Liikenneturvan toiminta- ja taloussuunnitelma 2016
SISÄLTÖ Liikenneturvan rooli ja tehtävät 3 Toiminnan lähtökohdat 4 Liikenneturvan toiminta 2016 6 Painopisteet 6 Yhteistyö 6 Pienet lapset (alle 7-vuotiaat) 7 Lapset (7-14-vuotiaat) 7 Nuoret (15-24-vuotiaat) 8 Aikuiset (25-64-vuotiaat) 9 Iäkkäät (yli 65-vuotiaat) 10 Hallinto ja talous 12 Talousarvio 2016 13 Vahvistettu Liikenneturvan hallituksen kokouksessa 6.11.2015. 2
Liikenneturvan rooli ja tehtävät Liikenneturva toteuttaa valtakunnallisena liikenneturvallisuustyön keskusjärjestönä laissa (278/2003) sille määriteltyjä tieliikenteen tiedotus-, valistus- ja koulutustehtäviä. Tavoitteena on parantaa tieliikenteen turvallisuutta ja saada aikaan myönteisiä muutoksia liikennekulttuurissa. Elämme yhteistyöstä. Työskentelemme kohti turvallista liikennettä koko Suomessa, alueellisten ja paikallisten viranomaisten, järjestöjen, yhteisöjen ja yksittäisten ihmisten kanssa. Työtämme ohjaavat arvot: turvallisuus ensin, asiantuntijuus ja yhteistyö. Toimimme tielläliikkujan turvallisuuden puolesta. Työmme on ennaltaehkäisevää, suostuttelevaa ja perustelevaa. Pitkäjänteinen työ korostaa elinikäistä liikennekasvatusta. Työtämme ohjaa tieliikenteen turvallisuusvisio, jonka mukaan liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua tieliikenteessä. Turvallisuusvisio sisältää sekä järjestelmän että yksilön vastuun. Liikenneturva tukee tienkäyttäjien vision mukaista toimintaa vaikuttamalla heidän liikennekäyttäytymiseensä. Ydinosaamistamme ovat ihmisen roolin ymmärtäminen tieliikenteessä ja liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen. Tutkitun tiedon avulla haemme ratkaisuja, joihin työmme laatu ja riippumattomuus perustuvat. Toimimme sillanrakentajana viranomaisten ja kansalaisten välillä. Autamme kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä siinä, että heidän liikenneturvallisuusasiansa tulee kuulluksi. Tuemme myös viranomaisia vahvistamalla lainsäädännön hyväksyttävyyttä tuomalla esiin perusteluja ja tietoa kansalaisille. Olemme luotettava ja joustava yhteistyökumppani, joka kuuntelee, osallistaa ja auttaa yhteistyötahoja ottamaan liikenneturvallisuusnäkökohdat ja turvallisen liikennekäyttäytymisen osaksi omaa toimintaansa. Tuemme vapaaehtoistyötä, jotta jokainen voisi löytää keinoja parantaa omaa ja läheistensä liikenneturvallisuutta. Keskusjärjestönä pyrimme yhteistyöhön jäseniemme kanssa. Edistämme liikenneturvallisuutta ajanmukaisin keinoin ja ideoin. Jatkamme toimintamallien kehittämistä kokeilujen kautta. Otamme huomioon digitaalisuuden ja teknologian kasvavat mahdollisuudet liikenteessä, niin viestinnässä kuin opetuksessakin. 3
Toiminnan lähtökohdat Vuoden 2016 toimintamme pohjautuu Liikenneturvan jäsenyhteisöjen hyväksymään strategiaan vuosiksi 2016 2018. Liikenneturvan jäsenet edustavat monipuolisesti eri liikkujaryhmiä ja vaikuttajatahoja. Mahdollisimman tarkan turvallisuuskuvan luomiseksi käytämme Tilastokeskuksen onnettomuustilastoa, jossa poliisin tietoon tulleita onnettomuustietoja täydennetään vakavien vammautumisten osalta sairaalatiedoilla (THL:n HILMO-rekisteri) vuodesta 2015 alkaen. Lisäksi hyödynnämme vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan (VALT) tilastoja sekä pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastoja (PRONTO). Toimintamme lähtökohtana ovat liikenteen turvallisuustilanne ja -kehitys. Tieliikenne oli Suomessa vuonna 2014 turvallisempaa kuin koskaan modernina autoistumisen aikana. Vuonna 2014 lähes saavutettiin kansallinen tavoite tieliikennekuolemien vähentämisen osalta. Hyvästä suunnasta huolimatta turvallisuuskehityksemme on hitaampaa kuin Euroopassa keskimäärin. Myös muiden Pohjoismaiden liikenne on yhä turvallisempaa kuin Suomen. Liikenneturvallisuuden parantaminen vaatii myönteisten piirteiden ja käyttäytymisen tukemista ja ylläpitoa sekä uusien ongelmien havainnointia ja torjumista. On tärkeää varmistaa toiminnan jatkuvuus ja uudistuminen, sillä joka vuosi uusi ikäluokka kohtaa liikenteen tilanteet ensi kertaa. Liikenneturva vaikuttaa erityisesti ihmisten asenteisiin, toteuttaa elinikäistä liikennekasvatusta ja kampanjoi turvallisen liikennekäyttäytymisen ja turvavarusteiden puolesta. Vastuulliseen liikenneviestintään kuuluu myös liiallisen pelon torjunta. Turvallinen itsenäinen liikkuminen on toimivan liikenteen, ihmisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan etua puolustava arvo. Liikenneturva ottaa toiminnassaan huomioon myös poikkihallinnollisesti laaditut liikenneturvallisuuden strategiset tavoitteet ja teknologian mahdollisuudet liikenneturvallisuuden edistämisessä. Liikennepolitiikassa pyritään kehittämään liikennettä palveluna. Liikenneturva tuo esiin tieliikenteen turvallisuuden palvelun keskeisenä laatutekijänä. Yhteiskunnassamme tarkka liikenteen sääntely on koettu paikoin niin rajaavaksi, että se kaventaa monia kehittämismahdollisuuksia. Jos lainsäädäntöä kevennetään, vapaudet lisääntyvät, ja samalla liikenteen palvelujen tuottajien ja tienkäyttäjien oma vastuu kasvaa. Liikenneturva antaa tieliikenteessä turvalliseen liikkumiseen ja kuljettamiseen tarvittavia tietoja ja näin mahdollistaa oikeat valinnat sekä myönteisen turvallisuuskehityksen. Liikenneturvassa valmistaudutaan Liikenneturvan toiminnan ohjausta koskeviin muutoksiin, joita valmistellaan liikenne- ja viestintäministeriössä. Liikennevakuutuslain kokonaisuudistuksen myötä myös Liikenneturvan rahoitusmalliin on tulossa muutoksia. 4
On tärkeää varmistaa, että onnettomuuksia ennaltaehkäisevälle liikenneturvallisuustyölle ohjattu, liikennevakuutukseen sidottu, rahoituksen lähde säilyy jatkossakin. Vuonna 2015 tehdyn Liikenneturvan sisäisen organisaatiouudistuksen tavoitteena on vahvistaa Liikenneturvan strategisia osaamisalueita ja tehostaa toimintaa panostaen jatkossa liikennekasvatukseen, viestintään, paikalliseen toimintaan sekä järjestötyöhön. Organisaatiouudistuksen luomat, uudet mahdollisuudet alkavat toteutua käytännössä toimintavuonna 2016. 5
Liikenneturvan toiminta 2016 Painopisteet Liikenneturvan toiminta on pitkäjänteistä. Vuoden tärkeimmät painopisteemme on jaettu suunnittelu- ja kehitysvaiheessa oleviin ja aktiivisessa toteutusvaiheessa oleviin hankkeisiin, jotka näkyvät erityisesti Liikenneturvan alueellisessa ja paikallisessa työssä. Tärkeimmät kanavat ja kohderyhmät vuonna 2016 ovat koulut, työpaikat ja kunnat. Toiminnassa: Viestimme tarkkaamattomuus liikenteessä ilmiöstä yhä laajemmin. Tuomme esiin tarkkaamattomuuden