SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 7. joulukuuta 2012 Otsikot: Venäjän G20-puheenjohtajuuskausi alkoi, huippukokous pidetään Pietarissa Venäjän duuma hyväksyi vuosien 2013 15 budjettisuunnitelman Venäjä maailman 133. korruptoitunein maa Virkamiesten tulot ja menot laitetaan tarkasteluun Novatek esittää nesteytetyn kaasun viennin vapauttamista Venäjän talouden energiatehokkuus on edelleen alhainen Venäjän talouskehitys 1 10/2012 ja ennuste 2012 14: Venäjän talouskasvu 1-10/2012 2012 2013 2014 BKT:n kasvu % 3,8 % * 3,5 % * 3,7 % 4,3 % Reaalipalkka % 8,8 % 9,1 % 3,7 % 5,5 % Inflaatio % 6,5 % 7,1 % 5,4 % 4,9 % Vähittäiskauppa, % 6,1 % 6,1 % 5,4 % 5,8 % Teollisuustuotanto % 2,8 % 3,6 % 3,7 % 3,7 % Investoinnit % 9,5 % 5,5 % 7,2 % 7,3 % Vienti % 3,5 % 2,3 % -6,4 % 4,4 % Tuonti % 3,0 % 5,9 % 9,3 % 8,5 % Urals-öljyn keskihinta 111 $ 109 $ 97 $ 101 $ Lähteet: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö * Talouskehitysministeriön ennuste Ruplan kurssi 1.1.2012 6.12.2012 Keskikurssi 1-11/2012 RUB/EUR 41,67 RUB/EUR 40,41 39,91 RUB/EUR RUB/USD 32,20 RUB/USD 30,82 31,10 RUB/USD Lähde: Venäjän keskuspankki Raaka-öljyn hinta 1.1.2012 5.12.2012 Keskihinta 1-11/2012 Brent USD/bll 112,95 $/bll 110,57 $/bll 110,70 $/bll Urals USD/bll 110,25 $/bll 109,09 $/bll 111,61 $/bll Lähde: Interfax Talouskehitys ja talouspolitiikka Venäjän G20-puheenjohtajuuskausi alkoi 1.12. Ensimmäiset G20-työryhmäkokoukset pidetään jo ensi viikolla Moskovassa, ja G20-huippukokous aiotaan järjestää ensi kesänä Pietarissa. Presidentti Putin totesi puheenjohtajakauden avauspuheenvuorossaan, että Venäjän keskeisiä teemoja ovat talouskasvun ja investointien edistäminen ja uusien työpaikkojen luominen. G20-agendalla ovat myös julkisen talouden tasapainottamiseen ja kasvun turvaamiseen tähtäävän G20-puitesopimuksen toteuttaminen, finanssisääntelyä ja -valvontaa koskevan järjestelmän uudistaminen, maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden vakaus, kansainvälisen kehityksen edistäminen, monenkeskisen kaupan vahvistaminen ja korruption torjunta. Putin mainitsi myös, että Venäjä aikoo käyttää puheenjohtajuuttaan Venäjän aseman vahvistamiseen globaalitaloudessa. Venäjän G20- sherpan ja presidentinhallinnon neuvonantajan Ksenia Judajevan mukaan Venäjä ei aio tuoda G20- agendalle uusia aiheita, vaan jatkaa nykyisten tavoitteiden edistämistä. Agendalla on useita vaikeita aiheita, joiden ratkaisukeinoista ollaan erimielisiä. Putin toivoo, että Venäjä voisi edistää kansainvälisen rahoitusarkkitehtuurin uudistamista, pankkivalvonnan ja -sääntelyn kehittämistä ja sen kansainvälisiä yhtenäisiä linjauksia sekä käynnissä olevan maailman valuuttarahaston (IMF) kiintiökaavauudistusta.
100 askelta liiketoimintaympäristön parantamiseksi. Talouskehitysministeriö on ministeri Belousovin mukaan vakavasti toteuttamassa presidentin määräystä nostaa Venäjän sijoitusta Maailmanpankin liiketoimintaympäristöä mittaavassa Doing Business -vertailussa. Presidentti Putin antoi toukokuussa tehtäväksi nostaa Venäjän sijoitusta silloiselta 120. sijalta sijalle 20 vuoteen 2018 mennessä. Ministeri huomautti, että jo syksyn vertailussa Venäjä oli noussut 8 pykälää eli sijalle 112. Jotta lopullinen tavoite toteutuisi vuoteen 2018 mennessä, ministeriö on luonut erillisen kehityssuunnitelman 100 askelta liiketoimintaympäristön parantamiseksi. Suunnitelma