1 Sahas vuoristoyhteisöjen kehittämishanke nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani SAHAS Nepal Hankkeen kuvaus Hankkeen englanninkielinen nimi on Enhancing Livelihood through Local Efforts, ELLEproject. Hankeen toiminnan tarkoitus on vähentää köyhyyttä ja parantaa köyhien ja marginaaliryhmien toimeentuloa eri tavoin kolmen läänin alueella Dhading, Gorkha ja Tanahu. Hanke auttaa myös parantamaan paikallista infrastruktuuria, tukemaan köyhyydenvähentämistoimintaa ja parantamaan toimeentulomahdollisuuksia. Hanke voimaannuttaa myös paikallisia yhteisöjä luomalla yhteisöpohjaisia organisaatioita linkittämällä ne kansalaisjärjestöverkostoihin. Hankkeen alla toimii tällä hetkellä 107 ryhmää, joka kattaa yhteensä 2536 taloutta. Vuoden 2014 aikana ELLE-projekti aloitti työnsä kolmella uudella alueella Tanahun, Gorkhan ja Dhadingin läänien alueella. Samalla perustettiin kaksi uutta sivutoimistoa, joista toinen Gorkhaan ja toinen Tanahuun. Työ uusilla alueilla on saatu käyntiin ja uusien ryhmien koulutus alkuun. Uusille työalueille siirtyminen tuo muutoksen myös hankkeen työntekijöille, jotka joutuvat muuttamaan työn perässä uudelle alueelle. Lisäksi hankkeeseen on palkattu uusilta alueilta 14 paikallista työntekijää, jotka vastaavat toimintojen käynnistämisestä uusissa kylissä. Hankkeen toimintaan osallistuneet raportointiaikana Yläkastiset Dalitit Etniset ryhmät Yhteensä Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Projektista raportointi aikana ryhmiin osallistuneet. 127 109 267 97 1208 718 2536 Toiminta koostuu viidestä pääaktiviteetista; 1. Ruokaturva 2. Yleinen elintaso 3. Terveys ja sanitaatio 4. koulutus 5. Ryhmätuki.
2 Hankkeen projektialueille tälle vuodelle asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoite Toteutuminen Kommentti Tulokset 1. Ruokaturvan parantuminen köyhien Dalittien ja vähemmistöheimojen keskuudessa Kotipuutarhojen perustaminen ja vihannestenviljelun aloittaminen. Satotason kehittäminen ja hallinta. Vanhojen viljalajien siljelyn edistäminen Koulutus vihannesten viljelyn kaupallistamiseksi Sitrus hedelmien taimikasvattomon perustaminen Ilmastonmuutos koulutus Maankäytön parantaminen Maankäytön kehittäminen. Tuki eläintesuojien parantamiseen. Kastelujärjestelmien kehittäminen ja rakentaminen Yhteensä 348 henkilöä, joista 232 naista koulutettiin kotipuutarhan perustamiseen ja vihannesten kasvatukseen. 491 viljelijälle jaettiin uusia maissin, riisin ja hirssin lajikkeita jalostuksen ja satotasojen parantamiseen. 128 viljelijää koulutettiin ja heille jaettin kauran ja hirssin siemeniä viljelykseen. 59 viljelijää osallistui koulutkseen. 22 henkilö koulutetiin hedelmäpuiden taimien kasvattamiseen. 103 osallistujaa koulutettiin ymmärtämään ilmastonmuutosta omassa kotikylässään ja miten siihen voi omilla toimillaan vaikuttaa. 223 annettiin koulutusta kompostoinnista ja uusien eläintensuojien merkityksestä. Sekä kouluutusta ilmastonmuutoksesta. Useisiin koulutuksiin on lisätty koulutusta turvakaistojen (ruohokaistojen) merkitys maanvyörymien ehkäisyssä. Jakson aikana parannettiin 73 eläinsuojaa. Jakson aikana tuettiin yhden kastelukanavan rakentamista. Heille jaettiin myös vihennesten siemeniä viljelun aloittamiseen. Kaikkien lajikkeiden satotaso parani aiempiin vuosiin verrattuna. Vanhat viljalajit ovat kestäviä vaikeissa olosuhteissa ja monta kertaa viljelijöille kannattavia, kuin viljelyalaa laajasti vallanneet riisi ja maissi. Koulutuksessa annettiin tietoa taimien kasvattamisesta ja eri tekniikoista. Koulutuksessa on huomioitu myös mahdollinen kompostimullan myynti tilalta toisille viljelijöille. Kanavasta hyötyy 21 taloutta.
