia hyödyntämällä on mahdollista saada tarkempi kuva kunnan asuntotarpeesta, palveluasumisen asuntokannasta sekä peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden priorisoinnista. ARAn ja ympäristöministeriön asiantuntijat jatkokehittävät arviointimallia yhdessä kuntien kanssa soveltumaan laajamittaiseen käyttöön. Arviointimallia rakennettaessa tunnistettiin, että arviointia tukevan tiedon tuotannon tulee olla jatkuvaa, säännöllistä ja suunnitelmallista toimintaa, jossa onnistuminen edellyttää moniammatillista osaamista. Tätä toimintaa varten kaikille Suomen kunnille suositellaan hallintorajat ylittävien työryhmien perustamista, joiden vetovastuu olisi ensisijaisesti kuntien sosiaali- ja terveystoimella. Arviointimallia testattiin osissa kevään 2015 aikana, jotta kokonaisuus oli kuntien kannalta paremmin hallittavissa. Tässä yhteydessä kuntia ohjeistettiin tiedon tuotannossa ja hyödyntämisessä sekä analysoitiin myös pilottikuntien toimintaa ja ikääntyneiden asuntotarvetta. Analyysin perusteella kaikissa pilottikunnissa pyritään parantamaan ikääntyneiden kotona asumisen edellytyksiä kehittämällä palveluita ja edistämällä esteettömyyttä. Tästä huolimatta pilottikunnissa tehostetun palveluasumisen asuntotarve on vuoteen 2040 mennessä yhteensä n. 2.500-3.000 asuntoa, kun huomioidaan alueiden väestörakenteen kehitys. Tällä hetkellä pilottikunnissa on vireillä yhteensä 12 uudisrakentamisen hanketta, jotka tulevat vuoteen 2020 mennessä lisäämään tehostetun palveluasumisen määrää ja vähentämään asuntotarvetta yhteensä n. 600 asunnolla. Eniten uudishankkeita on vireillä Jyväskylässä ja Turussa. EKSOTE:lla vaikuttaa olevan pilottikunnista selkeästi paras käsitys ikääntyneiden asumisesta kunnan alueella. Kaikkien muiden pilottikuntien tulee kiinnittää erityishuomiota muiden kuin omassa omistuksessa olevien tehostetun palveluasumisen kohteiden käyttöasteiden kartoittamiseen. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä huomioida, että välttämättä kaikista kohteista, jotka eivät ole ARA-kohteita, ei ole mahdollista saada käyttöastetietoa. Lisäksi kaikkien kuntien voisi olla hyvä asettaa suhdeluku sille, kuinka monta prosenttia tehostetusta palveluasumisesta järjestetään kunnan omistamissa kohteissa ja kuinka monta prosenttia järjestetään muissa kuin kunnan omistamissa kohteissa. Tämä voisi tukea toiminnan suunnitelmallisuutta. Jatkotoimenpide-ehdotuksina kehityshankkeen osapuolille ehdotetaan, että pilottikunnat jatkavat oman toimintansa kehittämistä, jotta tiedonhankintaprosesseista tulee entistä tehokkaampia ja tiedon luotettavuus paranee, ja ARA kehittää mahdollisuuksien mukaan arviointimallia käytettäväksi laajemmin erityisryhmien hankkeiden arvioinnissa, sillä tämänkaltaisilla malleilla vaikuttaa kehityshankkeen perusteella olevan suurta kysyntää alan toimijoiden keskuudessa.

Sivu 3/39 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 5 1.1 Tausta... 5 1.2 Tavoite... 5 1.3 Rajaukset ja rakenne... 5 2 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN... 6 3 ARVIOINTIMALLIA TUKEVAN TIEDON TUOTTAMINEN... 8 4 ANALYYSI PILOTTIKUNNISTA TIEDON TUOTTAMISEN JA ARVIOINTIMALLIN RAKENTAMISEN NÄKÖKULMASTA... 12 4.1 Pilottikuntien väestönkehitys ikäryhmittäin... 12 4.2 Pilottikuntien vanhuspalveluiden kehitys, kattavuus ja tavoitetasot... 14 4.3 Pilottikuntien alueella oleva asuntokanta ja hankkeiden priorisointi... 16 4.3.1 Asuntokanta ja hankkeiden priorisointi Lappeenrannassa / EKSOTE:n alueella... 18 4.3.2 Asuntokanta ja hankkeiden priorisointi Rovaniemellä... 21 4.3.3 Asuntokanta ja hankkeiden priorisointi Iisalmella / Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymän alueella... 24 4.3.4 Asuntokanta ja hankkeiden priorisointi Jyväskylässä... 27 4.3.5 Asuntokanta ja hankkeiden priorisointi Turussa... 30 5 ARVIOINTIMALLI... 33 5.1 Kohta 1: Kunnan väestönkehitys ikäryhmittäin... 33 5.2 Kohta 2: Vanhuspalveluiden kehitys, kattavuus ja tavoitetasot... 33 5.3 Kohta 3: Arvio keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavista... 34 5.4 Kohta 4: Tehostettu ja tavallinen palveluasuminen... 35 5.5 Kohta 5: Laitoshoito, pitkäaikaispaikat (ikääntyneille/vanhuksille)... 36

Sivu 4/39 5.6 Kohta 6: Senioritalot ja ikääntyneiden vuokratalot kunnan alueella... 37 5.7 Kohta 7: Hissilliset asuinkerrostalot... 37 5.8 Kohta 8: Ennuste asuntotarpeesta (ikääntyneet/vanhukset)... 37 5.9 Kohta 9: Vireillä olevat tehostetun palveluasumisen hankkeet kunnan alueella (ikääntyneille)... 38 6 JOHTOPÄÄTÖKSET... 39

