YV 14.6.2012 tark.ltk 15.3.2012 Yh 28.2.2012 TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS

YV 14.6.2012 tark.ltk 15.3.2012 Yh 28.2.2012 TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS TASEKIRJA 2011

2 SISÄLLYSLUETTELO KUNTAYHTYMÄN TASEKIRJA 2011 I KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kuntayhtymän kehitys ja olennaiset tapahtumat... 3 1.2 Kuntayhtymän muodostuminen ja jäsenkuntien osuudet... 5 1.3 Kuntayhtymän hallinto... 7 1.4 Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys... 11 1.5 Tukipalvelut... 12 1.6 Yhteistoiminta ja yhteistyöryhmä... 14 1.7 Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus... 16 1.8 Kuntayhtymän kehittämisen painopisteiden toteutuminen v. 2011... 17 1.9 Toisen asteen koulutus, Porvoon ammattiopisto, Amisto... 19 1.10 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän meneillään olevat ja vuonna 2011 päättyneet projektit... 27 1.11. Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä... 28 1.12. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 30 1.13. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 31 II TOTEUTUMISVERTAILU... 41 2.1 Talousarvion toteutuminen... 41 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 45 3.1 Kuntayhtymän tuloslaskelmavertailu 2011/2010... 45 3.2 Kuntayhtymän rahoituslaskelmavertailu 2011/2010... 46 3.3 Kuntayhtymän tasevertailu 2011/2010... 47 3.4 Konsernituloslaskelma... 49 3.5 Konsernin rahoituslaskelma... 50 3.6 Konsernitase... 51 3.7 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 53 3.8 Poistosuunnitelma... 54 IV LIITETIEDOT... 55 4.1 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 55 4.2 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 56 4.3 Omistuksia muissa yhtiöissä koskevat liitetiedot... 59 4.4 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 60 V ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ..... 64 VI LUETTELOT JA SELVITYKSET 66 VII ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET: LIIKELAITOS EDUPOLIN TILINPÄÄTÖS...

3 I TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2011 1.1 Kuntayhtymän kehitys ja olennaiset tapahtumat Toimintavuonna 2011 talous oli äärimmäisen tiukka, mutta kuntayhtymän tarjoaman ammatillisen koulutuksen suosio nousi ennätysmäisen suureksi niin nuorilla kuin aikuisillakin. Kuntayhtymällä oli järjestämisluvan mukaan ammatillisessa peruskoulutuksessa 1345 koulutuspaikkaa. Lisäksi kuntayhtymä sai vuoden lopulla opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuodeksi 2011 28 lisäpaikkaa. Amistossa oli syksyn laskentapäivänä 142 opiskelijaa ammatillisessa peruskoulutuksessa yli opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspaikkamäärän. Näillä ns. ylipaikoilla torjuttiin paikallista nuorisotyöttömyyttä. Tulevaisuudessa on kuitenkin saatava lisää koulutuspaikkoja tai vähennettävä opiskelijoiden sisäänottoa. Jäsenkuntien panostukset nuorten ammatilliseen koulutukseen rajoittuivat kuntien puolesta otettujen lainojen lyhennyksiin ja korkoihin. Kuntayhtymän lähivuodet tulevat olemaan haasteellisia kiinteistöratkaisujen osalta. Askolan kiinteistön peruskorjauksen jatko, Pomo-talon tuleva käyttö ja Perämiehentien uudisrakennus odottavat ratkaisuaan. Porvoon kaupunki oli edelleen aktiivinen toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kehittämisessä. Kuntayhtymän näkemyksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2009 esittämä malli oppilaitosten yhdistämisestä on edelleen paras vaihtoehto. Henkilöstöjohdon tiimi painotti vuonna 2011 henkilöstötoimintojen virtaviivaistamista koko kuntayhtymän tasolla. Painopisteitä olivat koko kuntayhtymää koskevan henkilöstön kehittämisen mallin laatiminen, kehityskeskustelujen sisällöllisen laadun kehittäminen ja kannustamisjärjestelmän käytön parantaminen. Toimintavuosi 2011 oli Amiston osalta opiskelijamäärissä mitattuna paras kautta aikojen. Opiskelijamäärä ylitti 1100 syyskuun mittauksessa ja painotettu keskiarvo oli 1073. Kehitystoiminta keskittyi ympäristö- ja työhyvinvoinnin sekä työturvallisuuden parantamiseen Amistossa ja laajemmin koko kuntayhtymässä. Vuoden aikana valmisteltiin sekä ympäristö(iso14001)- että työterveys-, -turvallisuus- ja hyvinvointi (OHSAS18001) sertifikaattien mukaisia toimintamalleja. Toimintamallit saatiin kuntoon ja Amistolle mukaan lukien konsernipalvelut ja oppisopimuskeskus myönnettiin ISO14001 ja OHSAS18001 sertifikaatit lokakuun alussa. Taloudellisesti tarkasteltuna voi todeta Amiston vuoden 2011 toteutuneen vähintäänkin tyydyttävästi. Arvosana syntyy verrattaessa tulosta asetettuun tavoitteeseen (TA2011), mutta alijäämäinen tulos ei ole pitkällä tähtäimellä hyväksyttävää, vaan tilanteeseen täytyy saada muutos tavalla tai toiselle. Edupolin toiminta kasvoi edelleen toimintavuoden aikana. Liikevaihto oli 16,36 M, jossa oli kasvua 5,6 %. Kokonaistuottoja kertyi 17,8 M, jossa kasvua oli 6,7 %. Työvoimakoulutuksen runsas kasvu vaati lisää koulutushenkilökuntaa. Pitkän ja nopean kasvun synkkä puoli oli se, että henkilöstökulut kasvoivat liikevaihtoa

