Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Jarmo Rusanen 1
Terveysmaantiede Geography of health and wellbeing Sairaudet Ympäristö Terveyskäyttäytyminen Hyvinvointi Yhteiskunta Sote-palvelut Alueellisuus Vaikuttavuus Terveysriskien tunnistaminen ja ennakointi
Terveysmaantiede Terveysmaantiede on jo 1990-luvulta alkaen muodostanut keskeisen tutkimusalueen, joka tarkastelee sekä perus- että soveltavan tutkimuksen näkökulmasta sairauksien, terveyskäyttäytymisen ja hyvinvoinnin alueellisia piirteitä sekä niiden suhdetta ympäristöön ja yhteiskuntaan. Keskeistä tutkimuksessa on terveysriskien tunnistaminen ja ennakointi. Nämä ovat tärkeitä myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. Tutkimuksessa analysoidaan mm. rekisteripohjaisia väestöaineistoja, kohorttiaineistoja sekä erilaisia ympäristöaineistoja geoinformatiikan sekä tilastollisten menetelmien avulla. Terveysmaantiede on monitieteellisenä osa-alueena tiiviisti verkostoitunut lääke- ja terveystieteellisten tutkimusalojen sekä julkishallinnollisten organisaatioiden kanssa. Profiiliala on osa monitieteistä GlobalHealth tutkijayhteisöä.
Visio v Geoinformatiikan ryhmän tavoite on rakentaa koko Suomea kattava terveys- ja sosiaalialan paikkatietokanta. v Terveyspalveluiden osalta tietokanta on sijaintitietojen osalta liki valmis. Sosiaalialasta paikkatietokantaa ei ole. Tavoite on rakentaa nämä yhdistävät paikkatietokanta, jonka avulla voidaan optimoida sekä sosiaali- että terveyspalveluiden verkoston maantieteellinen saavutettavuus koko maan, maakuntien, kuntien ja tulevien sote-alueiden käyttöön. v Edellyttää laajaa verkostoa. Esimerkkeinä STM, Sitra, P-PSHP, Kela?, Lääketieteellinen tiedekunta, ODL, THL, FinnHEMS
23 700 >3 000 2 000 57 5
Paikallisväestö mukaan suunnitteluun. 2.10.1990 Täsmätieto panee suomalaiset neliökilometrin ruutuihin 8000 suomalaista asuu yksin ruudussaan Maa tyhjenee toisin kuin on luultu. 26.2.1994. Helsingin Sanomat 20 juttua vuosina 1990-2012 Alueellisten työttömyysongelmien paikkatietoanalyysit palvelemaan päättäjiä Paikkatietoa suunnittelijoille. 30.9.1996. Pikkukaupungit tyhjenevät Ouluun, Turkuun, Helsinkiin. 18.5.1997. Etelä elättää muun Suomen. Rannikolle syntyy elättäjien Suomi, muu maa jää syytinkiläiseksi. Viidestä suomalaisesta vain kaksi käy töissä. 1.2.1998. Helsingin rikkaista kortteleista tuli entistä rikkaampia. Tampereella tuloerot tasoittuivat, Kuopiossa asuu keskiluokkaa. 6.11.1999. Tuloerot kuntalaisten kesken kasvavat jatkuvasti. Suurimmat erot löytyvät maaseudun kunnista. 12.10.2000. Väestö keskittyy 30 vuodessa yhä harvempiin kuntiin. Muuttoliike Kainuusta kiihtyy elvytystoimista huolimatta. 16.10.2001. Kainuun tyhjeneminen jatkuu. Väki kaikkoaa maakunnasta Tilastokeskuksen arvioita nopeammin. 15.11.2004. Myydään Lappi norjalaisille. 21.1.2010. Yliopistosairaaloiden miljoonapiirit eivät vastaa väestön sijoittumista. 8.4.2011. Sairaanhoitopiirejä on liikaa. STM varautuu rakennemuutoksiin terveydenhuollossa. 21.5.2011. 6 Matka väestölliseen keskipisteeseen. Yhteenlaskettu matka jokaisen suomalaisen luokse on Hauholta lyhyempi kuin mistään muualta. 30.7.2012.
