Samasta työstä sama palkka 3.10.2002 06:26 IT-alalla se toteutuu: miehille ja naisille maksetaan samasta työstä sama palkka. Sukupuolten keskipalkassa oleva ero johtuu siitä, että miehiä on naisia enemmän johtotehtävissä. ITviikon palkkatutkimus kertoo myös, että taantuma ei ole lopettanut palkkakehitystä. Keskiansiotaso on alalla noussut viime vuoteen verrattuna. <img src="kuvat/uutiskuvat/509-palkkateema.gif" border="0" alt="" align="left" vspace="4" hspace="4>italalla se toteutuu: miehille ja naisille maksetaan samasta työstä sama palkka. Sukupuolten keskipalkassa oleva ero johtuu siitä, että miehiä on naisia enemmän johtotehtävissä. ITviikon palkkatutkimus kertoo myös, että taantuma ei ole lopettanut palkkakehitystä. Keskiansiotaso on alalla noussut viime vuoteen verrattuna. ITviikon ja Tietotekniikan liiton vuosittain teettämän palkkatutkimuksen tulokset näyttävät, että alan keskiansiotaso on edellisvuotiseen verrattuna noussut peräti 11 prosenttia ja on nyt 3 580 euroa. Peruspalkasta, luontoiseduista ja lisäansioista muodostuvan summan nousu on kuitenkin osin näennäistä ja seurausta alan ikärakenteen kehittymisestä. Kivunneen keskiansiotason 11 prosenttiyksiköstä viisi on peruspalkan nousua ja kolme lisäansioiden kasvua. Loput kolme prosenttiyksikköä ovat seurausta alan ammattilaisten keski-iän hienoisesta noususta. "Rekrytointi on vähentynyt ja nuorempien ikäluokkien työttömyys hieman lisääntynyt, minkä vuoksi palkkatutkimus tavoitti tällä kertaa hiukan aikaisempia vuosia vanhempaa väkeä", suunnittelujohtaja Pentti Saastamoinen Tietotekniikan liitosta sanoo. Naiset hyviä jätkiä? Tämänvuotisen tutkimuksen tuloksissa Pentti Saastamoista ilahduttaa erityisesti se, että miehet ja naiset näyttävät saavan samoista tehtävistä samaa palkkaa. Naisten ja miesten keskiansioissa on tosin vielä eroa: miesten keskikokonaisansio on 3 708, naisten 3 240 euroa, mutta verrattaessa miehiä ja naisia organisaatiotasoittain eroja ei juurikaan ole. Merkittävä ero on ryhmässä "johtotaso", mutta siinä vastaajien lukumäärä on pieni.
Päällikkötasolla ja vaativissa asiantuntijatehtävissä eroa keskikokonaisansiossa on nelisensataa euroa, mutta asiantuntija- ja muissa tehtävissä korkeintaan vajaat sata euroa. Peruspalkassa ollaan vielä tasa-arvoisempia; erot kokonaisansioihin syntyvät lisäansioista mutta sielläkin niin, että johtaja- ja yrittäjämiehillä on reilusti naisia isommat lisäansiot, kun taas päällikkötasolla, vaativissa asiantuntijatehtävissä ja ryhmässä "muu asema" naisilla on miehiä suuremmat lisäansiot. "Kaikki tämä osoittaa, että tällä alalla on naisille hyviä mahdollisuuksia", Saastamoinen antaa vinkin. Tilanne on tietotekniikan parissa siis täysin toinen kuin esimerkiksi akateemisesti koulutettuja edustavassa Akavassa, joka vaatii tuloneuvottelukierroksella erillistä "alipalkkarahaa" naisvaltaisille matalapalkka-aloilleen. Kouluttautuminen kannattaa Tutkimus osoittaa, että koulutus kannattaa. Tiedekorkeakoulussa tutkinnon suorittaneiden keskikokonaisansio kuukaudessa on peräti 572 euroa keskiarvoa korkeampi eli 4 152 euroa. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden keskiansio on tässä tutkimuksessa 3 039 euroa; matalaa tulosta selittänee se, että ammattikorkeakoululaitos on vielä nuori, samoin sieltä valmistuneet työelämänsä ja palkkakehityksensä alkutaipaleella. Opistotasolta valmistuneiden keskiansio on 3 227 euroa kuussa. Alalla puhutaan paljon siitä, ettei täällä makseta koulutuksesta, vaan kyvyistä. "Tavallaan totta, mutta kyllä kyvykäs ja koulutettu henkilö pääsee todennäköisemmin hyväpalkkaisiin hommiin kuin kyvykäs ja kouluttamaton", Pentti Saastamoinen sanoo. Nuorten on todistettava osaamisensa jollakin, ja se jokin on koulutus. Saastamoinen muistuttaa koulunpenkin kuluttamisen tärkeydestä siinäkin mielessä, että se antaa laajemman pohjan työnteolle ja siten enemmän joustavuutta esimerkiksi työpaikan vaihtotilanteisiin. Kokemus on alalla edelleen arvossaan: ikä on voimakas selittäjä palkalle tässä tutkimuksessa. Kun nuorimman ikäryhmän eli alle 29-vuotiaiden keskikokonaisansio on 2 764 euroa kuussa, se on 1 209 euroa pienempi kuin vanhimpien eli yli 55-vuotiaiden. Eroa on yli 40 prosenttia. "Palkkaa pyydetään omista lähtökohdista"
Viime aikoina voimakkaasti kasvanut toiminnanohjausjärjestelmiä toimittava ja konsultoiva Hands Finland on palkannut vuoden aikana parisenkymmentä ihmistä. Nyt väkeä on 35, ja kolme uutta on juuri aloittelemassa töitään. Toimitusjohtaja Juha Mäntylä on huomannut, että työpaikkaa hakevien palkkatoivomus perustuu omiin lähtökohtiin. "Yleensä pyydetään vähintään sitä, mitä edellisessäkin työpaikassa on maksettu. Sillä ei ole välttämättä mitään tekemistä työtehtävien kanssa", hän sanoo, että palkkatoiveet vaihtelevat hurjasti. "Alin summa voi kertoa, että ihminen todella haluaa näihin töihin ja haluaa kehittyä, ylin on jään kokeilemista kepillä." Muun muassa Tervakoskelle, Ernst & Youngille ja Keskolle järjestelmiä toimittanut Hands tarvitsee varsin osaavaa väkeä, ja maksettavat palkat ja toiveetkin ovat sen tasoisia. Hands Finlandin palkkauspolitiikassa suoritteella on merkittävä osuus, ja Mäntylä pitää sitä oikeudenmukaisena. Hyvästä työstä maksetaan enemmän. Sen sijaan alalla epäoikeudenmukaisena hän pitää sitä, että kovina aikoina töihin tulevat joutuvat tyytymään pienempään palkkaan kuin ne, jotka tulevat samoihin tehtäviin hyvinä aikoina. "Se on epäoikeudenmukaista ihmisiä kohtaan." Myyjät omaa luokkaansa Hyvin ansaitseviksi tehtäväluokiksi tutkimuksessa erottuvat konsultit, johtajat ja myyjät. Konsultit tienaavat kokonaisuudessaan kuussa 4 175 euroa (594 euroa keskiarvoa enemmän), myyjät 4 332 (+752 euroa) ja johtajat 5 062 (+ 1 481) euroa. Kuukausittaiset lisäansiot ovat suurimpia myyjillä (989 euroa). Myyjien kohdalla erilaisten palkanlisien merkitys korostuu; peruskuukausipalkassa ei ole isoa esimerkiksi konsultteihin. Alan mediaanikokonaisansio kuukaudessa on 3 270 euroa. Ansiovaihtelut ovat alalla hurjia: käyttäjätuessa työskentelevien keskiansio on 2 448 euroa, johtajien 5 062, ja näiden ryhmien sisälläkin vaihtelut ovat suuria. Ei ihme, että myynnin ja konsultoinnin töissä olevilta on vaikea saada lausuntoja palkkatutkimuksen tuloksista. "En voi nimelläni kommentoida tuollaisia palkkoja. Se herättäisi kateutta työkavereissa", perusteli eräs, noin kymmenentuhatta euroa kuussa alan myyntitehtävissä ansaitseva. Konsulttipuolella lamaan on reagoitu muun muassa palkkausjärjestelmiä uusimalla, eikä siltäkään puolelta