4 nopeammin. Kannattavuus heikkeni ja tulos oli reippaasti tappiollinen. Sen takia tulevana vuonna sopeuttamistoimia on jatkettava ja laajennettava myös henkilöstökuluihin. Toki ilonaiheitakin oli. Edupoli otti Keravalla toukokuussa käyttöönsä uudet toimitilat. Klondykessa sijaitsevat ajanmukaiset toimitilat mahdollistavat monipuolisen koulutusrepertuaarin niin työnsaleissa kuin luokkahuoneissakin. Edupoli toimintatapojen muutosprosessi yhdisti eri tiimien osaamisia, joka lisäsi menestystä tarjouskilpailuissa. Oppisopimuskeskuksen opiskelijamäärä vuonna 2011 oli 779, mikä on 21 opiskelijaa edellisvuotta vähemmän. Perustutkintoon opiskeli 245, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon 431 ja tutkintoon johtamattomaan lisäkoulutukseen osallistui 103 opiskelijaa. Oppisopimuksen tietopuolisista opinnoista 72 % hankittiin kuntayhtymän omista oppilaitoksista. Perustutkintojen suhteellinen osuus opiskelijamäärästä jatkoi laskuaan samalla kun lisäkoulutuksen osuus vastaavasti nousi. Kehittämistyössä painottui laadun kehittäminen yhteistyössä Amiston ja konsernin tukipalveluiden kanssa. Oppisopimuskeskus toimi myös aktiivisesti valtakunnallisessa oppisopimuksen Hyvä Diili verkostossa. Erityisesti yhteistyö pääkaupunkiseudun kollegatoimistojen kanssa tiivistyi. Loppuvuodesta oppisopimuskeskuksen edustaja osallistui myös valtakunnalliseen oppisopimuksen laatukriteeristön kehittämiseen. Kuntayhtymän tilikauden alijäämä on 2,65 M euroa, joka ei voi jatkua. Kulujen karsinta on välttämätöntä. Kiitän yhtymähallitusta ja yhtymävaltuustoa tärkeästä työstä ja arvokkaasta tuesta, koko kuntayhtymän henkilökuntaa erinomaisesti toteutetusta vuodesta sekä kaikkia yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä. Markku Kantonen johtava rehtori

5 Huomionosoitukset Tasavallan presidentti myönsi 20.5.2011 johtava rehtori Markku Kantoselle opetusneuvoksen arvonimen tunnustuksena pitkäaikaisesta ja tuloksellisesta toiminnasta ammatillisen koulutuksen asiantuntija- ja johtotehtävissä. Ansio- ja kunniamerkit Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä on muistanut ansioituneita luottamus- ja toimihenkilöitään seuraavasti: Suomen Kuntaliiton kultainen ansiomerkki 30 v:n palveluksesta Kaija Kleemola, lehtori Olli Papinoja, lehtori Tuula Tallbacka, lehtori Leila Tuuri, koulukuraattori Amisto Amisto Amisto Amisto Suomen Kuntaliiton hopeinen ansiomerkki 20 v:n palveluksesta Aira Itänen, assistentti Anita Krook, assistentti Hilkka Lipasti, oppisopimussihteeri Paula Silfvast, opetuspäällikkö Pentti Suursalmi, rehtori Edupoli Edupoli Opso Edupoli Amisto Ansiomerkit luovutettiin juhlalounaalla 15.3.2011 opetusravintola Iriksessä. 1.2 KUNTAYHTYMÄN MUODOSTUMINEN JA JÄSENKUNTIEN OSUUDET 1.2.1 Kuntayhtymä Itä-Uudenmaan suomenkielisen ammattikoulun kuntainliitto perustettiin 11. päivänä kesäkuuta 1958 Porvoon kaupungissa ja sen kotipaikka on ollut 30.10.1985 alkaen Porvoon kaupunki. Uudenmaan lääninhallituksen 14.7.1976 hyväksymän perussääntömuutoksen yhteydessä muutettiin kuntainliiton nimi Itä-Uudenmaan ammatillisen koulu-tuksen kuntainliitoksi ja kunnallislain muutoksen yhteydessä 1.1.1993 alkaen Itä- Uudenmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymäksi. Kuntayhtymän nimi muutettiin uudella perussopimuksella v.1997 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymäksi. Kuntayhtymän tehtävänä on ylläpitää ja kehittää Porvoon ammattiopistoa - Amistoa - ja Edupolia.

6 1.2.2 Jäsenkuntien omistusosuudet Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän omaisuuteen määräytyy kunkin kunnan varaamien osuuksien mukaan: KUNTA OSUUDET OSUUDET Edupoli Loviisa 45 45 Porvoo 180 180 Askola 22 22 Lapinjärvi 7 3 Myrskylä 5 5 Orimattila 1 1 Pornainen 9 9 Pukkila 4 4 Sipoo 21 2 Yhteensä 294 290 ==================================

7 1.3. KUNTAYHTYMÄN HALLINTO 1.3.3 Organisaatiokaavio 1.3.4 Yhtymävaltuusto Ylintä päätösvaltaa kuntayhtymässä käyttää yhtymävaltuusto. Yhtymävaltuustoon kukin jäsenkunta valitsee yhden edustajan kutakin alkavaa viittätoista (15) osuutta kohti kuitenkin enintään viisi (5) jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Heillä on käytössään äänivalta, joka yhteensä vastaa jäsenkunnan osuuksien määrää siinä toiminnassa, jota äänestys koskee. Jäsenkunnan äänivalta jakaantuu jäsenkunnan saapuvilla olevien edustajien kesken tasan. Yhtymävaltuustossa voi yhden jäsenkunnan edustajien yhteinen äänimäärä olla kuitenkin enintään yhtä ääntä vailla sama kuin muiden yhtymävaltuustossa läsnä olevien edustajien yhteenlaskettu äänimäärä. Jäsenkunnat ovat valinneet kuntayhtymän yhtymävaltuustoon kaudelle 2009-2012 seuraavat henkilöt (Loviisan edustajat muuttuivat osittain 1.1.2010 alkaen Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntaliitoksen johdosta): JÄSEN VARAJÄSEN KUNTA Jouni Vilkki Erkki Pusula Askola Seija Hämäläinen Reija-Riikka Stenbäck Askola Teri Kainulainen Jouni Lamberg Lapinjärvi Pekka Heikkilä, puheenjohtaja Ismo Kokko Loviisa Jaakko Isotalo, II varapuheenjohtaja Veikko Ekström Loviisa Marjo Vuokko Timo Noroviita Loviisa Marjut Helske Mika Lindqvist Myrskylä Ari Anttila Raimo Autio Orimattila Tapani Lempinen Pirjo Korpela Pornainen Ulf Backman, I varapuheenjohtaja Stig Bäcklund Porvoo Erkki Nieminen Markku Välimäki Porvoo Kristel Pynnönen Tea Svärd-Eriksson Porvoo Juha-Pekka Siltala Juhani Pessala Porvoo Marianne Korpi (11.10.2010 alkaen) Mirja Suhonen Porvoo Elina Sihlman Henrik Kennää Pukkila Juha Parkkonen Sami Vironen Sipoo Mari Viita (14.6.2011 alkaen) Markku Rintala Sipoo

