YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, REPOJOKI-KUTTURA MAANTIE

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO 21.7.2009 LAP-2007-R-15-531 Tiehallinto, Lapin tiepiiri Hallituskatu 3 B 96101 ROVANIEMI Lapin tiepiirin kirje 5.5.2009, arviointiohjelma YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, REPOJOKI-KUTTURA MAANTIE HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Hanke Hankkeesta vastaava Repojoki-Kuttura maantie Tiehallinto, Lapin tiepiiri Hallituskatu 3 B 96100 ROVANIEMI Yhteyshenkilö: Eira Järviluoma (puh. 0204 22 3591) sähköpostiosoite eira.jarviluoma@tiehallinto.fi Yva-konsultti Destia, Solutions PL 73 00521 HELSINKI Yhteyshenkilöt: Raino Kukkonen (puh. 0400 207 724) sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@destia.fi Yhteysviranomainen Lapin ympäristökeskus Hallituskatu 5 C 96101 ROVANIEMI Ympäristövaikutusten arviointimenettely Yhteyshenkilö: Leena Ruokanen (puh. 040 738 6840) sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutettu 458/2006) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä Hallituskatu 5 C PL 8060, 96101 Rovaniemi Puh. 020 610 113 Asiakaspalvelu 020 690 173 www.ymparisto.fi/lap Hallituskatu 5 C PB 8060, FI-96101 Rovaniemi, Finland Tfn +358 20 610 113 Kundservice +358 20 690 173. www.miljo.fi/lap

Hanke, sen sijainti sekä esitetyt vaihtoehdot 2/24 huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, miten arviointi tullaan suorittamaan. Yhteysviranomaisen lausunnossa arviointiohjelmasta pyritään mm. ohjaamaan käynnistynyttä YVA-menettelyä sekä tarkastellaan arviointiohjelman asianmukaisuutta ja riittävyyttä sekä otetaan kantaa menettelyjen yhteensovittamiseen. Hankkeesta vastaava tekee arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella tarvittavat selvitykset ja arvioinnit hankkeen vaikutuksista ja laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus, arviointiselostus). Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa myös arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. YVA-menettely päättyy lausuntoon. Viranomaisilla, asianosaisilla ja asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus antaa lausuntonsa ja esittää mielipiteensä sekä YVA-ohjelmasta että YVAselostuksesta. Hankkeen toteuttamista varten tarvittaviin suunnitelmiin ja lupahakemuksiin liitetään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteisviranomaisen siitä antama lausunto. Lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Hanke on uusi itä-länsi -suuntainen 6/7 metriä leveä päällystetty yksiajoratainen, kaksisuuntainen maantie Köngäs-Inari -maantieltä (mt 955) Repojoen kohdalta Kutturan kylälle. Uuden tiejakson pituus olisi noin 19 km. Hanke sijaitsee Pohjois-Lapissa Inarin kunnan eteläosassa. Suunnittelualue rajautuu lännessä Inarin ja Kittilän väliseen maantiehen, etelässä Ivalojokeen, idässä Laanila-Kuttura -maantiehen (yhdystie 9694) ja pohjoisessa Litmuorvaaraan. Suunnittelualue sijaitsee suurimmalta osalta Hammastunturin erämaa-alueella ja Hammastunturin Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella. Vaihtoehto 0: (VE 0) Repojoki-Kuttura -tiehanketta ei toteuteta. Vaihtoehto kuvaa nykytilannetta ilman uusia tieyhteyksiä tai tieverkolla liikenteellisen vaikutusalueen sisällä tehtäviä muita merkittäviä parannuksia. Vaihtoehto 1: VE 1 noudattaa Köngäs Inari -tieltä lähdettäessä alkuosallaan nykyistä Litmuorvaaran yksityistielinjaa. Litmuorvaaran kohdalla maastokäytävä erkanee yksityistiestä ja noudattaa pääosin nykyistä kulkuuraa/sähkölinjaa Taimenjoelle saakka. Taimenjoen jälkeen vaihtoehto 1 sijoittuu rakentamattomaan maastoon kulku-uran ulkopuolelle. Vaihtoehdon 1 alavaihtoehtoina tutkitaan mahdollisuutta linjata tie tällä osuudella Kutturan kylän pohjoispuolelta (VE 1a) tai eteläpuolelta (VE 1b-1d). Vaihtoehdossa 1a Ivalojoki ylitetään nykyistä siltaa pitkin ja Taimenjoen ja Karvajoen kohdalle rakennetaan uudet sillat. Vaihtoehdot 1b-1d eivät ylitä Taimenjokea, mutta Ivalojoki ja Karvajoki ylitetään uudella sillalla. Kutturan kylään kulku tapahtuu kaikissa vaihtoehdoissa nykyisen Ivalojoen sillan kautta. Vaihtoehto 2: VE 2:n maastokäytävä noudattaa Köngäs Inari -tieltä lähdettäessä alkuosallaan nykyistä kulku-uraa/sähkölinjaa liittyen noin 1,5 km osuudelta Litmuorvaaran yksityistiehen. Litmuorvaaran kohdalla vaihtoehdon 2 maastokäytävä erkanee yksityistiestä sivuuttaen Litmuorvaaran

Liittyminen muihin hankkeisiin 3/24 sen eteläpuolelta. Vaihtoehto sijoittuu loppumatkalla rakentamattomaan maastokäytävään Taimenpalon pohjoispuolelle. Taimenjoen ylitettyään vaihtoehto 2 jatkaa kohti Kutturan kylää joen pohjoispuolella. Vaihtoehdon 2 toteuttaminen edellyttää uusien siltojen rakentamista Karvajoelle ja Taimenjoelle. Yva-ohjelmassa ei ole esitetty uuden maantien liittymisestä muihin hankkeisiin, eikä ympäristökeskuksen tiedossa ole hankkeita, joihin hanke liittyisi. ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Tiehallinto Lapin tiepiiri on toimittanut 5.5.2009 Repojoki-Kuttura maantiehankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman suomeksi ja saameksi Lapin ympäristökeskukselle. Maantien ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja sitä koskeva kuulutus on asetettu nähtäville Inarin kunnanvirastossa ja Lapin ympäristökeskuksessa 18.5.2009 alkaen koko arviointimenettelyn ajaksi. Arviointiohjelmaa koskeva kuulutus on julkaistu suomeksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi Lapin Kansassa ja Inarilaisessa 13.5.2009. Sähköisesti kuulutukset on julkaistu internetissä www.ymparisto.fi > Alueelliset ympäristökeskukset > Lappi > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > Vireillä olevat YVA-hankkeet >Repojoki-Kuttura maantie. Arviointiohjelmaan on voinut tutustua myös Inarin kunnankirjastossa, Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa sekä edellä mainitussa internetosoitteessa. Virallinen nähtävilläoloaika oli 18.5. 22.6.2009, jona aikana lausunnot ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristökeskukseen. Lapin ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa arviointiohjelmasta Inarin kunnalta, Kittilän kunnalta, Lapin liitolta, Lapin lääninhallitukselta, Metsähallitus, Lapin luontopalveluilta, Museovirastolta, Lapin maakuntamuseolta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta, Lapin TE-keskukselta, Puolustusvoimat, Ilmavoimien esikunnalta, Saamalaiskäräjiltä, Lapin luonnonsuojelupiiriltä, Lapin lintutieteellinen yhdistys ry:ltä, Inarin Lapin matkailu ry:ltä, Paliskuntain yhdistykseltä, Sallivaaran paliskunnalta, Hammastunturin paliskunnalta, Ivalon paliskunnalta ja Inarin Riistanhoitoyhdistykseltä. Ympäristöministeriöltä on pyydetty 11.5.2009 lausunto etenkin erämaalain ja Pohjois-Lapin maakuntakaavan tulkinnoista. Yleisötilaisuus Hankkeesta on järjestetty yleisötilaisuus 27.4.2009 Inarin kunnan valtuustosalissa Ivalossa. Yleisötilaisuudesta ilmoitettiin kuulutuksessa 22.4.2009 Lapin Kansassa ja Inarilaisessa. Tilaisuudessa oli simultaanitulkkaus suomipohjoissaame. Yleisötilaisuudessa annettiin seuraavia mielipiteitä: liikennemäärät, mihin perustuvat, suhteuttaminen olemassa olevien teiden liikennemääriin Onko tarveselvitys salainen? Mistä löytyy? erämaalain perustelut Kutturantien rakentamiselle poistuneet Destian puolueettomuus selvittäjänä (vrt. Destia hankkeiden toteuttajana) tien rahoituksesta ei tietoa, vaatisi, että maakunnan "kärkihanke" ja erillisrahoituksen tien toteutuessa Inari jäisi sivuun