Sivu 5/39 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Kuntien vanhuspalvelukohteiden rakentamiseen ja peruskorjaamiseen liittyvät suunnitelmat vaihtelevat paljon. Pitkän tähtäimen suunnitelmia ikääntyneiden asumisen tarpeista, asumisratkaisuista ja kiinteistöjen suunnitelmallisesta kehittämisestä tehdään vähän ja ne liittyvät heikosti kunnan vanhuspalvelurakenteen kehittämiseen. Tämä aiheuttaa ongelmia kunnille, toimijoille ja rahoittajille (ml. ARA) ja johtaa puutteellisten tietojen vuoksi mm. virheinvestointeihin. Valtioneuvoston 18.4.2013 antamassa periaatepäätöksessä (Ikä-aske) edellytetään, että kuntiin luodaan toimintatapa kunnan asuntokannan ja vanhusten asumispalvelukohteiden kartoitukseen ja arviointiin sekä ohjataan sen käyttöönottoa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA päätti vuonna 2014 käynnistää vuoden 2015 alusta lähtien kehityshankkeen, jolla edistetään uuden toimintatavan luomista kuntiin, jotta ikääntyneiden pitkäntähtäimen asuntotarpeista saadaan riittävän tarkkaa ja perusteltua tietoa investointi- ja rahoituspäätösten tueksi. Keskeiseksi kehityselementiksi osana uuden toimintatavan luomista valittiin arviointimallin rakentaminen ikääntyneiden palveluasumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen. Mallin rakentamista ohjaamaan valittiin Saara Nyyssölä, Martti Polvinen, Vesa Ijäs sekä YM:stä Raija Hynynen. 1.2 Tavoite Tämän kehityshankkeen tavoitteena oli luoda Arviointimalli ikääntyneiden palveluasumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen yhdessä 5 pilottikunnan/kuntayhtymän kanssa. Arviointimallilta edellytettiin, että se sisältää: 1. Asuntotarpeen arvioinnin 2. Palveluasumista koskevan rakennuskannan kartoituksen 3. Uudis- ja peruskorjaushankkeiden priorisoinnin ja aikataulutuksen Arviointimallin rakentamisen tarkoituksena oli, että kunnat pystyisivät sen avulla arvioimaan ikääntyneiden palveluasumisen tarvetta ja priorisoimaan olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaamisen ja uudisrakentamisen ikääntyneiden asumisratkaisujen ja erityisesti tehostetun palveluasumisen osalta. Lisäksi arviointimalli tulisi toimimaan ARAlle apuvälineenä, kun arvioidaan ja rahoitetaan investointiavustuksella ja korkotukilainalla erityisryhmiä koskevia hankkeita. 1.3 Rajaukset ja rakenne Kehityshanke rajattiin seuraavasti: 1. Koskee ikääntyneiden asumista ja erityisesti tehostettua palveluasumista 2. Korostaa ARA-näkökulmaa huomioimalla erityisesti ARA-kohteiden nykytilanteen ja tulevaisuuden kunnan alueella 3. Toteutetaan yhteistyössä Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri EKSOTE:n (erityisesti Lappeenranta), Rovaniemen, Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymän (erityisesti Iisalmi), Jyväskylän ja Turun kanssa Loppuraportti koostuu kuudesta osasta: Johdanto, Hankkeen toteuttaminen, Arviointimallia tukeva tiedon tuottaminen, Analyysi pilottikunnista tiedon tuottamisen ja arviointimallin rakentamisen näkökulmasta, Arviointimalli ja Johtopäätökset. Ensimmäisessä osassa kerrotaan kehityshankkeen tausta, tavoite ja rajaukset. Toisessa osassa kuvataan, miten hanke ja osapuolien välinen yhteistyö toteutettiin. Kolmannessa osassa kuvataan, miten arviointimallia varten voidaan prosessinäkökulmasta tuottaa tietoa. Neljännessä osassa analysoidaan pilottialueita tiedon tuottamisen ja arviointimallin rakentamisen näkökulmasta. Viidennessä osassa kuvataan Arviointimalli (kohdat 1-9) sekä esitetään esimerkki mallin toiminnasta. Loppuraportin viimeisessä osassa on johtopäätökset.

Sivu 6/39 2 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Tässä luvussa kuvataan, miten Arviointimalli ikääntyneiden palveluasumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen -hanke toteutettiin. Varsinainen Arviointimalli esitetään luvussa 5. Arviointimalli-hanke toteutettiin aikavälillä 16.1.-31.5.2015 yhdessä ARAn, ympäristöministeriön sekä viiden kunnan/kuntayhtymän kanssa. Mallin keskeisiä osia ja kohtia testattiin 23.2.-30.4.2015 yhdessä kuntien kanssa. Tulosten ja havaintojen perusteella Arviointimallin toimivuus kuvattiin toukokuun 2015 aikana. Arviointimallia hyödyntämällä on mahdollista saada tarkempi kuva kunnan ikääntyneiden asuntotarpeesta, palveluasumisen asuntokannasta sekä peruskorjausja uudisrakennushankkeiden priorisoinnista, mikä omalta osaltaan ehkäisee virheinvestointeja. Arviointimallia kannattaa kuitenkin YMn, ARAn ja kuntien yhteistyöllä jatkokehittää, jotta se soveltuu paremmin laajamittaiseen käyttöön. Kehityshanke käynnistettiin tammikuun 2015 puolessa välissä yhteistyössä ARAn, ympäristöministeriön sekä viiden pilottikunnan/kuntayhtymän kanssa. Alkuvaiheessa kartoitettiin ikääntyneiden asumiseen ja asuntorakentamiseen liittyviä selvityksiä sekä lainsäädäntöä, ohjeistuksia, suosituksia ja rahoituskäytäntöjä. Arviointimallia lähdettiin rakentamaan konkreettisesti helmikuussa ja tavoitteena oli testata sitä pilottikuntien kanssa yhteistyössä. Arviointimallin rakentaminen pyrittiin jakamaan osiin, jotta sen testaus kunnissa olisi ollut mahdollista ja jotta kokonaisuus ei olisi heti alussa vaikuttanut liian raskaalta. Ajatuksena oli, että kunnat muodostavat työryhmiä ja kunnilta saataisiin suhteellisen nopeassa aikataulussa arviointimallin toteuttamisen ja jatkokehittämisen kannalta merkityksellistä informaatiota sekä palautetta mallin toimivuudesta ja haasteista. Yhteistyöllä pyrittiin käynnistämään kunnissa prosessi toiminnan kehittämiseksi, jotta virheinvestointeja pystyttäisiin jatkossa välttämään. Kuntien oman toiminnan kehittäminen on jatkuva prosessi, joten se jatkuu myös tämän Arviointimalli-hankkeen jälkeen. Kunnille lähetettiin helmikuun loppupuolella ohjeistus hankkeen ensimmäisestä vaiheesta. Ohjeistus kattoi tavoitteiden kuvaamisen lisäksi Tietopyynnön 1, jonka sisältö muodostettiin pitkälti ARA 54/11 (ns. sote-lomake) ja ARA 3b (ns. asuntomarkkinselvitys) lomakkeiden pohjalta. Lisäksi kuntia pyydettiin sisäisesti miettimään seuraavia ennakkokysymyksiä: Toimiiko kunnan/kuntayhtymän ikääntyneiden asuntotarpeen määritys systemaattisesti? Onko kunnan/kuntayhtymän alueella sijaitsevasta ikääntyneille tarkoitetusta kiinteistö-/asunto- /asuntopaikkakannasta systemaattisesti kerättyä tietoa? Onko kunnan toiminta systemaattista olemassa olevan ikääntyneille tarkoitetun kiinteistö-/asuntokannan hallinnan osalta? Onko kunnassa/kuntayhtymässä vireillä uusia peruskorjaushankkeita, jotka koskevat ikääntyneiden asumista ja erityisesti tehostettua palveluasumista? Onko kunnan kaavoitustoiminta aktiivista? Onko kunnassa/kuntayhtymässä vireillä uudiskohteita ikääntyneille ja erityisesti tehostettua palveluasumista tarvitseville? Kuntien kanssa sovittiin kuntakäynnit, jotka suoritettiin aikavälillä 10.3.-20.3.2015. Kuntakäyntejä varten oli ennakkokysymysten pohjalta luotu kysymyspatteristo, joka kattoi lähes 40 aihepiiriä tarkentavaa kysymystä, jotka käytiin läpi haastatteluissa. Kysymysten tarkoituksena on tutustua pilottikuntien toimintatapoihin ikääntyneiden asumistarpeen määrityksessä, olemassa olevan asunto- ja kiinteistökannan kartoituksessa sekä peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden priorisoinnissa. Koska kuntien muodostamien työryhmien kokoonpanot vaihtelivat ammatillisen taustan osalta oli ensiarvoisen tärkeää käydä yhdessä monipuolista, hallintorajat ylittävää ja jatkon kannalta ohjaavaa keskustelua.

