Päätös Etelä-Suomi Nro 225/2015/1 Dnro ESAVI/233/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 30.9.2015 ASIA Luvata Pori Oy:n hakemus valimoiden ja kuparin jatkojalostuksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi, Pori. HAKIJA Luvata Pori Oy PL 60 28101 PORI Y-tunnus: 0709554-0 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 (86) ASIA... 1 HAKIJA... 1 LAITOKSEN SIJAINTI... 6 HAKEMUKSEN VIREILLETULO... 6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET... 6 Ympäristöluvat ja päätökset... 6 Tarkkailu... 6 Käyttö, päästö- ja kuormitustarkkailu... 6 Orsivesitarkkailu... 7 Vesistötarkkailu... 7 Kalataloudellinen tarkkailu... 7 Muut asian käsittelyyn vaikuttavat päätökset ja viranomaismääräykset... 7 Vesilain mukaiset luvat... 7 Teollisuusalueen muiden yhtiöiden ympäristöluvat... 7 Vakuutukset... 8 Hallintajärjestelmät... 8 ALUEEN KAAVOITUS... 8 Maakuntakaava... 8 Yleiskaava... 8 Asemakaava... 8 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 9 Toiminnan sijaintipaikka... 9 Yleistä... 9 Yleiskuvaus jätevesien purkuvesistöstä... 9 Alueen hydrologia ja geologia... 10 Suojelualueet... 11 Vesistön kuormitus, tila ja käyttökelpoisuus... 11 Maaperän tila... 13 Pohja- ja orsiveden tila... 17 Orsivesi... 17 Pohjavesi... 19 Ilman laatu... 20 Porin kaupungin alueella tehty ilmanlaadun seuranta... 20 Bioindikaattoritutkimukset... 21 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA... 21 Taustaa... 21 Tuotanto ja prosessit... 22 Yleistä... 22
3 (86) Tuotantomäärät... 22 OF-valimo... 23 Seosvalimo... 24 Anodit... 25 Kuparitehdas... 25 Sunwire... 27 Engineering... 27 Suprajohteiden valmistus... 28 Raaka-aineet ja kemikaalit... 28 Veden hankinta ja viemäröinti... 30 Vedenhankinta... 30 Viemäröinti... 30 Liikenne- ja liikennejärjestelyt... 32 Polttoaineet ja niiden varastointi... 33 Energiankulutus... 33 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus... 33 TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN... 35 Päästöt vesiin ja viemäriin... 35 Kaupungin viemäriverkko... 35 Viemärit V1-V5... 36 Yhtiön toiminnoista muodostuvat viemäriin johdettavat jäte- ja jäähdytysvedet... 37 Päästöt ilmaan... 38 Melu ja tärinä... 39 Päästöt maaperään (estäminen)... 40 Toiminnassa syntyvät jätteet... 41 Jätteiden hyödyntäminen... 41 Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet... 41 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 41 YVA-lain mukaisesti arvioidut vaikutukset... 41 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 41 Vaikutus pintavesiin... 42 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 43 Vaikutus ilmaan... 44 Melun ja tärinän vaikutukset... 44 TARKKAILU... 44 Yleistä... 44 Käyttötarkkailu... 44 Alueen yhteinen vesijakeiden käyttötarkkailu... 44 Ilmaan johdettavien päästöjen käyttötarkkailu... 45 Päästötarkkailu... 45 Vesijakeiden tarkkailu... 45
4 (86) Ilmaan johdettavien päästöjen päästötarkkailu... 46 Melun tarkkailu... 46 Jätteiden käsittelyn seuranta ja tarkkailu... 46 Vaikutusten tarkkailu... 47 Ilmanlaadun yhteistarkkailu... 47 Vesistön yhteistarkkailu... 47 Orsi- ja pohjavesien tarkkailu... 47 Raportointi... 47 Laadunvarmistus... 47 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 48 Riskinarviointi... 48 Toimet onnettomuuksien estämiseksi ja toimet onnettomuustilanteiden aikana... 48 LUVANHALTIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI... 48 ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 49 Kalatalousvelvoitteet ja muut toimenpiteet... 49 Haittojen ja vahinkojen korvaaminen... 49 MERKINTÄ... 49 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 49 Hakemuksen täydentäminen... 49 Hakemuksesta tiedottaminen... 49 Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset... 49 Lausunnot... 50 Muistutukset ja mielipiteet... 58 Hakijan vastine... 58 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU... 61 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 61 Kuormitus vesiin ja viemäriin... 61 Päästöt ilmaan... 64 Melu ja tärinä... 65 Jätehuoltoa koskevat yleiset määräykset... 65 Jätejakeiden luokittelu... 65 Jätteeksi luokitellut raaka-aineet... 66 Varastointia koskevat määräykset... 66 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 67 Muut päästöjä ja riskejä vähentävät määräykset... 67 Käyttö-, kuormitus- ja päästötarkkailu... 67 Vaikutustarkkailu... 70 Kirjanpito ja raportointi... 71 Kalatalousmääräys... 72 Toiminnan lopettamista koskevat määräykset... 72 RATKAISUN PERUSTELUT... 73
5 (86) Lupamääräysten yleiset perustelut... 73 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut... 74 Kuormitusta vesiin ja viemäriin koskevien määräysten perustelut... 74 Päästöjä ilmaan koskevien määräysten perustelut... 76 Melua ja tärinää koskevien määräysten perustelut... 77 Jätehuoltoa koskevan yleisen määräyksen perustelu... 77 Jätteiden luokittelua koskevien määräysten perustelut... 78 Jätteeksi luokiteltuja raaka-aineita koskevien määräysten perustelut... 78 Varastointia koskevien määräysten perustelut... 78 Häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevien määräysten perustelut... 78 Muita päästöjä ja riskejä vähentäviä määräyksiä koskevat perustelut... 79 Käyttö-, kuormitus- ja päästötarkkailua koskevien määräysten perustelut... 79 Kirjanpitoa ja raportointia koskevien määräysten perustelut... 81 Kalatalousmääräystä koskeva perustelu... 81 Toiminnan lopettamista koskevan määräyksen perustelu... 81 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 82 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 82 Luvan voimassaolo... 82 Lupamääräysten tarkistaminen... 82 Korvattavat päätökset... 82 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 82 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 83 Päätöksen lainvoimaisuus... 83 Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta... 83 Päätös... 83 Perustelu... 83 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 83 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 84 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 84 Päätös... 84 Jäljennös päätöksestä... 84 Ilmoitus päätöksestä... 85 Ilmoittaminen kuntien ilmoitustaululla ja lehdissä... 85 MUUTOKSENHAKU... 86 LIITTEET... 86
6 (86) LAITOKSEN SIJAINTI Luvata Pori Oy:n tehdas sijaitsee Porin kaupungin Metallinkylän kaupunginosassa, Kokemäenjoen rannassa, Outokumpu Oyj:n omistamalla kiinteistöllä, jonka kiinteistörekisteritunnus on 609-45-14-4. Teollisuusalueen kokonaispinta-ala on 116 ha, josta rakennuspinta-alaa on noin 17 ha. Laitoksen käyntiosoite on Kuparitie 10, 28100 PORI. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 30.9.2013. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 1) sekä 55 Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 mom. kohdat 2 d), 2 f) ja 2 h). Luvan tarkistushakemuksen jättämisen ajankohdasta (30.9.2013) on määrätty Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 30.9.2005 antamassa lupapäätöksessä (dnro LSY-2002-Y-322, nro 36/2005/1). Toiminta on teollisuuspäästödirektiivin (IED, 2010/75/EU) tarkoittamaa direktiivin liitteen 1 kohtien 2.5.b) ja 2.6 perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 5 :n 1 momentin kohdat 2c), 2d), 2f) ja 2h). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Ympäristöluvat ja päätökset Tarkkailu Käyttö, päästö- ja kuormitustarkkailu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Outokumpu-konsernin Porin yhtiöille (Outokumpu Poricopper Oy, Outokumpu Pori Tube Oy, Outokumpu Research Oy) 30.9.2005 antama toiminnan jatkamista koskeva ympäristölupa (nro 36/2005/1, dnro LSY-2002-Y-322). Turun ja Porin lääninhallituksen 26.8.1993 antama päätös (nro 102 YSP) koskien ilmaan johdettavien päästöjen ja niiden vaikutuksia ilman laatuun tarkkailusta.