sisältää 22 tiekarttaa, joissa on esitetty seuraavina vuosina toteutettavat konkreettiset tavoitteet ja askeleet. Hyvän liiketoimintaympäristön standardit luotu. Talouskehitysministeriö on kehittänyt uudet hyvän liiketoimintaympäristön standardit yhdessä strategisten aloitteiden viraston ASI:n kanssa. Standardissa on 15 kehitystavoitetta, jotka jokaisen Venäjän alueen tulisi toteuttaa. Keskeisiä tavoitteita ovat: konkreettiset vaatimukset perusinfrastruktuurin kehittämiseksi ja selkeät suunnitelmat maankäytölle ja potentiaalisten investointikohteiden tunnistamiselle ja kehittämiselle sekä erillisen investointeja edistävän yksikön perustaminen osana aluehallintoa. Yksikön tulisi palvella sijoittajia yhden luukun periaatteella. Pilottialueet, joilla uusia standardeja on jo alettu toteuttaa, ovat standardin mallialueina toimineet Kalugan ja Lipetskin alueet sekä Tatarstanin tasavalta, Permin alue, Sverdlovin alue ja Uljanovin alue. Lisäksi 20 muulla alueella on aloitettu valmistelutyöt tavoitteena saada uudet standardit käyttöön ensi vuoden aikana. Ulkomaiset yritykset ovat tyytyväisiä venäläisiin partnereihinsa. Economist Intelligence Unit (EIU) teetti kyselyn kansainvälisten yritysten kokemuksista venäläisten yhteistyöpartnerien kanssa. Kansainvälisten yritysten mielestä yhteistyö sujuu yleensä hyvin: kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista yrityksistä katsoi, ettei venäläisen partnerin kanssa ole ollut merkittäviä ongelmia. Useimmat katsoivat kuitenkin, että Kiina ja Intia ovat strategisesti tärkeimpiä partnereita, ja kyselyn mukaan yritykset hakevat uusia partnereita mieluummin Kiinasta ja Intiasta kuin Venäjältä. Venäjän ongelmina ovat erityisesti liiallinen byrokratia ja korruptio. Yhteistyötä venäläisten yritysten kanssa vaikeuttavat usein myös kieli- ja kulttuurierot. Lisäksi valtion dominoiva rooli markkinoilla rajoittaa kilpailua. Ulkomaiset pääomasijoitukset Venäjälle kasvaneet 5 %. Tilastokeskuksen mukaan Venäjä houkutteli tammi-syyskuussa noin 5 % enemmän ulkomaisia suoria sijoituksia (FDI) kuin vastaavana kautena viime vuonna. Lyhytaikaisten sijoitusten määrä sen sijaan väheni 18 % edellisvuodesta. Suurimmat ulkomaiset sijoittajat ovat Hollanti, Kypros ja Iso-Britannia. Kumulatiivisesti kolme maata Kypros, Hollanti ja Luxemburg kattavat puolet kertyneistä ulkomaisista sijoituksista Venäjällä. Osa tästä on venäläisten konsernien omia sijoituksia, jotka kulkevat näiden maiden kautta. Viime vuosina Ison-Britannian ja Kiinan osuudet ovat kasvaneet: kumpikin kattaa nyt vajaat 8 % kertyneistä sijoituksista. Suomen osuus on Venäjän tilastojen valossa pieni, mutta yritysten ilmoittamien tietojen perusteella Suomen osuus kertyneistä suorista sijoituksista Venäjälle olisi todellisuudessa vajaat 4 %. Valtionpankit lisäsivät markkinaosuutta vähittäismarkkinoilla. Valtion omistamien pankkien osuus vähittäispankkisektorista on kasvanut. Yksityishenkilöiden talletuksista 58 % on valtion omistamissa pankeissa, ja noin 50 % yksityisten lainoista on niiden myöntämiä. Suurin näistä on Sberbank, joka on tänä vuonna kasvattanut markkinaosuuttaan vähittäismarkkinoilla. Sektori on kasvanut tänä vuonna dynaamisesti: vuoden alusta yksityistalouksien talletukset ovat lisääntyneet 10 % ja lainat 30 %. Yksityistalouksien lainakanta Sberbankissa on kasvanut 35 % ja Gazprompankissa 38 %. Sberbank on