Sivu 7/39 Kuntakäyntien havaintojen ja Tietopyynnön 1 tuloksien sekä aktiivisen aihepiirin kartoittamisen pohjalta pidettiin kaikille hankeosapuolille tehokas tiedon ja näkemysten vaihtoon keskittyvä työpaja 27.3.2015. Työpajassa esitettiin näkemys, mihin suuntaan arviointimallin jalostamista ollaan prosessinäkökulmasta ja kuntien/kuntayhtymien realiteetit huomioiden viemässä keskeistä oli se, että lyhyellä aikavälillä täytyy saada tarkempi kuva olemassa olevista asumisratkaisuista kuntien alueilla (esiteltiin ajatus Tietopyyntö 2:sta ), jotta tulevien peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden todellinen tarve voidaan tunnistaa. Lisäksi yleisellä tasolla tunnistettiin, että kaikilla kunnilla on kehitettävää omassa toiminnassaan ja kaikkia haasteita ei ole mahdollista ratkaisuta tämän kehityshankkeen aikana. Huhtikuun alkupuolella 2015 päätettiin yhdessä ARAn kanssa, että Tietopyyntö 2 tuli toteuttaa vielä ennen hankkeen päätöstä. Tietopyynnössä tuli huomioida kunnan alueella olevista asumisratkaisuista erityisesti tehostettu ja tavallinen palveluasuminen, laitoshoito sekä senioritalot ja ikääntyneille suunnatut vuokratalot. Näistä piti mahdollisuuksien mukaan saada selville mm. omistaja, palvelutuottaja, asuntojen lukumäärät, käyttöasteet, kohteiden valmistumisvuodet ja jos mahdollista, niin peruskorjaustarve. Tietopyyntö 2 lähetettiin kunnille huhtikuussa ohjeistuksilla ja esimerkeillä varustettuna. Täytetyt tietopyynnöt saatiin pääosin aikavälillä 21.-23.4.2015. Hankkeen ohjausryhmän lopputapaamisessa 24.4.2015 todettiin, että on tarpeen vielä pyytää tarkempia tietoja kuntien vireillä olevista peruskorjaus- ja uudishankkeista. Tätä varten luotiin vielä Tietopyyntö 3, johon vastaukset saatiin kolmelta pilottikunnalta 30.4.2015 mennessä. Kehityshankkeen aikana arviointimallia testattiin osissa, jotta alkuoletuksista saataisiin karsittua heikot kohdat ja tunnistettua kriittiset osat. Arviointimalli esitetään luvussa 5. Arviointimallia koskevien tulosten ja havaintojen pohjalta tunnistettiin toukokuussa 2015 yhdessä ARAn kanssa, että mallin käytännön toimivuuden varmistamiseksi kokonaisuutta kannattaa pelkistää ja arviointimallin loppuun on hyvä tehdä selkeä yhteenveto, jota hyödynnetään ARAn hankekäsittelyssä. YM, ARA ja kunnat jatkokehittävät Arviointimallia laajamittaisesti hyödynnettäväksi. ARA käynnisti Arviointimalli-hankkeen, ja ohjasi YM:n kanssa hanketta kevään 2015 aikana.. Arviointimallin testaaminen pilottikunnissa ei kuitenkaan poista sitä tosi asiaa, että kuntien on jatkettava nimenomaan hallinnonrajat ylittävän toiminnan kehittämistä, jossa yhteistyöryhmät ovat keskeisessä roolissa. Toiminnan kehittäminen vie aikaa ja vaatii sitoutumista, mutta Arviointimallin kehittäminen on jo nyt saanut positiivisen vastaanoton kunnissa ja käynnistänyt luonnollisen toimintatapojen muutosprosessin.

Sivu 8/39 3 ARVIOINTIMALLIA TUKEVAN TIEDON TUOTTAMINEN Arviointimallia tukeva tiedon tuottaminen on jatkuvaa, säännöllistä ja suunnitelmallista toimintaa koskeva kokonaisuus, joka johtaa tarveperusteisesti peruskorjaus- tai uudisrakennushankkeen rahoituksen hakemiseen ARAlta. ARA myöntää avustusta vain, jos kohteen sijaintikunta puoltaa avustuksen myöntämistä sote -lausunnossa hankkeen tarpeeseen perustuen. Sote -lausunnon lisäksi investointiavustuksen myöntämisen edellytyksinä on, että tuettava asunto tai asuinrakennus soveltuu erityisryhmien käyttöön ja kyseiseen erityisryhmään kuuluvilla on pitkäaikaista asunnontarvetta paikkakunnalla. Jotta kuntien puoltamat hankkeen vastaisivat perustellusti todellista tarvetta on Arviointimallia tukevan tiedon tuottamisen vaiheet jaettu kolmeen osaan: Asuntotarpeen arviointia tukeva tiedon tuottaminen, Palveluasumista koskevan asuntokannan kartoitusta tukeva tiedon tuottaminen, ja Peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden priorisointia tukeva tiedon tuottaminen. Sosiaali- ja terveystoimella on ikääntyneiden asumisessa keskeinen asiantuntijarooli ja korostettu vastuu, koska he puoltavat hankkeita ARAn suuntaan. Tästä syystä sosiaali- ja terveystoimella tulisi olla myös keskeinen rooli Arviointimallia tukevan tiedon tuottamisessa, varsinaisen Arviointimallin (ks. luku 5) hyödyntämisessä ja integroimisessa kunnan toimintaan, jotta kunnan alueella vältettäisiin virheinvestointeja. Tyypillisesti vastuu kokonaisuudesta luo luontevat edellytykset myös kokonaisuuden koordinoimiselle. Osa vastuusta olisi pilotointikokemusten perusteella mahdollista jakaa myös kunnan maankäytönsuunnittelusta vastaaville tahoille. Riippumatta siitä, millä kunnan hallinnonalalla on päävastuu kokonaisuuden koordinoinnista, olisi hyvä, että kunnassa olisi poikkihallinnollinen työryhmä, joka vastaa tiedon tuottamisesta, siirtämisestä ja hyödyntämisestä kunnan sisällä. Työryhmän kokoonpanon muodostaminen ja Arviointimallia tukevan tiedon tuotannon edistämisen kehittäminen riippuvat kunnan yksilöllisistä lähtökohdista, jotka liittyvät kunnan hallintorakenteeseen, mahdolliseen keskuskunnan tai kuntayhtymän erityisasemaan, henkilöstön proaktiivisuuteen ja käytössä oleviin tietojärjestelmiin. Asuntotarpeen arviointia tukeva tiedon tuotanto Asuntotarpeen määrittämisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä kokonaisuutta, jossa keskeisesti huomioidaan kunnan väestörakenteen kehitys, ihmisten terveyden ja toimintakyvyn kehitys sekä elin- ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Tähän liittyen Arviointimallia tukevan tiedon tuotannon osalta on esitetty, että: Väestöennustetta on seurattava vuositasolla ja pystyttävä ikääntyneen väestön palvelutarpeen ennakoinnilla varautumaan asuntotarpeen muutoksiin pitkällä aikavälillä. Nykyisen lainsäädännön ja laatusuositusten mukaisesti hyvä ikääntyminen tulee turvata ja palveluja parantaa. Kotona asumista tulee edistää, mutta tarvittaessa on tarjottava tuettua palveluasumista sitä akuutisti tarvitsevalle ohjearvojen puitteissa. Palvelujen piirin tulee päästä ohjattuna tai omatoimisesti. Palvelutarve tulee määrittää yksilöllisesti ja luotettavilla menetelmillä. Palvelujen piirissä jo olevan toimintakykyä ja siitä johdettua palvelutarvetta tulee arvioida säännöllisesti. Jotta kokonaisuus on hallittavissa ja koska kokonaisuus ylittää hallintorajat kunnan sisällä, on sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden hallinnon alojen osalta hyvä huomioida seuraavat keskeiset roolit: Sosiaali- ja terveystoimi o Arvio ikääntyneiden palvelutarvetta yksilöllisesti ja seuraavat, miten ikääntyneiden toimintakyky kehittyy kunnassa verrattuna muuhun Suomeen o Tilastoi käytettyjen palveluiden asiakasmäärät ja kustannukset