8 Kokous 14.6.2011 - Vuoden 2010 tilinpäätöksen hyväksyminen - Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen merkitseminen tiedoksi - Rivitalojen rakentaminen Amisto Askolan opiskelijiatyönä Kokous 10.11.2011 - Kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitelman 2012-2014 hyväksyminen. 1.3.5 Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto valitsi kokouksessaan 11.6.2009 tarkastuslautakuntaan seuraavat henkilöt toimikaudelle 2009-2012: jäsenet Marjut Helske, puheenjohtaja Myrskylä Seija Hämäläinen, varapuheenjohtaja Askola Anna Kajander Sipoo Juhani Pessala Porvoo Jari Vettenranta Askola varajäsenet Lasse Virén Myrskylä Toini Schroderus Loviisa Markku Rintala Sipoo Tim Hildén Pukkila Saga Simelius-Nieminen Askola Tarkastuslautakunnan tarkoituksena on kuntalain mukaisella arvioinnillaan myötävaikuttaa kuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin suunnitelmallisen ja tehokkaan toiminnan sekä huolellisen taloudenhoidon toteutumiseen. Tarkastuslautakunta on kokoontunut toimintavuonna 2011 kahdeksan (8) kertaa. Kokouksissa kirjattiin kaikkiaan 43 päätöstä. Lautakunnan avuksi on ostettu tukipalveluja tilintarkastusyhteisöltä. Tarkastuslautakunta on perehtynyt toimikausisuunnitelmansa ja vuosiohjelmansa mukaisesti kuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin hallintoon, talouteen ja eri toimintayksiköiden toimintaan. Tarkastuslautakunta on seurannut kuntayhtymän strategisten tavoitteiden toimeenpanoa ja valtuuston talousarviossa asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunta on tehnyt työkokouksissaan havaintoja kuntayhtymän palvelutuotannosta haastattelemalla johtavia viranhaltijoita sekä toimintayksiköiden henkilöstöä. Tarkastuslautakunta on tehnyt vuonna 2011 tarkastuskäynnit liikelaitos Edupolin Keravan toimipisteeseen ja Amiston Askolan toimipisteeseen sekä oppisopimuskeskukseen Aleksanterinkadun toimipisteessä. Kokousten ja käyntien yhteydessä on perehdytty kuntayhtymän, Amiston ja liikelaitos Edupolin strategisten ja talousarviovuoden tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi on tutustuttu oppisopimuskeskuksen toimintaan. Toimikauden 2009 2012 tilintarkastusyhteisönä toimii JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab. Vastuullisena tilintarkastajana vuonna 2011 on toiminut JHTT Ilpo Malinen. Avustavana tilintarkastajana vuonna 2011 on toiminut JHTT Riitta Havanka.

9 Tilintarkastuksen tarkoituksena on toiminnallaan edistää hallinnon lainmukaisuutta ja sisäisen valvonnan toimivuutta sekä valtionosuusperusteiden, kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuutta. Lakimääräisten tehtävien lisäksi tilintarkastus on tuottanut havaintoja hallinnon ja taloudenhoidon toimintaprosesseista. Tilintarkastaja on raportoinut havainnoistaan tarkastuslautakunnalle. 1.3.6 Yhtymähallitus Kaudelle 2009-2012 yhtymävaltuusto valitsi kokouksessaan 11.6.2009 yhtymähallitukseen seuraavat henkilöt: jäsenet Antti Mattila, puheenjohtaja Porvoo Anna Hiltunen, varapuheenjohtaja Loviisa Rainer Busk Porvoo Mervi Heljanko Askola Anna-Kaarina Kippola Loviisa Bodil Lund Porvoo Matti Kalvia (14.6.2011 alkaen) Sipoo Tapio Patrakka Porvoo Taisto Uutinen Loviisa varajäsenet Juha-Pekka Siltala Porvoo Aki Virkki Loviisa Karl af Hällström Porvoo Leila Nurmilaakso Porvoo Asko Vilamaa Loviisa Anne Grönqvist Porvoo Ari Koivisto Lapinjärvi Tarja Söderlund Sipoo Merja Grönberg Loviisa Esittelijöinä ovat toimineet rehtori Markku Kantonen (Edupoli), rehtori Pentti Suursalmi (Amisto) sekä johtava rehtori Markku Kantonen ja hallintojohtaja Maija Penttilä kuntayhtymän yhteisissä asioissa. Sihteerinä toimi hallintojohtaja Maija Penttilä. Vuonna 2011 yhtymähallitus kokoontui 11 kertaa.

10 1.3.7 LIIKELAITOKSEN HALLINTO 1.3.7.1 Edupolin johtokunta Edupolin toimintaa johtaa yhtymähallituksen alaisuudessa sen nimeämä johtokunta. Edupolin toiminnassa noudatetaan aikuiskoulutuskeskuksia koskevia lakeja ja asetuksia ja kuntayhtymän vahvistamia sääntöjä. Kokouksessaan 17.9.2009 yhtymähallitus valitsi Edupoliin johtokuntaan seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Ulf Backman Porvoo varapuheenjoht. Jaakko Isotalo Loviisa Markku Aaltovirta Porvoo Gunnel Laukas Loviisa Satu Mäntyranta Porvoo, työmarkkina - järj.edust. Taru Ollila Pukkila Jouko Turpeinen Loviisa, EK:n edustaja. varajäsenet: Rainer Busk Porvoo Sari Eriksson 12.11.09 alkaen Loviisa Mirja Suhonen Porvoo Nina Björkman-Nystén Loviisa Tuomas Jakovesi Porvoo Heikki Majakallio Pukkila Ismo Kokko Loviisa Muut kokouksiin osallistujat: Yhtymähallituksen edustaja Opettajakunnan edustaja Matti Kalvia 18.8.2011 alkaen Kirsi-Marja Ollikainen, varajäsen Juhani Hiltunen 17.3.2011 asti. 18.3.2011 Juhani Hiltunen ja varajäsen Kerstin Rikberg. Muun henkilökunnan edustaja Seija Järvinen, varajäsen Sinikka Väisänen Esittelijät: Rehtori Markku Kantonen ja hallintopäällikkö Kimmo Orava toimien samalla sihteerinä. 1.3.8 Kuntayhtymän johtoryhmä puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet henkilökunnan edustajat Markku Kantonen Pentti Suursalmi Maija Penttilä, sihteeri Britt-Marie Kylmänen Tarja Muurinen Toimintavuonna 2011 kuntayhtymän johtoryhmä kokoontui 7 kertaa.