myös saanut eniten uusia talletuksia: sillä on arviolta 50 % kaikista yksityistalouksien talletuksista. Ulkomaisten pankkien lainakanta on myös kasvanut, mutta ei läheskään yhtä nopeasti. Ulkomaisten pankkien osuus yksityistalouksien lainoista on noin 22 %, talletuksista niiden osuus on vain 11 %. Muiden liikepankkien osuus on vastaavasti 29 % lainoista ja 36 % talletuksista. Asuntolainojen määrä on kasvanut ennätysmäisesti tänä vuonna. Valtion asuntolainavirasto (AIZhK) ennustaa, että uusien asuntolainojen arvo lähestyy tänä vuonna biljoonaa ruplaa. Tammisyyskuun aikana uusia asuntolainoja oli myönnetty jo lähes 700 miljardin arvosta. Tämä on jo enemmän kuin kriisiä edeltänyt vuositaso. Vuonna 2008 uusia asuntolainoja myönnettiin 655 miljardin ruplan arvosta ja viime vuonna 717 miljardin ruplan arvosta. Suurimman osan uusista asuntolainoista ovat myöntäneet valtion omistamat pankit. Asuntolainavirasto AIZhK on valtionvirasto, joka tukee ja kehittää Venäjän asuntolainamarkkinoita mm. myöntämällä korkotukea ja lainatakauksia.
Moskovassa liiketoimintaympäristö on heikentynyt, Moskovan alueella parantunut. Venäjän pienten ja keskisuurten yritysten etujärjestön OPORA:n vuosittaisen kyselyn mukaan liiketoiminnan esteet ovat lisääntyneet Moskovassa. Moskovan sijoitus liiketoimintaympäristöä mittaavassa tutkimuksessa putosi viimevuotiselta 17. sijalta sijalle 37. Pienyrittäjien mielestä Moskova on liian kallis, rahoitusta on vaikea saada, työvoiman saanti on vaikeutunut ja infrastruktuuri ei vastaa tarpeita. Parhaat pisteet Venäjän kaupungeista sai Jekaterinburg. Alueista Moskovan alue pärjäsi parhaiten. Yrittäjien mielestä siellä Moskovan alueella on suhteellisen helppoa saada sekä rahoitusta että toimitiloja. Myös Samaran alue ja Bashkortostanin tasavalta pärjäsivät vertailussa hyvin. Työvoiman saanti oli haasteellista kaikilla alueilla. Suurimmaksi liiketoiminnan esteeksi kyselyssä arvioitiin koulutetun työvoiman puute. Muita merkittäviä esteitä olivat verotaakka, rahoituksen saanti, byrokratia ja korruptio. Kyselyyn osallistui 6000 yritystä ympäri Venäjää. Ulkomaankauppa Suomen vienti Venäjälle supistui syyskuussa. Suomen tullitilastojen mukaan Suomen vienti Venäjälle kasvoi tammi-elokuussa 10 %, mutta supistui syyskuussa 9 %. 10 kuukauden keskimääräinen kasvu jäi näin 7 %:iin. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti on jatkanut hyvää kasvua myös syyskuussa, mutta teollisten koneiden ja laitteiden vienti ei enää kasvanut. Koko vuoden osalta teollisten koneiden vienti on supistunut viime vuoteen verrattuna. Syynä ovat ensisijaisesti Venäjän vähäiset tuotannolliset investoinnit, joista suurin on kohdistunut rakentamiseen. Myös kemikaalien vienti on vähentynyt, mutta jalostettujen öljytuotteiden vienti on kasvanut voimakkaasti ollen 9 kuukauden aikana jopa 33 %. Paperin ja kartongin vienti on kasvanut keskimäärin 7 % ja elintarvikkeiden vienti keskimäärin 8 %. Venäjän viennin suurimmat tuoteryhmät ovat edelleen koneet ja laitteet, kemikaalit ja öljytuotteet, paperi ja kartonki sekä elintarvikkeet. Venäjän ulkomaanedustustojen verkkoa kehitetään. Hallitus on hyväksynyt uuden strategian Venäjän ulkomaan edustustoverkoston kehittämiseksi. Edustustoverkostoa on tarkoitus laajentaa ja tehostaa edustojen toimintoja. Kaupallisia edustustoja halutaan kehittää asiakasystävällisemmiksi ja viedä lähemmäs