Pohjoisen nuoret valitsevat Oulun. 23.8.2002. Euroja Kuivasjärvellä, senttejä Tuirassa. 25.8.2002. Kaleva 21 juttua vuosina 2002-2016 Oulun lähikunnissa isot tuloerot. 16.12.2002. Syrjäkylät tyhjenevät nopeimmin. 8.12.2003. Meri antaa tontin tunnissa. 27.12.2003. Lintula-Nokela-Mäntylä lähinnä keskivertoa. 7.5.2006 Palvelut karkaavat kauemmaksi. 24.9.2006 7 Oulu työllistää yliopistosta valmistuneet maisterit. 7.11.2006. Kaakkurissa lapsia, Tuirassa eläkeläisiä. 23.7.2007. Oulun vanhimmat autot Karjasillalla. 20.1.2008 Kempeleläiset tienaavat eniten. 13.3.2008. Joukkopako käynnissä Lapissa, Kainuussa ja Satakunnassa. 15.1.2010. Sairaalaverkko testissä. 30.5.2011. Kuivasjärvi on Oulun kovatuloisin - katso kartta tuloista kaupunginosittain. 15.6.2014. Liikuntapaikoilla kätevä sijainti. 10.12.2015. Tiedon kalleus voi haitata tutkimusta. Kaleva 27.12.2012, (myös 11 muussa Lännen median lehdessä). Kartat perustuvat faktatietoihin. 5.2.2016
8
NN 500 9
NN 700 10
11
12
Juttu: 1200 Kalvosetti: >3000 13
14
Yhteistyö toimittajien kanssa - Toimittajat eivät ilkeämielisiä tai pahoja - Ovatko juttujen teot työläitä? - Luottotoimittaja? Monenlaisia käytäntöjä - Puhelinhaastattelu - Käynti yksikössä - Sähköposti - Muista asiantuntijarooli, korjaa vain faktat 15
Mikä media paras? Televisio Yle-radio Kaleva Lännen media Helsingin sanomat Muut lehdet Verkkosivut Some 16
Push push - Itse kirjoitettu juttu vai haastattelu? Toimittajat kirjoittavat luultavasti tutkijaa paremmin tavalliselle lukijalle - Onko hyötyä tieteelliselle uralle? - Onko haittaa tieteelliselle uralle? Kaleva 31.3.2016 17
Palaute - Palaute tulee jälkikäteen, jos tulee lainkaan - Pääosin positiivista 18
Yhteenvetoa - Tieteen popularisoinnilla lisää vaikuttavuutta (Akatiimi 3/2016) - Tulevissa hakuprosesseissa yhteiskunnallinen vuorovaikutus lienee dokumentoitava - Kansallisesti sillä ei ole mittaristoa - Ei ole mukana OKM 2017-2020 rahoitusmalliluonnoksessa - Maantiede on toimittanut mittaristoa yliopiston hallintoon - Imagohyöty maantieteen yksikölle - Vaikuttaisiko pääsykokeisiin osallistujien lukumäärään (lukioyhteistyö, HO-K) - Faktatietoa päätöksentekoon! 19
Verkkomateriaalia http://www.kaks.fi/node/6414 Kunnallisalan kehittämissäätiö 5.4.2013. http://www.sitra.fi/uutiset/sote-palveluiden-rahoitus/lahiviikot-ratkaisevia-sote-uudistuksessa Sitra 9.9.2015 http://www.sitra.fi/uutiset/omahoito/digitalisaation-mahdollisuudet-huomioitava-sote-uudistuksessa Sitra 14.10.2015 http://yle.fi/uutiset/valtava_hoitoremontti_edessa miten_terveyskeskuksessasi_paasee_nyt_laakariin_ja_miten_m aakunnallesi_kay/8633614 Yle 1.2.2016 http://yle.fi/uutiset/kartta_paljastaa_vaki_karkaa_itasuomesta pysyyko_poliittinen_paatoksenteko_vauhdissa/8639654 Yle 2.2.2016 20