Tässä julkaisussa on kuvattu Espoon rakennus- ja asuntokantaa 31.12.2000 Tilastokeskuksen tuottamasta VAL-2000 -väestölaskenta-aineistosta.

2 A L K U S A N A T Vuoden 1938 väestölaskentalain (154/38) mukaan Suomessa tulee tehdä väestölaskenta ja siihen liittyvä asunto- ja kiinteistölaskenta joka kymmenes vuosi. Tämän lain mukaisia laskentoja on ennen vuotta 2000 tehty vuosina 1950, 1960, 1970, 1980 ja 1990. Lisäksi vuosina 1975 ja 1985 tehtiin erillislakien nojalla väestölaskentoja vastaavat tutkimukset sekä vuonna 1995 tehtiin rekisteripohjainen väestölaskenta, joka perustui pelkästään tilastolakiin (62/94). Tilastokeskus on toteuttanut laskennan rekisterilaskentana ja sen tiedot ovat ajankohdalta 31.12.2000. Rakennus- ja asuntokantatiedot tuotettiin kokonaan väestötietojärjestelmästä ensimmäisen kerran vuonna 1985. Tässä julkaisussa on kuvattu Espoon rakennus- ja asuntokantaa 31.12.2000 Tilastokeskuksen tuottamasta VAL-2000 -väestölaskenta-aineistosta. Raportin tiivistelmäosan on tehnyt tutkija Teija Jokiranta. Kuvat on piirtänyt ja taulukot koonnut tutkimusapulainen Sara Lamminmäki ja toimitustyön on tehnyt tutkimusapulainen Anna Niemelä. Espoossa 20.1.2003 Teuvo Savikko Tutkimuspäällikkö

3 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT.....1 TAULUKKOLUETTELO... 3 KUVIOLUETTELO.4 KARTTALETTELO 4 1 JOHDANTO. 5 1.1 Vuoden 2000 väestölaskennan rakennus- ja asuntokantatilasto. 5 1.2 Vertailtavuus.. 5 1.3 Väestölaskentojen pitkittäistiedosto 5 2 RAKENNUSKANTA 6 2.1 Rakennuskantaan liittyviä käsitteitä... 6 2.2 Rakennusten määrä ja kerrosala.10 2.3 Rakennuskannan ikä.11 2.4 Kesämökit 13 3 ASUNTOKANTA.. 16 3.1 Asuntokantaan liittyviä käsitteitä. 16 3.2 Asuntokannan määrä 19 3.3 Asuntojen talotyyppi. 20 3.4 Asuntokannan ikä. 22 3.5 Asuntojen pinta-ala 26 3.6 Asuntojen hallintaperuste. 28 3.7 Vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot 32 3.8 Asuntojen varustetaso ja asumisväljyys 32 4 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA, UUDELLAMAALLA JA KOKO MAASSA 36 4.1 Rakennuskanta.. 36 4.2 Asuntokanta 38

4 TAULUKKOLUETTELO 1 Rakennusten lukumäärä pääasiallisen käytön mukaan Espoossa 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) sekä vuosimuutos 1995-2000...10 2 Rakennusten kerrosala (1 000 kerrosneliömetriä) käyttötarkoituksen mukaan Espoossa 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) sekä vuosimuutos 1995-2000 11 3 Rakennusten lukumäärä käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Espoossa 31.12.2000 (%)....12 4 Rakennusten kerrosala käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Espoossa 31.12.2000 (%). 13 5 Kesämökit omistajan asuinkunnan ja rakennusvuoden mukaan Espoossa 31.12.2000 (%). 14 6 Espoolaisten omistamat kesämökit sijaintikunnittain rakennusvuoden mukaan 31.12.2000 15 7 Asunnot suuralueittain Espoossa 1980, 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.).19 8 Asunnot talotyypin mukaan Espoossa 1980, 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) 21 9 Asunnot talotyypin mukaan suuralueittain Espoossa 31.12.2000.. 21 10 Asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan Espoossa 31.12.2000.. 22 11 Asunnot pinta-alaluokittain Espoossa 1975, 1980, 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.).. 26 12 Asunnot talotyypin ja hallintaperusteen mukaan suuralueittain Espoossa 31.12.2000...30 13 Asunnot hallintaperusteen ja huoneistotyypin mukaan Espoossa 31.12.2000.31 14 Asunnot huoneluvun ja käytössäolotilanteen mukaan Espoossa 31.12.2000. 32 15 Asunnot varustetason mukaan suuralueittain Espoossa 31.12.2000.35 16 Asunnot talotyypin ja asumisväljyyden mukaan Espoossa 31.12.2000.35 17 Rakennuskannan ikä pääkaupunkiseudun kunnissa ja Uudellamaalla ja koko maassa 31.12.2000 (kerrosneliömetriä, %) 36 18 Asuntojen hallintaperuste pääkaupunkiseudun kunnissa, Uudellamaalla ja koko maassa 31.12.2000 38 19 Asunnot talotyypeittäin pääkaupunkiseudun kunnissa, Uudellamaalla ja koko maassa 31.12.2000.. 39 20 Asunnot huoneluvun mukaan pääkaupunkiseudun kunnissa, Uudellamaalla ja koko maassa 31.12.2000 40 21 Asunnot käytössäolotilanteen mukaan pääkaupunkiseudun kunnissa, Uudellamaalla ja koko maassa 31.12.2000 40

5 KUVIOLUETTELO 1 Rakennusten kerrosala käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Espoossa 31.12.2000 (%) 11 2 Espoon asuntokanta talotyypin mukaan suuralueittain 31.12.2000 (%) 20 3 Asunnot Espoossa pinta-alan mukaan vuosina 1980, 1990 ja 2000 (%).. 20 4A Erilliset pientalot Espoossa pinta-alan mukaan 1980, 1990 ja 2000 (%).. 27 4B Rivi- ja ketjutalot Espoossa pinta-alan mukaan 1980, 1990 ja 2000 (%).. 27 4C Asuinkerrostalot Espoossa pinta-alan mukaan 1980, 1990 ja 2000 (%).. 27 5 Asuntojen hallintaperuste Espoossa 1950-2000 (%) 28 6A Asuntojen huoneluku hallintaperusteen mukaan Espoossa 31.12.1990 (%).. 29 6B Asuntojen huoneluku hallintaperusteen mukaan Espoossa 31.12.2000 (%).. 29 7A 7B Vakinaisessa ja ei-vakinaisessa asuinkäytössä olevien asuntojen koko Espoossa 31.12.1990 (%). 33 Vakinaisessa ja ei-vakinaisessa asuinkäytössä olevien asuntojen koko Espoossa 31.12.2000 (%). 33 8 Puutteellisesti varustetut asunnot Espoossa suuralueittain 31.12.2000 (%).34 9 Asumisväljyyden kehitys Espoossa 1960-2000 (m 2 ).34 10 Rakennuskannan ikä pääkaupunkiseudun kunnissa 31.12.2000 (%) 37 11 Asuntojen huoneluku pääkaupunkiseudun kunnissa 31.12.2000 (%) 37 KARTTALUETTELO 1 Kerrostaloasunnot pienalueittain Espoossa 31.12.2000.. 23 2 Rivi- ja ketjutaloasunnot pienalueittain Espoossa 31.12.2000 24 3 Erillispientaloasunnot pienalueittain Espoossa 31.12.2000 25