liike-elämää. Ulkomaankauppaa ja vientiä halutaan edistää niin valtion kuin myös alueiden tasolla. Tätä varten yli 20 alueelle on avattu alueellisia vienninedistämiskeskuksia, ja talouskehitysministeriö on allekirjoittanut ulkomaankaupan yhteistyösopimuksia Kalugan, Nizhnij Novgorodin, Penzan, Sverdlovin, Tulan, Uljanovin, Volgogradin ja Jaroslavlin alueiden sekä Tatarstanin ja Mordvan tasavaltojen kanssa. Sopimuksissa on määritelty, miten talouskehitysministeriö, aluehallinto ja Venäjän kaupalliset edustustot ulkomailla voisivat toimia yhdessä viennin edistämisessä ja uusien ulkomaisten investointien saamisessa. Julkinen sektori Venäjän duuma hyväksyi ensi vuoden budjettilain ja vuosien 2013 15 budjettisuunnitelman. Keskeisenä tavoitteena on budjetin tasapainottaminen vuoteen 2015 mennessä. Tämä edellyttää budjettikurin tiukentamista ja menojen priorisointia, koska energiasektorin verotulojen arvioidaan seuraavina vuosina pienenevän. Budjettisuunnitelman mukaan federaation budjetin tulot ovat ensi vuonna 12,9 biljoonaa ruplaa eli reaalitulot pienenevät. Kokonaismenoja kasvatetaan inflaation verran. Federaation budjetin menorajaksi on ensi vuodeksi asetettu 13,4 biljoonaa ruplaa. Puolustusmenoja korotetaan strategisen suunnitelman mukaisesti, mutta suurimmat investoinnit on siirretty vuoteen 2015. Muiden ministeriöiden osalta menoja leikataan tai ne pidetään ennallaan. Säästöjen lisäksi tavoitteena on tehostaa myös julkisen sektorin toimia: henkilökuntaa aiotaan vähentää ja samanaikaisesti palkkoja korotetaan.
Federaation budjetin tulot ja menot mrd. RUB 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Budjetin tulot 8 305 11 368 12 683 12 866 14 063 15 616 Budjetin menot 10 118 10 926 12 818 13 387 14 207 15 626 Yli- / alijäämä % -1812,1 442,1-135,1-521,4-143,6-10,8 % BKT:STA 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Budjetin tulot 18,4 % 20,8 % 20,7 % 19,3 % 19,0 % 18,8 % Budjetin menot 22,4 % 20,0 % 20,9 % 20,1 % 19,2 % 18,8 % Yli- / alijäämä % -4,0 % 0,8 % -0,2 % -0,8 % -0,2 % 0,0 % Budjetti ei vastaa talouskehityksen tarpeita. Talouskehitysministeriö on kritisoinut budjettisuunnitelmaa kovin sanoin siitä, ettei se tue talouskasvua. Budjetti on ministeriön mielestä liian tiukka ja keskittyy vain kahteen asiaan: armeijan varusteluohjelmaan ja sosiaalisiin tarpeisiin. Tulevaisuuden talouskasvua tukevien koulutuksen ja tutkimuksen budjettirahoitusta leikataan. Myös väestön elämänlaatua parantavat ohjelmat kuten terveydenhuollon kehitysohjelma on siirretty alueiden vastuulle, joilla ei ole riittävästi varoja ongelmien ratkaisemiseksi. Talouskehitysministeriö olikin ehdottanut niitä varten lisärahoitusta budjettiin. Lopullinen versio budjetista ei ministeriön mielestä tue pitkäaikaista talouskasvua. Talouskehitysministeri Belousovin mukaan budjetointiprosessia pitäisi kehittää ja se pitäisi yhdistää hallituksen pitkäaikaisiin strategisiin ohjelmiin. Nyt ne ovat toisistaan täysin irrallaan. Myös entinen finanssiministeri Kudrin on kritisoinut budjettia siitä, että siinä on jätetty huomioimatta hallituksen strategia 2020 -ohjelman tavoitteita. Kudrin on jo aikaisemmin kritisoinut budjettia sen prioriteeteista. Hänen mielestään budjetissa olisi pitänyt priorisoida pitkäaikaisia strategisia tavoitteita ja sisällyttää siihen strategia 2020 -työryhmän ehdotukset. Sosiaalimenot kattavat kolmasosan