4/24 selvitettävä vaikutukset kutturalaisten kalastukseen (Kutturan lähellä ei järviä), joki merkittävä kalastuksen vuoksi. vaikutukset myös muiden kuin Sallivaaran paliskunnan poronhoidolle. Tie kulkisi paliskuntien välisen poroaidan läpi, ei voida laittaa veräjää, joten porot kulkevat tietä pitkin vieropalkisen puolelle olemassa olevien teiden kunnostaminen tärkeää liikennevahingot / porokolarit lisääntyvät Ivaloki luonnontilainen lähteiltä jokisuistoon, merkittävä erityisarvo vaikutukset Ivalojoen matkailuimagoon. Markkinoidaan erämaajokena onko enää sitä, jos maantie tulee. Inarin kunnan imago kärsii, jos tie rakennetaan. pitää huomioida tien välilliset vaikutukset mm. Kutturantien varren lisääntyvä matkailurakentaminen ja sen vaikutukset yleissuunnitelman ja YVA:n "voimassaoloaika" poronhoitolain "tarpeettoman haitan" kynnys ylittyy selvitetäänkö vaikutukset yhdessä moottorikelkkareitin kanssa LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Lausunnot Lausuntoja on annettu 15 ja mielipiteitä 10. Seuraavassa esitetään yhteenvedot niistä. 1. Ympäristöministeriö Pohjois-Lapin maakuntakaavassa Kuttura Repojoki uusi yhdystielinjaus on osoitettu ohjeellisena merkintänä. Merkintä jättää maakuntakaavan mittakaava ja merkinnän ohjeellisuus huomioon ottaen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa selvitettäväksi ja ratkaistavaksi, missä tielinjaus yksityiskohtaisesti kulkee. Maakuntakaavan selostuksessa on viitattu Kuttura Repojoki tieyhteydelle vaihtoehtoisiin linjauksiin. Kaavakartalla tielinjausta ei kuitenkaan ole osoitettu vaihtoehtoisena linjauksena, vaan ohjeellisena ja esim. yhdystie Porttipahta Tieva on osoitettu kaavakartalla uutena yhdystienä, vaikka kaavaselostuksen mukaan se voisi olla "ehkä myös vaihtoehto Kuttura Repojoki tieyhteydelle". Kaavasta ei näin ollen ole esitettävissä yksiselitteisiä vaatimuksia, mitkä vaihtoehdot ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) olisi tullut tutkia. Erämaalain (62/1991) päätarkoitus on säilyttää alueiden erämaaluonne. Erämaa-alueiden yksi keskeisimpiä tunnusmerkkejä on alueiden tiettömyys. Lain 12 :n 3 momentin tien rakentamisen sallivaa siirtymäsäännöstä on siten tulkittava suppeasti. Erämaalain perusteluiden (HE 42/1990 vp.) mukaan siirtymäsäännöksessä mainittu tieyhteys on katsottu tarpeelliseksi sekä poronhoidon että saamenkielisen väestön kouluolojen parantamiseksi. Vireillä olevan tieyhteyden perusteet ovat lähinnä aluetaloudellisia ja matkailullisia. Hankkeen suunnittelun ja rakentamisen lähtökohdat poikkeavat siten merkittävästi hallituksen esityksen mukaisista perusteista. Ministeriön saamien tietojen mukaan Menesjärven koulu on lakkautettu ja mm. Saamelaiskäräjät ja Sallivaaran paliskunta vastustavat tien rakentamista, joten hanke ei näyttäisi parantavan saamenkielisen väestön kouluoloja eikä poronhoitoa. Kun otetaan huomioon yhtäältä erämaalain 1 :n mukainen erämaa-alueiden perustamisen tarkoitus ja toisaalta siirtymäsäännöksessä sallitun tien rakentamisen tarkoitus, ympäris-

5/24 töministeriö katsoo, että tien rakentaminen, siltä osin kuin se sijoittuu Hammastunturin erämaa-alueelle, on ratkaistava muiden lupamenettelyiden lisäksi erämaalain 5 :n mukaisessa järjestyksessä valtioneuvostossa. Ympäristöministeriö ei tässä vaiheessa ota kuitenkaan kantaa lain 5 :ssä lueteltuihin rakentamisen edellytyksiin. Ministeriö toteaa lisäksi, että tieyhteyden YVA -arvioinnissa olisi tärkeätä selvittää edellä mainitut perustelut huomioon ottaen aluetalouden ja matkailun kannalta kannattavimmat vaihtoehdot (mm. Porttipahta-Tievan yhdystie tai olemassa olevien teiden kunnostaminen) siten, että myös ympäristöhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Samalla on syytä kiinnittää huomiota siihen, missä määrin esillä oleva yhdystieratkaisu mahdollisesti voisi lisätä kestävän kehityksen vastaisesti esimerkiksi matkailuliikennettä pitkienkin etäisyyksien päässä olevien matkailukeskusten välillä tai ohjata liikennettä epätarkoituksenmukaisesti nykyisten matkailu- ym. palveluiden ohi. 2. Inarin kunta 3. Kittilän kunta 4. Lapin liitto Inarin kunnanhallitus esittää lausuntonaan, että sillä ei ole Repojoki Kuttura maantien ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan mitään huomautettavaa. Kittilän kunnanhallitus esittää, että maantie liittyy Kiistala-Pokka maantiehen 0-vaihtoehdon mukaisesti eli tiehanketta ei toteuteta. Lapissa ja varsinkin Kittilässä, joka on matkailupitäjä, on erityisen paljon huonokuntoisia sorateitä, jotka on saatettava asianmukaiseen kuntoon ennen uusien tiehankkeiden aloittamista matkailun tarpeisiin. Peruskorjattuina näillä olemassa olevilla tieosuuksilla on alueellisen kehittämisen ja matkailun kannalta paljon laajempi ja positiivisempi merkitys kuin nyt esitetyllä tiehankkeella. Lapin liiton virasto toteaa, että voimassa olevassa Pohjois-Lapin maakuntakaavassa maantieyhteys on merkitty yhdystie, ohjeellinen linjaus (yt) ja rinnalla kulkee moottorikelkkailureitti, yhteystarve. Maantie kulkee pääosin maakuntakaavan erämaa-alueella (Se 6515, Hammastunturin erämaa) sekä osittain Kutturan kylän läheisyydessä metsätalous- ja poronhoitovaltaisella alueella (M-1 4562). Lisäksi Kutturan kylä on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi ja alue kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen sekä erityisesti poronhoitoon varten tarkoitettuun alueeseen. Maakuntakaavan merkintä yhdystie, ohjeellinen linjaus mahdollistaa tien yleissuunnitelman laatimisen, minkä tueksi YVA-prosessi on käynnistetty. Maakuntakaavan selostuksessa on mainittu, että tarkemman suunnittelun yhteydessä on tarpeellista tehdä Natura-tarveharkinta ja mahdollisesti myös Natura-arviointi, joka arviointiohjelma mukaan suoritetaan suunnittelun yhteydessä. Maakuntakaavassa tieyhteys on merkitty yhdystienä, ohjeellisena linjauksena, eikä yhteystarpeena, kuten kappaleessa 1.5. on kerrottu. Liikenteellisiä vaikutuksia tarkasteltaessa tausta-aineistona tulisi käyttää myös Pohjoiskalotin itä-länsisuuntaisen poikittaisyhteyden tarveselvitystä, 2007. Tarveselvityksen perusteella Repojoki-Kuttura tieyhteydellä olisi vaikutusta myös kansainväliselle liikenteelle, mikä tulisi huomioida YVA-prosessissa. Lapin liiton viraston mukaan YVA-prosessin läpivieminen edistää Pohjois-Lapin maakuntakaavan toteuttamista.

5. Lapin lääninhallitus 6. Lapin TE-Keskus 6/24 Arviointiohjelmassa on käsitelty riittävässä määrin ihmisten terveyteen ja elinoloihin vaikuttavia tekijöitä. Uusi yhdystie lyhentää Tunturi-Lapin matkailukeskusten ja Saariselän väliä ja saattaa siten kasvattaa matkailijamääriä alueella. Matkailun kasvaessa paine palvelujen saatavuuteen kasvaa. Arviointiselostusvaiheessa tulisi analysoida tarkemmin tieyhteyden tarveselvityksen yhteydessä laadittua matkailuelinkeino- ja työllisyysvaikutusselvityksen tuloksia. Lapin TE-Keskus toteaa mm. että maantieyhteys on merkitty Pohjois-Lapin maakuntakaavaan ja suunnitelman laatiminen on mukana maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman hankelistassa. Hanke muodostaisi uuden poikittaissuuntaisen yhteyden, mikä on osa Lapin ja koko Pohjois-Kalotin kulkuyhteyksien ja matkailun kehittämiseksi kirjattuja tavoitteita. Lapin TE-keskuksen mukaan arviointiohjelmassa on monipuolisesti otettu huomioon ympäristövaikutusten arvioinnin osa-alueet, mutta esittää YVA-prosessissa tai sen rinnalla ko. maantien elinkeino- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin suorittamista mahdollisen kansallisen työllisyysohjelman tai EAKR-investointirahoituksen osarahoitusmahdollisuuksien mahdollistamiseksi. 7. Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Metsähallitus toteaa, että erämaalain 12 pitää enää vain osittain paikkaansa, koska erämaalain yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitut syyt poikkeukseen eivät ole enää ajankohtaisia. Tien rakentaminen erämaalain 12 :ssä todetun poikkeuksen mukaan ei ole mahdollista, vaan hanketta olisi käsiteltävä erämaalain 5 :n mukaisesti. Arviointiohjelmassa tulisi ensimmäisenä todeta, että hanke vaatii valtioneuvoston luvan, joka voidaan myöntää, jos hankkeella on yleisen edun tai luontaiselinkeinojen harjoittamisen kannalta huomattava merkitys. Tämä tulisi ottaa huomioon jo ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaisissa selvityksissä. Arviointiohjelmaan tulisi lisätä esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi jo olemassa oleviin metsäautoteihin perustuvat itä-länsisuuntaiset yhteydet Porttipahta-Tieva ja Peurasuvanto-Kiistala. 0-vaihtoehdon mukanaolo on perusteltua. Arviointiohjelmassa suunnitellut selvitykset muodostavat hyvän perustan arvioida hankkeen ympäristövaikutuksia, kun selvitykset tehdään perusteellisesti ja parhaalla ammattitaidolla. Lausunnossa esitetään lisäksi korjauksia ja täydennyksiä arviointiohjelmaan mm. seuraavasti: - Ohjelmaa tulisi täydentää erämaan ja sen arvojen kuvauksella. Lisäksi todetaan, ettei suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä sijaitse suojelualueita, vaikka tielinjauksen toinen pää Repojoella ulottuu lähes Lemmenjoen kansallispuistoon. - Tulisi tarkentaa, että porotaloutta, metsästystä, kalastusta, keräilyä ja maastoliikennettä säädellään poronhoito-, metsästys-, kalastus- ja maastoliikennelaeissa. - Hoito- ja käyttösuunnitelmassa voidaan tehdä vain maanomistajan harkintavaltaan kuuluvia linjauksia. - Ilman lupaa ajelu on aina kiellettyä, ellei ajoon ole maastoliikennelain 4 :ssä säädettyä poikkeusta. - Kutturan kylä ei sijaitse erämaa-alueella. - Tulisi kuvata perusteellisemmin alueen metsästyskäyttöä ja merkitystä. - Maininta metsä- ja porotalouden ristiriidoista tulisi jättää pois.