heru kommentteja. Muun muassa langattomia laitteita ja järjestelmiä valmistavan Symbol Technologiesin myyntipäällikkö Matti Ojanpää sanoo, että ihminen tuppaa haluamaan aina lisää palkkaa. "Mutta kyllä itse voin sanoa olevani ihan tyytyväinen palkkaukseeni." Ojanpään palkka on pitkälle komissiopohjainen. Kun hän tuli taloon vuoden alussa, esimiehen kanssa sovittiin tulotasosta. Työn tuloksista on sitten kiinni, miten hyvin se toteutuu. "Tärkeintä on, että tulot vastaavat töiden määrää ja haastavuutta. Palkan on oltava sellainen, että se antaa mahdollisuuden elää ja asua hyvin." Alle vuoden vanhan lapsen isänä Ojanpää arvostaa elämässään myös kaikinpuolista tasapainoisuutta. "Perheen ja työn on oltava tasapainossa. Nykyinen työni on kotimaan työtä, enkä joudu matkustamaan kovin paljoa. Se on hyvä - olen useimpina päivinä kotona jo kuuden jälkeen." Tosin Ojanpää myöntää, että asiakkaan niin vaatiessa työajoissa joustetaan. Siinäkin on oltava joku tolkku, sillä "muuten voi tulla kotipuolessa ongelmia". Bonukset nousussa Vaikka viime vuosi ja tämän vuoden alku on ollut monille yrityksille vaikea, tutkimusjoukosta 56 prosentin palkka on noussut kahdentoista viime kuukauden aikana. Keskimääräinen korotus oli 247 euroa kuukaudessa. Suurimmat palkkauksen muuttumisen syyt ovat alan yleinen palkankorotus (54 prosentilla) ja henkilökohtainen lisä (25 prosentilla). Edellisessä tutkimuksessa 51 prosenttia vastasi saavansa vuosittaista yrityksen tulokseen sidottua bonusta tai muuta vuotuista lisää. Nyt luku on lähes sama, 52 prosenttia. Sen sijaan bonuspalkan suuruus näyttäisi tutkimuksia verrattaessa olevan nousussa. Osittain tulokseen vaikuttaa se, että tämänvuotiseen otantajoukkoon osui viimevuotista enemmän myyntitehtävissä olevia, ja noissa tehtävissähän bonukset ovat kovimmillaan. Viime vuonna keskimääräinen vuosibonus tutkimusjoukossa oli 2 829 euroa, nyt 3 809. Bonukset ovat nousseet konsultoinnissa, hallinnoinnissa ja johdossa ja laskeneet käyttäjätuessa, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä sekä
opetustyössä. "Vaikka käyttäjätuen saamat bonukset näyttäisivät laskeneen, ilahduttavaa kuitenkin on, että bonukset ulottuvat tähänkin työntekijäjoukkoon", Pentti Saastamoinen huomauttaa. Tyytyväiset nuoret Kun tutkimuksen otantajoukosta keskimäärin yhdeksän prosenttia on erittäin tyytyväinen tulotasoonsa, nuorimmassa ikäryhmässä, alle 29-vuotiaissa, luku on peräti 16. Ero on tilastollisestikin merkittävä. 35 prosenttia vastanneista pitää palkkaansa melko hyvänä ja 41 prosenttia kohtalaisena. Tyytyväisyys palkkaan laskee tasaisesti iän myötä. Alalle tullaan usein kesken koulunpenkin kuluttamisen, mikä todennäköisesti näkyy nuorimman ikäryhmän tyytyväisyydessä. Kuukausipalkalla eläminen kun on aina varmasti leveämpää kuin opintotuella tai kesätyörahoilla ketkutteleminen. Nuorin ikäryhmä selviää myös lyhimmällä viikkotuntimäärällä. Ryhmän keskimääräinen viikkotuntityömäärä on 39,5. Korkein se on 45-49- vuotiaiden ryhmässä 41,7 tuntia. "Tämä kertoo selvästi sen, että kun hommat aletaan osata, aletaan tehdä pitempää viikkoa", Pentti Saastamoinen sanoo. Edelleenkin on siis niin, että perheenperustamisiässä tehdään varsin pitkää työviikkoa. Mielenkiintoista on, miten viikkotyömäärä kehittyy tulevaisuudessa. Kaikilla aloilla on ollut havaittavissa, että nuorten keskuudessa