Sivu 9/39 o Vastaa oman hallinnon alan kestävästä taloudellisesta suunnittelusta sekä vertaavat kustannustasoja, mm. toisiin kuntiin o Kehittää ja edistää ikääntyneiden/vanhusten asumista kunnassa Muut hallinnonalat o Osallistuvat väestöennusteen laatimiseen o Vastaavat yhdessä kuntatason ja erikseen omien hallinnonalojen strategioista o Vastaavat kunnan alueen asumisen ja maankäytönsuunnittelusta Kun kokonaisuus on hallinnassa voidaan odottaa seuraavia tulosteita, jotka omalta osaltaan osoittavat asuntotarpeen arvioinnin olevan systemaattista: Kunnan väestöennuste ikäryhmittäin Tilasto kotona asuvien (ml. kotihoidon palveluja saavat), tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon piirissä olevien määrästä. Tavoitetasot kotona asuvien (ml. kotihoidon palveluja saavat), tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon piirissä olevien tulevaisuuden määrästä. Tilastot ja arviot keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavista Yksilölliset toimintakykyyn perustuvat arviot palvelutarpeesta Kunnan suunnitelma ikääntyneiden asumisesta Kunnan maankäyttösuunnitelma Selvitys kunnan alueella olevien asuinkerrostalojen määrästä ja hissillisten asuinkerrostalojen osuudesta. Lista kunnan alueella olevista senioritaloista ja ikääntyneiden vuokrataloista (sis. kohteiden ominaisuudet) Palveluasumista koskevan asuntokannan kartoitusta tukeva tiedon tuotanto Arviointimallia tukevan palveluasumista koskevan asuntokannan kartoituksen osalta on tiedon tuotannon näkökulmasta esitetty, että: Olemassa olevan asunto- ja rakennuskannan tilaa on suunnitelmallisesti seurattava vähintään 2 vuoden välein Pystyttävä arvioimaan kohteiden soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa olemassa olevien laatuvaatimusten puitteissa. Pystyttävä tunnistamaan kohteiden sijainti ja omistaja sekä listaamaan/luokittelemaan kohteet vähintään kohteissa tapahtuvan toiminnan, kohteissa olevien asuntojen lukumäärän, kohteen käyttöasteen, kohteen pinta-alan htm2 ja kohteen valmistumis- tai peruskorjausvuoden mukaan. Jotta kokonaisuus on hallittavissa ja koska kokonaisuus ylittää hallintorajat kunnan sisällä, on sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden hallinnon alojen osalta hyvä huomioida seuraavat keskeiset roolit: Sosiaali- ja terveystoimi o Ylläpitää tietoa, missä ja minkälaisissa kohteissa nykyiset asiakkaat ovat o Seuraa palveluasumista koskevien kohteiden kapasiteettia ja käyttöasteita o Ottaa kantaa kohteiden soveltuvuudesta käyttötarkoitukseensa Muut hallinnonalat o Ylläpitävät tietoa kunnan muun asuntokannan määrästä ja käyttöasteista hallinta-/asumismuodoittain o Vastaavat kunnan omien kohteiden suunnitelmallisesta ylläpitotoiminnasta

Sivu 10/39 Kun kokonaisuus on hallinnassa voidaan odottaa seuraavia tulosteita, jotka omalta osaltaan osoittavat palveluasumista koskevan asuntokannan määrityksen olevan systemaattista: Lista tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen kohteista (sis. kohteiden ominaisuudet) jaoteltuna kunnan omistamiin ja yksityisten omistamiin kohteisiin Lista laitoshoidon (pitkäaikaiset terveyskeskus/sairaala paikat ja vanhainkodit) kohteista (sis. kohteiden ominaisuudet) Listoista johdettu subjektiiviseen arvioon perustuva luokittelu kohteiden suorituskyvystä (esim. millaisia vuosikustannuksia kohteet aiheuttavat, mitkä kohteista ovat hyvällä sijainnilla, kuinka hyvin kohteet soveltuvat käyttötarkoitukseensa) Tilastot asunto- ja rakennuskannasta kunnan alueella sekä tilastot asuntokannan jakautumisesta hallinta- /asumismuodoittain Peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden priorisointia tukeva tiedon tuotanto Arviointimallia tukevan peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden priorisoinnin osalta on tiedon tuotannon näkökulmasta esitetty, että: Hankkeita on pystyttävä priorisoimaan vähintään 5 vuoden aikajänteellä, jotta kaikkein tärkeimmät kohteet saadaan rajallisten resurssien puitteissa vietyä eteenpäin perustellusti oikeassa järjestyksessä ja virheinvestoinnit välttäen. Peruskorjaushankkeen osalta lähtöoletuksena on, että kohde vaatii käytön jatkamisen osalta korjaustoimenpiteitä, kohteelle on pitkällä aikavälillä tarvetta ja arvio kohteen korjauskustannuksista osoittaa hankkeen toteutuksen olevan taloudellisesti järkevämpää kuin kohteen purkaminen ja/tai korvaaminen uudisrakennuksella. Uudisrakennushankkeen osalta lähtöoletuksena on, että uudelle kohteelle on asiakasmäärän kasvuun perustuva kysyntä, kohteelle on pitkällä aikavälillä tarvetta ja kunnan alueelta ei löydy kohdetta, joka peruskorjauksen tai käyttötarkoituksenmuutoksen jälkeen soveltuisi taloudellisten tai muiden vaatimusten osalta tyydyttämään asiakasmäärän kasvuun perustuvaa kysyntää. Jotta kokonaisuus on hallittavissa ja koska kokonaisuus ylittää hallintorajat kunnan sisällä, on sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden hallinnon alojen osalta hyvä huomioida seuraavat keskeiset roolit: Sosiaali- ja terveystoimi o Priorisoi hankkeet niiden tarpeen ja ajankohtaisuuden mukaan hyödyntäen tietoa olemassa olevien kohteiden käytöstä ja soveltuvuudesta tarkoitukseensa o Noudattaa mahdollisuuksien mukaan priorisoinnissa kunnan/kuntayhtymän suunnitelmaa siitä, kuinka suuri osa kohteista on omassa omistuksessa ja omalla palveluntuotannolla ja kuinka suuri osa palvelutarpeesta katetaan ostamalla palveluita yksityisiltä palvelutuottajilta o Vastaavat tarvittaessa yhteydenpidosta palveluntuottajiin Muut hallinnonalat o Tarjoavat konsultaatiota SOTE:lle hankkeiden tekniseen toteutukseen, mm. avustavat rakennushankkeiden tarveselvitysten tekemisessä (sis. tekniset vaihtoehdot, taloudelliset puitteet ja ympäristöön liittyvät kysymykset) o Vastaavat tarvittaessa yhteydenpidosta rakennuttajiin

Sivu 11/39 Kun kokonaisuus on hallinnassa voidaan odottaa seuraavia tulosteita, jotka omalta osaltaan osoittavat peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden priorisoinnin olevan systemaattista: Lista seuraavan 5 vuoden ajankohtaisista peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeista jaoteltuna kunnan omistukseen tuleviin ja yksityisten omistukseen tuleviin kohteisiin (kohteet, kohteiden asuntojen lkm, arvio kohteiden rakentamisen käynnistymisestä, arvio kohteiden valmistumisajankohdasta) Tarveselvitykset Päätökset koskien tärkeimpiä hankkeita