7/24 - Suunniteltu tieyhteys heikentäisi selvästi alueen erämaisuutta ja hanke on tämän takia kriittinen erämaalain toteutumisen kannalta. 8. Museovirasto 9. Saamelaiskäräjät Museovirastolla ei ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa arviointiohjelman johdosta. Museovirasto korjaa ja täydentää rakennetun ympäristön arvioinnissa käytettyä lähdeaineistoa. Saamelaiskäräjät ei näe edellytyksiä jatkaa Kuttura-Repojoki tien suunnittelua ja esittää valmistelun lopettamista. Vaihtoehto 0 on ainoa toteuttamisvaihtoehto, joka turvaa saamelaiskulttuurin ja poronhoidon toimintaedellytykset. Hankkeen YVA-ohjelmasta on käytävä Saamelaiskäräjälain 9 :n mukaiset neuvottelut. Tiehanke kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaavan erämaaalueeseen (Se 6515). Kaavoituksen yhteydessä ei ole tehty riittäviä selvityksiä tiehankkeen vaikutuksista saamelaisten elämään alueella ja sen elinkeinoihin. Erämaalain 5 :n mukaan pääsääntö on, että erämaa-alueelle ei saa rakentaa teitä. YVA-ohjelma on korjattava vastaamaan erämaalain muotoilua. Olosuhteet erämaalain säätämisen jälkeen ovat oleellisesti muuttuneet siten, että tien rakentaminen niin sanotun poikkeussäännön nojalla ei ole enää mahdollista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan saamelaisten kotiseutualueen alueidenkäytössä otetaan huomioon saamelaisille alkuperäiskansana kuuluva oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan saamelaisten perinteisten elinkeinojen kehittämisedellytysten turvaamiseksi. Yhdystie on omiaan asettamaan osaltaan vaaraan alueen saamelaiskulttuurin ja sen harjoittamisen sekä saamen kielen. Riittäviä selvityksiä tiehankkeen vaikutuksista saamelaisten elämään alueella ja sen elinkeinoihin ei ole tehty. Lähempiä selvityksiä olisi tullut tehdä mm. hankkeen vaikutuksista saamelaiseen poronhoitoon. Tiehanke tulee vaikeuttamaan porojen laiduntilannetta ja poronhoidon mielekästä järjestämistä alueella. Vaikutusalue kattaa poronhoidon kannalta koko Sallivaaran ja Hammastunturin paliskuntien alueet, koska tiehanke sijoittuu näiden paliskuntien alueille. Hanke vaikuttaa Hammastunturin erämaa-alueen luonto- ja maisema-arvoihin merkittävästi negatiivisella tavalla. Hanke lisää toteutuessaan turhaa yksityisautoilua merkittävästi, ollen kestävän kehityksen vastainen. Olisi ekologisempaa panostaa siihen, että matkakeskukset voidaan tavoittaa tehokkaasti julkisilla liikennevälineillä. Saamelaiskäräjät esittää korjauksia mm. saamelaisten historiaa käsittelevään osioon ja täsmennyksiä arvioinnin kohdentamiseen. Omana kokonaisuutenaan tulisi ohjelmaan lisätä tiehankkeen vaikutus saamelaiskulttuuriin ja kieleen. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon aikaisempien toimenpiteiden (kuten teiden rakentaminen) vaikutukset yhdessä esitettyjen tievaihtoehtojen vaikutusten kanssa saamelaiskulttuurille. Arviointiohjelmassa tulee huomioida tien rakentamisen ja kunnossapidon kustannukset, sekä vaikutukset muihin tiehankkeisiin ja niiden kunnossapitoon. Saamelaiskäräjät haluaa erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että saamelaiskulttuurille tärkeä Nellimin tie on vielä päällystämättä ja hyvin huonokuntoinen. Tiehallinnon resursseja tulisi kohdentaa olemassa olevan tieverkoston perusparantamiseen ja sorateiden perusparantamiseen. Saamelaiskäräjät ei pidä hyväksyttävänä sitä, että YVA-ohjelmassa ei ole tuotu esille eri intressiryhmien vastustavan tiehanketta. Vaihtoehtojen vertailussa tulee olla maininta vaihtoehtojen vertaamisesta saamelaisten perustuslailliseen asemaan ja siitä johdettuun lainsäädäntöön sekä kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

8/24 10. Paliskuntain yhdistys Alueen paliskunnat (Sallivaara, Hammastunturi, Ivalo) sijaitsevat erityisesti poronhoitoon tarkoitetulla alueella, jossa poroilla on vapaa laidunoikeus sekä saamelaisalueella, jossa poronhoito on oleellinen osa saamelaista kulttuuria. Paliskuntien lausunnot ja kannanotot tulee ottaa huomioon painoarvoltaan merkittävinä alueen käyttöön vaikuttavina tekijöinä tiehankkeeseen liittyviä selvityksiä ja lupapäätöksiä tehtäessä. Paliskuntien kanssa tulee neuvotella hankkeesta ja ne tulee ottaa suunnitteluun mukaan jo alkuvaiheesta saakka. Poroelinkeinon merkitys on todettu lainsäädännön tasolla. Erämaa-alueet on perustettu erämaaluonteen säilyttämiseksi, saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen (sisältää poronhoidon) turvaamiseksi sekä luonnon monipuolisen käytön edellytysten kehittämiseksi. Tietä ollaan rakentamassa erämaa-alueelle ja saamelaisten kotiseutualueelle. Saamelaisten perustuslailliset oikeudet tulee ottaa huomioon. Poronhoito (myös metsästys ja kalastus) ovat oleellinen osa saamelaisten kulttuuria. Erämaalakiin perusteluna ollut koulumatkan pituuden kohtuullistaminen on poistunut, eikä tällä hetkellä ole muita vahvoja perusteita pirstoa yhtenäistä erämaa-aluetta. Vapaa laidunnusoikeus on edellytys kannattavalle poronhoidolle ja se on turvattu lain tasoisella säädöksellä (PHL 3 ). Se tarkoittaa porolle oikeutta ottaa ravintonsa vapaasti luonnosta, poikkeukset on lueteltu laissa. Alueita ei tule pirstoa. Tie tulee aina jakamaan laitumia ja mm. lisää poroihin kohdistuvia liikennevahinkoja. Tien myötä alueelle tuleva toiminta vaikuttaa merkittävästi paliskunnan poronhoitoon ja siitä aiheutuu menetyksiä ja haittoja poroelinkeinolle. Tiehankkeen vaikutuspiirissä sijaitsee Sallivaaran paliskunnan kesäsyyslaidunalue. Paliskunnalla on toimiva laidunkiertojärjestelmä, jonka avulla poroja ohjataan käyttämään laidunaluetta kestävän kehityksen periaatteella. Paliskunnan laidunkiertoa häiritsee tien sijoittaminen katkaisemaan porojen kulkua kesä-syyslaitumilta talvilaitumille. Suunniteltu tie tulee katkaisemaan laidunkiertoaidan (Hirvassalmi-Luolaselkä) ja poroja tulee palaamaan laidunkiertoaidan väärälle puolelle. Samoin tie tulee ohjaamaan poroja Hammastunturin paliskunnan puolelle. Näin ollen paliskunnan rakentaman laidunkiertojärjestelmä osin murenee. Porotaloudelle ei saa aiheutua lisäkustannuksia tien aiheuttamien vaikutusten johdosta. Mikäli tiehanke toteutuu, tulee aitaaminen ja aitojen kunnossapito tapahtua tiehallinnon toimesta. YVA -ohjelmassa hankkeesta hyötyjäksi nimetään virheellisesti poronhoito. Sen saamat edut rakennettavaksi suunnitellusta tiestä ovat huomattavasti vähäisemmät kuin siitä aiheutuvat haitat. Mikäli tiehanketta tullaan viemään eteenpäin, tulee tiehankkeeseen liittyvän työpajan muistiossa esille tuotuja kielteisiä vaikutuksia tutkia tarkemmin ja konkretisoida vaikutuksia, sekä etsiä aktiivisesti pienemmän haitan mahdollisuuksia. YVA -selostuksessa tulee selvittää menetysten ja haittojen suuruus. YVA- ohjelmassa tulee selvittää mitä arvoja realistinen 0-vaihtoehto säilyttää ja mikä merkitys niillä on poronhoidolle ja saamelaiselle kulttuurille. Natura-arviointi tulisi tehdä. Ihmisen luoman infrastruktuuriverkon vaikutukset kumuloituvat ja ulottuvat fyysistä sijaintiaan laajemmalle alueelle. Poroelinkeinolle on tärkeää säilyttää yhtenäisiä ja rauhallisia alueita luonnontilaisena. Matkailu tulisi keskittää yksille alueille, esimerkiksi Saariselän alueelle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee huomioida porotalouden osalta. Erämaaluonteen säilyttäminen tulee taata jatkossakin.