6 1 JOHDANTO 1.1 Vuoden 2000 väestölaskennan rakennus- ja asuntokantatilastot Rakennus- ja asuntokantatilastot tuotetaan väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen pohjalta, joita ylläpidetään rakennushankeilmoituksilla sekä määräaikaistarkistuksilla. Asuntoväestö on peräisin väestötietojärjestelmästä. Nyt tuotetut tiedot kuvaavat ajankohtaa 31.12.2000. Rakennus- ja asuntokantatilastot vastaavat toisiaan siten, että jokaista asuntokannan asuntoa vastaava rakennus on rakennuskannassa. Asutut asunnot (sekä vakinaisesti että tilapäisesti asutut) on saatu yhdistämällä henkilöistä muodostetut asuntokunnat rakennuksiin ja asuntoihin ns. kotipaikkatunnuksen avulla. Rakennus- ja asuntokantatilastojen ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistotiedot eivät ole täysin yhtenevät, koska rekisterin sisältämät virheet on tilastoissa pyritty korjaamaan. Kaikkia järjestelmään kerättäviä tietoja ei voida käyttää tilastotuotannossa. Esimerkiksi rakennuksien tilavuuksista ei ole tehty tilastoja. 1.2 Vertailtavuus Vertailtaessa eri ajankohtien rakennus- ja huoneistotietoja, on otettava huomioon, että muutokset johtuvat osin tietojärjestelmään tehdyistä tarkistuksista. Esimerkiksi rakennuskannan rakentamisvuosien korjausten vuoksi on rakennuskanta kokonaisuutena "nuorentunut". Tähän on vaikuttanut lisäksi myös rakennusten lisääntynyt perusparantaminen. Rakennus- ja asuntokantalukujen vertailtavuutta rakennus- ja asuntotuotantolukuihin vaikeuttaa mm. se, ettei kaikkea uudisrakennustuotantoa tilastoida rakennuskantaan. Tilastoissa ovat mukana kaikki asunnot ja rakennukset, joissa asuttiin vuoden 2000 viimeisenä päivänä, vaikka ne rekisterin mukaan eivät olisi vielä valmistuneet. On myös mahdollista, että rakennuskantaan kuulumaton rakennus otetaan asumiskäyttöön, jolloin ko. asunto on puuttunut edellisvuoden asuntokantaluvuista. Tällaisia rakennuksia voivat olla esimerkiksi pitkään tyhjillään olleet rakennukset ja kesämökit. Ensimmäiset rekisteripohjaiset verotustiedoilla täydennetyt kesämökkitilastot on julkaistu vuodelta 1989. Tätä edeltävät kesämökkitiedot ovat vuoden 1980 väestölaskennasta, jossa tiedot kerättiin lomakkeilla. Vuoden 1980 laskennassa kerättiin myös sellaisia tietoja, joita ei ole 1980-luvulla uustuotannosta, kuten tieto kesämökin yhteisomistuksesta ja talviasuttavuudesta. Edellisistä laskennoista poiketen ei vuoden 2000 väestölaskennassa tuoteta tilastoja toimitiloista. Tietoja toimitiloista on julkaistu väestölaskennoissa 1980, 1990 ja 1995. 1.3 Väestölaskentojen pitkittäistiedosto Eri vuosien väestölaskentatietojen vertaileminen on viime vuosiin asti ollut hankalaa. Tiedot ovat olleet eri julkaisuissa, luokitukset ovat poikenneet toisistaan jne. Tilastokeskuksessa päätettiin 1980-luvun loppupuolella koota keskeiset laskentatiedot samaan tiedostoon. Myös tietojen luokituksia ja päättelysääntöjä yhdenmukaistettiin. Näin syntyi ns. väestölaskentojen pitkittäistiedosto, joka sisältää tietoja laskennan kaikilta ilmiöalueilta. Se on ainutlaatuinen tietoaineisto, jonka tiedoista voi tuottaa sekä aikasarjoja että väestön liikkuvuutta kuvaavia tunnuslukuja. Lähde: Väestölaskenta 2000 Käsikirja. Tilastokeskus 2001.

7 2 RAKENNUSKANTA 2.1 Rakennuskantaan liittyviä käsitteitä Rakennus on erillinen, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettu tai pystytetty omalla sisäänkäynnillä varustettu rakennelma, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erotettavien seinien rajoittamaa tilaa. Kallioluolat tai muut maanalaiset tilat, joiden pääasiallisena sisäpintana on kallioseinä tai vastaava ja/tai jotka eivät sisällä varsinaisten talorakennusten sisärakenteisiin verrattavia rakenteita, esimerkiksi maanalaiset öljysäilöt, eivät ole rakennuksia. Myöskään kevytrakenteisia katoksia, kioskeja yms., jotka eivät sisällä umpinaisin seinin erotettuja tiloja, samoin kuin siirrettävissä olevia matkailuvaunuja, laivoja yms., ei lueta rakennuksiksi. Rakennuskantatilastoihin kuuluvat kaikki muut rakennukset lukuun ottamatta: * kesämökkejä * nestevarastorakennuksia * yksinomaan maataloustuotannossa käytettäviä rakennuksia * asuinrakennusten saunarakennuksia * asuinrakennusten talousrakennuksia * kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevia rakennuksia * puolustusvoimien rakennuksia * väestösuojia, paitsi silloin kun em. rakennukset ovat asuttuja tai niissä on toimitiloja. Rakennuksen kerrosala sisältää kerrosten pinta-alat ja sen ullakon tai kellarikerroksen alan, jossa on asuin- tai työhuoneita taikka muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta. Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Edellisestä väestönlaskennasta poiketen rakennusvuoden mukaan taulukoitaessa ei ole huomioitu rakennukseen tehtyjä muutostöitä tai laajennuksia. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi. Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Liiketoimintaa palvelevia lomamökkejä, lomakylien rakennuksia ja siirtolapuutarhamökkejä ei lueta vapaa-ajan asuinrakennuksiksi. Kesämökeiksi luetaan kaikki rakennukset, joiden käyttötarkoitus vuoden viimeisenä päivänä on vapaa-ajan asuinrakennus tai joita ko. ajankohtana käytetään vapaa-ajan asuntona. Kesämökit eivät kuulu rakennuskantaan. Kesämökin pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen kerrosalaa. Tiedot kesämökeistä on saatu väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedoista. Omistajalaji Rakennukset jaetaan omistajan mukaan seuraaviin luokkiin: - yksityinen henkilö/ perikunta - asunto-osakeyhtiö tai osuuskunta - kiinteistöosakeyhtiö - yksityinen yritys - valtio- tai kuntaenemmistöinen yritys

8 - valtion tai kunnan liikelaitos - pankki tai vakuutuslaitos - kunta - valtio - sosiaaliturvarahasto - uskonnollinen yhteisö, säätiö, puolue yms. - muu tai tuntematon. Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Rakennusluokituksen pääryhmiä on 13 ja ne ovat: A Asuinrakennukset B Vapaa-ajan asuinrakennukset C Liikerakennukset D Toimistorakennukset E Liikenteen rakennukset F Hoitoalan rakennukset G Kokoontumisrakennukset H Opetusrakennukset J Teollisuusrakennukset K Varastorakennukset L Palo- ja pelastustoimen rakennukset M Maatalousrakennukset N Muut rakennukset. A Asuinrakennukset 01 Erilliset pientalot 011 Yhden asunnon talot 012 Kahden asunnon talot 013 Muut erilliset pientalot 02 Rivi- ja ketjutalot 021 Rivitalot 022 Ketjutalot 03 Asuinkerrostalot 032 Luhtitalot 039 Muut asuinkerrostalot B Vapaa-ajan asuinrakennukset * 04 Vapaa-ajan asuinrakennukset* 041 Vapaa-ajan asuinrakennukset* C Liikerakennukset 11 Myymälärakennukset 111 Myymälähallit 112 Liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset 119 Muut myymälärakennukset 12 Majoitusliikerakennukset 121 Hotellit yms. 123 Loma-, lepo- ja virkistyskodit 124 Vuokrattavat lomamökit ja -osakkeet 129 Muut majoitusliikerakennukset 13 Asuntolarakennukset 131 Asuntolat yms.

9 139 Muut asuntolarakennukset 14 Ravintolat yms. 141 Ravintolat yms. D Toimistorakennukset 15 Toimistorakennukset 151 Toimistorakennukset E Liikenteen rakennukset 16 Liikenteen rakennukset 161 Rautatie- ja linja-autoasemat, lento- ja satamaterminaalit 162 Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennukset 163 Pysäköintitalot 164 Tietoliikenteen rakennukset 169 Muut tietoliikenteen rakennukset F Hoitoalan rakennukset 21 Terveydenhuoltorakennukset 211 Keskussairaalat 213 Muut sairaalat 214 Terveyskeskukset 215 Terveydenhuollon erityislaitokset 219 Muut terveydenhuoltorakennukset 22 Huoltolaitosrakennukset 221 Vanhainkodit 222 Lasten- ja koulukodit 223 Kehitysvammaisten huoltolaitokset 229 Muut huoltolaitosrakennukset 23 Muut sosiaalitoimen rakennukset 231 Lasten päiväkodit 239 Muualla luokittelemattomat sosiaalitoimen rakennukset 24 Vankilat 241 Vankilat G Kokoontumisrakennukset 31 Teatteri- ja konserttirakennukset 311 Teatterit, ooppera-, konsertti- ja kongressitalot 312 Elokuvateatterit 32 Kirjasto-, museo- ja näyttelyhallirakennukset 322 Kirjastot ja arkistot 323 Museot ja taidegalleriat 324 Näyttelyhallit 33 Seura-, ja kerhorakennukset yms. 331 Seura- ja kerhorakennukset yms. 34 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 341 Kirkot, kappelit, luostarit ja rukoushuoneet 342 Seurakuntatalot 349 Muut uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 35 Urheilu- ja kuntoilurakennukset 351 Jäähallit 352 Uimahallit 353 Tennis-, squash- ja sulkapallohallit 354 Monitoimihallit ja muut urheiluhallit 359 Muut urheilu- ja kuntoilurakennukset 36 Muut kokoontumisrakennukset