Sivu 12/39 4 ANALYYSI PILOTTIKUNNISTA TIEDON TUOTTAMISEN JA ARVIOINTIMALLIN RA- KENTAMISEN NÄKÖKULMASTA Tässä luvussa esitetään analyysi pilottikuntien väestönkehityksestä, vanhuspalveluiden kehityksestä ja tavoitteista sekä kuntakohtaiset analyysit asuntokannasta ja hankkeiden priorisoinnista. Luvussa 4.1. ja 4.2. käsitellään kaikkia pilottialueita yhdessä ja luvussa 4.3. esitetään asuntokantaan ja hankkeiden priorisointia koskevat tiedot pilottialuekohtaisesti. Luvuissa 4.1.-4.3. esitetyt tiedot perustuvat Tietopyyntöihin 1, 2 ja 3 sekä pilottikuntien haastatteluiden ja puhelinkeskusteluihin. Toteutetut tietopyynnöt ja muut kehitystoimenpiteet ovat olleet osa arviointimallin testaamista, ja niistä saatuja tuloksia ja havaintoja on hyödynnetty Arviointimallin (luku 5) viimeistelyssä. Lukujen 4.1.-4.3. lopussa esitetään jokaisen osa-alueen osalta tulosten ja havaintojen suhde luvussa 5 esitettävään Arviointimalliin. 4.1 Pilottikuntien väestönkehitys ikäryhmittäin Tässä luvussa analysoidaan pilottikuntien väestönkehitystä ikäryhmittäin perustuen Tietopyyntöön 1, jonka sisällön ARA hyväksyi helmikuun lopussa 2015. Vertailuun on tässä luvussa otettu vuodet 2015 ja 2030. Tietoja olisi mahdollista verrata parhaimmillaan vuoteen 2040 asti, koska tiedot on saatavissa suhteellisen helposti Tilastokeskuksesta, mutta vuotta 2040 ei käsitelty Tietopyynnössä 1. Tilastokeskuksen pitkänaikavälin ennusteet perustuvat nykyiseen trendiin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen osalta. Kunnat käyttävät omissa pitkänaikavälin ennusteissa Tilastokeskuksen lukuja. Taulukossa 1 esitetään pilottikuntien väestöennusteet vuodelle 2015 perustuen kunnilta saatuihin tietoihin. Vuonna 2015 pilottikunnista Iisalmella on prosentuaalisesti (23,3 %) eniten yli 65-vuotiaita ja Jyväskylässä vähiten (17,0 %). Lukumäärällisesti Iisalmella on kuitenkin vähiten yli 65-vuotiaita (5.013) ja Turussa eniten (36.552). Lappeenranta Rovaniemi Iisalmi Jyväskylä Turku 2015 2015 2015 2015 2015 Ikävuodet henkilöä % henkilöä % henkilöä % henkilöä % henkilöä % 0-64 56797 78,0 % 51458 82,4 % 16765 76,7 % 114060 83,0 % 147454 80,1 % 65-74 8965 12,3 % 6136 9,8 % 2749 12,6 % 13479 9,8 % 20023 10,9 % 75-84 4998 6,9 % 3599 5,8 % 1611 7,4 % 7081 5,2 % 11331 6,2 % 85-2049 2,8 % 1278 2,0 % 743 3,4 % 2779 2,0 % 5198 2,8 % Kunta yhteensä 72809 100,0 % 62471 100,0 % 21868 100,0 % 137399 100,0 % 184006 100,0 % Kunnan 65 vuotta täyttäneet 16012 22,0 % 11013 17,6 % 5103 23,3 % 23339 17,0 % 36552 19,9 % Taulukko 1 Pilottikuntien väestöennuste 2015 (Lähde: pilottikuntien vastaukset Tietopyyntöön 1)

Sivu 13/39 Taulukossa 2 esitetään pilottikuntien väestöennusteet vuodelle 2030. Vuonna 2030 pilottikunnissa on Iisalmea lukuun ottamatta enemmän asukkaita kuin vuonna 2015. Vanhusten määrä koko asukasmäärästä kasvaa nopeimmin Iisalmella (yhteensä 7,4%-yksikköä seuraavan 15 vuoden aika) ja hitaimmin Turussa (0,4 %-yksikköä seuraavan 15 vuoden aikana). Iisalmella on vuonna 2030 suurin osuus yli 65-vuotiaista suhteessa alueen koko asukasmäärään (30,7%). Lappeenranta Rovaniemi Iisalmi Jyväskylä Turku 2030 2030 2030 2030 2030 Ikävuodet henkilöä % henkilöä % henkilöä % henkilöä % henkilöä % 0-64 54164 72,6 % 51412 76,0% 14968 69,2 % 118480 78,4 % 165081 79,7 % 65-74 8931 12,0 % 7940 11,7% 2934 13,6 % 18805 12,5 % 18258 8,8 % 75-84 8264 11,1 % 6224 9,2% 2732 12,6 % 9878 6,5 % 17091 8,3 % 85-3214 4,3 % 2083 3,1% 968 4,5 % 3876 2,6 % 6692 3,2 % Kunta yhteensä 74573 100,0 % 67659 100,0 % 21602 100,0% 151039 100,0 % 207122 100,0 % Kunnan 65 vuotta täyttäneet 20409 27,4 % 16247 24,0 % 6634 30,7 % 32559 21,6 % 42041 20,3 % Taulukko 2 Pilottikuntien väestöennuste 2030 (Lähde: pilottikuntien vastaukset Tietopyyntöön 1) Taulukoissa 1 ja 2 esitetyn väestörakenteen kehityksen perusteella voidaan yleisellä tasolla sanoa, että kaikille alueille tarvitaan asumisratkaisuja, jotka tukevat kasvavan ikääntyneiden osuuden muodostavan joukon asumistarpeita se, miten asumistarpeisiin vastataan nyt ja tulevaisuudessa riippuu kunnan päätöksistä sekä teknologian ja palveluiden kehittymisen luomista mahdollisuuksista. Voidaan myös todeta, että erityisesti asukasmäärältään suurien alueiden osalta on ensiarvoisen tärkeää ennakoida tulevaisuuden palveluasumisen tarvetta, koska pienilläkin prosentuaalisilla muutoksilla ennusteissa tai asuntotarpeessa on suuri vaikutus asuntojen lukumäärilliseen tarpeeseen. Luvun 4.1. tulokset ja havainnot suhteessa luvussa 5 esitettävään Arviointimalliin Tietopyynnössä 1 kunnilta pyydettiin tietoja väestökehityksen osalta vain vuoteen 2030 asti, mutta väestökehitystä koskevat tiedot ovat vuoteen 2040 asti suhteellisen helposti saatavissa Tilastokeskuksesta. Pilottikuntien tilannetta arvioidaan konkreettisesti luvussa 4.3. Arviointimallissa (luku 5) kunnan väestörakenteen kehitystä hyödynnetään ennustettaessa tulevaisuuden asuntotarvetta (luku 5, kohdat 1 ja 8).