9/24 11. Hammastunturin paliskunta 12. Sallivaaran paliskunta Hammastunturin paliskunta ei hyväksy Repojoki- Kuttura -maantien rakentamista, koska se aiheuttaisi poronhoidolle huomattavaa haittaa. Suunnittelusta tulee käydä poronhoitolain 53 :n mukaiset neuvottelut paliskunnan kanssa. Erämaalaissa olevalle poikkeukselle ei enää ole perusteita. Maantie ja sen rakentaminen aiheuttavat porojen laidunkiertoon häiriöitä, joiden laatua ja vakavuutta yleisesti aliarvioidaan. Maantien vaikutukset laidunkiertoon voivat olla samankaltaisia kuin Lokan ja Porttipahdan patoaltaista läheiselle Lapin paliskunnalle aiheutuneet seuraukset, kun mm. tokka-alueet ja laidunkierto särkyivät kokonaan. Maantien viemän laidunalan ja häiriintyneen laidunkierron vuoksi tie aiheuttaa muutoksia laidunnuspaineessa ja sen kohdistumisessa eri alueille. Se voi aiheuttaa häiriötilanteen poromäärän ja laidunten kantokyvyn dynamiikassa, mikä puolestaan voi johtaa paliskunnan suurimman sallitun poromäärän laskemiseen. Se merkitsisi poronhoidon tuoman toimeentulon alentumista ja saattaisi siten olla rikkomus saamelaisten kulttuurisia oikeuksia kohtaan. Maantiestä aiheutuu väistämättä lisää liikennevahinkoja. Kaikkia liikenteessä vahingoittuneita poroja ei aina löydetä ja korvaukset niistä jäävät saamatta. Lisäksi paliskunta esittää tarkistuksia arviointiohjelmaan. Poronhoitoon kohdistuvia tien vaikutuksia selvitetään RKTL:n asiantuntija-arviointina. Suomen ainoa saamelaisen poronhoidon ammatillinen asiantuntijaorganisaatio on Suoma boazosámit - Suomen porosaamelaiset ry. Myös Saamelaiskäräjät on asiantuntija, jota ei voida sivuuttaa. Paliskunta vaatii, että Repojoki- Kutturamaantien ympäristövaikutusten arviointiin on kokonaisuudessaan liitettävä Suomen porosaamelaiset ry:n arvio tien vaikutuksista poronhoitoon. Sallivaaran paliskunta pitää ainoana hyväksyttävänä vaihtoehtona 0- vaihtoehtoa. Erämaalaissa mainitulle poikkeukselle ei enää ole perusteita. Matkailuelinkeinoa ei tulisi huomioida perusteeksi. Tien rakentaminen toisi paliskunnalle runsaasti lisäkustannuksia, eikä vuotuinen laidunkierto enää toimisi, joka olisi uhka paliskunnan koko saamelaiskulttuurille. Tie tulisi toteutuessaan halkaisemaan Sallivaaran paliskunnan syyslaidunalueen sekä lävistämään laidunkiertoaidan, joka romuttaisi koko laidunkiertojärjestelmän. Poroaidan tarkoituksena on pitää luetut porot erillään lukemattomista poroista. Kittiläntien varressa Litmurivaaran tiellä on suljettava portti, joka pidetään kiinni siihen saakka, että porot on saatu luettua, jopa helmikuulle. Mikäli tiehanke toteutuu, ei porttia voi pitää suljettuna, jolloin luetut eloporot pääsevät syyslaidunalueelta sekaantuen lukemattomiin poroihin. Tällöin luettuja eloporoja jouduttaisiin tuomaan useita kertoja erotuksiin jopa niin, että ne rasittuisivat liikaa ja vasominen olisi vaarassa epäonnistua. Tiesuunnitelma toisi Hammastunturin ja Sallivaaran paliskuntien väliseen raja-aitaan uuden veräjän, jota ei voitaisi pitää suljettuna aiheuttaen porojen pääsemistä väärään paliskuntaan, missä ne joutuisivat olemaan seuraavaan vuoteen tai jopa pitempään. Toteutuessaan tiehanke vaikeuttaisi myös vasojen merkintää ja lisäisi vasojen kuolleisuutta, sekä heikentäisi poronhoidon kannattavuutta. Paliskunta pelkää, että auton alle jääneiden porojen määrä tulisi lisääntymään huomattavasti, jopa moninkertaisesti. Vaarana on myös, että tie laskettaisiin pois paliskunnan laidunalueista ja se saattaisi aiheuttaa painetta pienentää Sal-

13. Ivalon paliskunta 10/24 livaaran paliskunnan suurinta sallittua eloporolukua. Tiehanke lisäisi painetta rakentaa tie Lismasta Nunnaseen paliskunnan vasotusalueiden ja tärkeimpien kesälaidunalueiden halki, joka viimeistään saattaisi lopettaa paliskunnassa perinteisen luonnon laitumiin perustuvan saamelaisen poronhoidon. Tiehankkeen toteuttaminen aiheuttaisi Inarin kirkonkylälle liikenteen vähentymistä, heikentäisi kirkonkylän kehittymismahdollisuuksia ja lisäisi palveluiden keskittymistä Ivalon taajamaan. Ivalon paliskunta katsoo, ettei Repojoki-Kuttura maantielle ei ole tarvetta. Maantiestä seuraa aina ympäristöhaittaa. 14. Lapin luonnonsuojelupiiri ja Inarin Luonnonystävät ry Inarin Luonnonystävät ry ja Lapin luonnonsuojelupiiri ry esittävät tieyhteyden suunnittelun lopettamista ja tieyhteydestä luopumista jo tässä vaiheessa. Yhteyden aiheuttamat haitat olisivat verrattomasti suurempia kuin sen kautta spekuloidut hyödyt. Tieyhteyttä perustellaan mm. Pohjois-Lapin maakuntakaavaan merkittynä itälänsi-suuntaisena kehitettävänä tienä. Kaavamerkinnöissä sen jatkeeksi on Tunturi-Lapin maakuntakaavaan merkitty yhteys Lismasta Nunnaseen läpi Lemmenjoen kansallispuiston. Jälkimmäisen yhteyden toteutuminen on äärimmäisen epätodennäköistä, sillä se tarvitsisi valtioneuvoston erillisluvan. Kuttura-Repojoki-tien yhteyteen on suunniteltu myös moottorikelkkareittiä joka on merkitty maakuntakaavaan reittitarpeena. Reitti mahdollistuisi nimenomaan ensin rakennettavan tieyhteyden avulla. YVA-ohjelmassa on jätetty kokonaan huomioimatta moottorikelkkareitin aiheuttamat muutokset ja häiriöt niin perinteiselle luonnon käytölle, alueen poronhoitokulttuurille kuin luonnonoloillekin. Erämaalain 12 :n mukaiset perustelut tielle ovat vanhentuneet. Erämaalain 2 :n soveltamisalasäännöksen mukaan alueiden säilyttämisessä ja käytössä on noudatettava myös, mitä muualla kuin erämaalaissa säädetään. Tätä ei tarkastella YVA-ohjelman taustoissa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on nähtävä selkeä ristiriita mm. seuraavissa kohdissa: -tiehanke ei edistä alueen sosiaalista, kulttuurista eikä taloudellista kehittymistä ja haitat erityisesti porotaloudelle ovat erittäin vakavat -hanke ei edistä arvokkaiden luonnonympäristöjen eikä niiden monimuotoisuuden säilymistä, suunnittelualueen suojelutavoitteet vaarantuvat ja Kutturan kyläympäristön arvokas maisema- ja kulttuuriympäristö on vaarassa -hanke ei edistä hiljaisten alueiden säilymistä ja se pirstoo tarpeettomasti laajan luonnonaluekokonaisuuden -hanke vaikeuttaa muiden alueen tieyhteyksien kehittämistä ja hankaloittaa jopa tärkeiden pääliikenneyhteyksien hoitoa Alueelta tehty luontoselvitys vähättelee alueen metsien arvoa luonnonympäristönä. Koko alue olisi tulkittava vanhaksi metsäksi. Luontoselvityksessä ei pohdita metson viiden soidinpaikan tuhoutumisen merkitystä alueen metsokannan eikä metsästyksen kannalta. Alueella tavattavaa maakotkareviiriä ei yksilöidä pesätietojen puutteessa. Poronhoidon vaikutuksissa ei ymmärretä, että koko tiealue kaikkine vaihtoehtoineen koskettaa merkittävää poronhoitoaluetta. Matkailun vaikutuksissa ei oteta riittävästi huomioon yhteyden mu-