11 1.4 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS 1.4.1 Lakisääteiset tehtävät Uusia lakisääteisiä tehtäviä kuntayhtymälle ei ole vuoden aikana tullut. 1.4.2 Merkittävät poikkeamat tilivuoden talousarvioon ja talouden kehitys Koko kuntayhtymän talousarvio oli laadittu 1 031 800 euroa alijäämäiseksi. Tilinpäätös osoittaa kuntayhtymän tuloksen olevan 2 657 069 euroa alijäämäinen. Muun kuntayhtymän tulos osoittaa 1 552 307 euron alijäämää. Alijäämää pienensi Amiston OKM:lta ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaan saama 28 lisäpaikan valtionosuus vuodelle 2011. Talousarvio oli laadittu 1 206 800 euroa alijäämäiseksi. Edupolin talousarviossa oli varauduttu 175 000 euron ylijäämään. Lopullinen tulos on alijäämäinen 1 104 762 euroa. Kuntayhtymän ulkoiset toimintatuotot olivat 31 004 359 euroa, josta myyntituottojen osuus oli 28 939 835 euroa. Nousua edellisvuoden toimintatuottoihin on 2,2 prosenttia. Kuntayhtymän henkilöstökulut olivat 21 438 332 euroa, mikä on 104,3 prosenttia talousarviossa arvioidusta. Edellisvuonna henkilöstökulut olivat 18 996 565 euroa eli nousua edellisvuoteen on 12,9 prosenttia. Henkilöstökulujen osuus ulkoisista toimintatuotoista oli 69,1 prosenttia. Amiston henkilöstökulut olivat 7 278 211 euroa, Edupolin 11 727 953 euroa ja Konsernipalveluiden 2 432 168 euroa. Kuntayhtymän ulkoiset palvelujen ostot olivat 5 396 067 euroa. Aineita ja tarvikkeita hankittiin 3 163 240 eurolla. Avustukset ja muut toimintakulut olivat 1 960 366 euroa. Kuntayhtymän toimintakate oli 953 646 euroa alijäämäinen eli toimintatuotot eivät riittäneet kattamaan toimintakuluja. Rahoitustuottoja kuntayhtymälle kertyi 75 048 euroa. Poistoja kirjattiin yhteensä 1 662 645 euroa. Poistot laskettiin valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. 1.4.3 Tilikauden jälkeen tapahtuneet oleelliset muutokset Kuntayhtymän vuoden 2011 alijäämäinen tulos ja valtiontalouden vuodenvaihteessa ilmoittamat säästötoimet edellyttävät kuntayhtymässä kiinteiden kulujen lisäksi henkilöstökulujen sopeuttamista kiristyneeseen taloustilanteeseen. Henkilöstökulujen karsimiseksi kuntayhtymässä käynnistettiin yt-neuvottelut tammikuussa ja ne päätettiin 7.2.2012. Neuvotteluissa päädyttiin 7 henkilön irtisanomiseen ja 9 työsuhteen osaaikaistamiseen. Lisäksi sovittiin, että Amisto supistaa kevään 2012 yhteishaussa tilapäisesti sisäänottoa seuraavissa tutkinnoissa: hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto, tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, matkailualan perustutkinto, pintakäsittelyalan perustutkinto ja painoviestinnän perustutkinto. Supistus merkitsee 6600 opetustunnin vähennystä lukuvuoden aikana. Koko kuntayhtymää koskevan TSA-järjestelmän kannustavuutta lasketaan kolme prosenttia.

12 1.4.4 Tilinpäätöksen vaikutus tulevan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Tilinpäätöksellä ei ole oleellisia vaikutuksia vahvistetun taloussuunnitelman toteutumiseen. 1.5 TUKIPALVELUT 1.5.1 Toiminta Tukipalvelut muodostavat yhdessä Oppisopimuskeskuksen kanssa konsernipalveluiden kokonaisuuden. Tukipalvelut sisältää kuntayhtymähallinnon, kiinteistöt, tietotekniikkapalvelut ja keskitetyt hankintapalvelut, jotka tuotetaan tilaajien kanssa yhteisesti sovittujen palvelusopimusten mukaisesti kuntayhtymän oppilaitoksille ja Oppisopimuskeskukselle. Tukipalveluiden tehtäväalueena ovat: kuntayhtymän taloushallinnon kehittäminen ja koordinointi talousarvion kokoaminen ja seuranta, tilinpäätöksen laatiminen, kuntayhtymän kirjanpidon, palkanlaskennan ja rahoituksen hoitaminen kuntayhtymän yhteisten tietohallintopalvelujen järjestäminen kuntayhtymän yleishallinnon järjestäminen keskusarkiston ylläpito- ja palvelutehtävät lainsäädännön kehityksen seuraaminen, valtionosuusasioissa edunvalvonta ja asiantuntijana toimiminen kuntayhtymän omistuksessa olevien kiinteistöjen hoito- ja rakennuttamistehtävät lukuun ottamatta Vantaan ja Söderkullan toimipisteitä hankintojen ohjeistaminen ja taloudellisesti merkittävien hankintojen kilpailuttaminen ja toteuttaminen Tukipalvelut osallistui ympäristöjärjestelmä ISO 14001 ja työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä OHSAS18001 sertifioinnin valmisteluun yhdessä Amiston ja Oppisopimuskeskuksen kanssa. Sertifikaatit saatiin syyskuussa 2011. Palkkahallinto ja taloushallinto sopeuttivat toimintaprosessinsa henkilöstöresurssien vähenemisen tuomiin haasteisiin. Palkkahallinto hyödynsi toiminnassaan sähköisesti laadittavien matkalaskujen suorasiirtoa henkilöstöhallinto-ohjelmaan. Työsopimukset ja virkamääräykset laaditaan erillisen järjestelmän kautta, mutta automaattista siirtoa henkilöstöhallinnon järjestelmään ei saatu toteutettua. Taloushallinnossa tavoitteena ollut sähköisten ostolaskujen määrän nosto 70 prosenttiin ei toteutunut. Tällä hetkellä kaikista ostolaskuista 50 prosenttia vastaanotetaan sähköisessä muodossa. Kuntayhtymän kiristynyt maksuvalmius vaati taloushallinnolta erityistä tarkkuutta kuluneen vuoden aikana. Maksuvalmiuden takaamiseksi hallitus korotti 6.10.2011 Kuntarahoitus Oyj:n kanssa solmitun Kuntatodistusohjelman kokonaisarvon 4 000 000 euroon. Hankintapalveluiden osalta kuntayhtymä osallistui KL Kuntahankinnat Oy:n toteuttamiin kilpailutuksiin. Neljän vuoden puitesopimukset solmittiin mm. elintarvikehankintojen ja toimistokalusteiden osalta. Omana kilpailutuksena toteutettiin mm. sähköenergian, vaihtomattopalveluiden ja vartiointipalveluiden hankinta. Kuntayhtymän tukipalveluiden tietotekniikkayksikkö valmisteli omalta osaltaan kuntayhtymän intra- ja internet-sivustojen uudistusta. Haasteellinen uudistus saatiin toteutettua internet-sivustojen osalta, mutta intranet-sivustojen muutostyö siir-