Sivu 14/39 4.2 Pilottikuntien vanhuspalveluiden kehitys, kattavuus ja tavoitetasot Tässä luvussa analysoidaan pilottikuntien vanhuspalveluiden kehitystä, kattavuutta ja tavoitetasoja perustuen Tietopyyntöön 1 ja haastatteluihin, jotka pidettiin aikavälillä 10.-20.3.2015. Haastatteluiden kysymykset oli johdettu ennakkokysymyksistä, jotka ARA hyväksyi helmikuun lopussa 2015. Luvun alussa, ennen toteuma- ja tavoitetasoja, aihepiiriä pohjustetaan pilottikuntien näkemyksillä koskien ikääntyneiden asumista ja kehityssuuntia. Numeerista tietoa kuntien vanhuspalveluiden kattavuudesta saa vuoden viiveellä myös THL:n ylläpitämästä Sotkanet-portaalista. Lähtökohtaisesti kaikissa pilottikunnissa edistetään kotona asumista. Kotona asuminen edellyttää kuitenkin esteettömiä asuntoja ja erityisesti kerrostaloasumisen osalta hissejä. Esteettömyyttä pyritään kunnissa parantamaan kerrostalojen osalta mm. jälkiasennushisseillä. Riippumatta siitä, mihin talotyyppiin (erillinen pientalo, rivi- tai ketjutalo, asuinkerrostalo) asunto kuuluu, jossa kotona asuminen on ikääntyneelle mahdollista, niin asuntojen tulisi sijaita hyvien palveluiden lähettyvillä. Lyhyet etäisyydet palveluihin mahdollistavat paremmin myös säännöllisen kotihoidon ja omaishoidon. Koska lyhyet etäisyydet eivät kaikkialla ole mahdollisia, kunnat ovat panostaneet liikkumis- ja kuljetusmahdollisuuksien sekä sähköisten palveluiden kehittämiseen. Lisäksi on huomionarvoista, että esteettömyys ja hyvä sijainti usein yhdistyvät senioriasumisratkaisuissa, joita kunnat pykivät kehittämään aktiivisesti, esim. Turussa ja Jyväskylässä. Ikääntynyt pääsee kunnissa erilaisten tukipalveluiden piiriin, joko hakemalla niitä itse tai ohjattuna toistuvien hoitokäyntien seurauksena. Osa ikääntyvistä voi jatkaa asumista kotona säännöllisen kotihoidon tai omaishoidon turvin. Joka tapauksessa kaikille avun tarvitsijoille tehdään alussa yksilöllinen arviointi ja vuosittain toimintakyvyn tilannetta arvioidaan vähintään 1-2 kertaa. Tarvittaviin palveluihin liittyviä hakemuksia pilottikunnissa arvioi SAS-ryhmä (selvittää, arvioida, sijoittaa) n. 1 kerran viikossa. Ryhmä huomio valtakunnalliset laatusuositukset. Toimintakyvyn arvioinnissa käytetään joko RAVAjärjestelmää tai RAI-järjestelmää tai kumpaakin järjestelmää rinnakkain. Lähtökohtaisesti kaikissa kunnissa pyritään vähentämään ikääntyneiden pitkäaikaista laitoshoitoa. Tätä varten kuitenkin tarvitaan vaihtoehtoisia asumisratkaisuja, joiden tarve aiheuttaa painetta myös tehostetun palveluasumisen piirissä. Taulukossa 3 esitetään valtakunnalliset tavoitetasot vuodelle 2017 koskien kotona asumista, tehostettua palveluasumista ja pitkäaikaista laitoshoitoa. Kotona asumisen alla esitetään valtakunnallisissa tavoitetasoissa myös säännöllisen kotihoidon ja omaishoidon piirissä olevien prosentuaaliset tavoitetasot. Valtakunnan tavoite 2017 1. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % 91-92 % Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % 13-14 % Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % 6-7 % 2. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 6-7 % 3. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 2-3 % Yhteensä 100 % Taulukko 3 Valtakunnan tavoite 2017 (Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 2013, Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi)

Sivu 15/39 Taulukossa 4 esitetään pilottikunnissa toteutunut tilanne kotona asuvien, tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleiden yli 75-vuotiaden määristä ja prosentuaalisista osuuksista vuonna 2014 (vihreä = parempi kuin valtakunnallinen tavoitetaso 2017, vaaleanvihreä = valtakunnallisen tavoitetason 2017 puitteissa, punainen = heikompi kuin valtakunnallinen tavoitetaso 2017). Säännöllisen kotihoidon ja omaishoidon piirissä olevien lukuja ei ole esitetty, koska kaikista kunnista niitä ei saatu Tietopyynnön 1 yhteydessä. Taulukon 4 lukujen osalta voidaan sanoa, että Lappeenrannan toteumatilanne 2014 on valtakunnallisten tavoitetasojen 2017 puitteissa jo tällä hetkellä. Lisäksi voidaan todeta, että Turussa on suurin määrä pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia ikääntyneitä, joille todennäköisesti tarvitaan tulevina vuosina vaihtoehtoisia asumisratkaisuja pitkäaikaisten laitoshoitopaikkojen määrää vähennettäessä. Lappeenranta Rovaniemi Iisalmi Jyväskylä Turku Toteutunut 2014 Toteutunut 2014 Toteutunut 2014 Toteutunut 2014 Toteutunut 2014 henkilöä Ryhmä henkilöä % henkilöä % henkilöä % henkilöä % % Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet 6218 92,1 % 4361 90,6 % 2030 87,8 % 8505 89,9 % 14747 89,9 % Tehostetun palveluasumisen piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet 461 6,8 % 396 8,2 % 220 9,5 % 662 7,0 % 756 4,6 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet (tksairaala, vanhainkoti) 70 1,0 % 58 1,2 % 62 2,7 % 292 3,1 % 905 5,5 % Yhteensä 6749 100,0 % 4815 100,0 % 2312 100,0 % 9459 100,0 % 16408 100,0 % Taulukko 4 Pilottikuntien toteumatietoja vuodelta 2014 koskien kotona asumista, tehostettua palveluasumista ja pitkäaikaista laitoshoitoa (Lähde: pilottikuntien vastaukset Tietopyyntöön 1) Taulukossa 5 esitetään pilottikuntien tavoitetasot kotona asuvien, tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaden määristä ja prosentuaalisista osuuksista vuodelle 2017. Tietopyynnössä 1 kunnan tavoitetasoja ei pyydetty kertomaan pidemmälle aikavälille ja tämän kehityshankkeen puitteissa tavoitetasojen virallinen määrittäminen, esim. vuosille 2030 ja 2040, olisi aikataulun puitteissa ollut epärealistista. Toivottavasti pidemmän aikavälin tavoitetasot on mahdollista määrittää myöhemmin. Saaduista luvuista voidaan taulukon 5 perusteella havaita, että ikääntyneiden (yli 75-vuotiaat) osuudet ovat vain Lappeenrannassa ja Jyväskylässä valtakunnallisten tavoitetasojen puitteissa vuonna 2017, joten muiden pilottialueiden osalta tavoitetasot 2017 ovat ehkä saavutettavissa vasta 2020 tai myöhemmin. Lappeenranta Rovaniemi Iisalmi Jyväskylä Turku Kunnan tavoite 2017 Kunnan tavoite 2017 Kunnan tavoite 2017 Kunnan tavoite 2017 Kunnan tavoite 2017 Ryhmä henkilöä % henkilöä % henkilöä % henkilöä % henkilöä % Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet 6800 94,0 % 4688 91,5 % 2161 90,2 % 9429 91,7 % 15368 90,3 % Tehostetun palveluasumisen piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet 434 6,0 % 406 7,9% 164 6,8 % 720 7,0 % 936 5,5 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet (tksairaala, vanhainkoti) 0 0,0 % 30 0,6% 71 3,0 % 132 1,3 % 715 4,2 % Yhteensä 7234 100,0 % 5124 100,0 % 2396 100,0 % 10281 100,0 % 17019 100,0 % Taulukko 5 Pilottikuntien tavoitteet vuodelle 2017 koskien kotona asumista, tehostettua palveluasumista ja pitkäaikaista laitoshoitoa (Lähde: pilottikuntien vastaukset Tietopyyntöön 1)