10 369 Muut kokoontumisrakennukset H Opetusrakennukset 51 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset 511 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset 52 Ammatillisten oppilaitosten rakennukset 521 Ammatillisten oppilaitosten rakennukset 53 Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennukset 531 Korkeakoulurakennukset 532 Tutkimuslaitosrakennukset 54 Muut opetusrakennukset 541 Järjestöjen, liittojen, työnantajien yms. opetusrakennukset 549 Muualla luokittelemattomat opetusrakennukset J Teollisuusrakennukset 61 Energiantuotannon yms. rakennukset 611 Voimalaitosrakennukset 613 Yhdyskuntatekniikan rakennukset 69 Teollisuuden tuotantorakennukset 691 Teollisuushallit 692 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 699 Muut teollisuuden tuotantorakennukset K Varastorakennukset 71 Varastorakennukset 711 Teollisuusvarastot 712 Kauppavarastot 719 Muut varastorakennukset L Palo- ja pelastustoimen rakennukset 72 Palo- ja pelastustoimen rakennukset 721 Paloasemat 722 Väestönsuojat 729 Muut palo- ja pelastustoimen rakennukset M Maatalousrakennukset ** 81 Kotieläinrakennukset ** 811 Navetat, sikalat, kanalat yms. ** 819 Eläinsuojat, ravihevostallit, maneesit yms. ** 89 Muut maatalousrakennukset ** 891 Viljankuivaamot ja viljan säilytysrakennukset ** 892 Kasvihuoneet ** 893 Turkistarhat ** 899 Muut maa-, metsä- ja kalatalouden rakennukset ** N Muut rakennukset 93 Muut rakennukset 931 Saunarakennukset 941 Talousrakennukset 999 Muualla luokittelemattomat rakennukset * = Eivät sisälly rakennuskantaan, vaan ko. luokka tilastoidaan erikseen ** = Eivät sisälly rakennuskantaan Lähde: Väestölaskenta 2000 Käsikirja. Tilastokeskus 2001.

11 2.2 Rakennusten määrä ja kerrosala Espoossa oli vuoden 2000 lopussa rakennuksia yhteensä 28 987, niistä asuinrakennuksia oli 25 949 ja muita kuin asuinrakennuksia 3 038. Kaikkien rakennusten lukumäärä kasvoi vuosina 1995-2000 yhteensä 3 142 rakennuksella, eli 12,2 prosenttiyksikköä. Asuinrakennusten lukumäärä kasvoi 3 108 rakennuksella, eli 13,6 ja muiden rakennusten 1,1 prosenttiyksikköä. Asuinrakennuksista eniten kasvoi rivi- ja ketjutalojen osuus 18,2 ja erillisten pientalojen osuus 13,4 prosenttiyksikköä, näin ollen pientalojen osuus kasvoi yhteensä 32,0 prosenttiyksikköä. Vastaavasti kerrostalojen osuus kasvoi vain 9,4 prosenttiyksikköä. Muista kuin asuinrakennuksista eniten kasvoi liikenteen rakennusten osuus 33,7, hoitoalan rakennuksien osuus 17,9 ja kokoontumisrakennuksien osuus 11,2 prosenttiyksikköä (taulukko 1, s. 12). Espoon rakennuksissa oli kerrosalaa vuoden 2000 lopussa yhteensä 13 453 156 kerrosneliömetriä. Kaikkien rakennusten kerrosala kasvoi vuosina 1995-2000 yhteensä 1 616 000 kerrosneliömetriä, eli 13,7 prosenttiyksikköä. Asuinrakennusten kerrosala kasvoi 14,9 ja muiden kuin asuinrakennusten kerrosala 11,3 prosenttiyksikköä. Asuinrakennuksista eniten kasvoi pientalojen kerrosala yhteensä 33,4 prosenttiyksikköä. Kerrostalojen kerrosala kasvoi 12,4 prosenttiyksikköä. Espoon asuntokanta on muuttunut pientalovaltaisemmaksi 1990-luvun loppupuolella. Muista kuin asuinrakennuksista eniten kasvoi toimistorakennusten kerrosala 19,5, liikenteen rakennusten kerrosala 17,9, kokoontumisrakennusten kerrosala 15,3 ja liikerakennusten kerrosala 14,2 prosenttiyksikköä (taulukko 2, s. 13). Taulukko 1. Rakennusten lukumäärä käyttötarkoituksen mukaan Espoossa 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) sekä vuosimuutos 1995-2000 Espoo 1985 1990 1995 2000 Muutos 1995-2000 Käyttötarkoitus Rakennuksia kpl kpl % Kaikki rakennukset 19 173 23 533 25 845 28 987 3 142 12,2 Asuinrakennuksia 16 652 20 317 22 841 25 949 3 108 13,6 Erilliset pientalot 13 505 16 493 18 299 20 748 2 449 13,4 Rivi- ja ketjutalot 1 626 2 185 2 614 3 091 477 18,2 Kerrostalot yhteensä 1 521 1 639 1 928 2 110 182 9,4 Kerrostalot alle 4 kerrosta - - - 1 189 - - Kerrostalot 4 + kerrosta - - - 921 - - Muita rakennuksia 2 521 3 216 3 004 3 038 34 1,1 Liikerakennukset 239 343 382 384 2 0,5 Toimistorakennukset 169 256 315 331 16 5,1 Liikenteen rakennukset - - 395 528 133 33,7 Hoitoalan rakennukset 108 178 207 244 37 17,9 Kokoontumisrakennukset 107 202 215 239 24 11,2 Opetusrakennukset 159 195 215 225 10 4,7 Teollisuusrakennukset 188 399 493 535 42 8,5 Varastorakennukset - - 153 148-5 -3,3 Muut rakennukset 1 551 1 643 629 404-225 -35,8 Lähteet:Tilastokeskus VL 1985 MO1, VAL1990 O80, VAL 2000 R05E

12 Taulukko 2. Rakennusten kerrosala (1 000 m 2 ) käyttötarkoituksen mukaan Espoossa 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) sekä vuosimuutos 1995-2000 Espoo 1985 1990 1995 2000 Muutos 1995-2000 Käyttötarkoitus Kerrosalaa (1 000 m 2 ) Kerrosalaa % Kaikki rakennukset 8 186 10 262 11 837 13 453 1 616 13,7 Asuinrakennuksia 5 645 6 774 7 768 8 925 1 157 14,9 Erilliset pientalot 1 928 2 472 2 872 3 373 501 17,4 Rivi- ja ketjutalot 903 1 150 1 352 1 568 216 16,0 Kerrostalot yhteensä 2 814 3 152 3 544 3 984 440 12,4 Kerrostalot alle 4 kerrosta - - - 1 436 - - Kerrostalot 4 + kerrosta - - - 2 548 - - Muita rakennuksia 2 540 3 489 4 069 4 529 460 11,3 Liikerakennukset 282 336 409 467 58 14,2 Toimistorakennukset 498 831 1 038 1 240 202 19,5 Liikenteen rakennukset - - 251 296 45 17,9 Hoitoalan rakennukset 163 225 257 279 22 8,6 Kokoontumisrakennukset 106 185 209 241 32 15,3 Opetusrakennukset 567 641 722 771 49 6,8 Teollisuusrakennukset 446 644 699 730 31 4,4 Varastorakennukset - - 389 431 42 10,8 Muut rakennukset 478 627 96 74-22 -22,9 Lähteet: Tilastokeskus VL 1985 MO1, VAL1990 O81, VAL 2000 R05D 2.3 Rakennuskannan ikä % 35,0 30,0 25,0 Kuvio 1. Rakennusten kerrosala käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Espoossa 31.12.2000 (%) Asuinrakennuksia Muita rakennuksia 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-1920 1921-39 1940-59 1960-69 1970-79 1980-89 1990-00