budjetista. Federaation ja alueiden yhteenlasketussa budjetissa eläke- ja sosiaalimenojen osuus on jo kolmasosa kokonaismenoista ja noin 10 % maan bkt:sta. Eläkerahaston menot kasvavat seuraavinakin vuosina, kun eläkeläisten määrä kasvaa ja keskimääräinen eläke nousee. Vajaa puolet eläkerahaston menoista katetaan suoralla varainsiirrolla federaation budjetista. Sosiaalivero, joka kerätään yritysten maksamista palkoista, kattaa keskimäärin vain puolet rahaston vuosittaisista menoista. Valtiovarainministeriö on ehdottanut eläkeiän nostamista tai sosiaaliveron korottamista, mutta presidentin päätöksellä molemmat pidetään nykyisellä tasollaan. Naisten eläkeikä on 55 vuotta ja miesten 60 vuotta myös jatkossa. Sosiaalivero on 30 % maksetuista palkoista, ja suurimman osan tästä kattavat eläkemaksut (26 %). Presidentti Putin on antanut hallitukselle aikaa ensi vuoden kesään asti löytää kestävä ratkaisu eläkerahaston rahoittamiseen. Julkisen sektorin hankinnoissa suositaan kotimaisia tuotteita. Uuteen useita vuosia valmisteltuun julkisen sektorin hankintalakiin on ehdotettu lisäystä, joka suosisi julkisen sektorin hankinnoissa kotimaisia tuotteita, ja joissakin tapauksissa jopa kieltäisi ulkomaiset tuotteet kokonaan. Nykyisissä hankintasäännöissä on jo kotimaisille tuotteille tai palveluille hintapreferenssi: ulkomainen tuote tai palvelu voidaan valita vain, jos se on ainakin 15 % halvempi kuin vastaavanlainen kotimainen. Ulkomaisia tuotteita syrjivä hankintalaki ei ole Venäjän WTO-sopimuksen vastainen, koska Venäjä ei ole sitoutunut WTO-järjestön julkisten hankintojen sopimuksen ehtoihin. Uusi lakiehdotus on tarkoitus käsitellä duumassa vielä tämän vuoden lopulla. Julkisen sektorin palkat ovat kasvaneet yksityissektoria nopeammin. Tammi-syyskuun tilastojen mukaan julkisen sektorin palkat ovat nousseet lähes 20 % edellisvuodesta (nimellisesti). Venäjän keskipalkka on samanaikaisesti noussut noin 14 % (myös nimellisesti). Reaalisesti julkisen sektorin palkat ovat nousseet lähes 15 % ja maan keskipalkka noin 9 %. Julkisella sektorilla eniten ansaitsevia ovat presidentinhallinnon työntekijät, joiden keskipalkka oli syyskuussa 113 tuhatta ruplaa eli nykykurssilla noin 2780 euroa kuussa. Hallituksessa keskipalkka oli 107 tuhatta ruplaa tai noin 2625 euroa kuussa. Vähiten ansaitsevat kunnallistyöntekijät, joiden keskimääräinen palkkataso on alle Venäjän keskipalkkatason. Kunnallissektorin palkat ovat kuitenkin kuluvana vuonna nousseet keskushallinnon palkkoja nopeammin. Presidentti Putinin toukokuisen määräyksen mukaan opettajien ja lääkäreiden palkkaa on korotettava yli alueen keskipalkan. Työ- ja sosiaaliministeriön mukaan määräys on toimeenpantu vain 10 alueella. Muita 73 aluetta on kehotettu toimeenpanemaan presidentin määräys ensi vuoden aikana.
Virkamiesten tulot ja menot tarkasteluun. Presidentti Putin allekirjoitti lakipaketin, joka tiukentaa virkamiesten tulojen ja menojen valvontaa. Laki koskee sekä valtion virkamiehiä, aluehallinnon ja myös kunnallisia virkamiehiä. Lain mukaan presidentti perustaa tuloja ja menoja valvovan valtionviraston. Jos tarkastuksessa selviää, että virkamiehen henkilökohtaiset tai perheen yhteiset menot ylittävät selvästi viralliset tulot tai, jos perheen omistuksessa on luksusasuntoja, -autoja tai -veneitä, joiden hankinnan rahoitus on epäselvä, voidaan omaisuutta takavarikoida. Venäjän