eri syitä ja sen merkitystä eri liikkujaryhmien turvallisuudelle. Torjumme rattijuopumusta yhteiskampanjalla. Vahvistamme jo olemassa olevaa vahvaa rattijuopumusta torjuvaa sosiaalista normia. Motivoimme työpaikkoja vapaaehtoiseen liikenneturvallisuustyöhön aktivoimalla työpaikkoja yhteistyöhön ympäri Suomen. Tulossa: Edistämme turvallista pyöräilyä koulutuksen ja viestinnän keinoin. Edistämme sääntötuntemusta, turvavarusteiden käyttöä ja turvallista liikennekulttuuria. Selvitämme, miten iäkkäiden liikenneturvallisuutta voidaan parantaa ja kehitämme työhön uusia toimintamalleja. Yhdenmukaistamme liikenneturvallisuustyötä kunnissa. Tarjoamme asiantuntemusta, kannustusta ja malleja parantaa liikenneturvallisuutta kuntatasolla koko Suomessa. Yhteistyö Yhteistyö on tärkein työtapamme. Haluamme palvella jäsenyhteisöjämme yhä paremmin ja etsiä luontevia tapoja edistää liikenneturvallisuutta yhdessä. Toimintavuonna laajennamme ja tiivistämme yhteistyötä jäseniemme kanssa mm. toteuttamalla yhteisiä viestinnällisiä hankkeita ja koulutuksia. Olemme liikkeellä joka päivä ja mukana lukuisissa, paikallisissa ja valtakunnallisissa tapahtumissa ja tempauksissa. Paikallisesti edistämme yhteistyötä muun muassa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, aluehallintovirastojen, poliisin, pelastuslaitoksen ja eri paikallisten yhteisöjen kanssa. Osallistumme myös kansalliseen, alan tutkimusyhteistyöhön. Teemme pohjoismaista ja eurooppalaista liikenneturvallisuustyötä, etenkin European Transport Safety Council ETSC:n ja Nordiska Trafiksäkerhetsrådet NTR:n kautta. Toi- 6
mintavuonna osallistumme sekä NTR:n yhteistyökokoukseen sekä Safety 2016 World Conferencen järjestelyihin. Pienet lapset (alle 7-vuotiaat) Liikennekasvatus alkaa kodeista, sillä vanhempien ja huoltajien asenteet, kasvatus ja käyttäytyminen luovat pohjan lasten liikenneturvallisuudelle. Ikäryhmän liikenneturvallisuus on aikuisten vastuulla. Viimeisen kolmen vuoden aikana kuoli keskimäärin kaksi ja loukkaantui lähes sata alle kouluikäistä lasta vuosittain. Ikäryhmän liikennekuolemat ja loukkaantumiset tapahtuvat pääsääntöisesti autossa matkustaessa. Tavoite: Pienten lasten vanhemmilla on käytössään Liikenneturvan tuottamia tietoja ja toimintamalleja lasten liikennekasvatuksen aloittamiseen ja lasten kuljettamiseen autossa. Neuvolat sekä varhaiskasvattajat saavat riittävän tuen liikenneturvallisuuden käsittelemiseen. Toiminta: Päivitämme varhaiskasvatukseen sopivia liikenneturvallisuusmateriaaleja ja markkinoimme niitä päiväkoteihin. Tuemme liikennekasvatusta koulutusten kautta kunnissa tarjoten neuvoloiden ja päiväkotien henkilöstölle koulutusta, aineistoa ja toimintavinkkejä. Lisäksi etsimme uusia markkinointiväyliä tavoittaa varhaiskasvattajat. Seuraamme varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman uudistamista ja nostamme esiin liikenneturvallisuuden merkitystä. Viestimme lasten vanhemmille turvavyön, turvaistuinten, kypärän ja heijastimen käytöstä ja merkityksestä turvallisuudelle. Autamme vanhempia löytämään ja käyttämään palvelujamme viestinnän ja markkinoinnin keinoin. Arviointi: Arvioimme koulutuksien ja tapahtumien onnistumisia. Lapset (7-14-vuotiaat) Itsenäisen liikkumisen myötä lapsen oma vastuu turvallisuudestaan lisääntyy. Kasvatusvastuu laajenee perheestä kouluun, ja liikennekasvatuksen tulee olla säännöllinen osa koulunkäyntiä kaikilla luokka-asteilla. Elinpiirin ja liikkumisen laajentuessa kodin ulkopuolelle lisääntyvät pyöräilyonnettomuudet, jotka muodostavat noin 40 prosenttia 7-12-vuotiaiden henkilövahingoista. 