3 Tulokset 2.Maattomien ja pienviljelijöide elinkeinon parantaminen. Maatalouden Vuoden aikana koulutettiin ja ulkopuolisten tuettiin 12 viljelijää pienyritysten pienyrityksen perustamisessa. perustaminen. Pienviljelijätuki. Hedelmien kasvatus Maatalouteen perustuvat elinkeinot. Rahakasvi koulutus ja tuki Vuohien jalostustuki Vuoden aikana ryhmille jaettiin 53 vuohta ja 8 sikaa Useita satoja taimia jaettiin talouksille erilaisten hedelmien kasvatusta varten. Jakson aikana tuettiin 11 kasvihuoneen perustamista. 121 viljelijää saivat koulutuksen ja siementuen inkiväärin ja kurkuman kasvatukseen. jakson aikana jaettiin kolme uros vuohta. Tulokset 3. Terveys- ja ympäristökasvastus. Savuttomien uunien tuki Vuoden aikana tuettiin 30 uunin kunnostusta. Vessojen kunnostus Kotitalousastioiden pesu ja henkilökohtaisen hygienia. Vesipisteiden kunnostus. Koululaisten hygieniakasvatus Tulokset 4. Alaasteikäisten koulutuksen tukeminen. Stipendiaattituki Vuoden aikana kunnostettiin tai rakennettiin 29 WC:tä Koulutusta ja tukea kuivaustelineiden rakentamiseen sekä pesupaikkojen kunnostukseen. 6 viljelijää perustivat kaupan, yksi puhelin korjaamon, yksi kanalan, yksi puusepänliikkeen, yksi bampu käsityöliikkeen ja yksi ompelimon. Lisäksi kahden eläintehoitajakoulutusta tuettiin. Koulutuksen kera ensimmäiset eläimet jaettiin 27 viljelijälle. Tuen lisäksi pidetään koulutus vihannesten viljelystä. Kolme viljelijää saivat koulutuksen ja urosvuohen jalostamaan alueen vuohikantaa. Kunnostuksen yhteydessä jaettiin myös tietoa ja koulutusta. Vuoden aikana yhteensä 611 taloutta sai koulutusta ja ovat ottaneet käyttöön astioiden kuivaukseen tarkoitetun telineen. Lisäksi 85 astioiden pesupaikkaa on kunnostettu ja otettu käyttöön. Vesipisteistä hyötyy 199 Jakson aikana 2 vesilähdettä kunnostettiin käyttöön. taloutta. 100 % toteutunut Koululaisille jaettiin 536 henkilökohtaista hygienia pakkausta. 23 oppilaalle jaettiin tulea koulunkäynnin aloittamiseksi. Tuki jaettiin kaikkein heikoimmassa asemassa oleville
4 Tuki sisälti tarvikkeita ja kouluvaatteet. Koulujen tukeminen Jakson aikana tuottiin kolmea koulua. perheille, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta lapsiaan kouluun lähettää. Yhteen kouluun toimitettiin koulupenkkejä ja pöytiä, yhden koulun osalta rakkennettiin joumavesitankit ja yhdelle koululle toimitettiin liitutauluja. Huhtikuun 25. päivä Nepal kohtasi tähän astisen historiansa tuhoisimman maanjäristyksen, joka tulee vaikuttamaan Nepalin tilanteeseen, kuin meidänkin työhömme vielä pitkään. Avustustoiminta työalueillamme saatiin nopeasti käyntiin, mutta rahan tarve tuhojen korjaamiseksi tulee vain kasvamaan. Olemme nyt ohittaneet hätäavun vaiheen ja siirrymme pikku hiljaa jälleenrakentamisvaiheeseen, joka tulee Nepalissa kestämään vuosia. Elle projektin hankkeen läänit olivat kaikki suurien tuhojen kohteena. Pahiten näistä kuitenkin kärsivät Gorkhan ja Dhadingin läänit, jotka olivat hyvin lähellä järistyksen keskusta. Alla tästä hieman laajempi katsaus muutaman kuvan kera. Muita huomioita/viestit työn tukijoille Uusi hallituksen oli määrä saada perustuslakityönsä valmiiksi vuoden 2015 alussa, mutta tässä ei jälleen kerran onnistuttu. Erimielisyydet eri puolueiden keskuudessa ovat vain lisääntyneet ja helppoa ratkaisua olemassa olevaan