7 (86) Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 12.6.1995 esitetty jokeen johdettavan kuormituksen tarkkailusuunnitelma perustuen vesiylioikeuden 29.12.1994 antamaan päätökseen (nro 259/1994, dnro 1993/119). Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 20.9.2013 antama lausunto (dnro VARELY/1625/07.00/2010) Luvata Pori Oy:n ja kupariteollisuusalueen vesistökuormituksen tarkkailun muutoksesta. Hakemuksen täydennyksenä on toimitettu 31.3.2015 päivätty käyttö-, päästö- ja kuormitustarkkailusuunnitelma päätöksen yhteydessä hyväksyttäväksi. Orsivesitarkkailu Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 29.10.1998 esitetty suunnitelma orsivesien tarkkailusta. Suunnitelmaa on päivitetty 11.4.2002 ja 6.11.2002. Vesistötarkkailu Kalataloudellinen tarkkailu Varsinais-Suomi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 2.3.2010 antama päätös (dnro VARELY/28/07.00/2010) Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailusuunnitelman hyväksymisestä. Varsinais-Suomen ja Hämeen työ- ja elinkeinokeskusten elokuussa 2007 antamat päätökset (dnro 1274/5723/07 ja dnro 732/5723/07) Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman hyväksymiseksi. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat päätökset ja viranomaismääräykset Vesilain mukaiset luvat Teollisuusalueen muiden yhtiöiden ympäristöluvat Länsi-Suomen vesioikeuden 10.3.1977 antama vesilain mukainen päätös (nro 28/1977B) koskien veden johtamista Outokumpu Oy:n Porin tehtaille (vedenottolupa). Vedenottoluvassa otettavaksi vesimääräksi on todettu 4 000 m 3 /h. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Boliden Harjavalta Oy:lle 30.9.2005 antama Porin kuparielektrolyysin toiminnan jatkamista ja laajentamista koskien ympäristölupa (nro 37/2005/1, dnro LSY-2005-Y-268) Vaasan hallinto-oikeuden Boliden Harjavalta Oy:lle 10.10.2007 antama päätös (nro 07/0337/1, dnro 00178/06/5102) jossa hallinto-oikeus on muuttanut edellistä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Stratum Oy:lle (nyk. Turun Kovakromi Oy) 30.9.2005 antama pintakäsittelylaitoksen toiminnan jatkamista koskeva
8 (86) ympäristölupa (nro 38/2005/1, dnro LSY-2005-Y-269) koskien pintakäsittelylaitoksen toiminnan jatkamista. Porin kaupungin ympäristölautakunnan Fortum Energiatalo Oy:lle 21.11.2000 antaman ympäristölupa, joka koskee polttoaineen jakeluaseman sijoittamista tehdasalueelle. Vakuutukset Yhtiöllä on lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus If vahinkovakuutusyhtiössä (sopimusnumero 0296430000) Hallintajärjestelmät Yhtiöllä on voimassa oleva sertifikaatti ISO 14001 (ympäristöjohtamisjärjestelmä). ALUEEN KAAVOITUS Maakuntakaava Ympäristöministeriö on 30.11.2011 vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan, joka on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden 13.3.2013 antamalla päätöksellä (taltionumero 904). Tehdasalue on maakuntakaavassa merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (t1), jolle saa sijoittaa merkittäviä, vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia laitoksia. Lisäksi osa aluetta kuuluu maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön (kh, alue numero 609058, Outokumpu Oy:n tuotantolaitokset ja asuntoalue). Merkinnällä en-z osoitetaan vähintään 110 kv:n sähköverkkoon kuuluvat sähköasemat / uudet sähköasemat. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Yleiskaava Porin kaupunginvaltuusto on 10.12.2007 hyväksynyt kantakaupungin yleiskaavan 2025. Varsinainen tehdasalue on yleiskaavassa merkitty (T/kem) eli teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi (T), jolla on merkittävä, vaarallisia kemikaaleja valmistava tai varastoiva laitos (kem). Aluetta ympäröi Turvatekniikan keskuksen määrittämä konsultointivyöhyke. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista vyöhykkeelle tulee palo- ja pelastusviranomaiselle sekä Turvatekniikan keskukselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen (kem). Lisäksi osa aluetta on merkitty S-2:ksi (alue, jonka omaleimainen luonne tulee säilyttää). Asemakaava Kupariteollisuusalueella on voimassa asemakaava (609 1154, 45 Metallinkylän kaupunginosa kortteli 14), joka on tullut voimaan 3.6.1994. Asemakaavassa varsinainen tehdasalue on merkitty merkinnöillä T, t1 ja t2. Teollista toimintaa tukevia alueita on merkitty myös tunnuksella t3.
9 (86) TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan sijaintipaikka Yleistä Yleiskuvaus jätevesien purkuvesistöstä Tehdasalue sijaitsee Porissa Kokemäenjoen rannassa. Joen toinen puoli on Ulvilan kaupungin aluetta. Alueen kokonaispinta-ala on 116 ha, josta rakennuspinta-alaa on 17 ha. Tehdasaluetta ympäröi pientalovaltainen kaupunkiympäristö. Alue rajoittuu etelässä Tampereentiehen, jonka eteläpuolella meluvallin takana on Harmaalinnan pientaloalue. Tehdasalueen länsipää on viljelyksessä olevaa peltoa. Lännessä alue rajoittuu Ulvilantiehen, jonka takana on Mikkolan ostoskeskusalue (Itäkeskus) ja Mastojentiehen, jonka toisella puolella on Sampolan kerrostalolähiö. Pohjoisessa alue rajoittuu Koivistonluodon ja Metallinkylän pientaloalueisiin ja idässä Kokemäenjokeen. Lähin luonnontilaisen kaltainen metsäalue on Ulvilan puolella oleva Saarenluodon virkistysalue. Tehdasalueen läheisyydessä sijaitsevat Metallinkylän, Sampolan, Väinölän, Koivistonluodon ja Harmaalinnan-Kartanon asuinalueet. Metallinkylän asuinalue rajoittuu etelässä tehdasalueeseen. Sampola ja Väinölä ovat kerrostalovaltaisia asuinalueita. Koivistonluoto ja Harmaalinna-Kartano ovat pientalovaltaisia asuinalueita. Ulvilan kaupungin puolella tehtaiden lähiympäristö on haja-asutusaluetta. Ulvilan puolella lähin taajama, Mynsterin asuinalue, sijaitsee yli kilometrin päässä tehdasalueesta. Koko Metallinkylän korttelin ympäristö on erittäin rakennettu. Tehdasalueen ympäristössä asuu yhteensä noin 12 000 ihmistä. Tehdasalueen ulkopuolella sijaitsevat lähimmät asuinrakennukset ovat noin 200 metrin päässä tehdasrakennuksesta. Tehdasaluetta rajaavan Kokemäenjoen toisella puolella Ulvilan alueella on virkistysaluetta. Kokemäenjoen vesistöalueen pinta-ala on keskimäärin noin 27 000 km 2. Kokemäenjoen virtaamat Harjavallan voimalaitoksen kohdalla ovat vuosina 1961 1990, 1991 2000 ja 2001-2005 olleet seuraavat: Taulukko 1: Kokemäenjoen virtaamat vuosina 1961-2005. Virtaama (m 3 /s) vuosina 1961-1990 1991-2000 2001-2005 Ylin virtaama (HQ) 918 724 Keskiylivirtaama (MHQ) 641 552 546 Keskivirtaama (MQ) 231 235 224 Keskialivirtaama (MNQ 39,7 46,7 45 Alin virtaama (NQ) 2,0 32 Kokemäenjoen veden laatua kuvaavat parametrit olivat kesäkaudella vuonna 2009 keskimäärin seuraavat: hapen kyllästysaste >80 %, ph 6,9 7,4, kokonaisfosfori 0,02 0,05 mg/l, kokonaistyppi 0,6 1,0 mg/l,