Sivu 16/39 Luvun 4.2. tulokset ja havainnot suhteessa luvussa 5 esitettävään Arviointimalliin Arviointimallissa (luku 5) kunnan vanhuspalvelurakenteen muutos yli 75-vuotiaiden osalta on esitettävä sekä edellisen vuoden toteumatietona että tulevaisuuden tavoitetasoina (luku 5, kohta 2). Toisin sanoen pelkkä vuoden 2017 tavoitetason tieto ei riitä, jotta voidaan ottaa kantaa mm. tehostetun palveluasumisen määriin tulevaisuudessa. Tietopyynnössä 1 ei pyydetty esittämään tavoitetasoja vuotta 2017 pidemmälle, mutta luvussa 4.3. esitettävä ennustemalli asuntotarpeen arvioinnille olettaa, että tavoitetasot voidaan määrittää vuoteen 2040 asti. 4.3 Pilottikuntien alueella oleva asuntokanta ja hankkeiden priorisointi Tässä luvussa esitetään Tietopyyntöjen 2 ja 3 kautta saadun sekä puhelinkeskustelujen ja julkisista tietolähteistä kerätyn tiedon pohjalta analyysi pilottikuntien asuntokannasta ja hankkeiden priorisoinnista. Tietopyynnöt 2 ja 3 ovat olleet osa arviointimallin testaamista ja niistä saatuja tuloksia ja havaintoja on hyödynnetty arviointimallin (luku 5) viimeistelyssä. Lähtökohtaisesti jokaisen kunnan osalta tietoja on analysoitu yhdenvertaisesti. Kunnilta saatujen tietojen tarkkuudessa oli kuitenkin eroja annetuista ohjeista huolimatta, joten myös kuntakohtaisten analyysien tarkkuus vaihtelee. Tietojen tarkkuuteen on todennäköisesti vaikuttanut sekä kunnan olemassa olevan tiedon laatutaso/muoto että arviointimalli-hankkeen aikataulu. Analyysi esitetään pilottikuntakohtaisesti: Lappeenranta (EKSOTE), Rovaniemi, Iisalmi (Ylä-Savon SOTE), Jyväskylä ja Turku. Jokaisen pilottikunnan osalta analyysissä on sama sisältörunko: 1. Tehostettu ja tavallinen palveluasuminen 2. Laitoshoito 3. Senioritalot ja ikääntyneiden vuokratalot 4. Muu asuntokanta 5. Hankkeiden priorisointi ja aikataulu Ensimmäisessä osiossa, joka koskee tehostetun ja tavallisen palveluasumisen asuntojen lukumääriä ja ominaisuuksia, on saatujen tietojen pohjalta analysoitu: kuka kohteet omistaa, kuka tuottaa kohteisiin palvelut, paljonko kohteissa on tehostetun ja tavallisen palveluasumisen asuntoja, millainen on kohteiden käyttöaste ja mistä käyttöaste muodostuu, mitkä ovat kohteiden pinta-alat, milloin kohteet ovat valmistuneet, milloin niitä korjattu ja tarvitsevatko kohteet peruskorjauksen tai käyttötarkoituksenmuutoksen lähivuosina. Toisessa osiossa, joka koskee laitoshoitoa, on saatujen tietojen pohjalta analysoitu: terveyskeskusten/sairaaloiden pitkäaikaispaikkojen lukumäärä ikääntyneille sekä muiden laitoshoitopaikkojen lukumäärä (vanhainkotien paikat). Kolmannessa osiossa on puolestaan analysoitu senioritaloasuntojen ja ikääntyneiden vuokratalojen asuntolukumäärät. Neljännessä osiossa, joka koskee muuta asuntokantaa, on analysoitu pilottialueen asuntokanta suoraan Tilastokeskuksen tietojen perusteella koskien talotyyppejä, asuntokuntien kokoja ja asuntojen hallintamuotoja. Tällä on pyritty osoittamaan yleisellä tasolla, miten pilottikunnan asukkaat asuvat toisin sanoen myös, miten kotona asuvat ikääntyneet asuvat. Tietoa on hyödynnetty muodostettaessa arvio pilottikunnan asuntokannan omistussuhteista, joilla on vaikutusta siihen, kuka tai ketkä voivat pilottialueella edistää kotona asumista. Tätä tietoa voi hyödyntää, esim. kotona asumista edistävän viestinnän kohdentamisessa. Neljäs osio toteutettiin pääosin konsulttityönä, koska Tietopyyntöön 1 oli hankkeen alkuvaiheessa saatu tietoja suhteellisen epätarkasti. Neljännestä osiosta uskotaan kuitenkin olevan hyötyä ikääntyneiden asumista koskevan kokonaisuuden hahmottamisessa.

Sivu 17/39 Viidennessä osiossa, joka koskee hankkeiden priorisointia ja aikataulua, on ensimmäisenä esitetty pilottikunnan ja Tilastokeskuksen tietoihin pohjautuva ennustemalli tulevasta asuntotarpeesta, ja toisena analysoitu tällä hetkellä vireillä olevat tehostetun palveluasumisen hankkeet. Ennustemalli pohjautuu ajatukseen, että pilottikunnalla on tiedossa yli 75- vuotiaiden osalta kotona asuvien, tehostetun palveluasumisen piirissä olevien ja pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevien henkilöiden lukumäärät. Lisäksi tiedossa on oltava laitoshoitopaikkojen, tehostetun palveluasumisen asuntojen sekä muiden asuntojen lukumäärät, jotka muodostavat tiedon siitä, missä kaikki yli 75-vuotiaat pilottikunnan asukkaat asuvat. Ennustemallissa laskentakaavat vertaavat pilottikuntien toteumatietoa (ks. luku 4.2., taulukko 4) vuodelta 2014 tulevaisuuden tavoitetasoihin (huom! kuntien vuoden 2040 tavoitetasot eivät ole olleet tiedossa) sekä suhteuttavat ne pilottikunnan alueen nykyiseen asuntokantaan ja Tilastokeskuksen väestöennusteisiin. Tämän avulla on osoitettu, kuinka paljon esimerkiksi tehostettua palveluasumista pitäisi olla pilottikunnan alueella tulevaisuudessa. Tässä yhteydessä on huomioitu tehostetun palveluasumisen osalta käyttöastekorjaus, joka pienentää asuntotarvetta täyttämällä ensin tyhjänä olevat asunnot. Viidessä osiossa analysoidaan myös vireillä olevat tehostetun palveluasumisen hankkeet omistajan, asuntolukumäärän ja arvioidun valmistumisvuoden osalta, ja ennen kaikkea sen perusteella, ovatko kohteet ARA-kohteita vai eivät. Luvun 4.3. tulokset ja havainnot suhteessa luvussa 5 esitettävään Arviointimalliin Arviointimallissa (luku 5) olevat kohdat 4-9 käsittelevät kokonaisuutta, jota on testattu luvussa 4.3. Havaintona arviointimalli-hankkeen aikana kunnilta saaduista tiedoista voidaan sanoa, että kuntien tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota kohteiden käyttöasteiden selvittämiseen. Ohjeista huolimatta riittävän luotettavia käyttöastetietoja ei kokonaisuudessaan saatu kuin EKSOTE:lta.