13 Espoon rakennus- ja asuntokanta on nuorta, siitä noin puolet on valmistunut 1980-luvulla tai sen jälkeen. Tosin rakennuskannan määrä on kasvanut voimakkaasti jo 1970-luvulta lähtien. Muita kuin asuinrakennuksia on valmistunut erityisen paljon 1980-luvulla. Espoon vanhimmat asuintalot ovat erillisiä pientaloja. Rivi- ja ketjutalojen osuus alkaa kasvaa 1960-luvulla samoin kuin kerrostalojenkin. Espooseen rakennetut kerrostalot ovat yleensä olleet matalia, alle nelikerroksisia. Ainoastaan 1970-luvulla valmistui tätä korkeampia kerrostaloja enemmän kuin matalia. Muista kuin asuinrakennuksista opetusrakennukset ovat iältään vanhimpia. Niistä suurin osa on valmistunut 1960-luvulla ja vain kolmasosa 1980-luvulla tai sen jälkeen. Muut rakennukset ovat pääsääntöisesti valmistuneet 1970-luvulla tai sen jälkeen (taulukot 3 ja 4, s. 14 ja 15). Taulukko 3. Rakennusten lukumäärä käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Espoossa 31.12.2000 (%) Espoo Valmistumisvuosi Yhteensä -1920 1921-1940- 1960-1970- 1980-1990- Tunte- 1939 1959 1969 1979 1989 2000 maton Käyttötarkoitus Prosenttia % Kaikki rakennukset 2,2 2,5 14,9 10,3 15,9 26,5 24,8 2,8 100,0 Asuinrakennuksia 2,1 2,6 15,8 10,5 15,3 26,2 25,5 2,0 100,0 Erilliset pientalot 2,6 3,3 19,0 10,4 13,6 24,6 24,5 2,1 100,0 Rivi- ja ketjutalot 0,1-1,9 7,5 17,4 39,1 32,2 1,7 100,0 Kerrostalot yhteensä 0,2 0,1 4,5 15,8 29,2 23,1 25,5 1,5 100,0 Kerrostalot alle 4 kerrosta 0,4 0,3 2,2 13,5 28,3 24,3 28,7 2,3 100,0 Kerrostalot 4 + kerrosta - - 7,6 18,7 30,3 21,6 21,4 0,4 100,0 Muita rakennuksia 3,5 1,3 6,9 9,0 21,6 29,5 18,5 9,9 100,0 Liikerakennukset 4,2 1,3 9,1 12,8 23,4 27,9 16,4 4,9 100,0 Toimistorakennukset 2,4 1,8 6,0 7,3 17,2 37,2 23,9 4,2 100,0 Liikenteen rakennukset 1,1 0,8 1,9 8,7 11,0 29,9 30,9 15,7 100,0 Hoitoalan rakennukset 5,7 2,0 9,8 11,1 13,5 32,8 22,1 2,9 100,0 Kokoontumisrakennukset 10,5 3,3 7,1 5,0 18,0 33,5 15,5 7,1 100,0 Opetusrakennukset 3,1 1,3 18,7 18,2 16,4 26,2 12,9 3,1 100,0 Teollisuusrakennukset 0,6 0,2 3,4 7,7 18,9 30,1 22,1 17,2 100,0 Varastorakennukset 4,1-8,1 7,4 33,8 37,8 5,4 3,4 100,0 Muut rakennukset 5,0 2,0 7,9 5,2 46,0 17,6 2,5 13,9 100,0 Lähde: Tilastokeskus VAL 2000 R05D

14 Taulukko 4. Rakennusten kerrosala käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Espoossa 31.12.2000 (%) Espoo Valmistumisvuosi Yhteensä -1920 1921-1940- 1960-1970- 1980-1990- Tunte- 1939 1959 1969 1979 1989 2000 maton Käyttötarkoitus Prosenttia % Kaikki rakennukset 0,8 0,6 6,5 13,9 25,9 28,1 22,7 1,4 100,0 Asuinrakennuksia 0,7 0,8 7,1 14,2 25,2 25,7 25,2 1,0 100,0 Erilliset pientalot 1,8 2,2 12,5 9,0 16,4 28,4 28,4 1,3 100,0 Rivi- ja ketjutalot 0,1-2,7 11,5 20,3 35,6 28,8 1,1 100,0 Kerrostalot yhteensä - - 4,2 19,8 34,5 19,6 21,2 0,7 100,0 Kerrostalot alle 4 kerrosta 0,1-2,1 20,5 32,3 22,1 21,8 1,2 100,0 Kerrostalot 4 + kerrosta - - 5,4 19,4 35,8 18,2 20,8 0,5 100,0 Muita rakennuksia 1,0 0,3 5,3 13,2 27,5 32,7 17,8 2,2 100,0 Liikerakennukset 1,7 0,3 5,0 9,8 29,3 28,7 25,1 0,2 100,0 Toimistorakennukset 0,2 0,1 1,4 2,3 25,8 38,8 26,0 5,4 100,0 Liikenteen rakennukset 0,3 0,1 1,3 7,6 20,6 49,7 17,7 2,6 100,0 Hoitoalan rakennukset 1,9 0,5 7,0 13,0 37,9 22,4 17,5-100,0 Kokoontumisrakennukset 2,5 1,0 5,7 5,5 24,1 38,1 22,8 0,4 100,0 Opetusrakennukset 0,3 0,7 15,0 29,4 21,6 18,1 14,5 0,4 100,0 Teollisuusrakennukset 1,4 0,1 5,1 16,5 35,2 30,1 9,7 1,9 100,0 Varastorakennukset 1,3-0,7 21,9 28,7 41,2 5,7 0,5 100,0 Muut rakennukset 6,3 1,2 10,1 14,4 19,9 39,5 6,2 2,5 100,0 Lähde: Tilastokeskus VAL 2000, taulu R05D 2.4 Kesämökit Espoossa oli vuoden 2000 lopussa kaikkiaan 1 978 kesämökkiä. Niistä lähes kaksi kolmasosaa on valmistunut 1950-luvulla tai sitä ennen. Espoossa on hyvin vähän uusia, 1980-luvulla tai sen jälkeen valmistuneita, kesämökkejä. Helsinkiläiset ovat suurin kesämökkien omistajaryhmä, he omistavat Espoossa sijaitsevista kesämökeistä 35 % (taulukko 5, s. 16). Espoolaiset omistivat kaikkiaan 15 172 kesämökkiä vuoden 2000 lopussa. He suosivat uusia kesämökkejä, sillä lähes puolet espoolaisten omistamista kesämökeistä on valmistunut 1970-luvulla tai sen jälkeen. Kesämökkikunnista ylivoimaisesti suosituin espoolaisten keskuudessa on Tammisaari, missä espoolaiset omistivat 827 kesämökkiä, eli 5,5 %. Muita espoolaisten suosimia kesämökkikuntia olivat, Espoon lisäksi, Kirkkonummi, Nummi-Pusula, Inkoo, Lohja ja Vihti (taulukko 6, s. 17).

15 Taulukko 5. Kesämökit omistajan asuinkunnan ja rakennusvuoden mukaan Espooossa 31.12.2000 (%) Espoo Omistajan asuinkunta Yhteensä Valmistumisvuosi -1920 1921-1940- 1950-1960- 1970-1980- 1990-2000 Tunte- 1939 1949 1959 1969 1979 1989 1999 maton Kesämökkejä kpl Kaikki omistajat 1978 180 303 295 507 219 195 49 182-48 Espoo 464 48 73 72 138 50 47 11 16-9 Helsinki 687 64 107 111 202 83 56 13 31-20 Vantaa 54 2 9 9 15 9 3 2 4-1 Kauniainen 39 5 7 4 8 4 3 3 3-2 Kirkkonummi 11 2 3 1-3 1 - - - 1 Nurmijärvi 6-1 2 1-1 - 1 - - Muu Suomi 55 3 10 11 10 12 2 2 4-1 Ei yksityisen 662 56 93 85 133 58 82 18 123-14 omistama/tuntematon Prosenttia % Kaikki omistajat 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0-100,0 Espoo 23,5 26,7 24,1 24,4 27,2 22,8 24,1 22,4 8,8-18,8 Helsinki 34,7 35,6 35,3 37,6 39,8 37,9 28,7 26,5 17,0-41,7 Vantaa 2,7 1,1 3,0 3,1 3,0 4,1 1,5 4,1 2,2-2,1 Kauniainen 2,0 2,8 2,3 1,4 1,6 1,8 1,5 6,1 1,6-4,2 Kirkkonummi 0,6 1,1 1,0 0,3-1,4 0,5 - - - 2,1 Nurmijärvi 0,3-0,3 0,7 0,2-0,5-0,5 - - Muu Suomi 2,8 1,7 3,3 3,7 2,0 5,5 1,0 4,1 2,2-2,1 Ei yksityisen 33,5 31,1 30,7 28,8 26,2 26,5 42,1 36,7 67,6-29,2 omistama/tuntematon Lähde: Tilastokeskus VAL 2000, R07D