15. Inarin Lapin Matkailu ry Mielipiteet 11/24 kanaan tuomia negatiivisia vaikutuksia alueen erämaaluonteeseen ja sen perinteiseen matkailukäyttöön. Inarin Lapin Matkailu ry ilmoittaa, ettei sillä ole pätevyyttä antaa lausuntoa ympäristövaikutuksista, mutta toivoo mahdollisuutta lausunnon antamiseen tulevaisuudessa, mikäli kohteen matkailullisista vaikutuksista tehdään selvityksiä. 1. Inarijärvi-yhdistys ry 2. 3. Inarijärvi-yhdistys ry esittää, ettei tiehanketta toteuteta. Hammastunturin erämaan katkaiseva tie heikentäisi huomattavasti ja laajalle säteillen erämaaalueen tilaa sekä vaikuttaisi negatiivisesti uuden läpikulkuyhteyden varrella toimivien perinteisten elinkeinojen toimintaedellytyksiin. Tien vaikutukset matkailullekin ovat pitemmällä aikavälillä negatiiviset. Retkikohteena palkitun Ivalojoen arvo heikkenee voimakkaasti, kun sen vartta Kutturasta länteen seuraisi maantie joelle suuntautuvine vaikutuksineen. Ivalojoen saavutettavuuden lisääminen vaikuttaisi myös paikallisten asukkaiden kotitarvekalastukseen ja lisäisi alueen rauhattomuutta, kuten laitonta kalastusta järvitaimenen tärkeimmillä poikastuotantoalueilla. Pelkästään välimatkoja mitaten järkevintä on parantaa Inari-Pokka-Köngäs-Kittilä -maantieyhteyttä. Inarin ja erityisesti saamelaiskulttuuriin liittyvän matkailun kehitystä ajatellen em. yhteyden vahvistaminen on järkevämpää. Erämaalaissa todetut tievarauksen perusteet ovat poistuneet ja tie voitaisiin näin ollen rakentaa vain valtioneuvoston erillispäätöksellä, jota yhdistys ei pidä realistisena. Päätös tulee tehdä 0-vaihtoehdon mukaan, siis tietä ei rakenneta. 1. Paikallisten asukkaiden mielipide tulee olla ratkaisevassa roolissa: Lapin Kansassa olleiden haastatteluiden mukaan paikallinen paliskunta ei halua tien rakentamista. 2. Tiettömien suurten erämaa-alueiden arvo kasvaa vuosi vuodelta. Lyhytnäköisellä tienrakentamisella menetetään korvaamattomia arvoja, jotka realisoituisivat matkailijoiden tuomana rahana tulevaisuudessa. 3. Maanpuolustukselliset näkökohdat on otettava myös huomioon. Paikallisten muistelusten mukaan itse UKK olisi aikoinaan kieltänyt itä-länsisuuntaisen maantien rakentamisen esim. Inarin Kultakurun kautta. Saavutettavat Inarin / Kittilän matkailulle tulevat hyödyt olisivat marginaaliset. Lisäksi "poikkiliikenne" aiheuttaisi Inarin kirkonkylän matkailutulojen huomattavaa vähenemistä. Sehän vähentäisi myös saamelaisten tuloja. YVA-ohjelmassa on esitetty oikein se, että tiettömyys on suuri arvo. Tie pirstoo erämaan, tie hävittää erämaan läheltään, eli tietä ei pidä rakentaa. Hankkeen tieverkollinen sijainti on kuvattu kartalla, josta puuttuu paljon tiestöä! Muun muassa Pomokairan halki, Peurasuvannosta Kiistalaan johtaa tie. On luonnolle ja erämaille huomattavasti parempi vaihtoehto parantaa olemassa olevaa tietä kuin rakentaa uusi yhteys. Onko uudelle poikittaiselle yhteydelle tarvetta?

12/24 Kuttura-Repojoki tiehankkeen adressissa on internetissä vajaat 5000 tiehanketta vastustavaa allekirjoitusta. Tämän lisäksi adressin inarilaisilla puuhamiehillä on joku nelinumeroinen määrä manuaalisia allekirjoituksia. 4. Erämaalaissa on hyväksytty mahdollinen tiesuunnitelma välille Kuttura- Repojokitie. Perusteluna oli, että Kutturan lapset voitaisiin kuljettaa Menesjärvellä olevaan saamelaiskouluun. Myöhemmin koulu on lakkautettu, eikä tätä perustelua siis voida enää käyttää. Mikäli liikenne suunnitelmien mukaisesti lisääntyisi, vaikuttaisi se porojen suunnitelmalliseen laiduntamiseen Kutturan tie varrella. Myös lisääntyvän liikenteen aiheuttamat vahingot kasvaisivat ja lisäisivät paimentamistarvetta. Suunnitelmassa käy myös ilmi, että tie tulisi Ivalojokeen laskevan Taimenjoen yläpuolelta, sitten Kotivaarojen kautta Hammastunturin ja Sallivaaran paliskuntien välisen esteaidan läpi. Koska on kyseessä yleinen tie, sitä ei voi portilla sulkea. Hammastunturin paliskunnan Kutturan kylän talvilaidunalueet sijaitsevat juuri paliskuntien esteaidan läheisyydessä, Kotivaarassa. Avoinna olevasta maantien veräjästä porot pääsisivät vapaasti kulkemaan Sallivaaran paliskunnan puolelle. Sallivaaran puolella talvella kyseisellä alueella olevat porot ovat jo erotuksissa käytettyjä, eikä niitä käytetä erotuksissa ennen seuraavaa talvea. Näin ollen Hammastunturin paliskunnan porot, jotka ovat menneet Sallivaaran puolelle, ovat saatavissa takaisin vasta seuraavana vuonna. Mikäli tie tulisi ja porot kulkisivat avoinna olevasta maantien reiästä, olisi vaarana että Hammastunturin paliskunnan poronomistajat eivät pääsisi käsittelemään kyseisiä porojaan kuin vasta seuraavana vuonna. Poronhoitolaissa 14.9.1990/848 2 sanotaan, että erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Tie toteutuessaan aiheuttaisi huomattavaa haittaa paliskuntien poronhoidolle. Vaarana on myös, että matkailijoiden liikenne suuntautuu siten, että Inari, jossa on Saamelaismuseo ja tulevaisuudessa myös Saamelainen kulttuurikeskus, jäisi suurelta osin syrjään. Tällä olisi suoraan vaikutusta saamenkäsityöntekijöiden käsityön markkinointiin ja näin ollen heidän toimeentuloon. Näillä perusteilla vastustamme Repojoki-Kuttura- välisen tien rakentamista. 5. Vastustan suunniteltua Repojoki-Kuttura maantien rakentamista ja kannatan vaihtoehto 0:aa. Perustelut: -suunniteltu tie halkaisisi Hammastunturin erämaa-alueen kahteen osaan ja on vastoin erämaalain henkeä. Menesjärven koulu on lakkautettu ja poromiehet vastustavat tietä, joten kumpikin syy on poistunut. -Lapin tiemäärärahat pienenevät ja on järjetöntä rakentaa uusi vähänliikennöity tie keskelle erämaata kun entisten käytössä olevien teiden kunnossapitoon ja korjaukseen ei löydy tarpeeksi rahaa. -Oikotien tärkeimmäksi perusteluksi on esitetty sen lyhentävän välimatkaa Levin ja Saariselän hiihtokeskusten välillä. Perustelu on käsittämätön, sillä ajallisesti matka ei lyhenisi käytännössä lainkaan, Inarin ja Kittilän kuntakeskusten väli lyhenisi vain kuusi kilometriä.

6. Kuten edellä. 13/24 -Saariselkä-Ivalo-Inari-Pokka asfaltoitu maantie on hyvässä kunnossa ja jos vielä Pokka-Levi -väli saataisiin asfaltoitua ja oiottua, toimisi tämä tie kaivattuna yhteystienä Levin ja Saariselän hiihtokeskusten välillä. Samalla matkailijat saisivat tutustua saamelaiskulttuurin keskukseen Inarin kirkonkylään. -Tielle löytyy vaihtoehtoja, jotka eivät kajoaisi koskemattomaan erämaahan. Nelostien ja Kittilä-Inari tien välillä kulkee jo kaksi valmista soratietä (Porttipahta-Tieva, Pomokairantie), jotka lyhentävät hiihtokeskusten välimatkaa likimain yhtä paljon kuin suunniteltu Repojoki-Kuttura-maantie. Mainitut yhteydet tarjoavat lisäksi matkailijoille mahdollisuuden tutustua matkan mm. Vuotson saamelaiskylään, Tankavaaran kultakylään ja UK-puiston opastuskeskukseen. -Lapin liiton matkailustrategiassa vuosille 2007-2010 todetaan, että Lapin matkailua tulisi kehittää kestävän kehityksen periaatteiden mukaan siten, että paikalliselle luonnolle, väestölle tai kulttuurille matkailusta mahdollisesti aiheutuvat negatiiviset vaikutukset pyritään minimoimaan. Suunniteltu tieyhteys ei mitenkään tue näitä tavoitteita - päinvastoin - se on näiden tavoitteiden vastainen. 7. Lapin vihreät ry, Vihreän liiton Lapin piirijärjestö 8. Pohjois-Lapin Vihreät ry Lapin vihreät ry vastustaa maantien rakentamista ja kannattaa vaihtoehto 0:aa. Tie halkaisisi luontoarvoltaan merkittävän Hammastunturin erämaa-alueen kahtia ja tiehankkeen haitat ovat huomattavasti hyötyä suuremmat. Lapin liiton matkailustrategian 2007-2010 mukaan matkailua pitää kehittää kestävään kehitykseen perustuen ja matkailun haitat luonnolle, kulttuurille ja väestölle pitää minimoida. Tien vaikutukset olisivat päinvastaiset. Erämaalakiin kirjatulta perusteelta on mennyt pohja. Tärkein perustelu tien rakentamiselle on Levin ja Saariselän matkailukeskusten välimatkan lyhentäminen. Tiehankeen toteutuessa Ivalo-Kittilä-välinen matka lyhenisi kuitenkin vain seitsemän kilometriä. Lisäksi Saariselkä-Levi -välimatkan lyhentämiseen on sellaisiakin vaihtoehtoja, jotka eivät vaikuta erämaa-alueeseen. Saariselkä- Ivalo-Inari-Pokka -tie on hyväkuntoinen ja jos Pokka-Levi -väliä vielä parannettaisiin, toimisi tie yhteytenä matkailukeskusten välillä ja matkailijat pääsisivät tutustumaan myös alueen saamelaiskulttuurin keskukseen eli Inarin kirkonkylään. Nelostien ja Kittilä-Inari -tien välillä kulkee jo kaksi valmista soratietä: Porttipahta-Tieva ja Pomokairantie. Nämä tiet lyhentäisivät myös matkailukeskusten välimatkaa lähes yhtä paljon kuin nyt suunniteltu tieyhteys. Tämä reitti antaisi matkailijoille mahdollisuuden tutustua matkallaan muun muassa Vuotson saamelaiskylään, Tankavaaran kultakylään ja Urho Kekkosen -puiston opastuskeskukseen. Pohjois-Lapin vihreät ry vastustaa maantien rakentamista ja kannattaa vaihtoehto 0:aa. Tie halkaisisi luontoarvoltaan merkittävän Hammastunturin erämaaalueen kahtia. Erämaalakiin kirjatut perusteet ovat poistuneet. Lapin liiton matkailustrategian 2007-2010 mukaan matkailua pitää kehittää kestävään kehitykseen perustuen, suunniteltu tieyhteys on näiden tavoitteiden vastainen. On järjetöntä rakentaa uusi vähäliikennöity tie erämaahan, kun käytössä olevien teiden kunnossapitoon ja korjaukseen ei löydy rahaa. Tärkein perustelu tien rakentamiselle on Levin ja Saariselän matkailukeskusten välimatkan lyhentä-