14-vuotiailla taas on suurempi riski loukkaantua mopoilijana ja erityisesti mopon matkustajana kuin polkupyöräilijänä. Lasten liikenneturvallisuuteen vaikutetaan erityisesti aikuisten tiellä liikkujien liikennekäyttäytymisen kautta. Aikuisväestölle suunnattua kampanjointia kuvataan nuoret ja aikuiset -ikäryhmissä. 7
Tavoite: Liikennekasvatus toteutuu kunta- ja koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa ja tarjoamamme Liikenneturvan materiaalit antavat tukea opetussuunnitelmien tekoon. Kasvattajat saavat tietoa Liikenneturvan kokonaissuunnitelmasta liikennekasvatuksen tukemiseen. Elinikäinen liikennekasvatus toteutuu ikäryhmän osalta. Lisäämme tietoisuutta, mitä tarkkaamattomuus liikenteessä tarkoittaa ikäryhmässä. Toiminta: Perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistumisen myötä varmistamme, että liikenneturvallisuus juurtuu suunnitelman mukaisesti koulunkäynnin arkeen. Tarjoamme konkreettisia toimintamalleja eri oppiaineisiin ja eheytettyihin opintokokonaisuuksiin. Pidämme yhä huolta siitä, että liikennekasvatusasiat ovat hyvin esillä. Työtämme ohjaavat selvityksemme koulujen ja oppilaitosten liikennekasvatuksen tilasta. Jatkamme yhteistyötä opettajankoulutuslaitosten kanssa ja päivitämme koulutusmateriaalimme opettajaksi opiskeleville. Vastaamme liikennekasvatuksen yhteistyöverkoston koordinoinnista ja kehitämme koulujen liikenneturvallisuusviikkoa. Viestimme opettajille ajankohtaisista aiheista ja palveluistamme monipuolisesti. Laajennamme tavoitettavien opettajien määrää. Jatkamme Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa Hyvä alku alakouluun ja Hyvä alku yläkouluun -yhteistyötä. Toimitamme Kirjeen lasten vanhemmille kouluun tutustumisen yhteydessä. Viestimme koulujen alkaessa lasten liikenneturvallisuuden puolesta. Arviointi: Selvitämme koulujen liikenneturvallisuusviikon toteutumista ympäri Suomen. Seuraamme tavoitettujen opettajien määrää. Nuoret (15-24-vuotiaat) Ikäryhmässä itsenäistytään ja omat vastuut ja valinnat tulevat yhä tärkeämmiksi. Liikenteessä moottoriajoneuvot tulevat monille osaksi itsenäistä liikkumista. Yleisellä tasolla ajokortin suosio on säilynyt ennallaan, mutta kaupungeissa yhä harvempi ajaa ajokortin välittömästi 18-vuotiaana. Nuorten riski kuolla tai loukkaantua liikenteessä on korkeimmillaan 15-vuotiaana, ensimmäisenä mopovuotena. Toinen riskikausi osuu 18-vuotiaille juuri autoilun aloittaneille nuorille. Kaksi kolmesta 15 24-vuotiaiden liikennekuolemista tapahtuu joko henkilöauton kuljettajana tai matkustajana. Nuoret ajavat eniten rattijuopumusonnettomuuksia. Myös turvavöiden käyttö on ikäryhmässä alhaisempaa muuhun väestöön verrattuna. Onnettomuuksissa menehtyneistä neljä viidestä on miehiä. Tavoite: Tuemme nuorten turvallisia valintoja, etenkin päihteettömän liikenteen, turvavyön käytön, ajonopeuksien ja tarkkaavaisuuden osalta. Kaikki varusmiespalveluksen suorittavat henkilöt saavat Särmänä liikenteessä -koulutuksen. Päätä itse -projektit tavoittavat ja aktivoivat liikenneturvallisuudesta kiinnostuneita nuoria. Koulukontaktimme lisääntyvät. 8