13 tyi vuoden 2012 alkupuolelle. Kuntayhtymän työntekijöiden käytössä oleva etäkäyttöohjelmisto uudistettiin. Omaa työtään tietotekniikkayksikkö tehosti ottamalla käyttöön Helpdesk-toiminnon. Kuntayhtymän tietoturvakäytänteitä tarkennettiin. Ylläpito- ja perussiivoukset hoidettiin pääasiassa oman väen voimin, ostopalveluita hankittiin tarpeen mukaan. Siivoustiimi toteutti toimipisteiden sisällä siivousalueiden työnkierron ja pidemmissä sijaistustarpeissa toteutettiin myös tarvittava siivoojien siirtyminen toiseen toimipisteeseen. Tämän mahdollisti aiempien vuosien panostus yhtenäisiin työmenetelmiin ja työvälineisiin. Peruskorjausten aiheuttamat ylläpitosiivouksen mitoituksen päivitykset toteutettiin. Kiinteistöhuolto on edellisten vuosien tapaan hoitanut omana työnään taloteknisten järjestelmien määräaikaishuollot ja hankkinut ostopalveluina tarvittavat kiinteistöjen ja ulkoalueiden kunnossapitotyöt. Vuoden 2011 aikana jatkettiin FacilityInfo-ohjelman käyttöönottoa. Ohjelma tehostaa kuntayhtymän kiinteistökannan hoitoa ja varmistaa kunnossapitotoimenpiteiden oikea-aikaisuuden. Kuntayhtymän strategian mukaisesti kiinteistöhuolto huomioi energiansäästö- ym. ympäristönäkökohdat toiminnassaan. Investoinneista tukipalvelujen johdolla toteutettiin vuonna 2014 laajamittaisesti käynnistettävän Amisto Askolan peruskorjauksen suunnittelutyöt. Vuonna 2012 toteutetaan Askolan kiinteistön kunnon säilyttämisen kannalta välttämättömät ikkunoiden uusimiset, vesikattojen korjaukset ja tukirakenteiden vahvistamistyöt. Maija Penttilä hallintojohtaja

14 1.6 YHTEISTOIMINTA JA YHTEISTYÖRYHMÄ YHTEISTYÖRYHMÄ, TYÖSUOJELUTOIMINTA JA YHTEISTOIMINTAMENETTELY Kuntayhtymän yhteistyöryhmä toimii sekä työsuojelutoimikuntana että työnantajan ja työntekijöiden välisenä toimielimenä henkilöstön työskentelyolosuhteisiin vaikuttavissa sekä yhteistoimintamenettelyyn kuuluvissa asioissa. Työsuojeluhenkilöstö ja yhteistyöryhmän jäsenet kaudella 2010-2013: Työnantajan edustajat: Varsinainen jäsen: Edustaa: Varajäsen: Antti Mattila, puheenjohtaja yhtymähallitus Anna Hiltunen Pentti Suursalmi työsuojelupäällikkö Markku Kantonen Konserni Maija Penttilä Työsuojeluhenkilöstö: Varsinainen jäsen: Olli Papinoja, TSV Juha Naumanen, TSV Edustaa: Amisto, kuntayhtymä Åsa Stenström, 1. työsuojeluvaravaltuutettu Riikka Hyttinen, 2. työsuojeluvaravaltuutettu Edupoli 1. työsuojeluvaravaltuutettu Satu Lagerroos, 2. työsuojeluvaravaltuutettu Yhteistyöryhmän muut jäsenet:edustaa: Varajäsen: Marja Hasu Jyty ry. Erja Rasmus Kirsti Hiltunen JHL Tuula Vaarimo Sari Maunula JUKO ry. Satu Merimaa Jukka Ylipiha, varapuh.johtaja JUKO ry. Tanja Holmberg JUKO ry. Raine Salminen Kirsi-Marja Ollikainen JUKO ry. Veera Wejberg Kuntayhtymän yhteistyöryhmä, joka toimii myös kuntayhtymän työsuojelutoimikuntana, kokoontui vuoden 2011 aikana 5 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 56 pykälää. Ilmoitusasioina henkilöstön edustajille kerrottiin kuntayhtymässä meneillään olevista suunnitelmista ja muista ajankohtaisista asioista. Keskeisiä asioita olivat mm: - Kuntayhtymän henkilöstöraportti - Työterveyshuollon kustannusten anominen Kelalta - Talous- ja toimintasuunnitelma 2012-2014 - Vuoden työpaikka 2011 - Työhyvinvointitoimintasuunnitelma 2012-2013 - Varhaisen puuttumisen malli - Päihdeohjelman päivitys - Aslak-kurssi kuntayhtymälle TYHY (Työhyvinvointiryhmä) Työhyvinvointi organisoitiin uudelleen vuoden 2011 aikana. TYHY ryhmän muodostivat työsuojelupäällikkö, -valtuutetut, henkilöstön kehittämispäällikkö ja työterveyden edustaja. Uusi toimintamalli otetaan käyttöön 2012 alusta lähtien. Virkistystiimi Virkistystiimi toteutti talousarviomäärärahojen (6000 ) puitteissa työhyvinvointiin ja virkistykseen liittyvää toimintaa myös vuoden 2011 aikana. Virkistystiimi koostuu Amiston ja Edupolin työsuojeluvaltuutetuista ja henkilöstön edustajista. Jäse-