16 Taulukko 6. Espoolaisten omistamat kesämökit sijaintikunnittain rakennusvuoden mukaan 31.12.2000 Espoo Sijaintikunta Yhteensä Valmistumisvuosi -1920 1921-1940- 1950-1960- 1970-1980- 1990- Tunte- 1939 1949 1959 1969 1979 1989 maton Kesämökkejä kpl Kaikki kesämökit 15 172 918 875 815 1 669 2 691 3 015 2 158 2 307 724 Tammisaari 827 27 8 10 38 200 180 166 150 48 Espoo 464 48 73 72 138 50 47 11 16 9 Kirkkonummi 409 10 23 14 77 98 59 45 52 31 Nummi-Pusula 366 9 15 20 29 59 112 59 50 13 Inkoo 341 20 16 10 22 87 70 48 63 5 Lohja 334 12 15 31 68 72 63 31 36 6 Vihti 300 13 22 18 53 55 66 43 24 6 Karjalohja 278 9 6 13 43 79 60 40 20 8 Dragsfjärd 250 9 4 2 3 39 76 38 73 6 Mäntyharju 242 6 7 7 13 53 71 42 34 9 Loppi 227 9 12 6 30 30 46 50 41 3 Mikkeli 223 7 17 13 17 53 51 20 34 11 Tammela 211 14 12 15 16 35 29 40 48 2 Sysmä 204 10 14 8 8 33 51 30 34 16 Muut kunnat 10 496 715 631 576 1 114 1 748 2 034 1 495 1 632 551 Prosenttia % Kaikki kesämökit 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Tammisaari 5,5 2,9 0,9 1,2 2,3 7,4 6,0 7,7 6,5 6,6 Espoo 3,1 5,2 8,3 8,8 8,3 1,9 1,6 0,5 0,7 1,2 Kirkkonummi 2,7 1,1 2,6 1,7 4,6 3,6 2,0 2,1 2,3 4,3 Nummi-Pusula 2,4 1,0 1,7 2,5 1,7 2,2 3,7 2,7 2,2 1,8 Inkoo 2,2 2,2 1,8 1,2 1,3 3,2 2,3 2,2 2,7 0,7 Lohja 2,2 1,3 1,7 3,8 4,1 2,7 2,1 1,4 1,6 0,8 Vihti 2,0 1,4 2,5 2,2 3,2 2,0 2,2 2,0 1,0 0,8 Karjalohja 1,8 1,0 0,7 1,6 2,6 2,9 2,0 1,9 0,9 1,1 Dragsfjärd 1,6 1,0 0,5 0,2 0,2 1,4 2,5 1,8 3,2 0,8 Mäntyharju 1,6 0,7 0,8 0,9 0,8 2,0 2,4 1,9 1,5 1,2 Loppi 1,5 1,0 1,4 0,7 1,8 1,1 1,5 2,3 1,8 0,4 Mikkeli 1,5 0,8 1,9 1,6 1,0 2,0 1,7 0,9 1,5 1,5 Tammela 1,4 1,5 1,4 1,8 1,0 1,3 1,0 1,9 2,1 0,3 Sysmä 1,3 1,1 1,6 1,0 0,5 1,2 1,7 1,4 1,5 2,2 Muut kunnat 69,2 77,9 72,1 70,7 66,7 65,0 67,5 69,3 70,7 76,1 Lähde: Tilastokeskus VAL 2000, R07D

17 3 ASUNTOKANTA 3.1 Asuntokantaan liittyviä käsitteitä Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m 2. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esimerkiksi omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston. Asuntolalla (erityisrakenteisella asuntolalla) tarkoitetaan yhteisasumiseen tarkoitettua rakennusta, jossa asukkailla on yhteiset keittiö-, oleskelu- ja/tai saniteettitilat. Tämän tyyppisessä asuntolassa ei yleensä ole varsinaisia asuinhuoneistoja. Rakennusteknisesti ei erityisrakenteinen asuntola juuri poikkea majoitusrakennuksesta. Asuntola on tarkoitettu erityisryhmille kuten vanhuksille, vammaisille tms.. Erityisryhmille rakennetut tavalliset asuinrakennukset, joiden tilaratkaisuissa ei ole mitään poikkeavaa (esimerkiksi yhteistiloja) eivät ole asuntolarakennuksia. Käyttötarkoitukseltaan asuntolarakennukseksi luokitellussa rakennuksessa sijaitseva asunto katsotaan normaaliksi asunnoksi silloin, kun asunnossa on * huoneluku keittiö mukaan lukien suurempi kuin yksi * vähintään keittiö tai keittokomero * WC ja * suihku, amme tai huoneistokohtainen sauna. Asuntola-asuntoja ei kuvata omana ryhmänään, vaan ne kuuluvat normaaliin asuntokantaan. Niitä asuntola-asuntoja, joilla edellä mainitut normaalin asunnon ehdot eivät täyty, ei ole tilastoitu asuntokantaan lainkaan. Huone ja huoneluku. Huone on ikkunallinen tila, jonka lattiapinta-ala on vähintään 7 m 2 ja keskikorkeus vähintään 2 metriä. Eteistä, vilpolaa, makuualkovia tai muuta vastaavaa ei katsota huoneeksi. Huonelukuun ei yleensä sisälly keittiötä. Keittiö on huone, joka on sisustettu ruoanlaittoa varten. Alle 7 m 2 suuruinen ruoanlaittoa varten sisustettu tila katsotaan keittokomeroksi tai keittotilaksi. Talotyyppi. Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti: Erillisiä pientaloja ovat 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset. Rivi- ja ketjutaloja ovat asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Asuinkerrostaloja ovat vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin. Muihin rakennuksiin sisältyy myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon. Asuntojen keskikoko on asuinhuoneistojen yhteenlaskettu pinta-ala jaettuna niiden lukumäärällä. Asunnon pinta-ala lasketaan rajoittavien seinien sisäpinnoista (ns. huoneistoala). Asunnon pintaalaan lasketaan myös aputilojen (kodinhoitotilan, vaatehuoneen, tms. ), kylpyhuoneen, askarteluhuoneen, takkahuoneen, huoneistokohtaisen saunan, pesu- ja pukuhuoneen pinta-ala sekä työtiloina käytetyt huoneet, jos niissä ei työskentele palkattuja työntekijöitä.

18 Asunnon pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kalustamattomassa pohjakerroksessa olevaa saunatilaa, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia, vilpolaa, tuulikaappia eikä ullakon muita kuin asuintiloja. Asunnon hallintaperuste. Asunnot ryhmitellään hallintaperusteen mukaan seuraavasti: Omistusasunto - asunnon haltija omistaa talon - asunnon haltija omistaa asunto-osakkeet Vuokra-asunto - aravavuokra-asunto - korkotukivuokra-asunto - muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu hallintaperuste - esimerkiksi syytinki, sukulaisuus Hallintaperuste tuntematon Asuntokannassa hallintaperuste on määritelty myös ei-vakinaisessa asuinkäytössä olevalle asunnolle, silloin, kun se sijaitsee arava- tai korkotukivuokra-asunnossa tai asumisoikeusasunnossa. Hallintaperustetietoa on täydennetty valtion asuntorahaston tiedoilla valtion tuella tuotetuista tai peruskorjatuista asunnoista. Asunnon käytössäolotilanne. Asunnot luokitellaan käytössäolotilanteen mukaan vakinaisesti asuttuihin, tilapäisesti asuttuihin ja ei-asuinkäytössä oleviin asuntoihin. Asunto on vakinaisesti asuttu, jos siinä asuu väestön keskusrekisterin mukaan yksikin asunnon henkilö vakituisesti. Asunto katsotaan tilapäisesti asutuksi, jos siinä asuu väestön keskusrekisterin mukaan tilapäisiä asukkaita, mutta ei yhtään vakituista asukasta. Asunto ei ole asuinkäytössä, jos asunnossa ei väestön keskusrekisterin mukaan asu yhtään henkilöä vakituisesti tai tilapäisesti. Väestön keskusrekisterin väestö- ja huoneistotiedot sisältävät asuntoja, jotka todellisuudessa eivät ole asuinkäytössä tai ovat rekisterivirheitä. Tällaisia asuntoja ei ole mukana asuntokantatilastoissa niissä tapauksissa, joissa ne on voitu päätellä virheiksi tai poistumaan kuuluviksi muiden tietojen perusteella. Asunnon ja rakennuksen varusteet. Tiedot asuntojen ja rakennusten varusteista ovat peräisin väestötietojärjestelmästä. Asunnon varusteet: - viemäri - vesijohto - WC - lämminvesi - peseytymistilat (asunnossa on joko suihku-/kylpyhuone tai sauna) - suihku- tai kylpyhuone - huoneistokohtainen sauna - keskus- tai sähkölämmitys. Rakennuksen varusteet: - sähkö - viemäri - vesijohto

