Monet Kuntakokeilu Arviointi- ja ohjauspalvelut Case -tapaus keskustelun pohjaksi Kuntoutussosiaalityöntekijä Maarit Kestilä
Työkyvyttömät työelämäkuntoutuksessa Kuntakokeilun työkyvyn arviointipalveluihin ohjautuneista henkilöistä osa on työkyvyttömiä henkilöitä. Karkean arvion mukaan nyt näyttää siltä, että työkyvyttömiä henkilöitä on ainakin noin 1/3 asiakkaista, perustuen siihen paljonko lääkärit ovat kirjoittaneet asiakkaita pitkälle sairauslomalle ja/tai eläkkeelle. Asiakkaiden arviointien prosessit ovat kuitenkin pitkiä, ja lopullista arviota tästä voidaan esittää vasta myöhemmin. Usein nämä työkyvyttömät henkilöt ovat olleet työkyvyttömiä jo vuosikausia. Samalla he ovat pyörineet lukuisissa kuntouttavissa tai työkykyä arvioivissa toimenpiteissä Monet ihmiset ovat olleet tilanteissa, joissa heidät on lääketieteellisesti todettukin jo työkyvyttömiksi, mutta vakuutuslääketieteen mukaan he puolestaan ovat työkykyisiä. He ovat tilanteissaan väsyneitä ja turhautuneita palvelujärjestelmäämme. Mirja on yksi heistä
Mirja 58v. Olen väsynyt tähän pyöritykseen ; Käyttäisivät nämä minun kuntoutukseen poltetut rahat vaikkapa nuorten työllistämiseen Mirja on toiminut kansakoulupohjalta pakkaamon työntekijänä 26 vuotta (1972 2001). Samalla hän on uhrannut lähes kaiken muun elämänsä omista läheisistään huolehtimiseen, joka on ollut psyykkisesti raskasta. 1990-luvun lopussa (n.43-vuotiaana) hän alkoi kärsiä töissä kovista fyysistä kivuista. Työterveyslääkärin ohjaamana hän kävi fysikaalisissa hoidoissa (1997-1998). Hän kävi myös sekä Kelan kustantamassa avoselkäryhmäkuntoutuksessa (1999) sekä työntekijöille tarkoitetussa kuntoremontissa (1999-2000). Vuonna 2000 Mirja oli sitten Kelan kuntoutustutkimuksessa, jolloin hänen todettiin kärsivän kroonisesta kipuoireyhtymästä. Lisäksi hän oli alkanut kärsiä mielialavaihteluista ja masentuneisuudesta. Hänelle todettiin kehittyneen myös persoonallisuuden häiriö. Psykiatrian erikoislääkäri totesi Mirjan pysyvästi Tuolloin Mirja haki eläkettä ensimmäisen kerran, mutta hän ei sitä saanut. Samana vuonna (2000) Mirja jäi myös työttömäksi, saneerausten yhteydessä. Työnantajalla ei ollut tarjota hänelle hänen vajaakuntoisuuttaan vastaavaa työtä. Mirja ei saanut istua eikä seisoa pitkään. Uuden ammatin opiskeluun ei puolestaan ollut psyykkisiä voimavaroja. Lisähuomiona: psyykkisten ja fyysisten ongelmien yhteen kietoutuminen korostuu asiakkuuksissa. Siitä lähtien (yli 12 vuoteen) Mirja ei ole kokenut olevansa työkykyinen. Hänen työkykyään on tutkittu paljon ja hän on ollut erilaisissa kuntouttavissa ja työllistymistä tukevissa toimenpiteissä, joissa hän on toistuvasti alkanut voimaan aina huonommin sekä fyysisesti että psyykkisesti. Hänet on todettu vuosien 2000-2013 aikana toistuvasti työkyvyttömäksi ja hän oli hakenut eläkettä yhteensä seitsemän (7) kertaa, ennen kuntakokeilu/sitä edeltäneen pilotti hankkeen asiakuutta.