15 ninä olivat: Olli Papinoja, Timo Martikainen, Irene Niemi, Sari Maunula ja Veera Wejberg.Virkistystiimi kokoontui kaksi kertaa vuonna 2011. Tammikuussa 2011 tehtiin viihderisteily Baltic Princessillä Tallinaan 47:n kuntayhtymäläisen voimin. Lisäksi alkuvuodesta 2011 oli mahdollisuus käydä katsomassa Laukkosken nuorisoseuran esittämää näytelmää Potenssia ikä kaikki Pornaisissa Laukkosken nuoriseurantalolla. Esityksiä oli kolmena viikonloppuna. Kuntayhtymän henkilökunta pääsi esitykseen 0-omavastuulla. Etua käytti 14 henkilöä. Myöhemmin keväällä 1.4.2011 kävimme Lahdessa kulttuurivierailulla. Voi valita kumpaan halusi osallistua. Lahden Kaupunginteatterissa Orvokki Aution näytelmä Pesärikko tai vaihtoehtoisesti Sibeliustalolla Suuri Stand Upkiertue. Kaikkiaan osallistujia oli 45. 3.-4.9.2011 toteutettiin syysretki Repoveden kansallispuistoon. Osallistujia oli 58. Lähtö oli lauantai-aamuna klo 9 ja paluu sunnuntaina. Osa porukasta palasi lauantai-iltana, 43 henkeä osallistui illanviettoon ja yöpyi Orilammen retkeilykeskuksessa. Ohjelman laatimisesta maastossa vastasivat POMO-talon matkailuopiskelijat opettajiensa johdolla. Ohjelmissa oli erilaisia ja eripituisia vaelluksia, kirkkovenesoutua ja risteilyä sisävesi-laivalla, perheolympialaiset ja huima vaijeriliuku, jonka 33 uskaliasta suoritti Lapinsalmen yli. Kulttuuriseteleitä saatiin 2 kertaa vuoden aikana/henkilö/nippu 50 %:n omavastuulla kuntayhtymän henkilöstön käyttöön. Ne olivat jakelussa ennen hiihtolomaviikkoa ja ennen syyslomaviikkoa. Pikkujoulua vietettiin 10.12.2011 Ravintola Iiriksessä. Kerhot Virkistystiimin operoima kerhotoiminta on vilkasta. Kerhoissa pelattiin erilaisia pallopelejä, jumpattiin, harjoiteltiin ohjatusti kuntosalilla ja taivuttiin Pilateksen saloihin. Virkistysalue Kuntayhtymän henkilöstölle vuokraama mökki Rönnäsissä oli vilkkaassa käytössä erityisesti kesän ja viikonloppujen aikana. Pentti Suursalmi työsuojelupäällikkö

16 1.7 ITÄ-UUDENMAAN OPPISOPIMUSKESKUS Oppisopimuskeskuksen opiskelijamäärä vuonna 2011 oli 779, mikä on 21 opiskelijaa edellisvuotta vähemmän. Perustutkintoon opiskeli 245, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon 431 ja tutkintoon johtamattomaan lisäkoulutukseen osallistui 103 opiskelijaa. Oppisopimuksen tietopuolisista opinnoista 72 % hankittiin kuntayhtymän omista oppilaitoksista. Perustutkintojen suhteellinen osuus opiskelijamäärästä jatkoi laskuaan samalla kun lisäkoulutuksen osuus vastaavasti nousi. Oppisopimuksen lisäkoulutuskiintiö pysyi edellisvuoden tasolla. Opiskelijoiden keski-ikä oli 40 vuotta, naisia 42% ja miehiä 38%. Suurimmat kotikunnat opiskelijamäärän mukaan laskettuna olivat Porvoo (190), Helsinki (135) ja Loviisa (86). Eniten oppisopimuksia tehtiin kaupan- ja hallinnon alalle. Kehittämistyössä painottui laadun kehittäminen yhteistyössä Amiston ja konsernin tukipalveluiden kanssa. Oppisopimuskeskus toimi myös aktiivisesti valtakunnallisessa oppisopimuksen Hyvä Diili verkostossa. Erityisesti yhteistyö pääkaupunkiseudun kollegatoimistojen kanssa tiivistyi. Loppuvuodesta oppisopimuskeskuksen edustaja osallistui myös valtakunnalliseen oppisopimuksen laatukriteeristön kehittämiseen. Pääkaupunkiseudun oppisopimustoimistojen kanssa yhteistyössä järjestettävän oppisopimuskoulutuksen viikon yhteydessä valittiin vuoden oppisopimustyönantaja. Itä-Uudeltamaalta tunnustuksen sai HUS Desiko Oppisopimuskeskuksessa toimii myös kuntayhtymän sisäinen henkilöstön kehittämisen toiminto sekä ulkoinen tiedottaminen. Henkilöstöjohdon tiimi painotti vuonna 2011 henkilöstötoimintojen virtaviivaistamista koko kuntayhtymän tasolla. Painopisteitä olivat koko kuntayhtymää koskevan henkilöstön kehittämisen mallin laatiminen, kehityskeskustelujen sisällöllisen laadun kehittäminen ja kannustamisjärjestelmän käytön parantaminen. Näiden tavoitteiden valossa keväällä 2011 henkilöstöosaamista vahvistettiin perustamalla henkilöstönkehittämispäällikön toimi ja täsmentämällä hr-työtä tekevien tiimien rooleja. Henkilöstön osaamisen kehittämisen alueella otettiin käyttöön loppuvuodesta 2011 sähköinen koulutuskalenteri, jolla hallitaan keskitetysti henkilöstölle suunnattu sisäinen koulutustarjonta, koulutuksiin ilmoittautuminen sekä jatkossa myös koulutusten seuranta ja raportointi. Muutoksen yhteydessä otettiin käyttöön koulutuslajirakenne, jonka mukaista tarjontaa kehitetään eri työrooleille (opettajat/kouluttajat, esimiehet, tukihenkilöstö). Syksyllä käynnistettiin myös osaamisprofiili- ja matriisityö, jonka ensimmäisen vaiheen tavoitteena on tunnistaa tiimien substanssiosaamisen kehittämistarpeet. Työ käynnistettiin Amistossa kaikilla koulutusaloilla, Edupolissa ja Konsernipalveluissa valituilla aloilla. Lokakuussa ilmestyi koulutuskuntayhtymän ensimmäinen henkilöstölehti, nimeltään Triangeli. Oppisopimuksella voit valita yli 350 tutkinnosta sinulle parhaiten sopivan ammatin Kevään 2011 aikana tehtiin kuntayhtymän kaikkia yksiköitä koskeva viestinnän nykytilan kartoitus. Kartoituksen perusteella ryhdyttiin laatimaan koko kuntayhtymää koskevaa viestinnän ohjeistusta, joka valmistuu vuoden 2012 alussa. Vuoden aikana otettiin käyttöön uusi tiedotteiden jakelupalvelu. Ulkoisen tiedottamisen arkistointitehtävä siirtyi oppisopimuskeskukseen.