19 - lämminvesi - hissi - talosauna - uima-allas - koneellinen ilmastointi - väestönsuoja. Asumistaso (sis. asunnon varustetason) - asumisväljyys ks. asuntokunnat - vuodesta 1989 lähtien keittiötä ei ole enää luettu mukaan huonelukuun. Kukin asumisväljyysluokka luokitellaan edelleen asunnon varustetason mukaan seuraavasti: hyvin varustettu asunto on asunto, jossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (suihku-/kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys puutteellisesti varustettu asunto on asunto, josta puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys) erittäin puutteellisesti varustettu asunto on asunto, josta puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. Ahtaasti asuminen Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu: normi 1: enemmän kuin 2 henkilöä huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun normi 2: enemmän kuin 2 henkilöä huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun normi 3: enemmän kuin 1 henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun normi 4: enemmän kuin 1 henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Tilastoissa sovelletut normit ovat muuttuneet vuosikymmenittäin. Normeja 1 ja 2 käytettiin väestölaskennoissa 1970 ja 1975. Normin 3 mukaisia tietoja on tuotettu vuodesta 1980. Normi 4 on ensimmäisen kerran mukana vuoden 1990 väestölaskennassa. Normia 4 on sovellettu myös asumistasoluokituksessa vuoden 1990 väestölaskennasta lähtien. Sitä ennen on käytetty normia 3. Asumistiheys on asunnon koon ja siinä asuvien henkilöiden lukumäärän välinen suhdeluku. Asunnon koko ilmaistaan joko huonelukuna tai asunnon pinta-alana. Asuntoväestö asuntoväestöön kuuluvat väestötietojärjestelmän mukaan vuoden lopussa varsinaisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön ne asuntolarakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asunnon määritelmää, eivät kuulu asuntoväestöön. Kerrosluku. Rakennuksen kerroslukuun lasketaan mukaan kaikki ne pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella olevat kerrokset, joissa on asuin- tai työhuoneita tai rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos rakennuksen kerrosluku vaihtelee rakennuksen eri osissa, kerrosluvulla tarkoitetaan yleensä rakennuksen suurinta kerroslukua. Lähde : Väestölaskenta 2000 Käsikirja. Tilastokeskus 2001.

20 3.2 Asuntokannan määrä Espoossa oli vuoden 2000 lopussa kaikkiaan 93 149 asuntoa. Suurin osa asunnoista sijaitsi Suur- Leppävaarassa. Siellä oli lähes 25 000 asuntoa, mikä on 27 % Espoon asuntokannasta. Myös Suur-Espoonlahdessa ja Suur-Tapiolassa asuntoja oli noin 20 % asuntokannasta, eli noin 18 000-19 000 asuntoa (taulukko 7, s. 21). Espoon asuntokanta kasvoi vuodesta 1995 kaikkiaan 9 687 asunnolla, eli alle12 prosenttiyksikköä, kasvua oli kaikilla suuralueilla. Eniten asuntokanta on kasvanut Suur-Leppävaarassa, 20 prosenttiyksikköä. Asuntojen määrä on kasvanut paljon myös Suur-Espoonlahden, Vanha-Espoon ja Suur- Matinkylän alueilla. Vähiten asuntokanta kasvoi Suur-Kauklahden ja Suur-Tapiolan alueilla (taulukko 7, s. 21). Taulukko 7. Asunnot suuralueittain Espoossa 1980, 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12) Espoo 1980 1985 1990 1995 2000 Suuralue Asuntoja kpl Koko Espoo 49 515 63 204 72 369 83 462 93 149 Suur-Leppävaara 11 337 15 016 17 508 20 664 24 870 Suur-Tapiola 12 869 15 821 16 260 18 114 18 300 Suur-Matinkylä 8 227 10 564 11 602 12 926 13 910 Suur-Espoonlahti 8 964 11 896 14 468 16 899 19 015 Suur-Kauklahti 1 217 1 399 1 529 1 805 1 883 Vanha-Espoo 5 248 6 810 8 662 10 544 11 681 Pohjois-Espoo 1 564 1 692 2 268 2 509 3 050 Tuntematon 89 6 72 1 440 Prosenttia % Koko Espoo 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Suur-Leppävaara 22,9 23,8 24,2 24,8 26,7 Suur-Tapiola 26,0 25,0 22,5 21,7 19,6 Suur-Matinkylä 16,6 16,7 16,0 15,5 14,9 Suur-Espoonlahti 18,1 18,8 20,0 20,2 20,4 Suur-Kauklahti 2,5 2,2 2,1 2,2 2,0 Vanha-Espoo 10,6 10,8 12,0 12,6 12,5 Pohjois-Espoo 3,2 2,7 3,1 3,0 3,3 Tuntematon 0,2-0,1-0,5 Lähteet: Tilastokeskus VAL-80 1442/17, VL-85 O70, VAL-90 O70, VL-95 O400, VAL-2000 R01E

21 3.3 Asuntojen talotyyppi Espoon asunnoista lähes 56 % oli kerrostaloasuntoja vuoden 2000 lopussa, vastaavasti pientaloasuntoja oli noin 43 %. Espoon asuntokanta on muuttunut pientalovaltaisempaan suuntaan, sillä vuoden 1980 lopussa Espoon asuntokannasta lähes 60 % oli kerrostaloissa (taulukko 8, s. 23). Kaikkein kerrostalovaltaisin alue Espoossa on Suur-Matinkylä. Siellä lähes 70 % asuntokannasta on kerrostaloissa (taulukko 9, s. 23). Muita selvästi kerrostalovaltaisia alueita ovat Suur- Leppävaara ja Suur-Tapiola, missä kerrostaloasuntojen osuus koko asuntokannasta on lähes 60 %. Selkeästi pientalovaltaisia alueita ovat Pohjois-Espoo ja Suur-Kauklahti (taulukko 9, s. 23, kuvio 2, s. 22). % 100,0 Kuvio 2. Espoon asuntokanta talotyypin mukaan suuralueittain 31.12.2000 (%) 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 Asuinkerrostalot Rivi-ja kejutalot Erilliset pientalot 30,0 20,0 10,0 0,0 Koko Espoo Suur- Suur-Tapiola Leppävaara Suur- Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur- Kauklahti Vanha- Espoo Pohjois- Espoo % 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Kuvio 3. Asunnot Espoossa pinta-alan mukaan vuosina 1980, 1990 ja 2000 (%) 1980 1990 2000 0,0-39 40-69 70-99 100-139 140-

22 Taulukko 8. Asunnot talotyypin mukaan Espoossa 1980, 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) Espoo 1980 1985 1990 1995 2000 Talotyyppi Asuntoja kpl Kaikki talotyypit 49 515 63 204 72 369 83 462 93 149 Erilliset pientalot 13 998 16 528 19 796 22 052 25 317 Rivi- ja ketjutalot 4 753 8 097 9 935 12 088 14 552 Asuinkerrostalot 29 367 35 986 40 837 47 323 51 867 Muut tai tuntematon 1 397 2 593 1 801 1 999 1 413 Prosenttia % Kaikki talotyypit 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Erilliset pientalot 28,3 26,2 27,4 26,4 27,2 Rivi- ja ketjutalot 9,6 12,8 13,7 14,5 15,6 Asuinkerrostalot 59,3 56,9 56,4 56,7 55,7 Muut tai tuntematon 2,8 4,1 2,5 2,4 1,5 Lähteet: Tilastokeskus VAL-80 1442/17, VL-85 K71, VAL-90 K71, VL-95 O400, VAL 2000 R01E Taulukko 9. Asunnot talotyypin mukaan suuralueittain Espoossa 31.12.2000 Kaikki Talotyyppi Espoo talotyypit Erilliset Rivi- ja Asuin- Muu tai pientalot ketjutalot kerrostalot tuntematon Suuralue Asuntoja kpl Koko Espoo 93 149 25 317 14 552 51 867 1 413 Suur-Leppävaara 24 870 6 770 2 886 14 764 450 Suur-Tapiola 18 300 3 874 3 391 10 768 267 Suur-Matinkylä 13 910 2 068 2 189 9 590 63 Suur-Espoonlahti 19 015 6 009 3 196 9 618 192 Suur-Kauklahti 1 883 872 283 676 52 Vanha-Espoo 11 681 3 594 2 106 5 697 284 Pohjois-Espoo 3 050 1 935 456 603 56 Prosenttia % Koko Espoo 100,0 27,2 15,6 55,7 1,5 Suur-Leppävaara 100,0 27,2 11,6 59,4 1,8 Suur-Tapiola 100,0 21,2 18,5 58,8 1,5 Suur-Matinkylä 100,0 14,9 15,7 68,9 0,5 Suur-Espoonlahti 100,0 31,6 16,8 50,6 1,0 Suur-Kauklahti 100,0 46,3 15,0 35,9 2,8 Vanha-Espoo 100,0 30,8 18,0 48,8 2,4 Pohjois-Espoo 100,0 63,4 15,0 19,8 1,8 Lähde: Tilastokeskus VAL 2000, R01E