Alueen hydrologia ja geologia 10 (86) klorofyllipitoisuus 6 19 µg/l ja kemiallinen hapenkulutus (CODMn) 9 10 mg/l. Jokiveden nikkelipitoisuus vaihteli välillä 2,6 9,1 µg/l, kromipitoisuus 0,4 2,1 μg/l, kuparipitoisuus 1,9-6,7 μg/l, ja alumiinipitoisuus 200 1400 μg/l. Kokemäenjoen veden yleislaatu on viime vuosina ollut keskimäärin tyydyttävä, mutta huonompiakin tilanteita esiintyy joen keski- ja alaosalla. Veden laatu heikkenee ajoittain selvästikin hajakuormituksen takia laatuluokan laskiessa tällöin välttäväksi. Happitilanne pysyy hyvänä. Kokemäenjoen suistoalue on mataloitunut ja rehevöitynyt maan kohoamisen ja joen kuljettaman kiintoaineksen vaikutuksesta. Pihlavanlahden pohjukan vesi on lähes kokonaan peräisin Kokemäenjoesta, minkä seurauksena se on sameaa ja runsasravinteista. Lisäksi sähkönjohtavuus on alhaisempi kuin merialueella, joten jokiveden leima alueella on vahva. Jokisuulla fosforipitoisuudet ovat noin kolminkertaisia puhtaaseen murtoveteen verrattuna, typen osalta ero on jopa viisinkertainen. Kohde rajautuu idässä Kokemäenjokeen. Tehdasalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin tärkeä pohjavesi-alue on usean kilometrin etäisyydellä tehdasalueelta länteen sijaitseva laaja Karjarannan pohjavesialue. I-luokan pohjavesialue Haistila-Ravani sijaitsee noin 4 km päässä tehdasalueelta kaakkoon. Kokemäenjoen vettä ei käytetä talousvetenä, vaan Porin juomavesi tulee Harjakankaan tekopohjavesilaitokselta sekä vähäisemmässä määrin kahdesta pohjavedenottamosta. Lukkarinsannassa noin 5 km:n päässä alajuoksuun sijaitsee kuitenkin Porin Veden varavedenottamo. Orsivettä alueella purkautuu suoraan Kokemäenjokeen rannan ns. tihkuvyöhykkeen ja avo-ojien kautta. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan alueen orsivedestä poistuu kuitenkin yli 90 % Kokemäenjokeen viemäreiden kautta. Kokemäenjoki laskee mereen noin 17 km:n etäisyydellä tehtaasta. Alueella ei sijaitse muita pintavesistöjä. Alueen maasto on tasaista ja viettää loivasti Kokemäenjoen suuntaan. Maanpinnan korkeus on tasolla noin +4,70 +5,80. Varsinaisella tehdasalueella maapohja on nostettu rakennusmaalla tasolle noin +5,5 +6,0. Maaperässä on luonnontilaisilla alueilla pintahumuksen alla noin 1 metrin paksuinen silttikerros ja sen alla 4 25 metrin paksuinen pehmeä koheesiomaakerros. Tiiviin ja kantavan pohjamoreenin pinnan syvyys maanpinnasta vaihtelee 5 25 metriin. Koheesiomaan ja moreenin välissä on hiekkakerros, ja moreenin alla hiekkakiven pinta.
11 (86) Kuva 1: Teollisuusalueen maaperän kerrosjärjestys vuonna 2001 tehdyn selvityksen perusteella. Tehdasalueella savi- ja silttikerroksen päällä on orsivesikerros, jonka pinta on noin 0,5 0,8 m syvyydessä luonnon maanpinnasta, Kokemäenjoen tasoa korkeammalla. Saven alapuolinen, varsinaisen pohjavesivyöhykkeen muodostava hiekkakerros ja osin savikerros ovat pohjaveden kyllästämiä. Pohjaveden pinta on 3 5 m syvyydessä maanpinnasta tasolla noin +1 +2 m. Pohjavesi on paineellista ja se liikkuu lähinnä koheesiomaan alla olevissa paremmin vettä johtavissa kerroksissa. Pohjavedellä ei oleteta olevan hydraulista yhteyttä tehdasalueen pintatäyttömaahan eikä orsiveteen. Orsiveden alueellinen virtaus on kohti Kokemäenjokea. Se poistuu alueelta valtaosin poisjohdettavien jäte- ja kuivatusvesien mukana viemäreitä pitkin Kokemäenjokeen, eli samaan paikkaan mihin loppuosakin orsivedestä suotautuu. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan alueella muodostuu orsivettä 22 500 m 3 /a, josta yli 90 % poistuu viemäreiden kautta. Teollisuusalueen vuonna 2004 raportoidulla vedenkulutuksella 8 800 000 m 3 /a laskien orsivettä oli jätevesilinjojen vedestä vain noin 0,3 %. Suojelualueet Vesistön kuormitus, tila ja käyttökelpoisuus Laitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Kokemäenjoen suistossa laitosalueen vesien purkupaikan alapuolella sijaitsee Natura-alue (FI0200079), joka sisältyy Natura 2000 -verkostoon luontodirektiiviin perustuvana SCI-alueena ja lintudirektiiviin perustuvana SPA-alueena. Kokemäenjoen suistossa sijaitsee edellisen kanssa pääosin päällekkäin lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva alue (LVO020072). Kupariteollisuusalueen itäpuolella joen toisella puolella noin 0,5 km päässä sijaitsee rakennetun kulttuuriympäristön kohde: Harjunpäänjoen kulttuurimaisema. Veden yleislaatu jokialueella on nykyisin tyydyttävä. Heikoimmillaan veden laatu on ollut 1970-luvun alkuvuosina, jolloin se oli ajoittain jopa huono. Veden laadun parantumista tapahtui 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa, mutta yleistila pysyi edelleen välttävänä. Ratkaiseva muutos ajoittui
12 (86) vuoteen 1985, jolloin yläpuolisella reitillä loppui kahden selluloosatehtaan toiminta. Kuormituksen väheneminen näkyi välittömästi happitilanteen parantumisena ja metsäteollisuuden jätevesien leiman vähentymisenä. Myös ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet merkittävästi 1970-luvun alkuun verrattuna. Kokemäenjokeen kohdistuva metallikuormitus on 1970-luvun puolivälin jälkeen pienentynyt merkittävästi. Esimerkiksi nikkelikuormitus oli vuonna 1977 keskimäärin noin 75 kg/d ja 2000-luvulla noin 5 kg/d. Joen metallikuormitus keskittyy nykyään Harjavallan ja Porin seuduille. Määrällisesti eniten Kokemäenjokeen johdetaan kuparia ja nikkeliä, mutta vähäisempiä määriä vesistöön joutuu myös lyijyä, kromia, kadmiumia, elohopeaa ja uraania. Suurimmat kuormittajat ovat Harjavallan suurteollisuusalue ja Porin kupariteollisuusalue. Kupari- ja nikkelikuormitus ovat jääneet viime vuosina vuosituhannen vaihdetta pienemmiksi. Kadmiumia, lyijyä, arseenia ja elohopeaa jätevesissä on erittäin vähän. Raskasmetallit eivät aiheuta veden laadun kannalta ongelmia, koska pitoisuusnousut ovat vesistössä vähäisiä. Esimerkiksi kuparipitoisuus (tilastoitu pistekuormitus 10,5 kg/d) nousi joessa laskennallisesti vuoden 2008 keskivirtaaman (343 m 3 /s) aikana vain 0,4 μg/l. Kiintoaineeseen sitoutuneet metallit sedimentoituvat herkästi ja voivat aiheuttaa sitä kautta suurempaa haittaa vesistössä kerääntymällä pohjalietteeseen, jonka laatua seurataan erikseen. Alumiinin, natriumin ja sulfaatin kuormitus on raskasmetallikuormitusta runsaampaa. Alumiinia on jokivedessä savisameuden takia ajoin hyvin runsaasti. Natriumin ja sulfaatin kuormitukset ovat lisääntyneet Harjavallan nikkelikemikaalitehtaan käynnistyttyä vuonna 2002. Sulfaattikuormitus kohottaa jokiveden sulfaattipitoisuutta keskivirtaamalla noin 2 mg/l, kun aseman 35 keskipitoisuus oli vuonna 2008 noin 18 mg/l. Kokemäenjokeen kohdistuva pistemäinen ravinne- ja happea kuluttava kuormitus on viime vuosikymmeninä vähentynyt merkittävästi. Fosforikuormitus ja biologisesti happea kuluttava kuormitus olivat 2000-luvulla keskimäärin vain kymmenesosa 1970-luvun alun tilanteeseen verrattuna. Typpikuormituksen taso oli pudonnut vastaavana aikana noin 40 %. Pistekuormitus on edelleen laskenut 2000-luvulla erityisesti jokivarren pienten yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lakkauttamisen ja jätevesien Porin Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolle johtamisen seurauksena. Hajakuormituksen aiheuttama typpikuormituksen Kokemäenjoen valuma-alueella on arvioitu olevan keskimäärin noin 21 000 kg/d ja fosforikuormituksen noin 1 000 kg/d. Kokemäenjoen fosforipitoisuudet ovat pienentyneet pitkällä aikavälillä selvästi, kun tarkastellaan maaliskuun ja elokuun vuosien 1965 2009 pitoisuuksia. 1990-luvun alussa pitoisuutta on saatu vielä hieman alenemaan ja talvella on yläjuoksulla alitettu jo 20 µg/l raja. Fosforipitoisuuden aleneminen tasolta 60 µg/l tasolle 20 µg/l on vaatinut noin 800 kg/d vähenemän fosforikuormituksessa. Vuonna 2009 fosforin pistekuormitus oli koko Kokemäenjoen vesistöalueella yhteensä vain noin 107 kg/d.