1.8 KUNTAYHTYMÄN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEIDEN TOTEUTUMINEN v. 2011 17 1. Oppiminen ja kasvu Vuosi 2011 oli aktiivinen henkilöstötoimintojen kehittämisen vuosi. Vuonna 2010 alkanut henkilöstömäärän kasvu jatkui liki kahdeksan prosentin verran. Kasvanut opiskelijamäärä ja uudet koulutusalat loivat paineita erityisesti opetushenkilöstön rekrytoinneille. Kuntayhtymän henkilöstöstrategiassa olemme sitoutuneet palveluiden korkeaan laatuun, henkilöstön osaamisen kehittämiseen, organisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön ja osaavaan esimiestyöhön. Näiden tavoitteiden valossa keväällä 2011 henkilöstöosaamista vahvistettiin perustamalla henkilöstönkehittämispäällikön toimi ja täsmentämällä hr-työtä tekevien tiimien rooleja. Vuoden 2011 aikana otettiin käyttöön useita uusia sekä uudistettuja henkilöstöjohtamisen toimintaperiaatteita: varhaisen puuttumisen malli sairauspoissaolojen hallintaan, päihdeohjelma, henkilöstön osaamisen kehittämisen tukeminen ja etätyötä koskevat säännöt (Edupoli ja oppisopimuskeskus). Etätyön tavoitteena on pienentää hiilijalanjälkeä ja tuoda joustavuutta työn tekemiseen. Etätyön positiivisista vaikutuksista saatiin näyttöä Lappeenrannan teknillisen yliopiston suorittamassa organisaation uudistumiskyvyn mittauksessa. Ajankäytön osa-alueella havaittiin tilastollisesti merkittävä positiivinen muutos yksiköissä, joissa etätyö on käytössä. Henkilöstöjohtamisen prosessien kehittämisessä keskityttiin edellisvuonna käyttöönotetun sähköisen rekrytointimenettelyn vakiinnuttamiseen sekä suorituksen johtamisen prosessin käyttöönottoon osana johtamisjärjestelmää. Suorituksen johtamisen osa-alueella huomion kohteeksi nostettiin kehityskeskustelumenettelyjen kehittäminen. Kehityskeskustelujen sisällöllistä laatua lähdettiin parantamaan uudistamalla kehityskeskustelulomaketta tavoite- ja kehittymiskeskustelun suuntaan. Loppusyksyn esimiesfoorumissa kuntayhtymän esimiehille koulutettiin uudistettu menettely. Henkilöstön osaamisen kehittämisen alueella otettiin käyttöön loppuvuodesta 2011 sähköinen koulutuskalenteri, jolla hallitaan keskitetysti henkilöstölle suunnattu sisäinen koulutustarjonta, koulutuksiin ilmoittautuminen sekä jatkossa myös koulutusten seuranta ja raportointi. Muutoksen yhteydessä otettiin käyttöön koulutuslajirakenne, jonka mukaista tarjontaa kehitetään eri työrooleille (opettajat/kouluttajat, esimiehet, tukihenkilöstö). Syksyllä käynnistettiin myös osaamisprofiili- ja matriisityö, jonka ensimmäisen vaiheen tavoitteena on tunnistaa tiimien substanssiosaamisen kehittämistarpeet. Työ käynnistettiin Amistossa kaikilla koulutusaloilla, Edupolissa ja Konsernipalveluissa valituilla aloilla. 2. Toimintatavat ja prosessit Kuntayhtymässä jatkettiin vuoden tauon jälkeen EFQM:n mukaisia itsearviointeja. Amiston itsearviointitulos oli 425 pistettä, Edupolin 440 pistettä ja konsernipalvelujen 377 pistettä. Tulokset ovat erittäin hyvällä tasolla. Lisäksi on syytä muistaa, että koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa edellytetään kaikilta koulutuksen järjestäjiltä laatujärjestelmää vuoteen 2015 mennessä. Amisto ja muu kuntayhtymä läpäisivät toimintavuonna ISO 14 001 ja OHSAS 18001 sertifioinnin. Edupoli läpäisi WWF:n Green Office sertifioinnin Herttoniemen toimipisteessä. Kuntayhtymän yhdenmukaiset toiminta- ja kehittämisprosessit helpottavat sen sisäistä yhteistyötä. 3. Asiakkuus Kuntayhtymän yhteinen asiakkuuksien hallintajärjestelmä (CRM) toimi asiakaspalvelun tukena. Kuntayhtymä käynnisti toimintavuonna asiakaspäälliköille suunnatun koulutusohjelman. Asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen ja asiakkuuksien hallinta vaativat edelleen panostusta asenteisiin ja osaamiseen.

18 Työelämäyhteistyö on tärkeää, kuten jo aiemmin on mainittu. Opettajien työelämäjaksot, opiskelijoiden työssäoppimisjaksot ja niistä saatu tieto sekä palaute antavat meille tietoa onnistumisistamme ja haasteista. Työssäoppimispaikkoja on saatu edelleen kiitettävästi ja opettajat ovat osallistuneet työelämäjaksoille hyvin. Opiskelija on Amiston tärkein asiakas. Opiskelijoista huolehtiminen on vuosien kehitystyön jälkeen saatu todella hyvälle tasolle. 4. Tulevaisuus Terve taloudellinen tulos on paras tulevaisuuden tae. Kuntayhtymä on huolehtinut nuorisotyöttömyyden hoidosta ottamalla valtionosuuden ulkopuolella olevia opiskelijoita. Kuntayhtymässä on myös laaja projektisalkku, jossa ns. kunta- /omarahoitusosuudet rasittavat kuntayhtymän taloutta. Työvoimakoulutuksen osuuden kasvu aikuiskoulutuksessa on vaatinut reilusti lisää kouluttajia. Kaikki seikat yhdessä ovat aiheuttaneet sen, että tulos on ennätysmäisen heikko. Tähän joudumme puuttumaan hyvin määrätietoisesti vuoden 2012 aikana. 5. POMO-talon tulevaisuus Yhtymähallitus on esittänyt Porvoon kaupungille kaavamuutosta POMO-talon tontille. Asia ei kuitenkaan ole edennyt.