Mirjan eteneminen palvelu järjestelmässä v. 1997-2013 1997 2000 Fysikaalisia hoitoja Työntekijöiden kuntoremontti Ammatinvalinnan psykologi, saneerausten yhteydessä (pohdittu, että istumatyö ei ainakaan jatkossa vaikuttaisi sopivan) Avoselkäryhmä kuntoutus (ODL, Kela) Kuntoutustutkimukset (Odl, Kela): Psykologiset testit viittasivat psyykkiseen pahoinvointiin. Fyysisten kipujen ohella. Aloitettu lääkitys ja ohjattu mielenterveystoimistoon. Todettu työhön palaaminen vielä mahdolliseksi. Psykiatrin arvio myöhemmin samana vuonna: Mirja on pysyvästi työkyvytön psyykkisen ja fyysisen pahoinvoinnin vuoksi. Eläkehaku ja hylky (1) Työsuhde päättyi saneerauksiin 2001-2002 Elma selvittelyt (tehallinto): Mirja on todettu Samalla kipujen vuoksi sairaalahoidossa ollessaan. Hakenut eläkettä uudelleen (2) ja saanut hylkäävän päätöksen. Sairaalan kipuryhmä. (kunnan lähettämänä erikoissairaanhoitoon) Kivun lievitykseen ja työkyvyn kohentamiseen kokeiltiin erilaisia lääkityksiä. Niistä Mirja meni entistä huonompaan kuntoon sekä fyysisesti, että psyykkisesti. Sairaalan lääkäri kirjoitti Mirjalle eläkepaperit kolmannen (3) kerran. Jälleen eläkkeestä tuli kuitenkin hylky. 2003-2005 Työkokeilu (tehalllinto), televisio ja atknäyttöjen purkutyöt: Mirja on ollut ahkera tunnollinen, mutta hänen fysiikkansa ei ole kestänyt (vaikeuksia istumisessa, seisomisessa, kantamisessa, vetämisessä käsillä puristamisessa) Neljäs (4) eläkehaku ja hylky Työkokeilu (tehallinto), järjestelytyöt kirjastossa. Jälleen Mirja teki tunnollisesti töitä, mutta sai voimakkaita kipukohtauksia ja meni huonompaan kuntoon. Kuntoutustutkimukset ja työkokeilu Tutkimukset jäivät kesken, koska Mirja laitettiin työkokeiluun kuljetustehtäviin, joissa hän ei voinut olla lopulta asiakastyössä psyykkisten ongelmien noustessa pintaan. 2006-2009 Työkyvyn arviointi ja työkokeilu (te-hallinto): Jälleen tullut todetuksi, että kivut ja psyykkiset vaikeudet tekevät työnteon lähes mahdottomaksi. Arviointiin liittyvässä työkokeilussa kirjastossa järjestelytyössä, jossa kivut voimistuivat. Voimakkaan lääkityksen turvin hän kykeni olemaan työssä 4h/pvä. Viides (5)eläkehaku ja hylky Fysiatri (kunnan terveyskeskuslähetteellä työkykyarvio) totesi seuraavana vuonna Mirjan fyysisesti osatyökyvyttömäksi pohjautuen edelliseen työkyvyn arviointiin sekä uusiin tutkimuksiin. Osatyökyvyttömyyseläkkeen haku ja hylky (6) Psykiatriset tutkimukset (Kelan lähettämänä): Tutkimuksissa on todettu Mirja psykiatrisesti työkyvyttömäksi ja lisäksi, ettei hänen terveytensä kestä enää hyvin kipulääkkeitä. Mielenterveystoimiston psykiatri (kunta) on todennut myös samana vuonna Mirjan Mirja on hakenut eläkettä seitsemännen (7) kerran ja jälleen siitä on tullut hylkäävä päätös. 2010-2013 Tietotekniikkaa ja sähköistä asiointia kurssi (te-hallinto), työllistymisen tueksi. Mirja kärsi kurssilla kivuista, koska ei voinut istua pitkään. Fysiatri (kunta) Suositellut jättämään työstä pois kaikki fyysisesti raskaat työt, joissa kumartelua ja nostelua. Tule-ryhmä (kunnan terveydenhuolto) TYP:n asiakkuus Kuntouttava työtoiminta. TYP:n lähettämänä, tarkoitus seurata Mirjan työkykyä pitkäkestoisessa toiminnassa; verhoomossa, atk-pajalla ja siivouksessa. Mirja alkoi kipuilla työtoiminnassa voimakkaasti ja oli sen aikana myös sairauslomalla. Työkyvyn arviointi (kunnan hanke): Lääketieteellisten tutkimusten tuloksena Mirja todettiin osatyökykyiseksi tuki- ja liikuntaelin sairauksien vuoksi. Osatyökyvyttömyyseläkettä haettiin ja siitä tuli hylky, Jatkona tutkimukselliseen arviointiin: Toiminnallinen työkyvyn arviointi, kuntakokeilu hankkeessa: Yksilövalmentajana sai jatkaa sama henkilö, joka tunsi asiakkaan tilanteen hyvin, hänen tutkimuksiaan koordinoituaan. Työtehtävät rakennettiin vastaamaan Mirjan aikaisempia töitä, ja arvioinnin yhteyteen järjestettiin kuntoutuslääkärin vastaanotto.