työn ulkopuolisesta elämästäkin halutaan pitää kiinni eikä omistautua työlle kokonaan. Voi olla, että kuva IT-alasta, jossa nörtit koodaavat yökaudet kolan voimalla, muuttuu. Oulussa ja etelässä tienataan Ansioiden alueellisessa jakautumisessa näkyy kaksi mielenkiintoista seikkaa. Otantajoukon alueellinen jakautuminen pysyi lähes samana, joten tulokset kertonevat ainakin lähellä totuutta olevan tiedon. Pääkaupunkiseudulla kokonaisansiot kasvoivat edellisvuodesta 390 eurolla ja ovat nyt 3 913 euroa kuussa. Mutta ehkä hieman yllättäen ansiot ovatkin nyt parhaat Oulun seudulla (4 236 euroa kuukaudessa) ja kasvu kovinta (parannusta edellisvuoteen 1 630 euroa). Nokian vaikutus näkyy selvästi, ja Oulun maine Pohjois- Suomen teknologiakeskittymänä paranee koko ajan. Kun Oulun hintataso poikkeaa kuitenkin vielä huomattavasti
edukseen pääkaupunkiseudusta, elävät IT-ammattilaiset etelää paremmilla palkoillaan siellä huomattavasti leppoisammin. Lapin läänissä ansioista on jouduttu tinkimään. Keskiansio laski siellä 125 euroa kuussa ja on nyt 2 407 euroa. "Tällä alalla palkat nousevat" Muun muassa kassajärjestelmiä toimittavan Wincor-Nixdorfin systeemisuunnittelija Aki Salonen ei hämmästy palkkojen nousua. "Tällä alalla palkat nousevat", hän sanoo. "Ala on ollut tähän saakka niin hyvin tuottava, että yrityksillä on ollut varaa kilpailla asiantuntijoiden avulla, ja heille on tarjottava kehittyvä palkkaus." Tutkimuksessa nuorimpaan ikäryhmään, alle 29-vuotiaisiin kuuluva Espoo-Vantaan teknillisestä ammattikorkeakoulusta insinööriksi valmistunut Salonen kommentoi oman ikäryhmänsä keskikuukausipalkkaa, 2 507 euroa, sanomalla, että "kyllähän tuollakin töitä tekee". Omaan palkkaansa Salonen pitää riittävänä. "Tärkeintä on, että työn haastavuus ja määrä ovat tasapainossa palkan kanssa." Hän odottaa myös palkan kehittyvän kokemuksen karttumisen myötä ja sanoo, että alalla toivotaan yleensä työnantajan huomaavan, milloin palkassa on tarkistamisen varaa. Reilun vuoden nykyisessä työpaikassaan ollut, Fujitsulta taloon siirtynyt Salonen ei vaihtanut eikä vaihtaisi työpaikkaa rahan vuoksi. "Työn on oltava haastavaa ja sellaista, että siinä oppii ja kehittyy, ja yrityksen on oltava sellainen, että siellä viihtyy", hän sanoo valintaperusteiksi. Salonen on ollut viime ajat mukana MIP:n eli Wincor- Nixdorfin mobiilisovellusalustan M-business & Integration Platformin kehittämisessä. Iso urakka vaatii ylitöitä, jotka Salonen haluaa korvattavaksi vapaana, ei rahana. "Järjestelen töitäni yleensä niin, että yhteistä aikaa vaimon kanssakin jää. Yhteisen ajan puuttumista ei voi korvata rahalla." Näin tutkittiin ITviikon palkkatutkimus toteutettiin kirjekyselynä loppukesällä 2002. Tutkimuksen teettivät ITviikko ja Tietotekniikan liitto.
Vastauksia saatiin kaikkiaan 1 285 kappaletta; vastausprosentti oli jälleen kerran päälle neljänkymmenen. Tutkimusjoukko on valittu satunnaisotannalla Tietotekniikan liiton jäsenistöstä. Satunnaisotantamenetelmä tuo jonkin verran vuotuista vaihtelua tuloksiin. Todennäköisyys, että tutkimusjoukossa on samoja henkilöitä kuin aiempina vuosina, on kymmenen prosentin luokkaa. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy. Kirjoittaja: Maija-Liisa Ihanus /teema/2002/10/03/samasta-tyostasama-palkka/200220156/7