13 (86) Kokemäenjoen veden yleislaatu oli vuonna 2012 keskimäärin tyydyttävä. Happitilanne pysyy nykyisin hyvänä. Lähinnä hajakuormituksesta johtuen veden laatu heikkenee ajoittain ja laatuluokka laskee välttäväksi. Voimakkaiden ylivalumien aikana vesi on sameaa, runsasravinteista ja hygieenisesti likaantunutta. Oleellinen parannus virkistyskäytön kannalta on ollut myös se, että metsäteollisuuden jätevesien aiheuttamat maku- ja hajuongelmat ovat lähes hävinneet varsinaiselta jokialueelta. Pääsääntöisesti Kokemäenjoen pintasedimentin metallipitoisuudet ovat laskeneet tarkkailuvuosien (1980 2005) aikana, mutta Äetsän ja Harjavallan alapuolella kehitys on ollut toisenlainen. Äetsän alapuolella elohopeapitoisuus on kohonnut voimakkaasti vuoden 1995 jälkeen. Harjavallan patoaltaassa kupari-, nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet ovat kohonneet voimakkaasti vuoden 1995 jälkeen ja lyijypitoisuus lievemmin. Lammaistenlahdella ovat nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet kohonneet voimakkaasti vuoden 1991 jälkeen. Pintasedimentin metallipitoisuuksien voimakas kasvu kuormituksen pienentymisestä huolimatta johtunee sedimenttien liikkeistä. Vanhat sedimentit ovat syystä tai toisesta liikkuneet pintaan. Pintasedimentin metallipitoisuus ylitti vesistöalueen yläjuoksulla sijaitsevan Liekoveden tason ja ns. luonnontason vuonna 2005 voimakkaimmin teollisuusalueen alapuolella Harjavallan patoaltaassa ja Lammaistenlahdella, missä kupari-, nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet olivat kymmenkertaisia sekä Äetsän alapuolella, missä elohopeapitoisuus oli satakertainen nykyiseen verrattuna. Porin kupariteollisuusalueen aiheuttama metallipitoisuuksien nousu on hakemuksessa esitetyn arvion mukaan vuosina 1991 2010 kuparin osalta Kokemäenjoen keskivirtaamatilanteessa merkityksetön ja keskialivirtaamatilanteessa pieni kohtalainen. Nikkelipitoisuuden laskennallinen nousu on merkityksetön sekä keskivirtaama- että keskialivirtaamatilanteessa. Myös kromi- ja sinkkipitoisuuksien laskennalliset nousut ovat merkityksettömiä keskivirtaamatilanteessa (MQ 0,004 µgcr/l, 0,04 µgzn/l) ja keskialivirtaamatilanteessa (MNQ 0,02 µgcr/l, 0,2 µgzn/l). Kupariteollisuusalueen alapuolella sedimentin kuparipitoisuus on ollut tarkkailuvuosina 2010 (25 mg/kg) ja 2005 (noin 40 mg/kg) selvästi eliöille haitatonta pitoisuutta kuvaavan PNEC-tason alapuolella (makean veden sedimentissä 87 mg/kg ka). Merialueen sedimenteistä määritetyt kuparipitoisuudet alittivat selvästi PNEC-tason (676 mg/kgka). Kokemäenjoen suistossa korkein mitattu kuparipitoisuus vuonna 2010 oli 150 mg/kg. Voimakkaasti säännöstellyssä Kokemäenjoessa virtaukset ja sedimentaatioolot muuttuvat ja vanhat sedimentit saattavat lähteä liikkeelle, jolloin sedimentin metallipitoisuudet vaihtelevat suuresti. Maaperän tila Tehdyissä maaperäselvityksissä tehdasalueella on todettu olevan vanhan toiminnan pilaamaa maata (18 maanläjitysaluetta). Normaalitilanteessa kyseisen pilaantuneen maan ei hakemuksessa arvioida aiheuttavan riskiä. Maansiirtotöiden yhteydessä muodostuvat maamassat tutkitaan ja ohjataan asianmukaiseen käsittelyyn. Kupariteollisuusalueella on aiemmin sijainnut
14 (86) mm. nikkelielektrolyysi. Tehdasalueella on laajemmin seurattu erityisesti orsivesien pitoisuuksia, mitkä heijastavat maaperän pilaantuneisuutta. Päästöistä maaperään ja pohjaveteen on saatu uutta tietoa alueelta tehdyn orsiveden haitta-aineiden sekä raaka-, orsi- ja jäteveden haitallisten ja vaarallisten aineiden selvityksen yhteydessä touko-elokuussa 2013. Yhdeksästä orsivesiputkesta (OV1, OV5, OV8-13 ja OV15) otetuista vesinäytteistä analysoitiin metallit ja yli 200 orgaanista yhdistettä. Metallien pitoisuudet olivat tässäkin selvityksessä käytetyillä menetelmillä samalla tasolla kuin aiemmassa tarkkailussa. Selvityksessä käytetyt vedenlaatukriteerit ylittyivät kadmiumilla, koboltilla, kuparilla, nikkelillä ja sinkillä. Orgaanisia haitta-aineita todettiin vain vähän. Vedenlaatukriteerit ylittäviä orgaanisten aineiden pitoisuuksia esiintyi vain orsivesinäytteessä OV12 vinyylikloridilla (140 µg/l) ja dikloorieteeneillä (95,1 µg/l). Taulukko 2: Orsivesiputkissa havaitut olennaisimmat epäpuhtaudet tehdasalueella. OV12 Vna STM Vna 1022/2006 (3 461/2000 (1 1040/2006 (2 Dikloorieteenit 95,1 µg/l - 25 (4 Vinyylikloridi (kloorieteeni) 140 µg/l) 0,50 0,15 1) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (STM 461/2000) 2) Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006); muutettu: Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta (Vna 341/2009); Pohjaveden ympäristönlaatunormi. 3) Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006); muutettu Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (868/2010) 4) 1,2-dikloorieteeni
15 (86) Kuva 2: Kromin, kadmiumin ja arseenin pitoisuudet tehdasalueen maaperässä vuonna 2001 tehdyn selvityksen perusteella.
16 (86) Kuva 3: Kuparin, lyijyn ja nikkelin pitoisuudet tehdasalueen maaperässä v 2001.