Ihmisen hyvinvointi 1997 2000 Fysikaalisia hoitoja Työntekijöiden kuntoremontti Ammatinvalinnan psykologi, saneerausten yhteydessä (pohdittu, että istumatyö ei ainakaan jatkossa vaikuttaisi sopivan) Avoselkäryhmä kuntoutus (ODL, Kela) Kuntoutustutkimukset (Odl, Kela): Psykologiset testit viittasivat psyykkiseen pahoinvointiin. Fyysisten kipujen ohella. Aloitettu lääkitys ja ohjattu mielenterveystoimistoon. Todettu työhön palaaminen vielä mahdolliseksi. Psykiatrin arvio myöhemmin samana vuonna: Mirja on pysyvästi työkyvytön psyykkisen ja fyysisen pahoinvoinnin vuoksi. Eläkehaku (1) ja hylky Työsuhde päättyi saneerauksiin 2001-2002 Elma selvittelyt (tehallinto): Mirja on todettu Samalla kipujen vuoksi sairaalahoidossa ollessaan. Hakenut eläkettä uudelleen (2) ja saanut hylkäävän päätöksen. Sairaalan kipuryhmä. (kunnan lähettämänä erikoissairaanhoitoon) Kivun lievitykseen kokeiltiin erilaisia lääkityksiä, Niistä Mirja meni entistä huonompaan kuntoon. Sekä fyysisesti että psyykkisesti. Sairaalan lääkäri kirjoitti Mirjalle eläkepaperit kolmannen (3) kerran. Jälleen eläkkeestä tuli kuitenkin hylky. 2003-2005 Työkokeilu (tehalllinto), televisio ja atknäyttöjen purkutyöt: Mirja on ollut ahkera tunnollinen, mutta hänen fysiikkansa ei ole kestänyt (vaikeuksia istumisessa, seisomisessa, kantamisessa, vetämisessä käsillä puristamisessa) Neljäs (4) eläkehaku ja hylky Työkokeilu (te-hallinto), järjestelytyöt kirjastossa. Jälleen Mirja teki tunnollisesti töitä, mutta sai voimakkaita kipukohtauksia ja meni huonompaan kuntoon. Kuntoutustutkimukset ja työkokeilu Tutkimukset jäivät kesken, koska Mirja laitettiin työkokeiluun kuljetustehtäviin, joissa hän ei voinut olla lopulta asiakastyössä psyykkisten ongelmien noustessa pintaan. 2006-2009 Työkyvyn arviointi ja työkokeilu (te-hallinto): Jälleen tullut todetuksi, että kivut ja psyykkiset vaikeudet tekevät työnteon lähes mahdottomaksi. Arviointiin liittyvässä työkokeilussa kirjastossa järjestelytyössä, jossa kivut voimistuivat.. Voimakkaan lääkityksen turvin hän kykeni olemaan työssä 4h/pvä. Viides (5) eläkehaku ja hylky Fysiatri (kunnan terveyskeskuslähetteellä työkykyarvio) totesi seuraavana vuonna Mirjan fyysisesti osatyökyvyttömäksi pohjautuen edelliseen työkyvyn arviointiin sekä uusiin tutkimuksiin. Osatyökyvyttömyyseläkkeenh aku ja hylky (6) Psykiatriset tutkimukset (tutkimuksiin Kelan lähettämänä): Tutkimuksissa on todettu Mirja psykiatrisesti työkyvyttömäksi ja lisäksi, ettei hänen terveytensä kestä enää hyvin kipulääkkeitä. Mielenterveystoimiston psykiatri on todennut myös samana vuonna Mirjan Mirja on hakenut eläkettä, seitsemännen (7) kerran ja jälleen siitä on tullut hylkäävä päätös. 