23 Kerrostaloalueet. Pienaluetarkastelussa kerrostaloasunnot sijoittuvat suurimmaksi osaksi Länsiväylän varrelle, erityisesti Kivenlahteen, Espoonlahden keskuksen ja Soukanmäen, joillekin Matinkylän pienalueille ja Tapiolassa Länsikorkeen, Tapiolan keskuksen, Haukilahden ja Otaniemen alueille. Muita kerrostalovaltaisia alueita ovat rantaradan tuntumassa Suvela ja Suur- Leppävaaraan kuuluvat Viherlaakso, Karakallio ja Pohjois-Leppävaara (kartta 1, s. 25). Rivi- ja ketjutaloalueet. Selvä yhtenäinen rivi- ja ketjutalovyöhyke sijoittuu Länsiväylän eteläpuolelle rannikkoon rajoittuville pienalueille. Rivitaloja on runsaasti myös Länsiväylän tuntumaan sijoittuvilla Suur-Tapiolan, Suur-Matinkylän ja Suur-Espoonlahden alueilla sekä rantarataan rajoittuvilla Suvelan, Tuomarilan ja Muuralan pienalueilla. Myös Kehä III:een rajoittuvalla Järvenperän ja Suur- Leppävaaraan kuuluvilla Lippajärven ja Karakallion pienalueilla on paljon rivi- ja ketjutaloasuntoja (kartta 2, s. 26). Erilliset pientaloalueet. Omakotitalovyöhykkeitä on kolme: Länsiväylää seuraava etelässä, Kehä III:sta seuraava koillisessa ja rantaradan tuntumaan sijoittuva. Eniten omakotitaloasuntoja on Jupperin alueella, lähes 1 300. Yli tuhannen omakotitalon pienalueita ovat lisäksi Latokaskenmäki ja Taavinkylä (kartta 3, s. 27). 3.4 Asuntokannan ikä Espoon asuntokannan vanhimmat asunnot ovat pääasiallisesti omakotitaloja ja valmistuneet ennen vuotta 1960. Monet kerrostaloasunnot ovat valmistuneet 1960 1970-luvuilla ja painopiste on siirtynyt pientaloasuntoihin 1980-luvulta alkaen. Pientaloasuntojen osuus asuntokannasta nousee yli 50 %:n 1980-luvulta alkaen (taulukko 10, s. 24). Taulukko 10. Asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan Espoossa 31.12.2000 Espoo Talotyyppi Yhteen- Valmistumisvuosi sä -1920 1921-1930- 1940-1950- 1960-1970- 1980-1990- Tunte- 1929 1939 1949 1959 1969 1979 1989 2000 maton Asuntoja kpl Kaikki talotyypit 93 149 648 150 590 1 112 5 838 13 733 24 365 23 286 22 475 952 Erilliset pientalot 25 317 574 136 573 1 063 3 052 2 296 3 591 7 064 6 615 353 Rivi- ja ketjutalot 14 552 14 - - 11 400 1 314 2 643 5 478 4 513 179 Asuinkerrostalot 51 867 12 3 5 3 2 245 9 948 17 635 10 438 11 182 396 Muu tai tuntematon 1 413 48 11 12 35 141 175 496 306 165 24 Prosenttia % Kaikki talotyypit 100,0 0,7 0,2 0,6 1,2 6,3 14,7 26,2 25,0 24,1 1,0 Erilliset pientalot 100,0 2,3 0,5 2,3 4,2 12,1 9,1 14,2 27,9 26,1 1,4 Rivi- ja ketjutalot 100,0 0,1 - - 0,1 2,7 9,0 18,2 37,6 31,0 1,2 Asuinkerrostalot 100,0 - - - - 4,3 19,2 34,0 20,1 21,6 0,8 Muu tai tuntematon 100,0 3,4 0,8 0,8 2,5 10,0 12,4 35,1 21,7 11,7 1,7 Lähde: Tilastokeskus VAL 2000 R01E

Kartta 1. Kerrostaloasunnot pienalueittain Espoossa 31.12.2000 24

Kartta 2. Rivi- ja ketjutaloasunnot pienalueittain Espoossa 31.12.2000 25

Kartta 3. Erillispientaloasunnot pienalueittain Espoossa 31.12.2000 26

27 3.5 Asuntojen pinta-ala Tyypillinen asunnon koko Espoossa on 40-69 m 2 tai 70-99 m 2. Tällaisia asuntoja oli vuoden 2000 lopussa 66,2 % asuntokannasta (taulukko 11, s. 28 ja kuvio 3, s. 22). Vuodesta 1980-lähtien pienten, alle 40 neliömetrin asuntojen osuus Espoon asuntokannasta on laskenut ja 70 neliömetriä suurempien asuntojen osuus noussut, ainoastaan 40-69 neliömetrin asuntojen osuus on pysynyt lähes ennallaan. Pienten omakotitaloasuntojen, alle 70 neliömetrin, osuus on laskenut ja isompien vähintään 140 neliömetrin asuntojen osuus noussut asuntokannassa 1980-luvulta 2000-luvulle tultaessa (kuvio 4A, s. 29). Rivitaloasunnot ovat pienentyneet; 40-99 neliömetrin asuntojen osuus on kasvanut ja vähintään 100 neliömetrin asuntojen osuus laskenut 1980-luvulta 2000-luvulle tultaessa (kuvio 4B, s. 29). Kaikenkokoisten kerrostaloasuntojen osuus on laskenut (kuvio 4C, s. 29). Taulukko 11. Asunnot pinta-alaluokittain Espoossa 1975, 1980, 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) Espoo 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Pinta-alaluokat m 2 Asuntoja kpl Yhteensä 40 768 49 515 63 204 72 369 83 462 93 149-19 612 198 253 239 213-20-29 2 528 2 377 2 339 2 401 2 374 2 517 30-39 4 607 5 447 6 131 6 988 7 528 7 779 40-49 4 118 4 308 4 993 5 806 7 583 8 969 50-59 5 830 7 328 8 659 10 230 11 531 12 444 60-69 4 688 5 397 6 763 7 691 8 838 9 216 70-79 4 892 6 338 8 469 9 912 11 819 13 193 80-89 3 628 4 704 6 320 7 272 8 310 9 282 90-99 2 935 3 961 5 372 6 307 7 101 8 481 100-139 4 607 6 932 9 228 10 757 12 162 14 360 140-1 916 2 426 3 350 4 128 4 848 6 011 Tuntematon 408 99 1 327 638 1 155 897 Prosenttia % Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0-19 1,5 0,4 0,4 0,3 0,3-20-29 6,2 4,8 3,7 3,3 2,8 2,7 30-39 11,3 11,0 9,7 9,7 9,0 8,4 40-49 10,1 8,7 7,9 8,0 9,1 9,6 50-59 14,3 14,8 13,7 14,1 13,8 13,4 60-69 11,5 10,9 10,7 10,6 10,6 9,9 70-79 12,0 12,8 13,4 13,7 14,2 14,2 80-89 8,9 9,5 10,0 10,0 10,0 10,0 90-99 7,2 8,0 8,5 8,7 8,5 9,1 100-139 11,3 14,0 14,6 14,9 14,6 15,4 140-4,7 4,9 5,3 5,7 5,8 6,5 Tuntematon 1,0 0,2 2,1 0,9 1,4 1,0 Lähteet: Tilastokeskus AET-75 A2 pienalueittain, VAL-80 1442/18, VL-85 K78, VAL-90 K52, VL-95 K404, VAL 2000 R04D

28 % 35,0 30,0 25,0 Kuvio 4A. Erilliset pientalot Espoossa pinta-alan mukaan 1980, 1990 ja 2000 (%) 1980 1990 2000 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-39 40-69 70-99 100-139 140-199 200+ % 60,0 50,0 40,0 Kuvio 4B. Rivi- ja ketjutalot Espoossa pinta-alan mukaan 1980, 1990 ja 2000 (%) 1980 1990 2000 30,0 20,0 10,0 0,0-39 40-69 70-99 100-139 140-199 200+ % 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Kuvio 4C. Asuinkerrostalot Espoossa pinta-alan mukaan 1980, 1990 ja 2000 (%) 1980 1990 2000-39 40-69 70-99 100-139 140-