pattitilanteeseen ei ole näkyvissä. Olemme myös Lähetysseuralla tekemässä uutta yhteistyösopimusta Nepalin valtion kanssa, mutta maanjäristys ja poliittinen epävakaisuus aiheuttaa myös tähän työhän omat hidasteensa ja vaikeutensa. Prosessi on kuitenkin edenyt ja toivottovasti uusi nelivuotissopimus saadaan kuitenkin aikaan kesän aikana. SAHAS tekee erittäin hyvää ja tuloksellista työtä. Suuri kiitos täältä kentältä, että tuette tätä työtä. Vastaan mielelläni kysymyksiin ja annan ruokaturvahankkeista lisätietoa. Voitte olla minuun suoraan yhteydessä heikki.takko@felm.org. Nepalin maanjäristys Nepalissa tapahtui tuhoisa maanjäristys (7,9 M) lauantaina 25. huhtikuuta. Heti järistyksen jälkeen alkoivat jälkijäristykset, joita on ollut useita satoja. Tiistaina 12.5. tapahtui ilmeisesti uusi maanjäristys (7,3 M). Jälkijäristykset jatkuvat Nepalissa edelleen. Järistyksissä on kuollut melkein 9 000 ihmistä ja loukkaantunut noin 13 000. Kolmen miljoonan ihmisen koti tuhoutui ja arvioiden mukaan jopa 8 miljoonan ihmisen koti vaurioitui.
5 Nepalin lääneistä järistykset tuhosivat erityisesti Gorkhan, Dhadingin, Sindhupalchowkin, Kavren, Dolakhan, Lalitpurin ja Manangin läänejä. Näiden läänien alueilla on kokonaan tuhoutuneita kyliä. On kyliä, joihin maanjäristysten aikaansaamat maanvyöryt ovat katkaisseet kaikki kulkuyhteydet. Näihin kyliin ei ole saatu vielä katastrofiapua. Kathmandussa tuhot olivat paikallisia. Jotkin alueet tuhoutuivat erittäin pahasti kun toiset alueet säilyivät miltei vahingoittumattomina. Kathmandussakaan ei ole vielä pystytty palaamaan normaaliin arkeen, vaan suuri osa ihmisistä viettää yhä yönsä taivasalla. Osa siksi, että koti on tuhoutunut; osa siksi, ettei uskalla mennä sisälle jälkijäristysten ja mahdollisten uusien tuhojen pelossa. Kathmandussa on lukuisia pressuista kyhättyjä telttaleirejä, joissa asuu kymmeniätuhansia ihmisiä. Katastrofit eivät iske tasa-arvoisesti. Kaikkein köyhimmät kärsivät katastrofeissakin eniten. Ihmisillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin aloittaa alusta, tiili tiileltä. Materiaalia ei ole, eikä rahaa. Ei mitään, millä uudet kodit voidaan rakentaa. Ensin on katsottava, mitä tuhoutuneista rakennuksista jäi jäljelle ja voidaanko nämä materiaalit pestä ja käyttää uudelleen. Nepalin koulut avattiin virallisesti kesäkuun ensimmäisenä päivänä, noin viisi viikkoa ensimmäisen, suurimman, maanjäristyksen jälkeen. Lapsille, niinkuin aikuisillekin, on tärkeää päästä arkeen kiinni. Kaikki koulut eivät kuitenkaan voi aloittaa toimintaansa vieläkään. On koulurakennuksia, joista ei ole mitään jäljellä. Suurin osa kouluista aloittaa toimintansa ulkosalla, pressujen alla. Nähtäväksi jää myös, pystyvätkö opettajat, joista moni myös menettänyt läheisiään ja siten palannut kotikyliinsä, aloittamaan työskentelyn. Arvioidaan, että kolmessa pahiten tuhoutuneessa läänissä jopa 90 % koulurakennuksista tuhoutui kokonaan. Tilannetta vaikeuttaa myös näinä viikkoina alkava sadekausi. Peltojen sato pitäisi saada korjattua ja uudet siemenet kylvettyä maahan. Mutta moni on menettänyt niin siemenet kuin työtarvikkeetkin raunioihin. Maanvyöryjen riski on myös todella korkea. Maanjäristykset ovat todella koetelleet köyhää Nepalia. Nepalissa on toimeentulo ja jokapäiväisestä elämästä selviytyminen ollut aina raskasta.