sija korruptiomittarissa nousi. Transparency International julkaisi tämän vuoden korruptiotutkimuksen tulokset. Kansainvälinen Global Corruption Index perustuu kyselyyn ja kertoo, millaisia mielikuvia vastaajilla on korruption ilmenemisestä eri maissa. Viime vuonna Venäjä oli sijalla 143, kun vertailussa oli mukana yhteensä 184 maata. Kuluvan vuoden vertailussa oli mukana 174 maata ja Venäjä oli sijalla 133. Venäjän suhteellinen sijoitus siis nousi edellisvuodesta. Indeksin mittareita on kuitenkin tänä vuonna osittain muutettu, joten vertailu ei ole suoraviivaista. Uudessa tutkimuksessa käytetään pistejärjestelmää asteikolla 0 100. 100 tarkoittaa, että korruptiota ei ole lainkaan ja 0 on eniten korruptoitunut. Venäjä keräsi 28 pistettä, mikä on saman verran kuin Iran, Kazakstan ja Honduras. Suomi on vertailun kärjessä saaden tänä vuonna 90 pistettä, mikä on saman verran kuin Tanskalla ja Uudella-Seelannilla. Venäläiset eivät usko valtion korruptionvastaiseen taisteluun. Levada-keskuksen tuoreen kyselyn mukaan kaksi kolmasosa venäläisistä ei usko, että hallitus pystyy vähentämään korruptiota merkittävästi. Samalla 60 % ei usko, että hallitus edes haluaisi vähentää korruptiota. Viime aikoina korruptiosyytteiden määrä on Venäjällä kasvanut. Syytteitä on nostettu paitsi tunnettuja liikemiehiä myös korkeassa asemassa olevia virkamiehiä vastaan. Julkisuudessa paljon huomiota ovat saaneet nyt jo entisen puolustusministeri Serdjukovin korruptiosyytteet. Yli puolet kyselyyn vastanneista uskoi, että puolustusministeriä ja hänen lähipiiriään vastaan nostetut syytteet ovat valikoituja yksittäistapauksia, eikä merkkejä edistymisestä laajemmassa korruptionvastaisessa työssä. Duuma hyväksyi uudet säännöt kulutuskorin ja minimipalkan määrittelemiseksi. Kulutuskorin sisältö määritellään vain kerran viidessä vuodessa, ja sen hintaindeksiä käytetään perusteena mm. minimipalkan ja minimielintason määrittelyissä. Kulutuskori sisältää elintärkeät tuotteet ja palvelu. Tällä hetkellä sen sisällöstä 50 % muodostuu elintarvikkeista ja 50 % muista kulutustavaroista ja palveluista. Duuma hyväksyi vastaavat muutokset myös minimielintason määrittelevään lakiin, joka puolestaan perustuu kulutuskorin hintaindeksiin eli elinkustannuksiin. Muutokset astuvat voimaan 1.1.2013. Minimipalkkaa korotetaan ensi vuoden alusta. Minimipalkka on Venäjällä vain 4600 ruplaa eli noin 113 euroa kuussa. Samanaikaisesti minimielintaso eli elinkustannuksiin perustuva minimitulo on noin 130 euroa kuussa. Ero johtuu siitä, että minimipalkkaa ei ole korotettu elinkustannusten nousun mukaisesti. Työ- ja sosiaaliministeriön mukaan minimipalkkaa aiotaan kuitenkin korottaa ensi vuoden alusta, mutta korotus ei nosta minimipalkkaa elintasominimin tasolle asti. Korjausliike aiotaan toteuttaa asteittain. Taustana on mm. se, että minimipalkka toimii myös monien julkisten maksujen ja indeksien laskentaperusteena, ja minimipalkan korotuksen yhteydessä joudutaan huomioimaan myös sen laajemmat vaikutukset julkisen sektorin menoihin. Joidenkin indeksien ja maksujen (kuten esim. sakkojen osalta) voidaan ehkä ottaa käyttöön joku muu peruste kuin minimipalkka.