17 (86) Pohja- ja orsiveden tila Orsivesi Kupariteollisuusalueelle on asennettu 15 orsivesiputkea ja 4 pohjavesiputkea, joista on otettu vesinäytteitä ja analyysituloksia on 1990-luvulta alkaen. Tarkkailu aloitettiin vuonna 1999 ensin yhdeksästä, ja sitten lyhyenä jaksona vuoden 2001 lopulta alkaen 15:sta orsivesiputkesta kerran kuukaudessa tehdyin mittauksin. Vuoden 2002 puolivälistä lähtien alueen orsivettä on tarkkailtu viidestä edustavasta orsivesiputkesta (orsivesiputket OV1, OV5, OV8, OV9 ja OV15). Samalla on varmistettu putkien toimivuus. Putket on tyhjennetty seisoneesta vedestä ennakkoon. Näytteitä on otettu kaksi kertaa vuodessa ja analysoitavat komponentit ovat olleet Cu, Zn, Ni, Cr, Co, Pb, As, Se, Cd sekä ph ja sähkönjohtavuus. Pohjavesiputket eivät kuulu säännöllisen tarkkailun piiriin. Niissä ei aiemmin tehdyissä tutkimuksissa ole havaittu kohonneita metallipitoisuuksia. Vuosina 2003 2012 suoritetusta tarkkailuista orsivesiputkista (OV1, OV5, OV8, OV9 ja OV15) saatuja tuloksia on verrattu pohjaveden ympäristölaatunormeihin (Vna 341/2009), talousveden laatuvaatimuksiin ja suosituksiin (STM 461/2009) sekä vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden ympäristölaatunormeihin (pintavedet, Vna 868/2012). Tarkkailutulosten mukaan orsiveden pitoisuudet ovat tiettyjen metallien (Co, Cu, Ni ja Zn) osalta joissakin putkissa 1 2 kertaluokkaa suurempia kuin jäteveden, joten orsiveden osuus näiden metallien kokonaisvesistökuormituksesta saattaa ajoittain olla jollakin jätevesilinjalla jopa 10 30 %. Metallien tarkkailutuloksien trenditarkastelun perusteella metallipitoisuudet orsivedessä ovat enimmäkseen laskussa. Haitallisten aineiden tutkimuksessa yhdessä orsivesipisteessä havaittu vinyylikloridipitoisuus (140 µg/l) laimenee Luvata Pori Oy:n hakemuksessa esitetyn perusteella huomattavasti viemäreissä tehdasvedellä, jolloin vinyylikloridin pitoisuus Kokemäenjokeen johdettaessa 0.42 µg/l alittaa selvästi haitattoman pitoisuustason (PNEC) makealle vedelle 77 µg/l ja merivedelle 7,7 µg/l. Dikloorieteenin pitoisuus (95 µg/l) laimenee viemärissä tehdasvedellä pitoisuuteen noin 0,3 µg/l, jolloin jokeen menevä pitoisuus alittaa haitattoman pitoisuustason (PNEC) 9,12 µg/l makealle vedelle ja merivedelle 0,91 µg/l. Viemäreistä mitatut pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Yhdessä jätevesinäytteessä (JV3) havaittu öljyhiilivetyjen (C10 C40) pitoisuus 1,6 mg/l on haitatonta vesistölle, sillä mineraaliöljyn (C15 C50) pitoisuustaso, jolla ei ole havaittu vaikutuksia (NOEL) on 100 mg/l vesikirpuille ja kaloille. Orsiveden laatua on selvitetty laajasti vuonna 2013. Metalleista erityisesti kadmiumin, koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet ylittivät yhdessä tai useammassa orsivesiputkessa pohjaveden ympäristölaatunormin (Vna 341/2009). Nikkelin pitoisuudet ylittivät myös pintaveden ympäristölaatunormin (Vna 868/2010) ja talousveden laatuvaatimuksen (STM 461/2000) orsivesiputkissa OV5, OV8, OV9 ja OV15. Orsivesiputkissa OV10, OV11 ja OV13 pohjaveden ympäristölaatunormi ylittyi vain sinkin osalta. Orsivesiputkessa OV1 ei todettu edes PNEC aqua -arvojen ylityksiä.
18 (86) Orsivesiputkessa OV12 on myös selvästi pohjaveden ympäristölaatunormin ylittäviä pitoisuuksia vinyylikloridia ja dikloorieteeniä. Selvityksessä on arvioitu, ettei orsiveden orgaanisten haitta-aineiden merkittävää kulkeutumisriskiä tutkimusalueen ulkopuolelle tällä hetkellä ole. Kuva 4: Tehdasalueen orsi- ja pohjavesikaivojen sijainti. Orsiveden virtaussuunta Geologian tutkimuskeskus on vuonna 2002 tehnyt alueelle orsiveden virtausmallin. Mallin vesitaseen perusteella voidaan arvioida toisaalta kuivatusrakenteisiin ja toisaalta alueelta Kokemäenjokeen tihkuvan orsiveden määrä. Alueella muodostuu orsivettä 22 500 m 3 /a. Optimoiduin muuttuja-arvoin toteutetun mallin perusteella alueella muodostuvasta orsivedestä purkautuu ojiin ja muihin orsivesivyöhykkeeseen ulottuviin kuivatusrakenteisiin yhteensä noin 99 % alueella muodostuvasta orsivedestä (22 290 m 3 /a). Vain noin 6 % sadannasta imeytyy orsivesivyöhykkeeseen. Myös muodostuva orsivesi kerääntyy kuivatusrakenteisiin tehokkaasti. Orsiveden virtausnopeus on kuitenkin yleisesti ottaen alhainen. Orsiveden keskimääräisellä virtausnopeudella etenevät haitta-aineet kulkeutuvat kymmenessä vuodessa korkeintaan parikymmentä metriä Teollisuusalueen salaojat, kanaalit ja sadevesiviemärit keräävät valtaosan teollisuustontilla muodostuvasta orsivedestä teollisuusviemärijärjestelmään ja vaikuttavat orsiveden virtaussuuntaan ja haitta-aineiden kulkeutumiseen. Alueella muodostuvasta orsivedestä vain jotakin prosentteja tihkuu suoraan Kokemäenjokeen. Kuivatusrakenteet vaikuttavat myös orsiveden virtausnopeuteen. Orsiveden virtaus suuntautuu kuivatusrakenteiden johdosta pilaantuneimpien maa-alueiden läpi. Näin kuivatusrakenteiden kautta tehdasviemäriin päätyy orsiveteen liuenneita metalleja. joiden päästöjä ei teollisuusprosesseissa nykyisin synny. Kuivatusjärjestelmin ja pumppauksin
19 (86) voidaan tehokkaasti koota pilaantunutta orsivettä ja siten vähentää päästöjä Kokemäenjokeen. Orsiveden suojapumppaus Boliden Harjavalta Oy:n hallinnoiman entisen nikkelisuolatehtaan kuivatuspumppauksen vaikutusta on vuonna 2002 valmistuneessa selvityksessä arvioitu mm. seuraavasti: Kuivatuspumppauksia käytetään myös keräämään saastunutta orsivettä. Suolatehtaan orsivesikaivoista on vuoden 1999 alusta lähtien pumpattu suoraan elektrolyysiin metallipitoista orsivettä vuodessa noin 700 m 3. Alkuaikoina näin saatiin talteen nikkeliä jopa 0,75 kg/vrk. Vuoden 2000 aikana kerätyn seuranta-aineiston perusteella elektrolyysiin kierrätetyn nikkelin määrä on ollut 0,04 0,07 kg/vrk. Kuva 5: Boliden Harjavalta Oy:n hallinnassa olevan vanhan nikkelisuolatehtaan kuivatuspumppauksen sieppausalue GTK:n vuonna 2002 tekemän mallin mukaan. Sieppausvaikutus ulottuu olemassa olevien tietojen mukaan tehdasalueen pahiten pilaantuneille maa-alueille. Pohjavesi Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin tärkeä pohjavesi-alue on usean kilometrin etäisyydellä tehdasalueelta länteen sijaitseva laaja Karjarannan pohjavesialue. Tehdasalueella savi- ja silttikerroksen päällä on orsivesikerros. Saven alapuolinen, varsinaisen pohjavesivyöhykkeen muodostava hiekkakerros ja osin savikerros ovat pohjaveden kyllästämiä. Pohjaveden pinta on 3 5 m syvyydessä maanpinnasta tasolla noin +1 +2 m. Pohjavesi on paineellista ja se liikkuu lähinnä koheesiomaan alla olevissa paremmin vettä johtavissa kerroksissa. Pohjavedellä ei oleteta olevan hydraulista yhteyttä tehdasalueen pintatäyttömaahan eikä orsiveteen.