Toiminta: Kampanjoimme liikenneraittiudesta eri yhteistyökumppanien kanssa vahvistaen rattijuopumuksen vastaista sosiaalista normia. Tuotamme uutta tietoa päihteistä ja liikenteestä. Käymme läpi koulutusmallimme, jotta liikenneraittiusvalistus toteutuisi mahdollisimman kattavasti kouluissa ja oppilaitoksissa. Jatkamme kaikissa varuskunnissa Särmänä liikenteessä -hanketta yhteistyössä Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton kanssa. Tavoitamme noin 15 000 varusmiehen lisäksi myös siviilipalvelusmiehet. Koulut ja oppilaitokset ovat tärkeä väylä tavoittaa nuoria. Tuotamme eri ikäryhmille soveltuvaa ja helppokäyttöistä materiaalia opettajille. Päivitämme mopoilijoille suunnatun aineistomme. Osallistumme mm. liikenne- ja viestintäministeriön Nuorten ääni -hankkeeseen. Jatkamme Päätä itse -projektia Nuorten Akatemian kanssa ja suuntaamme tulevia nuorten projekteja toimintavuoden pääteemojen, tarkkaavaisuuden, päihteettömyyden ja suojatieturvallisuuden mukaisesti. Edistämme nuorten turvavyön käyttöä mm. videoblogien kautta vlogi-yhteistyöllä. Arviointi: Teemme rattijuopumuksen vastaisesta #rohkee kampanjasta huomioarvotutkimuksen ja keräämme tietoa käyttäytymisaikeista ja asenteista. Seuraamme koulukontaktiemme määrää. Aikuiset (25-64-vuotiaat) Tiellä liikkujien valtaosan muodostavat 25-64-vuotiaat. Ajokorteista heillä on yli 70 prosenttia. Työmatkaliikenne muodostaa suuren osan tämän ryhmän liikkumisesta. Työpaikka voi olla myös ryhmälle merkittävä, turvallista liikennekäyttäytymistä tukeva verkosto. Tieliikenteessä menehtyneistä ja loukkaantuneista joka toinen oli iältään 25 64-vuotias. Keskimäärin vuosittain menehtyy 128 ihmistä. Ikäryhmän vastuullinen liikennekäyttäytyminen luo pohjan etenkin lasten liikenneturvallisuudelle. Tavoite: Työpaikoilla otetaan käyttöön Liikenneturvan turvallista työliikennettä tukevia aineistoja ja toimintamalleja. Seinäjoella pilotoiduista hankkeista saatujen kokemusten kautta viemme eteenpäin työliikenteen turvallisuusprojektia käynnistämällä paikallisia toimia eri puolilla maata. Jatkamme Tarkkaamattomuus liikenteessä -kampanjaa ja siihen liittyvää viestintää. Nostamme esiin tarkkaamattomuuteen liittyviä moninaisia riskejä sekä niiden merkitystä myös eri liikkujaryhmille. Ennakoivan ajon kouluttajamme tarjoavat EAK-koulutusta koko maan laajuisesti moottoripyöräilijöille, autoilijoille ja raskaan liikenteen ammattikuljettajille. 9
Toiminta: Työliikenteen turvallisuuden edistämiseksi otamme yhä laajemmin käyttöön koulutuksellisia ja viestinnällisiä toimintamallejamme yhdessä yhteistyökumppaneina toimivien työyhteisöjen ja yritysten kanssa. Aloitamme jokaisen Liikenneturvan toimipisteen alueella 1-3 paikallista yhteistyöprojektia. Kampanjoimme ja viestimme tarkkaamattomuudesta liikenteessä tuoden nyt jo tutuksi tulleeseen ilmiöön uusia näkökulmia. Teemme paikallisia tempauksia ja tapahtumia. Tuomme esiin autoiluun, pyöräilyyn ja jalankulkuun liittyviä yleisimpiä sääntöjä. Viestimme heijastimen käytön merkityksestä, 1.10. vietettävän heijastinpäivän avulla. Jatkamme