29 3.6 Asuntojen hallintaperuste Omistusasuminen on ollut korkeimmillaan Espoossa 1985 1990, jolloin yli 70 % asunnoista oli omistusasuntoja. Omistusasumisen suosio on laskenut 1990-luvun alusta lähtien niin, että vuoden 2000 lopussa omistusasuntoja oli noin 54 % koko asuntokannasta. Näin alhaalla omistusasuminen on ollut viimeksi 1970-luvulla sekä sitä ennen 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa, jolloin omistusasuntoja oli selvästi alle 60 % asuntokannasta ja 1950-luvulla vielä sitäkin vähemmän, alle 50 % (kuvio 5, s. 30). Omistusasuntoja on enemmistö pientalo- ja 40 % kerrostaloasunnoista. Asunnon omistaminen keskittyi erillisiin pientaloasuntoihin ja asunnon osakkeiden omistaminen rivi- ja ketjutalo- sekä kerrostaloasuntoihin. Vuokra-asunnot ovat pääsääntöisesti kerrostaloissa. Arava-vuokra-asunnoista noin 83 %, korkotukivuokra-asunnoista noin 74 % ja muista vuokra-asunnoista noin 77 % sijaitsi kerrostaloissa. Asumisoikeusasunnoista noin 55 % on kerrostaloasuntoja, 28 % rivi- ja ketjutaloasuntoja ja 17 % erillispientaloasuntoja (taulukko 12, s. 32). Omistusasuntojen osuus asuntokannasta on korkein Suur-Espoonlahdessa, 58,8 % ja matalin Suur-Kauklahdessa, 39,3 %. Arava-vuokra-asuntoja on eniten Suur-Leppävaarassa, lähes 4 000 asuntoa, mikä on 23,7 % Espoon arava-asuntokannasta. Lähes yhtä paljon niitä on Vanha- Espoossa, noin 3 500 asuntoa, 21,0 %. Ylivoimaisesti eniten korkotukivuokra-asuntoja on Suur- Leppävaarassa noin 1 800 asuntoa, eli 52,3 % korkotukivuokra-asuntokannasta. Muita vuokraasuntoja on eniten Suur-Leppävaarassa ja Suur-Tapiolassa kummassakin noin 3 300-3 400 asuntoa, mikä on kummallakin alueella 26-27 %, eli yhteensä yli puolet, 54 %, muusta vuokraasuntokannasta. Asumisoikeusasuntoja on eniten Suur-Leppävaarassa 1 400 asuntoa, eli 41 %, toiseksi eniten Suur-Espoonlahdessa 870 asuntoa, eli 25 % ja kolmanneksi eniten Vanha- Espoossa 470 asuntoa, eli 14 % Espoon asumisoikeusasuntokannasta. Suur-Kauklahden asunnoista suurin osa, 525 asuntoa, 27,6 %, on arava-vuokra-asuntoja, mutta lähes yhtä paljon on myös talon omistavia. Vanha-Espoossa on asunto-osakkeiden omistaminen ja aravuokraasunnossa asuminen lähes yhtä yleistä. Pohjois-Espoossa yleisin asunnon hallintamuoto on talon omistaminen 1 250 asuntoa, mikä on 40,6 % Vanha-Espoon asuntokannasta (taulukko 12, s. 32). Suurimmat asunnot ovat omistusasuntoja. Tyypillisin espoolainen asunto käsittää 3-4 huonetta ja keittiön. Tällaisia asuntoja on 46 % asuntokannasta. Jos omistaa asunnon, sen tyypillisin koko on 4-5 huonetta ja keittiö. Jos omistaa asunnon osakkeet, asunnon tyypillisin koko on 3-4 huonetta ja keittiö. Aravavuokra-asuntojen tyypillisin koko on 2-3 huonetta ja keittiö. Tällaisia asuntoja on yli puolet, 52 % arava-vuokra-asunnoista. Muista vuokra-asunnoista viidennes oli yksiöitä. Asumisoikeusasuntojen tyypillisin huoneistotyyppi on 3-4 huonetta ja keittiö, niitä on 50 % asumisoikeusasunnoista (kuviot 6A ja 6B, s. 31, taulukko 13, s. 33). % 100,0 Kuvio 5. Asuntojen hallintaperuste Espoossa 1950-2000 (%) 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 Vuokra-asunto Omistusasunto 30,0 20,0 10,0 0,0 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000

30 % 30,0 Kuvio 6A. Asuntojen huoneluku hallintaperusteen mukaan Espoossa 31.12.1990 (%) 25,0 20,0 15,0 10,0 Omistus asunnot 5,0 0,0 1 2 3 4 5+ Huoneiden lukumäärä % 16,0 Kuvio 6B. Asuntojen huoneluku hallintaperusteen mukaan Espooossa 31.12.2000 (%) 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 Omistus asunnot Vuokraasunnot Vuokraasunnot 4,0 2,0 0,0 1 2 3 4 5+ Huoneiden lukumäärä

31 Taulukko 12. Asunnot talotyypin ja hallintaperusteen mukaan suuralueittain Espoossa 31.12.2000 Talotyyppi/ Asuntoja Hallintaperuste suuralue yhteensä Omistaa Omistaa Arava- Korko- Muu Asumis- Muu tai talon asunnon vuokra- tuki- vuokra- oikeus- tunt. osakkeet asunto vuokra- asunto asunto asunto Asuntoja KOKO ESPOO 93 149 9 730 40 222 16 770 3 456 12 521 3 447 7 003 Erilliset pientalot 25 317 9 423 10 631 285 288 1 327 597 2 766 Rivi- ja ketjutalot 14 552 125 8 830 2 145 617 1 050 959 826 Asuinkerrostalot 51 867 121 20 640 13 862 2 551 9 673 1 890 3 130 Muu tai tunt. 1 413 61 121 478-471 1 281 1 Suur-Leppävaara 24 988 2 810 9 849 3 979 1 808 3 389 1 417 1 736 2 Suur-Tapiola 18 352 977 9 596 2 314 119 3 305 376 1 665 3 Suur-Matinkylä 14 001 634 7 021 2 934 448 1 851 227 886 4 Suur-Espoonlahti 19 099 1 820 9 416 3 004 586 2 140 872 1 261 5 Suur-Kauklahti 1 901 472 333 525-321 34 216 6 Vanha-Espoo 11 728 1 767 3 559 3 528 460 1 162 467 785 7 Pohjois-Espoo 3 080 1 250 448 486 35 353 54 454 Sarakeprosentit % KOKO ESPOO 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Erilliset pientalot 27,2 96,8 26,4 1,7 8,3 10,6 17,3 39,5 Rivi- ja ketjutalot 15,6 1,3 22,0 12,8 17,9 8,4 27,8 11,8 Asuinkerrostalot 55,7 1,2 51,3 82,7 73,8 77,3 54,8 44,7 Muu tai tunt. 1,5 0,6 0,3 2,9-3,8-4,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 1 Suur-Leppävaara 26,8 28,9 24,5 23,7 52,3 27,1 41,1 24,8 2 Suur-Tapiola 19,7 10,0 23,9 13,8 3,4 26,4 10,9 23,8 3 Suur-Matinkylä 15,0 6,5 17,5 17,5 13,0 14,8 6,6 12,7 4 Suur-Espoonlahti 20,5 18,7 23,4 17,9 17,0 17,1 25,3 18,0 5 Suur-Kauklahti 2,0 4,9 0,8 3,1-2,6 1,0 3,1 6 Vanha-Espoo 12,6 18,2 8,8 21,0 13,3 9,3 13,5 11,2 7 Pohjois-Espoo 3,3 12,8 1,1 2,9 1,0 2,8 1,6 6,5 Riviprosentit % KOKO ESPOO 100,0 10,4 43,2 18,0 3,7 13,4 3,7 7,5 Erilliset pientalot 100,0 37,2 42,0 1,1 1,1 5,2 2,4 10,9 Rivi- ja ketjutalot 100,0 0,9 60,7 14,7 4,2 7,2 6,6 5,7 Asuinkerrostalot 100,0 0,2 39,8 26,7 4,9 18,6 3,6 6,0 Muu tai tunt. 100,0 4,3 8,6 33,8-33,3 0,1 19,9 1 Suur-Leppävaara 100,0 11,2 39,4 15,9 7,2 13,6 5,7 6,9 2 Suur-Tapiola 100,0 5,3 52,3 12,6 0,6 18,0 2,0 9,1 3 Suur-Matinkylä 100,0 4,5 50,1 21,0 3,2 13,2 1,6 6,3 4 Suur-Espoonlahti 100,0 9,5 49,3 15,7 3,1 11,2 4,6 6,6 5 Suur-Kauklahti 100,0 24,8 17,5 27,6-16,9 1,8 11,4 6 Vanha-Espoo 100,0 15,1 30,3 30,1 3,9 9,9 4,0 6,7 7 Pohjois-Espoo 100,0 40,6 14,5 15,8 1,1 11,5 1,8 14,7 Lähde: Tilastokeskus VAL2000, R02E