20 (86) Ilman laatu Porin kaupungin alueella tehty ilmanlaadun seuranta Energiantuotanto ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Porissa. Teollisuuden päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotannon määriin. Suurteollisuuden sekä energiantuotannon päästöt vuonna 2013 olivat SO2: 2 700 t, NOx: 2 100 t, hiukkaset: 80 t sekä CO2: 2 600 000 t. Kupariteollisuusalue ei lukeudu merkittävimpiin päästölähteisiin. Porin kaupungin ja teollisuuden yhteinen ilmanlaadun mittausjärjestelmä käsittää yhteensä neljä mittausasemaa. Kaksi niistä on sääasemia yksi keskusta-asema ja yksi tausta-asema. Mitattavat kaasumaiset tai kiinteät epäpuhtaudet ovat hiilimonoksidi, pienhiukkaset, hengitettävät hiukkaset, otsoni, rikkidioksidi sekä typenoksidit. Sääasemilta saadaan informaatiota tuulen suunnasta, ja nopeudesta sekä ilman lämpötilasta, ilmanpaineesta ja kosteudesta. Valtioneuvoston antaman ilmasuojeluasetuksen (38/2011) raja- tai kynnysarvot eivät ole ylittyneet millään Porissa mitattavalla parametrilla viime vuosina, eivätkä myöskään valtioneuvoston päätöksen (480/96) mukaiset ilmanlaadun ohjearvot. Ilman rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet pitkään alhaiset. Vuoden 2013 suurin 99 %:n tuntiarvo 20 µg/m 3 mitattiin Itätullissa maaliskuussa. Pitoisuus oli 8 % tuntiohjearvosta 250 µg/m 3. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei ole esiintynyt. Typpidioksidipitoisuuksien suurin 99 %-tuntipitoisuus esiintyi vuonna 2013 tammikuussa, jolloin tuntiarvo 102 µg/m 3 oli 68 % ohjearvoista. Suurin vrk-pitoisuus esiintyi maaliskuussa ollen 54 µg/m 3. Tämä vrk-arvo oli 77 % ohjearvosta. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei esiintynyt mittausjakson aikana. Valtioneuvoston päätösten (480/96 ja 38/2011) ilmanlaatuohjearvo sekä rajaarvo eivät ole ylittyneet Porissa hengitettävien hiukkasten osalta. Keväthiukkaspitoisuudet ovat suoraan verrannollisia kaukokulkeutumiseen, katupuhtaanapidon onnistumiseen keväällä sekä säätilaan, lähinnä sadantaan. Hengitettäviä hiukkasia mitattiin Itätullissa. Pienhiukkasia (PM2,5) mitataan Itätullissa. Pienhiukkasten vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 µg/m 3, joka ei ole ylittynyt. Vuosikeskiarvo oli 5 µg/m 3 vuonna 2013. Ilmatieteenlaitoksen ilmanlaatuportaalin julkaisemana ilmanlaatuindeksinä ilmaistu ilmanlaatu on ollut vuonna 2013 seuraava: Taulukko 3: Ilmanlaatuindeksin mukainen ilmanlaatu Porissa vuonna 2013. Ilmanlaatuindeksin jakauma (%) Hyvä 16 Tyydyttävä 39 Välttävä 32 Huono 10 Erittäin huono 3
21 (86) Bioindikaattoritutkimukset Porin Harjavallan alueen ilman laadun vaikutuksia metsäympäristössä on seurattu bioindikaattorimenetelmillä vuonna 1990 perustetuilla pysyvillä havaintoalueilla 2 740 km 2 laajuisella alueella. Metsäsammalien metallipitoisuuksissa on sekä nousevia että laskevia suuntauksia. Seuraavien metallien pitoisuudet ovat nousseet vuosien 2001 ja 2007 välillä: kupari, rauta, vanadiini, kadmium, arseeni ja elohopea. Sen sijaan nikkeli- ja kromipitoisuudet ovat laskeneet. Sinkin, lyijyn ja titaanin pitoisuuksien muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Yleisesti ottaen metsäsammalissa etenkin kuparin, nikkelin, kadmiumin ja arseenin pitoisuudet olivat korkeita voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla. Raskasmetallien korkeat pitoisuudet mm. häiritsevät maaperäeliöiden toimintaa ja ovat haitallisia mykoritsasienille. Porissa ja Ulvilassa on mitattu korkeahkoja kuparipitoisuuksia (30 100 mg/kg), korkeahkoja nikkelin pitoisuuksia (11 50 mg/kg, Meri-Pori) ja korkeahkoja sinkin pitoisuuksia (51 200 mg/kg). Myös lyijyn, elohopean ja seleenin pitoisuudet Porissa ovat korkeahkot. Kuparin ja muiden kuparin kanssa samaan faktoriin sijoittuneiden metallien (rauta, nikkeli, kromi ja kadmium) pitoisuudet neulasissa olivat korkeita Porin-Harjavallan tutkimusalueella. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Taustaa Porin kupariteollisuusalue on kokonaisuudessaan aiemmin kuulunut Outokumpu-konserniin. Toiminta on pilkkoutunut vuosien varrella siten, että alueella toimivat seuraavat ympäristöluvanvaraiset yritykset: Boliden Harjavalta Oy, Luvata Pori Oy, Aurubis Finland Oy, Cupori Oy, Outotec (Finland) Oy ja Turun Kovakromi Oy. Aiemman ympäristöluvan käsittämä Outokumpukonsernin Porin-yhtiöiden toiminta on pilkottu pienempiin osiin seuraavasti: - kuparivalimo ja siihen liittyvä kuparivalimon savukaasulaitos kuuluvat nykyisin Aurubis Finland Oy:lle - valssaamo kuuluu nykyisin Aurubis Finland Oy:lle - Outokumpu Pori Tube on nykyisin Cupori Oy - Outokumpu Research Oy on nykyisin Outotec (Finland) Oy. Lisäksi ympäristöluvan antamisen jälkeen nykyisen Luvata Pori Oy:n toiminnoissa on tapahtunut seuraavat muutokset: - meistaamon toiminta on loppunut vuonna 2004 - seoslankaliiketoiminta on lopetettu vuonna 2008 - Sunwire-osasto aloitti toimintansa vuonna 2007 - Target-linja otettu käyttöön 2011. Myös oheispalveluissa on tapahtunut muutoksia. Analyyttisen laboratorion toiminta on loppunut. Tuotantopalveluista vain konepaja kuuluu nykyisin
22 (86) Luvata Pori Oy:lle. Jätelaitos kuuluu Luvata Pori Oy:lle. Pesuhalli kuuluu Luvata Pori Oy:lle, mutta se on vuokrattu alihankkijalle. Ranta-altaat (joihin kuuluu osana sakka-allas) kuluu Outotec (Finland) Oy:lle, mutta Luvata Pori Oy vuokraa sitä. Kupariteollisuusalueen kiinteistön omistaa Outokumpu Oyj, mutta alueella toimivat yritykset omistavat osaltaan rakennukset ja toimivat vuokraamillaan määräaloilla. Tuotanto ja prosessit Yleistä Yhtiö valmistaa Porin tehtaallaan pääosin seuraavia tuotteita: - valamalla OF-valimolla hapettomasta kuparista (OF) tuotteita, kuten pötkyjä, laattoja ja lankoja, - valamalla seosvalimolla kupariseoksista tai erikoispuhtaasta kuparista mm. laattatankoja, pyörötankoja, profiileja ja virtakiskoja. - vetämällä ja pursottamalla latta-, profiili- ja pyörötankoja sekä erilaisia putkia - tinapinnoittamalla valssattua kuparinauhaa aurinkopaneelikäyttöön - hitsattuja ja koneistettuja kuparituotteita metallurgiseen teollisuuteen - pursottamalla ja vetämällä suprajohtavia tuotteita, kuten lankoja Tuotantomäärät Yhtiön tuotantokapasiteetti ja tuotantomäärät tuotteittain 2012-2014 ovat olleet seuraavat: Taulukko 4: Yhtiön tuotantokapasiteetti ja tuotantomäärät 2012-2014. Tuotantoyksikkö Kapasiteetti Tuotanto t/a (t/a) 2012 2013 2014 Valimot ja anodit OF-valimo Puolijatkuva linja 70 500 24 400 26 400 24 700 UP-lankavalulinja 21 800 13 300 11 600 12 800 L-linja 9 800 2 200 2 200 1 600 F-linja 9 200 2 300 2 100 1 900 Seosvalimo Kupariseoslinja (5-uuni) 5 600 480 470 800 Target-linja 40 40 15 Anodit 4 200 4 100 4 100 Kuparitehdas ja Sunwire Kuparitehdas Vetämö 25 000 10 000 10 000 10 000 Profiilitehdas 2 200 1 700 1 300 Sunwire 200 200 300 Engineering Tuotanto 4 300 2 700 2 900 Konepaja Suprajohtimet Tuotanto 150 100 60