19 1.9 TOISEN ASTEEN KOULUTUS PORVOON AMMATTIOPISTO, AMISTO 1.9.1 Johdanto Porvoon ammattiopiston, Amiston vuoden 2011 toimintaa kuvaavat sanat laatu ja juhla. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä käynnisti suomenkielisen ammatillisen koulutuksen Askolan Monninkylään valmistumassa olevassa ammattikoulussa syksyllä 1961. Juhlistimme tapahtumaa 50-vuotisjuhlan merkeissä syyskuun lopulla Askolassa. Juhla onnistui hyvin ja mukana oli runsaasti entisiä opiskelijoita sekä henkilökunnan edustajia. Ammatillisen koulutuksen vetovoima oli jo tuolloin korkeaa tasoa. Nyt 50 vuotta myöhemmin on huomion arvoista todeta oppilaitoksen opiskelijamäärän merkittävä kasvu tarkasteluvuoden aikana. Opiskelijamäärä ylitti syyskuun laskentapäivänä reilusti 1100 opiskelijan rajan. Kyseessä on merkittävä asia niin oppilaitoksen kuin koko yhteiskunnankin kannalta. On ensiarvoisen tärkeää, että nuoret löytävät mielekkään jatko-opiskelupaikan peruskoulun jälkeen eivätkä syrjäydy. Tästä kehityksestä Amisto on kiitollinen kuntayhtymän yhtymähallituksen jäsenille rohkeasta päätöksestä panostaa edelleen nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen osin jopa kuntayhtymän omalla kustannuksella. Amisto kehitti edelleen toimintaansa, panostaen erityisesti ympäristö- ja turvallisuusasioihin sekä toimintaprosesseihin. Oppilaitoksen strategiatyö jatkui osana koko Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän strategian laadintaprosessia. Uudistunut strategiaprosessi helpotti Amiston osalta 3-5 vuoden visiotavoitteiden tai strategisten valintojen tekemistä. Toiminnan ja osaamisen kehittäminen jatkui osin viime vuosien viitoittamaa linjaa mukaillen. Keskeisiä asioita olivat edelleen opiskelijoiden ohjauksen tehostaminen, erityisopetuksen kehittäminen ja strategian mukaisesti henkilöstön sekä tiimien oman osaamisen arviointi osaamismatriisien avulla. Ympäristö- ja -turvallisuusjärjestelmien sertifiointi (ISO14001 ja OHSAS18001) olivat strategisina tavoitteina vuoden 2012 loppuun mennessä. Tämä tavoite saavutettiin jo vuoden 2011 syyskuussa ja sertifikaatit luovutettiin Amistolle lokakuussa. Sertifikaattien valmisteluun osallistuivat myös kuntayhtymän Tukipalvelut ja Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus, jotka saivat myös nimensä em. sertifikaatteihin. Taloudellisesti tarkasteltuna Amiston toimintavuotta 2011 voi pitää tyydyttävänä. Opiskelijamäärä ylitti talousarviossa arvioidun. Tämä oli suurin syy siihen, että myös tilinpäätös on runsaasti alijäämäinen. Talousarviotason saavuttamisesta huolimatta alijäämäinen tilinpäätös ei ole kestävällä pohjalla. Kokonaisuutena Porvoon ammattiopiston toimintavuotta 2011 voi kuvata kouluarvosanalla hyvä. Toiminnat ovat edelleen kehittyneet ja opiskelijat hakeutuvat runsaslukuisina oppilaitokseen. Suurimpana haasteena on saada talous kohdalleen opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatavien lisäopiskelijapaikkojen eikä aloituspaikkojen rajoittamisen avulla. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa edelleen koulutettuja nuoria täyttämään suurten ikäluokkien jättämät vapaat työpaikat.

20 1.9.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa (TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN) Opiskelijamäärä Amiston opiskelijamäärä nousi uudelle tasolle, syyslukukauden alussa ylittyi 1100 opiskelijan rajapyykki reilusti. Talousarviossa tavoitteena ollut taso 1060 ylittyi myös painotetun keskiarvon 1073 osalta ja lukumäärä on Amiston historian selkeästi korkein. Kasvaneen opiskelijamäärän taustalta löytyy ammatillisen peruskoulutuksen korkeana pysynyt vetovoima. Toisena tekijänä voi uskoa Amiston tarjoamien perustutkintojen olevan arvostettuja sekä nuorten että heidän huoltajiensa mielestä. Erityisen iloinen voi olla Loviisan toimipisteen opiskelijamäärän jatkuneesta kasvusta. Nyt saavutettu opiskelijamäärä on koko oppilaitoksen kannalta tarkasteltuna optimikokoinen. II-asteen opiskelijat (rah.lain keskiarvo vv. 2009 2011 ja TA2012 Vuosi Rahoituslain muk. keskiarvo Muutos-% vrt. ed.vuoteen 2009 939,3 2,8 % 2010 1022,2 8,8 % 2011 1073,2 5,0 % TA2012 1 135,0 5,8 % Kuva 1: Opiskelijamäärä laskettuna rahoituslain mukaan vv. 2009-2011 ja muutos-% vrt. edelliseen vuoteen. II-asteen opiskelijat toimipisteittäin 2011 1.10.3 Talouden ja toiminnan seuranta Kuva 2: Opiskelijamäärä toimipisteittäin ja valmentava koulutus Toiminta Amiston toiminta noudatti vuoden 2011 osalta edellisten vuosien mallia. Ainoana poikkeuksena useisiin aiempiin vuosiin nähden oli peruskorjauksista vapaa aika. Tarkasteluvuoden aikana ei ollut käynnissä yhtään rakennusprojektia.