14/24 minen, mutta käytännössä matka ei lyhenisi ajallisesti lainkaan. Tielle löytyy vaihtoehtoja, jotka eivät kajoaisi koskemattomaan erämaahan. Kaksi valmista soratietä Porttipahta-Tieva ja Pomokairantie lyhentäisivät myös matkailukeskusten välimatkaa lähes yhtä paljon kuin suunniteltu tieyhteys. Tie heikentäisi alueen matkailuelinkeinon mahdollisuuksia Ivalo-Inari- Lemmenjoki -alueella. Tie mahdollistaisi alueen käytön kullanhuuhdontaan ja -kaivuuseen, mikä toisi epätoivottuja vaikutuksia maaston kulumisen ja vesistön pilaantumisen muodossa myös Ivalojoen yläjuoksulle. Veden samentuminen heikentäisi kalojen kudun onnistumista ja vaikuttaisi Ivalojoen kalakantaan. Myös laittomat maastoajelut, salakalastus ja -metsästys lisääntyisivät. 9. Mielipiteen antaja arvioi, että Lemmenjoen matkailuyhteisö hyötyy ympyrätievaihtoehdosta. Museoviraston kunnostama Sallivaaran vanha poroerotuspaikka saadaan paremmin hyötykäyttöön ja tuotteistettavaksi ohjelmapalveluyritysten käyttöön ohjatusti. Kanoottiretket Repojoella ja Ivalojoella helpottuvat huomattavasti. Sallivaaran Hirvassalmen poroerotuspaikkaa voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää myös matkailussa. Kutturalaisten matka Hirvassalmelle lyhentyisi huomattavasti. Hirvassalmen poroteurastamoa olisi mahdollista kehittää (esim. lihanleikkaamo), mikäli saadaan lisää liikennettä ja elämää alueelle. Porojen jatkojalostus ja matkailun yhdistäminen porotalouteen tulevat olemaan poronhoitajien tulevaisuutta. Inarin kirkonkylän matkailua uusi tie ei vähennä mitenkään, vaan jos Kittilä-Pokka tieyhteys kunnostetaan, niin matkailijamäärä lisääntyisi huomattavasti Inarin kirkonkylän suuntaan ja myös Lemmenjoelle. Niin ikään aluksi vastustettuun Lemmenjoki-Inari moottorikelkkareittiin yrittäjät olivat tyytyväisiä. Tokan lasku Hirvassalmelta tulisi huomioida rakentamalla kunnon siulat tien ylitysalueelle jo tien rakentamisen yhteydessä poromiesten työn helpottamiseksi. Lemmenjoen kansallispuisto ja valmiit rakennetut reitit ovat alikäytettyjä. Matkailijamäärien mahdollinen lisääntyminen alueella ei vahingoita merkittävästi poronhoitoa, kun matkailureitit ovat jo rakennettuja kohteita. Mielipiteen antaja toivoo, että porotaloutta harjoittavan saamelaisperheen tulevaisuus ja toimeentulo löytyisi jatkossakin omalta kylältä. 10. Mielipiteen antajan mukaan tiesuunnitelman tavoitteet ovat vanhentuneet, eikä hanke vastaa enää tarkoitustaan. Tievaihtoehdoista 0 on ainoa tyydyttävä ratkaisu. Suunnitelmasta tulisi käydä ilmi, että itä-länsi suuntaiselle tieyhteydelle on muitakin vaihtoehtoja, kuten Pomokairan tieyhteys. Kullankaivuun laajuutta ja merkitystä alueen ympäristössä ei ole riittävästi selvitetty, toiminta pitäisi ehdottomasti keskittää ja rajoittaa olemassa oleville, valmiiksi tuhoutuneille kullankaivualueille. Tiehankkeen tarkoituksesta ja tavoitteista: Uusien poikkiteiden rakentamisen kannattavuus on kyseenalaista. Tie tuhoaa sivuvaikutuksillaan suuren erämaa-alueen. Kutturan kyläläiset eivät hyödy ko. maantiestä. Erämaalaissa mainitulle poikkeukselle ei enää ole perusteita. Kunnassa on useita hyödyllisempiäkin teitä, jotka ovat parantamisen tarpeessa. Tulisi suhtautua vakavasti Pomokairan tieyhteysvaihtoehtoon, joka ei halkaise koskematonta luontoa ja joka tukee kestävän kehityksen vaihtoehtoa.

15/24 Liikenneturvallisuuden kyseenalaisuus; aurinko häikäisee, porokolarit uhkana. Haitat porotaloudelle, mm. porojen laukottaminen autoilla talvisaikaan. Puhelimen kuuluvuuden katvealueet, uudet puhelinmastot tarpeen ja niille olisi tehtävä tiet. Uuden tieosuuden molemmille puolille jäävät tiet tulisi kunnostaa ja päällystää, mihin ei ole tiedossa olevaa suunnitelmaa tai rahoitusta. Mielipiteen antaja katsoo, että Kutturan kylän omaperäisyys on sen sijainti tien päässä, tie muuttaisi kylän ohikulkukyläksi. Hammastunturin erämaa on Lapille ja Inarin kunnalle suuri matkailun markkina-arvo, mutta erämaan saavutettavuus aiheuttaa sille vaaraa. Suunnitelmasta tulisi tarkemmin käydä esille kullankaivun haitat ympäristölle. Lisäksi mielipiteen antaja toteaa tievaihtoehdoista seuraavaa: Vaihtoehto 1: Vaihtoehdot, jossa uusi tie seuraisi vanhaa tienpohjaa tai maastouraa ovat hyväksyttäviä, joskaan koko tie ei ole toivottava. Mitkään vaihtoehdot Taimenjoesta eteenpäin nykyiselle Kutturantielle eivät ole hyväksyttäviä. VE 1a halkaisee yksityismaat ja tie pilaa niiden myynti- ja käyttöarvon kauttaaltaan. VE 1b-d suunnitelmassa on jo toinen silta alueelle, joka sijaitsisi kutturalaisten rantatonttien edessä aiheuttaen liikennettä, melua, rauhattomuutta ja maisema-arvojen katoamista. Alueella on myös poronhoitotukikohta, peurakuoppia ja ilmeisesti kivikautinen asuinpaikka. Eteläpuolella tie halkaisisi yksityismaita ja kulkisi Kotivaaran yli, joka on tärkeimpiä talvilaidunalueita. Vaihtoehto 2: Tie on suunniteltu lähes kauttaaltaan kulkemaan rakentamattomaan erämaaluontoon. Nykyisen maastouran kanssa vaihtoehto pilaa alueellisesti suuremman osan ympäristöstä kuin että se kulkisi pelkästään maastouraa pitkin. Linjaus halkaisee myös kutturalaisten yksityismaat pilaten niiden arvoa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Vaihtoehtojen riittävyys Yva-lain 2 :n määritelmän mukaan ympäristövaikutuksella tarkoitetaan mm. hankkeen aiheuttamia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Yhdyskuntarakenne muodostuu asumisen, palveluiden sekä liikkumismahdollisuuksien ja - tarpeiden muodostamasta kokonaisuudesta. Näin ollen tiet ovat olennainen osa yhdyskuntarakennetta mahdollistaessaan liikkumisen eri paikkojen välillä. Yva-asetuksen 9 :n 2) -kohdan mukaan arviointiohjelmassa on esitettävä hankkeen vaihtoehdot ja 10 :n mukaan arviointiselostuksessa on esitettävä tarpeellisessa määrin hankkeen vaihtoehtojen vertailu. Yva-menettelyn yksi ydinelementeistä onkin vaihtoehtojen tarkastelu. Vaihtoehtotarkastelu vaikuttaa ennaltaehkäisevästi luomalla perusteet hankkeen vaihtoehtojen edullisuusjärjestyksen arvioimiselle ja optimaalisimman vaihtoehdon löytämiselle. Arviointiohjelmassa ei ole esitetty sellaista muun suunnittelujärjestelmän mukaista selvitystä vaihtoehdoista niin, että hankkeen laaja-alaisia vaihtoehtoja ei tämän vuoksi olisi enää tarpeen tarkastella yva-menettelyssä.