6 Kuva 1 Kumpur:n kylä Dhadingin läänissä kohtasi järistyksessä laajat tuhot. Kylän 30 talosta ainoastaan yksi on kunnossa ja käytännössä kaikki talot ovat täysin tuhoutuneita. Kylästä kuoli myös viisi ihmistä. Suomen Lähetysseura käynnisti avustustoiminan maanjäristyksen uhrien auttamiseksi välittömästi järistyksen jälkeen. Lähetysseura jakoi avustusta kahden kanavan kautta: ACT-alliansin sekä omien paikallisten yhteistyöjärjestöjemme. ACT-alliansin kautta apu menee kaikille tuhoalueille, mutta omien yhteisyökumppaniemme kautta apua on kohdistettu omille työalueillemme. Me olemme työskennelleet monilla tuhoalueilla jopa kymmenen vuotta ja tunnemme siten ihmiset ja paikallisviranomaiset. Tästä on ollut jakelussa valtava hyöty ja yhdessä paikallisviranomaisten kanssa olemme pystyneet huolehtimaan, että apu menee perille ja ennenkaikkea niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Olemme pyrkineet jakelussa kattamaan kokonaiset kylät ja kylissä ne, jotka ovat kärsineet pahimmat menetykset. Katastrofitilanteessa kaikki ovat avun tarvitsijoita! Jatkossa olemme vahvasti mukana myös työalueidemme jälleenrakentamisen tukemisessa ja tällöin apumme kohdistuu jälleen yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi. Yleisesti kaikki meidän SAHAS:n projektien työntekijät ovat kunnossa, mutta useiden omat kodit ovat vaurioituneet ja kahdeksen kotia täysin tuhoutunut. Lisäksi Gorghan toimisto ja vuokra-asunnot ovat kaikki asumiskelvottomia. Sahas on ollut avustustyössä vahvasti mukana alusta asti ja Lähetysseuran tukemana Sahas jakoi työalueilleen noin 2500 avustuspakettia hädässä oleville. Jakelu suoritettiin ennalta jaettujen kuponkien pohjalta, jotka oli täytetty paikallishallituksen kanssa kylissä etukäteen. Kupongissa oli kylä, nimi ja asuinrakennuksen kunto.
7 Ihmiset olivat erittäin onnellisia avustuksesta. Monet sanoivat, että tämä oli kahteen viikkoon ensimmäin todellinen avustus jonka he saivat ja jotain millä he pääsevät uuteen alkuun katastrofin keskellä. Avustuspaketti: 30 kg Riisiä, 4 kg linssejä, 2 L öljyä, 3 palaa saippuaa, 2 kg suolaa ja yksi pressu katokseksi Gorkhan läänin alueelta on löydetty tällä hetkellä 410 kuollutta ja meidän työskentelyaalueilta on kuollut noin 50 henkilöä ja 126 loukkaantui. Meidän omista kyläryhmistämme kuoli tämän hetken tietojen mukaan 12 henkilöä. Lisäksi lähes kaikki talot ovat tuhoutuneet asuinkelvottomiksi. Dhadingin alueella omien työalueiden taloista vain 1-2 % ovat asumiskelpoisia. Meidän alueilta kuoli 50 henkilöä (kaikki eivät kuitenkaan meidän ryhmistä) ja 126 loukkaantui. Koko läänin alueelta tähän päivään mennessä on löydetty 665 kuollutta, mutta luvun pelätään vielä kasvavan. Vieläkään kaikille alueille ei olla päästy tuhoja tutkimaan. Monet työskentelykylistämme ovat täysin tuhoutuneita. On kyliä joissa kaikki talot ovat niin pahasti vaurioituneet, ettei niissä ole enää turvallista asua. Työn uudelleen suunnittelu on jo aloitettu yhdessä kyläläisten ja paikallisviranomaisten kanssa. Kuva 2 Sushila Nepali menetti myös peheensä kanssa kotinsa Aarutar:n kylässä Gorghassa. Hänen miehensä, neljän lapsen isä on töissä Kathmandussa, eikä voi jättää työtä, koska se on perheelle tärkeä ja lähes ainoa tulonlähde. He murehtivat kuka uuden kodin rakentaa.
8 Lapsia Bhaktapurin telttaleiriltä.