2010-2013 Tietotekniikkaa ja sähköistä asiointia kurssi (te-hallinto), työllistymisen tueksimirja kärsi kurssilla kivuista, koska ei voinut istua pitkään. Fysiatri (kunta): Suositellut jättämään työstä pois kaikki fyysisesti raskaat työt, joissa kumartelua ja nostelua. Tule-ryhmä (kunnan terveydenhuolto) TYP:n asiakkuus Kuntouttava työtoiminta. TYP:n lähettämänä, tarkoitus seurata Mirjan työkykyä pitkäkestoisessa toiminnassa; verhoomossa, atk-pajalla ja siivouksessa. Mirja alkoi kipuilla työtoiminnassa voimakkaasti ja oli sen aikana myös sairauslomalla. Työkyvyn arviointi (kunnan hanke): Lääketieteellisten tutkimusten tuloksena Mirja todettiin osatyökykyiseksi tuki- ja liikuntaelin sairauksien vuoksi. Osatyökyvyttömyyseläkettä haettiin ja siitä tuli hylky, Jatkona tutkimukselliseen arviointiin: Toiminnallinen työkyvyn arviointi, kuntakokeilu hankkeessa: Yksilövalmentajana sai jatkaa sama henkilö, joka tunsi asiakkaan tilanteen hyvin, hänen tutkimuksiaan koordinoituaan. Työtehtävät rakennettiin vastaamaan Mirjan aikaisempia töitä, ja arvioinnin yhteyteen järjestettiin kuntoutuslääkärin vastaanotto.
kansan ja kunnan taloudellisia kustannuksia 2001-2002 Elma selvittelyt (tehallinto): HINTA? 1997 2000 Fysikaalisia hoitoja Mirja on todettu Työntekijöiden kuntoremontti Samalla kipujen vuoksi Ammatinvalinnan psykologi, (te-hallinto) sairaalahoidossa HINTA? saneerausten ollessaan. yhteydessä (pohdittu, että Hakenut eläkettä istumatyö ei ainakaan jatkossa uudelleen (2) ja vaikuttaisi sopivan) saanut hylkäävän Avoselkäryhmä kuntoutus päätöksen. (ODL, Kela ) HINTA? Kuntoutustutkimukset (Odl, Kela): HINTA? Psykologiset testit viittasivat psyykkiseen pahoinvointiin. Fyysisiten kipujen ohella. Aloitettu lääkitys ja ohjattu mielenterveystoimistoon. Todettu työhön palaaminen vielä mahdolliseksi. Sairaalan kipuryhmä kunnan lähettämänä erikoissairaanhoitoon) Kivun lievitykseen kokeiltiin erilaisia lääkityksiä, Niistä Mirja meni entistä huonompaan kuntoon. Psykiatrin arvio (kunnan Sekä fyysisesti että terveyskeskuksesta psyykkisesti. lähetteellä) myöhemmin Sairaalan lääkäri samana vuonna: Mirja on kirjoitti Mirjalle pysyvästi työkyvytön eläkepaperit psyykkisen ja fyysisen pahoinvoinnin vuoksi. kolmannen (3) kerran. Jälleen Eläkehaku ja hylky eläkkeestä tuli Työsuhde päättyi kuitenkin hylky. saneerauksiin 2003-2005 Työkokeilu (te-halllinto), HINTA? televisio ja atknäyttöjen purkutyöt: Mirja on ollut ahkera tunnollinen, mutta hänen fysiikkansa ei ole kestänyt (vaikeuksia istumisessa, seisomisessa, kantamisessa, vetämisessä käsillä puristamisessa) Neljäs (4) eläkehaku ja hylk Työkokeilu (te-hallinto) HINTA?, järjestelytyöt kirjastossa. Jälleen Mirja teki tunnollisesti töitä, mutta sai voimakkaita kipukohtauksia ja meni huonompaan kuntoon. Kuntoutustutkimukset ja työkokeilu (te-hallinnon lähettämänä) HINTA? Tutkimukset jäivät kesken, koska Mirja laitettiin työkokeiluun kuljetustehtäviin, joissa hän ei voinut olla lopulta asiakastyössä psyykkisten ongelmien noustessa pintaan. 2006-2009 Työkyvyn arviointi ja työkokeilu (te-hallinto): HINTA? Jälleen tullut todetuksi, että kivut ja psyykkiset vaikeudet tekevät työnteon lähes mahdottomaksi. Arviointiin liittyvässä työkokeilussa kirjastossa järjestelytyössä, jossa kivut voimistuivat.. Voimakkaan lääkityksen turvin hän kykeni olemaan työssä 4h/pvä. Viides (5) eläkehaku ja hylky Fysiatri (kunnan terveyskeskuksen lähetteellä työkykyarvio) totesi seuraavana vuonna Mirjan fyysisesti osatyökyvyttömäksi pohjautuen edelliseen työkyvyn arviointiin sekä uusiin tutkimuksiin. Mirja haki osatyökyvyttömyyseläkettä josta tuli hylkäävä päätös (6). Psykiatriset tutkimukset (Kelan lähettämänä): HINTA? Tutkimuksissa on todettu Mirja psykiatrisesti työkyvyttömäksi ja lisäksi, etteivät hänen terveytensä kestä enää hyvin kipulääkkeitä. Mielenterveystoimiston psykiatri (kunta) on todennut myös samana vuonna Mirjan Mirja on hakenut eläkettä seitsemännen (7) kerran ja jälleen siitä on tullut hylkäävä päätös. 