16/24 Ympäristöministeriön lausunnon mukaan Pohjois-Lapin maakuntakaavaan perustuen ei ole esitettävissä yksiselitteisiä vaatimuksia, mitkä vaihtoehdot ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi tullut tutkia. Lausunnossa todetaan myös, että yva-arvioinnissa olisi tärkeää selvittää aluetalouden ja matkailun kannalta kannattavimmat vaihtoehdot siten, että myös ympäristöhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Yva-ohjelmassakin on todettu, että maakuntakaavaselostuksen mukaan vaihtoehtona yhdystielle ovat kulkeminen Inarin kirkonkylän kautta tai Porttipahdan altaan eteläpuolelle Pomokairan poikki suunniteltua yhdystietä Porttipahta-Tieva. Yva-menettelyssä ympäristöselvitykset tehdään systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti. Juuri kokonaisvaltaisuus erottaa yva-menettelyssä olevat hankkeet perinteisestä suunnittelusta. Nyt vaihtoehdoiksi esitetyt tien linjaukset ovat todennäköisesti varsin hyviä maantien yleissuunnittelussa selvitettäviä ja vertailtavia vaihtoehtoja. Sitä vastoin huomioon ottaen yva-menettelyn tarkoittama arvioinnin kokonaisvaltaisuus ja haittoja ennaltaehkäisevä merkitys sekä esitetyn vaihtoehdon sijoittuminen erämaa-alueelle, missä tien tekeminen on lähtökohtaisesti kiellettyä, on ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä oltava vaihtoehtoina myös olemassa olevien teiden kunnostaminen (0+ -vaihtoehto) ja muu, erämaa-alueen ulkopuolinen itä-länsisuuntainen yhteys, esimerkiksi Porttipahta-Tieva yhdystie. Edellä esitetyn perusteella ja huomioon ottaen hankkeessa esitetyt nykytilatiedot, esitys arvioitavista vaikutuksista ja se, että ne, joiden oloihin ja etuihin hanke saattaa vaikuttaa, voi olla huomattavasta laajempi joukko kuin nyt esitetyillä vaihtoehdoilla, on arviointiohjelmaa täydennettävä ja kuulutettava se uudelleen, mikäli yva-menettelyä halutaan jatkaa. Vaihtoehtojen vertailumenetelmä on esitetty ja erittelevän menetelmän käyttö on perusteltua. Hankekuvaus Hanke on kuvattu pelkistetysti. Arviointiselostuksessa tulee ilmetä tarkemmin esimerkiksi tarvittavan tiealueen leveys ja päällystyksen materiaali. Esitettyjen vaihtoehtojen mukaan tie ei pääty Kutturan kylälle, vaan mahdollisesti yhdystielle 9694 noin kolme kilometriä Kutturan kylän itäpuolelle. Hanke on tältä osin kuvattu epätarkasti. Hankkeen tieverkollinen sijainti esitetään selkeästi kuvalla. Mielipiteissä on kritisoitu sitä, etteivät kaikki tiet näy siitä. Myöhemmin käsiteltäessä liikenneverkkoa, olisi tullut viitata tähän kuvaan. Hankkeen tarkoitus on kuvattu. Tieyhteyden tarkoitukseen pohjautuen jää epäselväksi, mitä olemassa olevalle yhdystielle 9694 (Kuttura-E4) on tarpeen tehdä. Yhdystien osuus, sisältäen sekä hankkeen kuvauksen että nykytilan ja vaikutukset, on tarpeen käsitellä yva-selostuksessa. Viittaus tarveselvitykseen on epämääräinen, eikä teosta löydy lähdeluettelosta. Tarveselvityksen perusteet ja johtopäätökset sekä asema tiensuunnittelun järjestelmässä tulee avata tarkemmin. Hankkeen toteuttamisaikataulu on arvioitu käynnistämisen osalta, mutta tien vaiheittaista toteuttamistapaa ei ole selitetty, eikä toteuttamisaikataulun pituutta ole arvioitu. Huomioon ottaen Pohjois-Lapin maakuntakaavan merkinnät, tulee vaikutusten arvioinnissa käsitellä välillisenä vaikutuksena tien toteutumisen merkitystä moottorikelkkareitin toteutumiselle ja siitä aiheutuviin yhteisvaikutuksiin.

17/24 Lapin liiton lausunnossa on korjattu virheellisesti esitetty Pohjois-Lapin maakuntakaavan merkintä hanketta koskevalle tielle. Valtioneuvosto on vahvistanut maakuntakaavan ja ympäristöministeriö korostaa lausunnossaan yhdystielinjauksen merkinnän ohjeellisuutta. Pohjoiskalotin itä-länsisuuntaisen poikittaisyhteyden tarveselvitys (Lapin liitto ym. 2007, moniste) päätyi lopputulokseen, että kansainväliset kuljetukset ja liikenne eivät aiheuta Lapissa uusille yhteyksille merkittävää tarvetta. Uudet poikittaiset yhteydet hyödyntävät eniten paikallista liikennettä. Uusien yhteyksien rakentamisen sijaan resurssit pitäisi suunnata nykyisten yhteyksien kehittämiseen ja kunnostamiseen. Pohjoiskalotin pääväylänä toimisi selvityksen mukaan Narvik-Kiiruna-Pajala-Kolari-Kittilä-Inari-Kirkenes-Murmansk. Repojoki-Ivalo-Raja-Jooseppi-Murmansk olisi yksi pääväylää tukevista yhteyksistä pitkällä tähtäimellä. Kuten Lapin liiton lausunnossakin todetaan, vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida myös tämän selvityksen johtopäätökset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Hanketta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on tunnistettu. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen osalta ympäristöhaittojen ja poikkeuksellisten luonnonolojen tunnistaminen ja niiden vaikutusten ehkäiseminen on kaavoitusta koskeva tavoite, eikä näin ollen tule valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kautta tähän hankkeeseen sovellettavaksi. Samoin kulttuuri- ja luonnonperinnön osalta ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden huomioon ottaminen ja matkailukeskusten ja - alueiden verkottuminen ja vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittäminen on kaavoitusta koskeva tavoite. Tavoitteet on suositeltavaa esittää jaettuna yleisja erityistavoitteisiin, koska yleistavoitteet ovat periaatteellisia linjauksia ja erityistavoitteet ovat velvoitteita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat olla osittain keskenään ristiriitaisia. Arvioinnin tuleekin sisältää tarkastelu hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta tavoitteisiin sekä perustelut puheena olevalla alueella ensisijaisesti noudatettavista tavoitteista mahdollisissa ristiriitatilanteissa ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset Erämaalain (62/1991) päätarkoitus on säilyttää alueiden erämaaluonne. Erämaa-alueiden yksi keskeisimpiä tunnusmerkkejä on alueiden tiettömyys. Lain 12 :n 3 momentin tien rakentamisen sallivaa siirtymäsäännöstä on siten tulkittava suppeasti. Erämaalain perusteluiden (HE 42/1990 vp.) mukaan siirtymäsäännöksessä mainittu tieyhteys on katsottu tarpeelliseksi sekä poronhoidon että saamenkielisen väestön kouluolojen parantamiseksi. Vireillä olevan tieyhteyden perusteet ovat lähinnä aluetaloudellisia ja matkailullisia. Hankkeen suunnittelun ja rakentamisen lähtökohdat poikkeavat siten merkittävästi hallituksen esityksen mukaisista perusteista. Menesjärven koulu on lakkautettu ja mm. Saamelaiskäräjät ja Sallivaaran paliskunta vastustavat tien rakentamista, joten hanke ei näyttäisi parantavan saamenkielisen väestön kouluoloja eikä poronhoitoa. Kun otetaan huomioon yhtäältä erämaalain 1 :n mukainen erämaaalueiden perustamisen tarkoitus ja toisaalta siirtymäsäännöksessä sallitun tien rakentamisen tarkoitus, ympäristöministeriö on lausunnossaan katsonut, että tien rakentaminen, siltä osin kuin se sijoittuu Hammastunturin erämaaalueelle, on ratkaistava muiden lupamenettelyiden lisäksi erämaalain 5 :n mukaisessa järjestyksessä valtioneuvostossa.