Sinä teet suojatien kampanjaa vielä yhden vuoden. Tuomme esiin yhteisöllisyyden merkitystä liikenteessä. Koulutamme 40 raskaan kaluston ennakoivan ajon kouluttajaa, jotka tarjoavat koulutusta yritysten, kurssikeskusten, ammattioppilaitosten, aikuiskoulutuskeskusten sekä puolustusvoimien kautta. Lisäksi koulutamme 20 moottoripyöräilyn ennakoivan ajon kouluttajaa, jotka toimivat pääosin moottoripyöräkerhojen kautta. Markkinoimme ennakoivan ajon koulutusta työpaikoille ja tarjoamme Liikenneturvan ennakoivan ajon kouluttajaverkoston palveluja. Arviointi: Keräämme tiedot Kun ajat, aja -kampanjan vaikuttavuudesta. Teemme TV- ja radiokampanjoiden huomionarvomittaukset ja seuraamme tiedon leviämistä mediaseurannan kautta. Keräämme laadullisia arvioita työliikenneprojektin yhteistyötahoilta projektin aineistoista, käyttöönotosta ja malleista. Iäkkäät (yli 65-vuotiaat) Liikenteessä ei ratkaise ikä, vaan terveys. Iän myötä erilaiset sairaudet yleistyvät. Oman ajokunnon arviointi, ennakoiva ajotapa sekä tekniset apuvälineet auttavat iäkästä kuljettajaa liikkumaan turvallisesti. Ajoterveyden merkitys riskitekijänä korostuu yli 75-vuotiailla autonkuljettajilla. Iän myötä tapahtuva kehon haurastuminen lisää onnettomuuksien seurauksien vakavuutta. Erityisesti kuolonkolareissa yli 64 -vuotiaiden osuus on suuri. Liikenteessä menehtyneistä jalankulkijoista ja pyöräilijöistä neljä kymmenestä oli yli 64 -vuotiaita. Tavoite: Iäkkäiden liikkujien tietoisuus ajokunnon merkityksestä lisääntyy, samoin tiedot kävelyn ja pyöräilyn riskien hallinnasta. Toiminta: Selvitämme, miten iäkkäiden liikkujien turvallisuus voidaan ottaa paremmin huomioon ja kehitämme toimintamalleja ikäluokan liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Tarjoamme ikäkuljettajille tukipalveluja turvalliseen liikkumiseen. Käymme aineistoja läpi uuden tutkitun tiedon valossa. 10
Paikallisilla ja valtakunnallisilla tapahtumilla aktivoimme iäkkäitä huolehtimaan omasta turvallisuudestaan. Erityisesti nostamme esiin turvallisuusaiheet kävelyssä, pyöräilyssä ja autoilussa. Jaamme tietoa myös lääkkeiden merkityksestä ajokuntoon. Edistämme pyöräilykypärän käyttöä korostamalla positiivisia, elämäntyyliin liittyviä perusteita pyöräilykypärän käytölle. Arviointi: Seuraamme laadullisia palautteita tapahtumista ja uusituista aineistoista. 11
Hallinto ja talous Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan hallituksen esitystä eduskunnalle liikennevakuutuslainsäädännön uudistamiseksi. Liikenneturva ennakoi rahoituspohjan muutoksen mahdollisia vaikutuksia keskusjärjestön omiin toimintatapoihin. Vuonna 2015 toteutettu sisäinen organisaatiouudistus on osa tätä ennakointia vahvistaen Liikenneturvan osaamista ja ydintehtäviä. Talouden läpinäkyvyys, avoimuus ja tehostaminen ovat kehittämisen kulmakiviä. Taloudessa tähdätään toteutuneilla sähköisillä toimintauudistuksilla toiminnan tehostamiseen ja kustannustehokkuuteen. Avoimuus on yksi keino yhä parempaan työajan ja toiminnan seurantaan, sisäiseen valvontaan, mittarointiin ja työhyvinvoinnin lisäämiseen. Hankintaohjeen mukaisesti hankinnoissa hyödynnetään ensisijaisesti yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n kilpailuttamia puitejärjestelyjä pyrkien kustannustehokkuuteen. Hallinto