Energia Euro-2 -luokan polttoaine kielletään vuoden 2013 alusta alkaen. Hallitus ei tue antimonopoliviraston esitystä pidentää siirtymäaikaa Euro-3 -luokan polttoaineen käyttöönottoon. Euro- 2 -luokan bensiinin ja dieselin myynti aiotaan kieltää suunnitelman mukaisesti vuoden 2013 alusta. Tavoitteena on siirtyä portaittain aiempaa laadukkaampiin bensiinilaatuihin: vuonna 2013 vähimmäisvaatimuksena on Euro-3, vuonna 2015 Euro-4 ja vuonna 2016 Euro-5. Venäläisillä öljyyhtiöillä on ollut vaikeuksia pitää yllä vaadittua laatua vanhanaikaisissa jalostuslaitoksissa, joiden modernisointiin ei ole investoitu riittävästi. Keväällä 2011 tämä johti bensiinipulaan monilla Venäjän alueilla. Jotta sama ei toistuisi, öljy-yhtiöt solmivat nelikantasopimuksen antimonopolivirasto FAS:n, valvontavirasto Rostehnadzorin ja Rosstandartin kanssa jalostuslaitosten modernisointiaikataulusta ja siirtymisestä korkealaatuisen bensiinin valmistukseen. Suurista öljy-yhtiöistä Rosneft ja Surgutneftegas eivät ole hallituksen saamien tietojen mukaan pysyneet sovitussa aikataulussa. Lukoil sen sijaan ilmoittaa siirtyneensä jo täysin Euro-4- ja Euro-5 -laatuisen bensiinin ja dieselin tuotantoon. Bašneft siirtyi Euro-5 -laatuun tänä vuonna ja Gazprom Neft aikoo siirtyä Euro-4- ja Euro-5 -laatuihin ensi vuoden alusta. Novatek esittää nesteytetyn kaasun viennin vapauttamista. Yhtiö on toimittanut virallisen kirjeen presidentti Putinille. Energiaministeriö tarkastelee yhdessä talouskehitys- ja finanssiministeriön kanssa mahdollisuutta purkaa Gazpromin vientimonopoli nesteytetyn kaasun osalta. Vastausta odotetaan vuoden loppuun mennessä. Gazpromin vientimonopoli säädettiin lailla vuonna 2006. Muiden kuin Gazpromin 100-prosenttisesti omistamien tytäryhtiöiden on mahdollista viedä kaasua ainoastaan edustussopimuksella Gazpromin kanssa. Esimerkiksi Novatek on tehnyt Gazpromin kanssa sopimuksen Jamalin nestekaasun viennistä. Kaasun nesteyttämislaitosten rakentaminen edellyttää kuitenkin suuria investointeja ja varmuutta siitä, että kaasua voidaan myydä ulkomaille. Asiantuntijoiden mukaan on selvää, ettei Gazprom pysty lisäämään omaa nesteytetyn kaasun vientikapasiteettiaan riittävän nopeasti pitääkseen Venäjän mukana globaalissa kilpailussa. Globaalisti nesteytettyä kaasua vietiin vuonna 2011 kaikkiaan 241,5 miljoonaa tonnia. Tästä Venäjän osuus oli neljä prosenttia. Qatar oli maailman suurin nesteytetyn kaasun viejä (31 %). Muita Venäjää suurempia viejiä olivat mm. Malesia (10 %), Indonesia (9 %), Australia (8 %), Nigeria (8 %), Trinidad ( 6 %) ja Algeria (5 %). Rosneft jatkaa kaasumarkkinoiden valloittamista. Yhtiö on tehnyt yhteistyösopimuksen kaasun ja öljytuotteiden toimituksesta RusGidrolle, joka on sähköyhtiö RAO ES Vostokin tytäryhtiö Kaukoidässä. Tällä hetkellä RAO ES ostaa kaasun Gazpromilta ja Sahalin-1 -konsortiolta. Strategisten yhtiöiden sääntöjä helpotetaan. Hallitus on valmistanut esityksen, jonka mukaan strategiseksi luokiteltujen yhtiöiden omistajat (myös ulkomaiset omistajat) voivat kasvattaa omistusosuuttaan yhtiössä 100 %:iin ilman erillistä hallituksen lupaa, jos niillä on jo ennestään yli 75 %:n omistusosuus. Aikaisemmin tämä muutos on vaatinut hallituksen erityisluvan. Hallituksen erityislupa tarvitaan jatkossakin ulkomaisten yhtiöiden ensisijoituksiin strategisiin yhtiöihin, jos sijoitus ylittää 25 %. Rosatom nopeuttaa vanhojen ydinvoimaloiden jälleenrakentamisaikataulua. Nopeutettu aikataulu koskee erityisesti niitä voimalaitoksia, joissa on yhä toiminnassa Tšernobyl-tyyppinen RBMK-reaktori. Näin ollen uusien ydinvoimaloiden