Sivu 18/39 4.3.1 Asuntokanta ja hankkeiden priorisointi Lappeenrannassa / EKSOTE:n alueella 1. Tehostettu ja tavallinen palveluasuminen Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy omistaa kaikki Eksoten alueella ovat kuntien omat tehostetun ja tavallisen palveluasumisen kohteet. Eksote toimii palveluntuottajan kohteissa. Tehostettua palveluasumista on kuudessa kohteessa yhteensä 280 asunnon verran käyttöasteen ollessa 100 %. Tavallista palveluasumista on yhdessä kohteessa 12 asunnon verran käyttöasteen ollessa myös 100%. Kohteiden huoneisto pinta-alat (htm2) vaihtelevat n. 1.150-5.000 välillä. Vanhin kohteista on vuodelta 1973 ja uusin vuodelta 2012 keskimääräisen valmistumisvuoden ollessa 2004. Vanhin kohteista on peruskorjattu vuonna 2005. Omissa kohteissa ei ole peruskorjaustarvetta seuraavan 5 vuoden aikana. Muiden omistamista tehostetun ja tavallisen palveluasumisen kohteista eniten kohteita omistaa Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö. Kaiken kaikkiaan muiden omistuksessa olevien tehostetun palveluasumisen asuntojen määrä on 282, joista Eksote on ostopalveluna hankkinut n. 93 %, muilla on käytössä n. 5 % ja vajaakäyttöä 2 %. Tavallisen palveluasumisen asuntojen määrä on 137, joiden osalta Eksote on ostopalveluna hankkinut n. 22 %, muilla on käytössä 78 % ja vajaakäyttöä on 0 %. Vanhin tehostetun tai tavallisen palveluasumisen kohteista on vuodelta 1955 ja uusin vuodelta 2012 keskimääräisen valmistumisvuoden ollessa 1988. Kaiken kaikkiaan 16 tehostetun tai tavallisen palveluasumisen kohteesta yhdeksän on peruskorjattu vuosina 1998-2014. Kohteiden pinta-alat (htm2) vaihtelevat n. 250-4.400 välillä. Seuraavan viiden vuoden aikana neljässä kohteessa tullaan tekemään yksittäisiä korjaustoimenpiteitä, kuten julkisivuremontti, mutta ei täysimittaisia useamman rakennusosan peruskorjauksia. 2. Laitoshoito Eksoten alueella ei ole pitkäaikaisia terveyskeskus tai sairaalapaikkoja. Muita laitospaikkoja on yhdessä kohteessa yhteensä 60 asunnon verran käyttöasteen ollessa 100 %. Kohde on valmistunut vuonna 1993. 3. Senioritalot ja ikääntyneiden vuokratalot Senioritaloissa ja ikääntyneiden vuokrataloissa on yhteensä 685 asuntoa käyttöasteen ollessa n. 98 %. Kohteita on yhteensä 11, joista senioritaloja on 7 ja ikääntyneiden vuokrataloja 4. Kohteet ovat valmistuneet vuosina 1980-2015. 4. Muu asuntokanta Lappeenrannassa on 501 asuinkerrostaloa, joissa on hissi. Tilastokeskuksen mukaan Lappeenrannassa on 1026 asuinkerrostaloa eli n. 49 % asuinkerrostaloista on hissi. Jos määrän suhteuttaa taulukon 6 asuinkerrostaloasuntojen lukumäärään, niin Lappeenrannassa on tällä hetkellä n. 10.300 kerrostaloasuntoa, joihin pääsee hissillä. Kerrostaloasunnot, joihin pääsee hissillä soveltuvat esteettömyyden näkökulmasta paremmin ikääntyneiden asumiseen kotona. 2013 Lappeenranta Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Yhteensä 40786 15610 3509 21066 601-1920 749 626 16 84 23 1921-1939 1384 1183 20 148 33 1940-1959 5551 3604 74 1765 108 1960-1969 5452 2222 181 2947 102 1970-1979 8426 2179 590 5536 121 1980-1989 7257 2190 1295 3678 94 1990-1999 5934 1492 541 3871 30 2000-2009 4558 1525 626 2349 58 2010-1328 514 125 665 24 Taulukko 6 Asuntojen lukumäärä Lappeenrannassa valmistumisvuoden ja talotyypin mukaan. (Tilastokeskus, 2015: Suomen virallinen tilasto. Asunnot ja asuinolot)

Sivu 19/39 Taulukosta 6 voidaan myös nähdä, Lappeenrannassa on vuonna 2013 ollut yli 40.000 asuntoa. Lisäksi voidaan havaita, että asuntojen tuotantomäärät ovat laskeneet 1980-luvulta lähtien ja että Lappeenrannan alueella on 2000-luvulla tehty edellisiin vuosiin nähden asuinkerrostaloasuntoja suhteellisesti vähemmän kuin erillisiä pientaloja ja rivi- ja ketjutaloja. Taulukosta 7 voidaan havaita, että Lappeenrannassa on vuonna 2013 ollut 36.799 asuntokuntaa, joista esim. 1 henkilön asuntokuntia on ollut 16.562. Omistusasunnoissa asunut 23.083 asuntokuntaa, ARA-vuokra-asunnoissa 6.557 asuntokuntaa, muissa vuokra-asunnoissa 5.700 asuntokuntaa ja muissa asunnoissa (sis. asumisoikeus) 1.459 asuntokuntaa. Lappeenranta 2013 Arava- tai korkotukivuokraasuntasuntmisoik.) Muu vuokra- Muu (sis. asu- Yhteensä Omistusasunto Kaikki asuntokunnat 36799 23083 6557 5700 1459 1 henkilö 16562 7945 4043 3743 831 2 henkilöä 12212 8678 1687 1443 404 3 henkilöä 3779 2840 508 311 120 4+ henkilöä 4246 3620 319 203 104 Taulukko 7 Asuntokunnat Lappeenrannassa hallintamuodon mukaan (Tilastokeskus, 2015: Suomen virallinen tilasto. Asunnot ja asuinolot) Taulukossa 8 on hyödynnetty taulukon 7 tietoja olettamalla, että asuntokuntien määrä vastaa suoraan alueella olevien asuntojen määrää. Tämän oletuksen sekä hallintamuotovertailun ja alueellisten tietojen perusteella Lappeenrannassa on ARA-asuntoja on 18 % asuntokannasta (14 %-yksikköä on kunnan omistuksessa ja 4 %-yksikköä yleishyödyllisten yhteisöjen omistuksessa). Vapaarahoitteisista vuokra-asuntoja on 15 % asuntokannasta, joista 10%-yksikköä on yksityisten vuokranantajien omistuksessa ja 5 %-yksikköä muiden kuten institutionaalisten sijoittajien omistuksessa. Omistusasumiseen rinnastettavia asuntoja on 67 % asuntokannasta, joista 63 %-yksikköä on omistusasuntoja ja 4 %-yksikköä muita asuntoja (sis. asumisoikeus). Taulukon tietoja voi hyödyntää, esim. kotona asumista edistävän viestinnän kohdentamisessa. ARA vuokra Vap. rah. vuokra Omistus ja muut 2013 Kunnan kokonaan tai pääosin omistamat yhtiöt Lappeenranta Asunnot, Osuus ryhmässä, Osuus kai- Tarkenne lkm % kista, % 5000 76 % 14 % Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy, n. 5.000 Yleishyödylliset yhteisöt 1557 24 % 4 % Yhteensä 1.1-kunnan kokonaan tai pääosin omistama yhtiö Yhteensä 1.1 6557 100 % 18 % Yksityiset vuokranantajat 3800 67 % 10 % Karkea arvio 2/3 vap. rah. perustuen Suomen Vuokranantajat Ry:n koko Suomen markkinoita koskevaan näkemykseen Muut (institutionaaliset sijoittajat, jne.) 1900 33 % 5 % Karkea arvio 1/3 vap. rah. perustuen Suomen Vuokranantajat Ry:n koko Suomen markkinoita koskevaan näkemykseen Yhteensä 1.2 5700 100 % 15 % Omistusasunnot 23083 94 % 63 % Arvio perustuen Tilastokeskus (2015) asuntokunnan koko ja hallintamuoto tilastoon Muut (sis. asumisoikeus ja tuntematon) 1459 6 % 4 % Arvio perustuen Tilastokeskus (2015) asuntokunnan koko ja hallintamuoto tilastoon Yhteensä 2 24542 100 % 67 % Kaikki yhteensä 36799 100 % 100 % Taulukko 8 Arvio asuntokannan omistussuhteista Lappeenrannassa (Tilastokeskus 2015, Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy, Suomen Vuokranantajat Ry)