2010-2013 Tietotekniikkaa ja sähköistä asiointia kurssi (te-hallinto), HINTA? työllistymisen tueksi. Mirja kärsi kurssilla kivuista, koska ei voinut istua pitkään. Fysiatri (kunta) : Suositellut jättämään työstä pois kaikki fyysisesti raskaat työt, joissa kumartelua ja nostelua. Tule-ryhmä (kunnan terveydenhuolto) TYP:n asiakkuus Kuntouttava työtoiminta. TYP:n lähettämänä HINTA?, tarkoitus seurata Mirjan työkykyä pitkäkestoisessa toiminnassa; verhoomossa, atk-pajalla ja siivouksessa. Mirja alkoi kipuille työtoiminnassa voimakkaasti ja oli sen aikana myös sairauslomalla. Työkyvyn arviointi HINTA? (kunnan hanke): Lääketieteellisten tutkimusten tuloksena Mirja todettiin osatyökykyiseksi tuki- ja liikuntaelin sairauksien vuoksi. Osatyökyvyttömyyseläkettä haettiin ja siitä tuli hylky, Jatkona tutkimukselliseen arviointiin: Toiminnallinen työkyvyn arviointi, kuntakokeilu hankkeessa: Yksilövalmentajana sai jatkaa sama henkilö, joka tunsi asiakkaan tilanteen hyvin, hänen tutkimuksiaan koordinoituaan. Työtehtävät rakennettiin vastaamaan Mirjan aikaisempia töitä, ja arvioinnin yhteyteen järjestettiin kuntoutuslääkärin vastaanotto.
rinnalla kulkemisen, työn äärellä arvioinnin ja tiiviin yhteistyön merkitys Asiakkaan yksilövalmentajana saattoi jatkaa - TYP:n kanssa yhteistyössä - sama henkilö, joka tunsi hänen tilanteensa hyvin tutkimusten pohjalta, hänen työkyvyn tutkimuksia koordinoituaan ja niitä varten kattavan työ- ja toimintakyvyn selvityksen * laadittuaan. Asiakkaan tilanteen hyvin tuntevien henkilöiden konkreettinen tuki, läsnäolo ja ohjaus on asiakkaalle tärkeää. Aikaisempaa arviointia lähdettiin täydentämään: Toiminnallinen työkyvyn arviointi räätälöitiin * kahdella eri työpajalla vastaamaan kaikkia niitä töitä, joihin vakuutusoikeudellisesti Mirjan työkykyä on suhteutettu (pakkaus- ja postitustöiden lisäksi myös kuljetustehtäviä, asiakaspalvelua sekä kevyttä järjestelytyötä). Samalla arvioinnissa edettiin varovaisesti, asiakasta tarkkaan kuunnellen. 20 päivän työkokeilu aloitettiin 5 päivänä viikossa, 6 tuntia päivässä. 2 työviikon jälkeen Mirja joutui jäämään sairauslomalle viikoksi työtoiminnassa pahentuneiden fyysisten kipujen ja henkisen väsymyksen vuoksi. Hänen työtehtäviään luvattiin kuitenkin entisestään keventää ja pyrittiin tukemaan jaksamisessa jakson läpi. Loppuajaksi työaikaa myös lyhennettiin neljään (4) tuntiin päivässä, jotta vältettäisiin mahdollinen uusi sairastuminen sekä saataisiin työkokeilu päätökseen. Työvalmentaja kirjasi tarkasti kaikki konkreettiset havainnot ylös päivittäin: mm. kipujen esiintyminen eri asennoissa, villatakin käyttö kesähelteellä palelun vuoksi, voimakas henkinen väsymys ja keskittymiskyvyn herpaantuminen työkokeilupäivien edetessä