rakentaminen Nižni Novgorodin ja Tomskin alueille siirtyy seuraavalle vuosikymmenelle. RBMK-reaktoreita on kolmella voimalaitoksella: Leningradin alueella (Sosnovyi Bor) sekä Kurskin ja Smolenskin alueilla. Tällä hetkellä korjauksia tehdään kaikkein vanhimmissa reaktoreissa Sosnovyi Borissa ja työn odotetaan valmistuvan vuonna 2014. Seuraava kiireellinen korjaustarve on Kurskin alueen voimalaitoksissa. Ympäristö Venäjä ei muuttanut Kioto-kantaansa Dohan ilmastokokouksen kynnyksellä. Venäjä voi harkita Kioton toiselle kaudelle osallistumista vain siinä tapauksessa, että muut maailman johtavat maat tekevät niin. Teollisuuden edustajat, talouskehitysministeriö ja luonnonvaraministeriö puolsivat Venäjän osallistumista ja pyrkivät vaikuttamaan presidentinhallintoon Durbanissa tehdyn päätöksen
muuttamiseksi. Niiden mukaan Venäjä hyötyisi taloudellisesti Kiotoon osallistumisesta etenkin yhteistoteutushankkeiden kautta (Joint Implemetantion). Kioton ulkopuolelle jääminen merkitsee niiden mukaan teollisten laitosten modernisaation hidastumista. Venäjä on ilmoittanut vahvistavansa kansallisen päästövähennystavoitteensa Dohan ilmastokokouksen jälkeen. Tavoitteen on ilmoitettu olevan 15 25 prosenttia vuoden 1990 tasoon nähden. Presidentin ilmastoneuvonantaja Bedrotki on ilmoittanut Venäjän harkitsevan myös oman sisäisen päästökauppamarkkinan rakentamista. Venäjän talouden energiatehokkuus on edelleen alhainen. Presidentti Medvedev asetti vuonna 2008 tavoitteen parantaa talouden energiatehokkuutta 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Viidessä vuodessa energiatehokkuus ei ole parantunut juuri ollenkaan. Talouskehitysministeriön uuden ennusteen mukaan energiatehokkuutta on mahdollista parantaa 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Kansainvälisen energiaviraston EIA:n mukaan Venäjä säästäisi energiaa vuosittain lähes Ison-Britannian energiankulutuksen verran, jos se saavuttaisi OECD-maiden keskitason energiatehokkuudessa. Venäjä hukkaa energiaministeriön mukaan entiseen tapaan noin 35 prosenttia energiasta. Suurimpana syynä tähän pidetään toisaalta suhteellisen alhaista energian hintaa, toisaalta vähäistä kokemusta energiansäästöstä. Kannustimia energiatehokkuuden parantamiseksi ei juuri ole. Sanktiot määräysten rikkomisesta ovat niin alhaiset, että on edullisempaa maksaa sakot kuin vähentää päästöjä. Venäläisyhtiöt eivät ole halukkaita investoimaan energiaa säästävään teknologiaan. Investointeja tehdään vain, kun niissä nähdään välitön taloudellinen hyöty. Suurimman energiansäästöpotentiaalin arvioidaan löytyvän kiinteistö- ja rakennussektorilta, jossa 70 miljardin euron investoinneilla voidaan saavuttaa 190 miljardin euron kustannussäästöt. Energiateollisuudessa 60 miljardin euron säästöt edellyttävät 20 miljardin euron investointeja, kun taas muualla teollisuudessa ja liikenteessä 60 miljardin euron investoinneilla on mahdollista saavuttaa 80 miljardin euron säästö. Yksi merkittävä energiansäästökohde on energiateollisuuden sivutuotteiden, kuten öljyntuotannon yhteydessä syntyvän oheiskaasun hyötykäyttö. Enemmistö venäläisistä öljy-yhtiöistä polttaa yhä oheiskaasun tarpeettomana sen sijaan, että käyttäisi sen hyödyksi energiantuotannossa. 1.1.2012 voimaan tulleen lain mukaan oheiskaasu tulisi hyödyntää 95-prosenttisesti. Toistaiseksi tavoitteeseen yltävät ainoastaan Surgutneftegas ja Tatneft.