18/24 Hankkeen toteuttaminen edellyttää maantielain mukaista yleissuunnitelmaa, jonka laatiminen on tarpeen yva-menettelyn päättymisen jälkeen perustellusti valitulle, yva-menettelyssä olleelle vaihtoehdolle. Yleissuunnitelmasta tulee ilmetä, miten ympäristövaikutusten arviointi ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on huomioitu. Mikäli hankkeen toteuttaminen edellyttää muinaismuistolain mukaista kajoamislupaa, niin toimivaltainen viranomainen on Lapin ympäristökeskus. Arviointimenettelyn sovittaminen yhteen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen Natura-arviointi on tehtävä hankkeelle, koska hanke kohdistuu Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle alueelle. Luonnonsuojelulaki mahdollistaa Natura-arvioinnin tekemisen joko erikseen tai osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Arviointiohjelmassa menettelyjen mahdollista yhdistämistä käsitellään hieman eri tavoin eri puolilla arviointiohjelmaa: ''Hankkeessa toteutetaan sekä YVA-menettely että LsL:n mukainen Natura-arviointi.", "YVA:n yhteydessä laaditaan Natura-arviointi.'' ''Natura-arvioinnilla on oma erillinen lausuntokäsittelynsä.'' Yhteysviranomainen tulkitsee, että Natura-arviointi on tarkoitus tehdä erillisenä menettelynä. Natura-arvioinnista annettavalla lausunnolla on tällöin oma luonnonsuojelulain mukainen määräaika (6 kuukautta). Ympäristökeskuksen lisäksi Natura-arvioinnista lausuu maan haltija eli Metsähallitus. Yhteysviranomainen suosittelee, että Natura-arviointi tehtäisiin yvamenettelyn osana. Tällöin ympäristökeskus antaa lausuntonsa yhtä aikaa sekä yva-selostuksesta että Natura-arvioinnista. Yhdistämisen etuna on hankkeen kaikkien vaikutusten esittäminen yhtä aikaa. Näin menetellen myös muut viranomaiset, ne, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöt ja säätiöt, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea, saavat tiedon hankkeen erilaisista vaikutuksista. Lisäksi huomioiden Natura 2000 - alueiden heikentämiskielto ja tässä lausunnossa aiemmin mainittu vaihtoehtotarkastelun täydentämistarve, myös luontoarvot tulisivat arvioiduksi ja vaihtoehdoittain vertailluksi kokonaisvaltaisesti. Ympäristön nykytila ja sitä koskevat selvitykset Ympäristön nykytila on kuvattu pääosin selkeästi ja riittävästi. Poronhoito ja saamelaiskulttuuri Huomioiden yhdystielle 9694 (Kuttura-E4) aiheutuva liikenne ja mahdolliset parantamistarpeet sekä maantien vaihtoehtojen 1b, 1c ja 1d ulottuminen Kutturan kylän itäpuolelle on myös Hammastunturin ja Ivalon paliskuntien poronhoito kuvattava ja arvioitava hankkeen toteutumisesta aiheutuvat vaikutukset myös näihin paliskuntiin. Poronhoitoa ja kalastusta lukuun ottamatta saamelaiskulttuurin elementit ovat suunnittelualueella määrittelemättä. Kulttuuristen seikkojen tunnistaminen on ensisijaista onnistuneelle arvioinnille.

19/24 Pintavedet Pintavesien osalta ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävä aineisto on ohjelmassa esitelty liian ylimalkaisesti. Arviointi tulee ohjelman mukaan perustumaan "karttatarkasteluihin, täydennettävään kirjalliseen lähdeaineistoon sekä kesällä ja syksyllä 2008 tehtyjen maastokäyntien havaintoihin". Olemassa olevia lähdeaineistoja ja niiden kattavuutta ei ole tekstissä esitelty. Lähdeviitteissä on mainittu Suomen Luontotieto Oy:n tekemä selvitysraportti (Oja, Jyrki ja Oja, S. 2009), mutta raporttia ei ole liitetty arviointiohjelmaan eikä sen sisältöä ja tehtyjen selvitysten laajuutta ole kuvailtu ohjelman tekstissä. Siksi on mahdotonta arvioida, ovatko nyt tehdyt selvitykset ja arvioinnissa käsiteltävät aineistot tarpeeksi kattavia vai onko tarpeen tehdä lisäselvityksiä ympäristövaikutusten kannalta oleellisten tekijöiden osalta. Luonnonsuojelu ja arvokkaat luontokohteet Arviointiohjelmassa ei tunnisteta lajisuojeluun liittyvää lainsäädännöllistä taustaa (mm. luonnonsuojelulain 38 :n mukaisia rauhoitettuja lajeja) eikä siinä kuvata säädösten sisältöä (esimerkiksi luontodirektiivi IV liitteen lajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua ja joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä). Näin ollen ei ole myöskään tunnistettu mahdollisia lajisuojelusta johtuvia luonnonsuojelulain mukaisia lupia, joita hankkeen toteuttaminen saattaisi edellyttää. Luontodirektiivin liitteen II ja IV lajien osalta on huomattava, että hankealueen eläimistöön kuuluvat karhun, saukon ja viitasammakon lisäksi myös ahma ja ilves. Näistä ahma on luontodirektiivin II liitteen laji ja myös ensisijaisesti suojeltava laji. Ilves on luontodirektiivin liitteissä II (Suomen liittymissopimuksessa varauma) ja IV mainittu laji. Vaikutukset myös näihin lajeihin on selvitettävä. Suunnittelualueen luontoarvoista on yva-ohjelman mukaan laadittu erillinen raportti. Raportti ei ole ollut käytössä yva-ohjelmaa käsiteltäessä, joten sen riittävyyteen ei oteta kantaa tässä lausunnossa. Vesilain mukaiset kohteet Suunnittelualueen nykytilan kuvauksessa kerrotaan, että alueelta selvitettiin vesilain suojelemat kohteet, mainiten 15a ja 17a. Vesilaista puhuttaessa olisi hyvä ilmoittaa myös luku, josta on kyse, sillä pykälien numerointi alkaa kussakin luvussa alusta. Tässä on kyseessä 1 luku. Selvityksen tulosta ei kerrota, joten vesilain tarkoittamien kohteiden mahdollinen sijoittuminen alueelle jää epäselväksi. Sinänsä selvityksen tekeminen on hyvä, mutta onko selvitystä suunniteltaessa tunnistettu, että hankealueella voisi olla 15 a :ssä nimettyjä fladoja tai kluuvijärviä? 15a :ssä myös mainitun korkeintaan 1 hehtaarin kokoisen lammen tai järven luonnonvaraisuuden osalta Lappi on erikseen rajattu pois. 17a :n luonnontilaisten uomien osalta Lappi on myös rajattu ulkopuolelle, sen sijaan luonnontilaisten lähteiden muuttamiskielto siten, että luonnontilaisena säilyminen vaarantuu, koskee koko maata. Ympäristölupavirasto voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen muuttamiskiellosta, mikäli kyseisen vesistötyypin suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Vaikka vesilaki ei suojele luonnontilaisia puroja Lapissa, voi hyvänä periaatteena pitää sitä, että pintavesivaikutusten merkittävyyden arvioinnissa on otettu lähtökohdaksi pienvesien luonnonmukaisuus, pintavesien laadun turvaaminen ja haittojen minimointi.

20/24 Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenteen nykytilan kuvauksessa merkittävänä puutteena on suppea aluerajaus vain Inarin kunnan alueelle. Huomioon ottaen esitetty hankkeen tarkoitus ja tavoite, mm. Levin ja Saariselän välinen yhteys, tulisi kuvaus laajentaa alueellisesti kattamaan myös alueen Kittilän ja Sodankylän kuntakeskuksiin asti eli yva-ohjelmassa esitetyn kartan kuva 1.1 alue. Yhdyskuntarakenne muodostuu osaltaan asutuksesta ja palveluista, joten näiden seikkojen käsittely samassa yhteydessä olisi helpottanut kokonaiskuvan muodostamista. Asutuksen määrä jää yva-ohjelman perusteella epäselväksi. Paliskunta on poronhoidon alueellinen yksikkö, joten sen käyttö asutuksen tai palveluiden kuvaamisen yksikkönä ei liene keskeistä. Sitä vastoin koko yhdyskuntarakenteen kuvaamisessa etenkin yhdistettynä poronhoitoon ja saamelaiskulttuuriin se voi olla perusteltua. Yhdyskuntarakenteelle myös pitkällä aikavälillä aiheutuva muutos tulee arvioida. Kulttuuriympäristö Repojoki Kuttura maantien suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita eikä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Sen sijaan sen lähialueilla on esimerkiksi valtakunnallisesti merkittävä Ivalojoen kulta-alue. Alueella olevan Ivalojoen Kultalan rakennukset on suojeltu tai varjeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetulla asetuksella (480/1985). Arviointiin on syytä ottaa mukaan sekä voimassa oleva (RKY 1993) luettelo että uusi, valmisteilla oleva luettelo (RKY 2009) valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuurihistoriallisista ympäristöistä. Suunnittelualueella sijaitsee Kutturan maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, johon kohdistuvat vaikutukset tulee esittää arviointiselostuksessa. Arviointiohjelman kartassa 4.12. maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö on rajattu pienemmäksi kuin Pohjois-Lapin maakuntakaavassa oleva Kutturan kylä ma 5938 alue. Rajaus tulee tarkistaa ja ulottaa koko kyläalueelle, myös Ivalojoen eteläpuolelle Kaapilaan. Tarkastelussa on hyvä huomioida kylän koko rakennettu ympäristö. Kulttuuriympäristöihin kohdistuva vaikutus tulee arvioida sekä maiseman että uuden läpikulkuliikenteen tuomien vaikutusten kannalta ja ottaa huomioon tässäkin pitkäaikaisvaikutukset. Arvioinnissa olisi syytä huomioida Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen inventointitulokset Kutturan kylän lisäksi myös lähialueella samoin kuin hankkeen saamelaisosion raportit saamelaisesta kulttuuriympäristöstä. Arviointiselostuksessa on syytä tuoda esiin tien suhde ja vaikutus sekä saamelaiseen kulttuuriympäristöön että saamelaiseen kulttuuriympäristökäsitteeseen. Saamelainen kulttuuriympäristökäsite on enemmän merkityksellinen/sisällöllinen kuin visuaalinen (Aikio, Maria Sofia 2005. Tenon- ja Utsjoenlaaksojen kulttuuriinventointi. Loppuraportti. s. 90 91. Saamelaismuseosäätiö 2003 2004.) Edellä mainittuihin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kohteisiin sisältyy myös perinnemaisemia ja -biotooppeja, jotka olisi niin ikään hyvä tuoda esiin/huomioida selostuksessa. Muinaismuistot selvitetään arviointiohjelman mukaan erikseen yhteistyössä Museoviraston ja Lapin maakuntamuseon kanssa. Myös mahdolliset työn aikana esiin tulevat muut kulttuurihistorialliset kohteet on syytä dokumentoida.