rinnalla kulkemisen, työn äärellä arvioinnin ja tiiviin yhteistyön merkitys Toiminnassa tehtyjen havaintojen pohjalta sekä yksilövalmentajan kokoaman, aikaisemman työ- ja koulutushistorian sekä terveystietojen pohjalta, kokenut työterveyshuollon kuntoutuslääkäri totesi: Toiminnallisessa työkykyarviossa työkykyisyys erittäin heikkoa, toimintakyky jopa invalidiasteista. Työssä kulkemiseen ei selvästikään riitä psyykkisiä voimavaroja. Olipa kyse ensisijaisesti sitten asiakkaan fyysisestä sairaudesta psyykkisin oirein tai psyykkisestä sairaudesta fyysisin oirein, huomattavan laajan kärsimyksen oireisto asiakkaalle aiheuttaa eikä mitään tutkimuksia tai hoitoja ole enää viisasta tehdä. Mirja selviytyy parhaiten, kun saa asettua omaan vetäytyvään elämäntapaansa, jossa voi välttää niin fyysisesti kuin psykososiaalisesti kuormittavat tapahtumat. Työkyvytön pysyvästi, jota varten B-lausunto. Eläkettä haettiin yhdessä asiakkaan, yksilövalmentajan ja TYP:n sosiaalityöntekijän kanssa. Hakemuksen liitteeksi yksilövalmentaja laati vielä lausunnon Kelaan, jossa esitti huolensa siitä saattavatko aikaisemmat eläkepäätökset tahattomasti ohjata päätöstä toistuvasti kielteiseen suuntaan ja pyysi kiinnittämään huomiota ensisijaisesti nyt tehtyihin arvioihin. Sekä totesi, että on tutkinut asiakkaan asiaa jo vuoden verran ja on huolissaan siitä, että Mirjan tilanne vaikuttaa inhimillisesti kestämättömältä, hänen sinniteltyään aktiivin sosiaalipolitiikan toimenpiteissä jo kolmentoista vuoden ajan, jaksamisensa äärirajoilla. Mirjalle myönnettiin eläke v.2014 alussa.
Muita huomiota Mirjan tyyppisiä asiakkuuksia on arviointipalveluissa paljon. Psyykkiset ja fyysiset sairaudet / oireet sekä sosiaaliset vaikeudet kietoutuvat hankalalla tavalla yhteen tehden ihmisestä usein työkyvyttömän henkilön, jota hän ei kuitenkaan vakuutuslääketieteen näkökulmasta ole (eikä aina lääketieteenkään). He ovat yksi pitkäaikaistyöttömien joukko, joka pyörii palvelujärjestelmässä vuodesta ja toimenpiteestä toiseen. Lisäksi asiakkuuksissa erottuu toinenkin toimenpiteistä toiseen ajelehtiva ryhmä, jolle pysyvää ratkaisua työhön kuntoutuksen näkökulmasta ei ole löytynyt. Näitä ovat sellaiset henkilöt, joilla ei itsellään ole ns. sairaudentuntua tai heillä ei ole realistista käsitystä avointen työmarkkinoiden vaatimuksista suhteessa toimintakykyynsä. Taustalla on usein psyykkisiä sairauksia, kognitiivisia erityisvaikeuksia ja /tai päihderiippuvuuksia.
Muita huomioita Arviointipalveluiden tärkeä tehtävä on erottaa työkyvyttömät henkilöt työttömien työnhakijoiden joukosta ja saattaa heidän oikeiden etuuksien (mm. eläke) ja palveluiden piiriin (mm. arjen selviytymistä tai sosiaalisuutta tukeva toiminta). Tämä edellyttää usein tiivistäkin asiakkaan asioiden ajamista (tutkimisen, selvittelyn ja työn äärellä arvioinnin lisäksi). Työkyvyttömien henkilöiden lisäksi arviointipalveluissa on tietysti myös osatyökyisiä, vaikeasti työllistyviä henkilöitä, joiden työkyky tulee sosiaalisesti, lääketieteellisesti ja työn äärellä arvioiden määrittää, ennen saattamista työhön kuntoutuksen ja välityömarkkinoiden piiriin.