23 (86) OF-valimo Puolijatkuva OF-linja Puolijatkuvalla OF-linjalla (oxygen free) valetaan hapettomasta kuparista pötkyjä ja laattoja. Raaka-aineena käytetään kuparikatodia. Linjan käyntiaika on 24 h/d ja 5 424 h/a. Maksimivalukapasiteetti on 13 t/h eli noin 70 500 t/a. Vuonna 2012 tuotantomäärä oli 24 017 t. Puolijatkuvan OF-linjan prosessissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Katodit esikuumennetaan nestekaasulla 650 C:ssa. Savukaasut johdetaan puhaltimella ulkoilmaan. Esikuumennusuunista katodit panostetaan sulatusuuniin, joka on sähköllä toimiva induktiokouru-uuni. Sulatusuunista kuparisula kaadetaan valu-uuniin, joka on myös sähköllä toimiva induktiokouruuuni. Molemmat uunit sekä niihin liittyvät rännit ylipaineistetaan typpikaasulla. Näissä vaiheissa ei synny savukaasuja. Uunien induktorien jäähdytys tapahtuu toisiokiertona (sisäinen vesikierto, kaupunkivesi). Kokillien jäähdytykseen käytetään sisäistä tehdasvesikiertoa. UP-lankavalulinja UP-lankavalulinjalla valetaan katodista pystyvaluna hapettomia kuparilankoja (pystyvalu). Linjan käyntiaika on 24 h/d ja 6 600 h/a. valukapasiteetti on 3,3 t/h eli noin 21 800 t/a. Vuonna 2012 tuotantomäärä oli 13 280 t. UPlankavalulinjan prosessissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Katodien sulatus tapahtuu sähköinduktion avulla. Uuneissa on grafiittipeitoste. Kuparikatodit panostetaan normaalisti suoraan väliuuniin, mutta panostus voidaan tehdä vaihtoehtoisesti myös puolijatkuvan valulinjan esikuumennus- ja sulatusuunin kautta, jolloin valmis sula kaadetaan langan pystyvalulinjan väliuuniin. Väliuunista sula valetaan jompaankumpaan kahdesta valu-uunista, jotka ovat sähköllä toimivia induktiokouru-uuneja. Lankavarsien sekä uunien induktorien jäähdytys tapahtuu toisiokiertona (sisäinen kierto, kaupunkivesi). UP-lankavalulinjan savukaasut johdetaan seosvalimon savukaasulaitokseen. L-linja L-linjalla valetaan kuparilankoja ja -putkia. Linjan käyntiaika on 24 h/d ja 5 424 h/a. Maksimivalukapasiteetti on 1,8 t/h eli noin 9 800 t/a. Vuonna 2012 tuotanto oli 2 175 t. Prosessissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Katodien sulatus tapahtuu sähköinduktion avulla. Uuneissa on grafiittipeitoste. Raaka-aineena käytettävät kuparikatodit ja kiertometalli panostetaan sulatusuuniin, joka on sähköllä toimiva induktiokouru-uuni. Sulatusuunista sula kaadetaan rännin kautta valu-uuniin. Valu-uuni myös on sähköllä toimiva induktiokouru-uuni. Sulatusuuni ja ränni ovat typpikaasulla ylipaineistettuja. Lankavarsien sekä uunien induktorien jäähdytys tapahtuu toisiokiertona (sisäinen kierto, kaupunkivesi). Savukaasut johdetaan seosvalimon savukaasulaitokseen.
F-linja 24 (86) F-linjalla valetaan lattatankoja, pyörötankoja, profiileja, putkia ja virtakiskoja. Linjan käyntiaika on 24 h/d ja 5 424 h/a. Maksimivalukapasiteetti on 1,7 t/h eli noin 9 200 t/a. Vuonna 2012 toteutunut tuotantomäärä oli 2 328 t. Menetelmänä on vaakavalu. F-linjalta voidaan ottaa sulaa myös hiekkavaluun. Prosessissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. F-linja koostuu sulatusuunista, valu-uunista, jäähdyttimestä, vetokoneesta, sahasta ja rullaradasta. Raaka-aineena käytettävät katodit ja kiertometalli panostetaan sulatusuuniin, joka on sähköllä toimiva induktiokouru-uuni. Induktorien jäähdytys tapahtuu toisiokiertona (sisäinen kierto, kaupunkivesi). Sulatusuunista raaka-aine kaadetaan rännin kautta valu-uuniin, joka myös on sähköllä toimiva induktiokouru-uuni. Kuparisulan päällä on hiilipeitoste. Valu tapahtuu valu-uunin seinämään asennetun kokillin kautta vaakasuoraan. Kokillien jäähdytykseen käytetään sisäistä vesikiertoa (kaupunkivesi). Tuotteen jäähdytykseen käytetään sekundäärijäähdytystä (tehdasvesi). F-linjan savukaasut johdetaan seosvalimon erotinlaitteeseen. Seosvalimo Kupariseoslinja (5-uuni) Kupariseoslinjalla (5-uuni) valetaan pääosin kromi-zirkoni-kupari -pötkyjä. Linjan käyntiaika on 16 h/d ja 2 416 h/a. Maksimivalukapasiteetti on 2,3 t/h eli noin 5 600 t/a. Vuonna 2012 toteutunut tuotantomäärä oli 483 t. Ympäristöluvan myöntämisen jälkeen prosessista on poistettu induktiokouruuuni (nk. 4-uuni). Kupariseoslinjalla on induktioupokasuuni. Kupariseoslinjan valu on panosvalua, joka suoritetaan suoraan kokilliin, eikä pitouunia ole lainkaan. Kupariseoslinjan avonaisissa uuneissa muodostuvat poistokaasut johdetaan seosvalimon savukaasujen puhdistuslaitokseen. Kupariseoslinjan suodatinletkuilta poistetut pölyt toimitetaan seosvalimon poistokaasujen erotinlaitteelle. Upokasuunin jäähdytykseen käytetään sisäistä vesikiertoa (kaupunkivesi). Kokillien jäähdytykseen käytetään sisäistä tehdasvesikiertoa. Target-linja Target-linja on korvannut seoslankalinja 2:n. Target-linjalla valmistetaan pötkyjä erikoispuhtaasta kuparista. Linja on otettu käyttöön vuonna 2011. Valukapasiteetti on 0,8 t/h. Vuonna 2012 toteutunut tuotanto oli 40 t. Targetlinjalla kaksi sulatusuunia: induktiokouru-uuni ja induktioupokasuuni. Raakaaineena käytettävät kuparikatodit panostetaan sulatusuuniin. Uunista sula kaadetaan ränniä pitkin pystykokilliin. Kokillissa sula jähmettyy kiinteäksi valanteeksi. Target- linjan valu on panosvalua. Uuneja ei käytetä yhtä aikaa. Prosessissa muodostuvat savukaasut johdetaan seosvalimon poistokaasujen erotinlaitteeseen. Uuni jäähdytetään sisäisellä kierrolla (kaupunkivesi). Kokilli jäähdytetään sisäisellä kierrolla (kaupunkivesi).