huolehtii keskitetysti Liikenneturvan toimitilojen kunnosta ja turvallisuudesta sekä hankkii ja varmistaa ajanmukaisen ICT-laitekannan ja -palvelut henkilöstön käyttöön. Talousarvioluonnoksen tulot ja menot ovat 7,072 milj. euroa (vuonna 2015 6,861 milj. euroa). Toiminnan rahoituksen päälähteenä on liikenneturvallisuusmaksu, määrältään 6,896 milj. Liikenneturvallisuusmaksulla arvioidaan katettavan noin 98 prosenttia toimintavuoden menoista. Muut tulot ovat yhteensä 176 000 euroa. Muista tuloista 155 000 euroa arvioidaan kertyvän varsinaisen toiminnan ja 21 000 euroa jäsenmaksu- ja rahoitustuloina. Talous pohjautuu samaan rahoitusmalliin kuin edellisvuonna. Talousarviovalmistelusta käydään jatkuvaa dialogia, jonka tavoitteena on edelleen parantaa sekä talouden suunnittelua että raportointia. Tuottojen sekä toiminta- ja henkilöstökulujen määrässä noudatetaan Liikenneturvan strategiassa vuosille 2016-2018 määriteltyjä talouskehyksiä. Liikenneturvan 46 henkilöstä 40 prosenttia työskentelee aluetoimistoissa. 12
Talousarvio 2016 VARSINAINEN TOIMINTA TALOUSARVIO 2016 TURVALLISUUSVIESTINTÄ Tuotot 0 Palkat ja palkkiot -405 000 Henkilösivukulut -105 000 Muut kulut - 700 000-1 210 000 KAMPANJAT Tuotot 0 Palkat ja palkkiot -65 000 Henkilösivukulut -20 000 Muut kulut -1 070 000-1 155 000 LIIKENNEKASVATUS Tuotot 5 000 Palkat ja palkkiot -480 000 Henkilösivukulut -125 000 Muut kulut -275 000-875 000 KULJETTAJIEN JATKOKOULUTUS Tuotot 125 000 Palkat ja palkkiot -170 000 Henkilösivukulut -45 000 Muut kulut -170 000-260 000 ALUEELLINEN LIIKENNE- TURVALLISUUSTYÖ Tuotot 0 Palkat ja palkkiot -1 070 000 Henkilösivukulut -275 000 Muut kulut -810 000-2 155 000 TIEDONTUOTANTO Tuotot 0 Palkat ja palkkiot -195 000 Henkilösivukulut -50 000 Muut kulut -160 000-405 000 JOHTO Tuotot 0 Palkat ja palkkiot -135 000 Henkilösivukulut -35 000 Muut kulut -90 000-260 000 TOIMISTO Tuotot 25 000 VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ Palkat ja palkkiot -246 000 Henkilösivukulut -64 000 Muut kulut -224 000-509 000-6 829 000 13
VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot 6 000 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 16 000 Korkokulut -1000 15 000 OMATOIMINEN KULUJÄÄMÄ -6 808 000 YLEISAVUSTUKSET Liikenneturvallisuusmaksut 6 896 000 RAHOITUSTULOS Pitkäaikaisen vpo:n lyhennys 88 000 0 Kiinteistöjen peruskorjaus -88 000 KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS 0 LIIKENNETURVAN VUODEN 2016 TALOUSARVIO LYHYESTI VARSINAINEN TOIMINTA TP 2014 TA 2015 TA 2016 TUOTOT 309 000 135 000 155 000 HENKILÖSTÖKULUT -3 106 000-3 384 000-3 485 000 Palkat -2 267 000-2 516 000-2 566 000 Palkkiot -202 000-170 000-200 000 Henkilösivukulut -637 000-698 000-719 000 MUUT KULUT -3 685 000-3 397 000-3 499 000 KULUT YHTEENSÄ -6 791 000-6 781 000-6 984 000 VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -6 482 000-6 646 000-6 829 000 VARAINHANKINTA 6 000 6 000 6 000 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 2 000 25 000 15 000 LIIKENNETURVALLISUUSMAKSUT 6 500 000 6 695 000 6 896 000 RAHOITUSTULOS 26 000 80 000 88 000 LAINAN LYHENNYKSET 0 0 0 KÄYTTÖOMAISUUSINVESTONNIT -76 000-80 000-88 000 KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS -50 000 0 0 14
15