Seoslankalinja 1 25 (86) Seoslankaliiketoiminta on lopetettu. Seoslankalinja 1 on edelleen olemassa, mutta se ei enää käytössä, eikä sen käyttöönottoa suunnitella tällä hetkellä. Linja sisältyy kuitenkin ympäristölupahakemukseen. Seoslankalinja 1:llä käytetään raaka-aineena kuparikatodeja ja kiertometallia. Lisäksi seostukseen voidaan käyttää esim. sinkkiä tai nikkeliä. Prosessissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Lanka-varsien sekä uunien induktorien jäähdytys tapahtuu toisiokiertona. Anodit Anodipallojen ja -palojen raaka-aineena käytetään valimossa pystyvaluna tai vaakavaluna valettua valannetta. Linjan käyntiaika on 16 h/d ja 2 416 h/a. Vuonna 2012 tuotanto oli 4 209 t. Anodituotannossa valanteista muokataan asiakastilauksen mukaisesti erilaisia palloja ja paloja. Muokkauksessa käytetään jäähdytysvetenä tehdasvettä. Kuparitehdas Vetämö Vetämö toimii yhdessä Cupori Oy:n kanssa samassa rakennuksessa 10. Vetämössä valmistetaan tuotteita hapettomasta kuparista ja seostetuista kupareista. Tuotteet ovat tyypillisesti erilaisia latta-, profiili- ja pyörötankoja sekä erilaisia putkia. Vuonna 2012 vetämön tuotanto oli 10 000 t. Vetämön käyntiaika on pääsääntöisesti 8 h/d ja 1 840 h/a. Vetämön jäähdytysvesikierto on suljettu. Rodex-pursotus. Tankojen, nauhojen ja profiilien valmistusprosessi alkaa pystyvaletun langan Rodex-pursotuksella. Lanka ohjataan pyörivään pursotuspyörään, joka kuljettaa sen paisutuskammioon, jossa syntyvä paine ja lämpötila mahdollistavat materiaalin plastisen muokkautumisen. Matriisi antaa pursotteelle halutun muodon ja mitan. Rodex, jonka toiminta perustuu kitkavoimiin, voidaan luokitella tuotteen liikkeen suhteen jatkuvatoimiseksi muokkausmenetelmäksi, sillä uutta materiaalia syötetään yhtäjaksoisesti. Puristin. Isojen tankojen, putkien ja profiiliputkien valmistus alkaa valupötkyistä joko suoraksi tai kiepille kuumapuristettuna. Myös osa leveistä laatoista tulee puristeena puristimen kautta. Keloilla, kiepeillä tai suoraksi puristettu tuote siirtyy päänteon kautta jatkomuokattavaksi. Jatkomuokkauksessa materiaalia vedetään ja hehkutetaan tietyn valmistusohjelman mukaisesti haluttuun loppumittaan, -pituuteen ja tilaan. Peittaus. Vetämössä tehdään kieppi- ja tankopeittausta. Kumpikin peittausyksikkö koostuu yhdestä happoaltaasta ja kolmesta huuhtelualtaasta. Peittaukseen käytetään rikkihappoa. Peittausaltaat ovat kaksinkertaisia haponkestäviä altaita ja niiden alla on haponkestävästä teräksestä valmistetut suoja-altaat. Happojen laadun seuranta on säännöllistä, ja happoliuosten väkevöinnit ja vaihdot tehdään tarvittaessa. Hapot poistetaan hallitusti imuautolla ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta. Huoltotoimenpiteet merkataan kunnossapito- ja käyttöpäiväkirjaan.
26 (86) Vetämön sahalla on pesu- ja huuhteluallas. Sahan pesualtaan tyhjennys suoritetaan hallitusti imuautolla ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta. Huuhteluallas tyhjennetään tarvittaessa. Huuhtelualtaan tyhjennys tehdään viemäriin (V3), mikäli kuparipitoisuus on riittävän pieni. Muussa tapauksessa tyhjennys tehdään hallitusti imuautolla ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta. Huuhtelualtaassa oleva tyhjennysputki on asemoitu niin, että altaassa mahdollisesti oleva sakka jää tyhjennettäessä altaan pohjalle. Altaiden puhdistukset tehdään aina liuosten vaihdon yhteydessä. Altaan pohjalle jäävä sakka poistetaan harjaamalla ja laitetaan sahalla olevaan sekakupariastiaan. Altaat täytetään kaupunkivedellä. Pesualtaaseen lisätään pesunestettä noin 0,2 m 3 pesuveden vaihdon yhteydessä. Profiilitehdas Profiilitehtaan tuotteita ovat pursotetut Rodex-tuotteet, kuten kuparinauhat, -profiilit ja -langat. Profiilitehtaan käyntiaika oli vuonna 2012 8 h/d eli 1 840 h/a. Vuonna 2012 tuotanto oli noin 2 200 t. Voimassa olevaan ympäristölupaan erona on, että seoslankaliiketoiminta on lopetettu. Profiilitehtaan prosessi voidaan jakaa kahteen valmistusmenetelmään: Valmistusmenetelmä 1 perustuu Rodex -kuumapursotusprosessiin. Tätä menetelmää käyttämällä aloitetaan erilaisten profiilien ja kuparinauhojen valmistus. Myös osa kuparilangoista valmistetaan Rodex-pursotuksen kautta. Pystyvalettu kupari- tai hopeakuparilanka pursotetaan matriisin läpi haluttuun muotoon nauhaksi, profiiliksi tai langaksi. Muokkaus tapahtuu ilman voiteluainetta, mutta tuotteen ollessa kuuma, se on suojattu hapettumista vastaan suojakaasulla. Suojakaasuna on alkoholin ja typen sekoitus. Tuotteen jäähdytys tehdään suljetulla kierrolla (kaupunkivesi). Kiertoon lisätään tarvittaessa vettä. Vesi vaihdetaan 1 2 kertaa vuodessa. Käytetty vesi johdetaan kaupunkivesiviemäriin. Lauhdutus tehdään tehdasvedellä. Vesi ei ole kosketuksissa tuotteeseen. Lauhdutusvedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta kupariteollisuusalueen jokivesiviemäriin. Profiilien valmistus jatkuu tarvittaessa joko vetämällä tai valssaamalla. Vedettäville profiileille on kaksi vetolinjaa. Vetolinjalla tuote vedetään vetorenkaan läpi käyttäen voiteluaineena vetoöljyä. Valssaamalla tehtäville profiileille on myös kaksi valmistuslinjaa, joissa voitelu- ja jäähdytysaineena käytetään emulsiota. Kuparinauhat ja -langat voidaan toimittaa pursotuksen jälkeen joko suoraan asiakkaalle tai edelleen jatkomuokattavaksi. Nauhavalssauksessa käytetään voitelu- ja jäähdytysaineena emulsioita. Kuparilangat voidaan jatkomuokata vetämällä haluttuun mittaan. Voiteluaineena käytetään vetoemulsioita. Valmistusmenetelmä 2: Raaka-aineena käytettävät pystyvaletut kuparilangat valssataan kylmävalssaimessa pääsääntöisesti 8,0 mm mittaan. Voitelu- ja jäähdytysaineena käytetään 1 2 % emulsiota. Emulsiosäiliö on noin 8 m 3 ja sijaitsee betonivaletussa montussa. Mahdolliset kiertovoiteluöljyvuodot menevät emulsion joukkoon ja sieltä edelleen emulsiosäiliöön. Kiertovoiteluöljyvuoto ei siten päädy viemäriin.