Viisi vuotta työelämässä

SEFEN RAPORTTEJA 5/2011 Viisi vuotta työelämässä Vuonna 2005 KTM-tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille Antti Raita SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUN SEFE & AARRESAARI ERKOSTO

Sisältö 1 Johdanto... 4 2 Aineiston kuvailua... 5 2.1 Kyselyyn vastanneet... 6 2.1.1 Raportissa käytetyt taustamuuttujat... 8 3 Työuran alku... 10 3.1 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ... 13 3.1.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti... 13 3.1.2 Työtehtävien luonne... 16 3.2 Ensimmäisen työn laatu... 19 3.2.1 Vakituinen vs. määräaikainen työsuhde... 19 3.2.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus... 21 3.3 Ensimmäiset viisi vuotta... 25 3.3.1 Valmistumisen jälkeinen kouluttautuminen... 27 4 Kyselyhetken työllisyystilanne... 29 4.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti... 31 4.2 Työtehtävien luonne... 34 5. Kyselyhetken työn laatu... 37 5.1 Vakituinen vs. määräaikainen työ... 37 5.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus... 40 5.3 Tyytyväisyys työhön... 45

2 5.4 Palkkaus... 47 6 Työn vaatimukset ja koulutuksen antamat valmiudet... 52 7 Yksikkökohtaisia tuloksia... 58 7.1 Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE)... 58 7.1.1 Sijoittuminen työelämään... 59 7.1.2 Palautetta opinnoista... 68 7.2 Itä Suomen yliopisto... 73 7.2.1 Sijoittuminen työelämään... 74 7.2.2 Palautetta opinnoista... 81 7.3 Jyväskylän yliopisto... 85 7.3.1 Sijoittuminen työelämään... 86 7.3.2 Palautetta opinnoista... 94 7.4 Lappeenrannan teknillinen yliopisto... 98 7.4.1 Sijoittuminen työelämään... 99 7.4.2 Palautetta opinnoista... 107 7.5 Oulun yliopisto... 111 7.5.1 Sijoittuminen työelämään... 112 7.5.2 Palautetta opinnoista... 119 7.6 Svenska handelshögskolan (Hanken)... 123 7.6.1 Sijoittuminen työelämään... 124 7.6.2 Palautetta opinnoista... 133 7.7 Tampereen yliopisto... 138 7.7.1 Sijoittuminen työelämään... 139 7.7.2 Palautetta opinnoista... 147

3 7.8 Turun kauppakorkeakoulu... 151 7.8.1 Sijoittuminen työelämään... 152 7.8.2 Palautetta opinnoista... 160 7.9 Vaasan yliopisto... 164 7.9.1 Sijoittuminen työelämään... 165 7.9.2 Palautetta opinnoista... 172 7.10 Åbo Akademi... 177 7.10.1 Sijoittuminen työelämään... 178 7.10.2 Palautetta opinnoista... 186 8 Johtopäätökset... 190 Lähteet... 193 Taulukko ja kuvioluettelo... 194 Liite 1. Kyselylomake... 200 Liite 2 Opiskelu kehitti ja merkitys työssä keskiarvojen erotus yliopistoittain... 204

4 1 Johdanto Akateemisten ura ja rekrytointipalvelujen Aarresaari verkosto on kehittänyt yliopistojen yhteisen tutkimusmallin (uraseuranta), jonka avulla voidaan seurata korkeakoulutettujen työuran alkuvaiheita ja työhön sijoittumista viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Uraseurannan keskeisimpänä päämääränä on tuottaa tietoa ennen kaikkea akateemisesti koulutettujen työllistymisen laatuun liittyvistä tekijöistä. Uraseurantaa lähdettiin ensimmäisenä testaamaan Akavan LAASER projektissa 2000 luvun alussa. Muun muassa kyseisen projektin tulosten perusteella Aarresaari verkosto lähti kehittämään uraseurantaa. Verkoston toimesta tehtiin pilotti syksyllä 2005 viidestä yliopistosta valmistuneille. Uraseurannassa mukana olevien yliopistojen määrä on kasvanut nopeasti, käsittäen tämän tutkimuksen aineiston keruuvaiheessa, syksyllä 2010, jo 16 yliopistoa. Suomen Ekonomiliitto SEFE ry seuraa säännöllisesti ekonomien sijoittumista työelämään. Yhteistyössä Aarresaari verkoston kanssa on julkaistu aiemmin raportit (Viisi vuotta työelämässä, vuosina 2007 ja 2009). Tämä raportti on jatkoa yllä mainituille raporteille ja tässä esitetyt tiedot täydentävät kuvaa ekonomien työelämään sijoittumisesta omalta osaltaan. SEFE seuraa ja tuottaa säännöllisesti tietoa myös esimerkiksi vastavalmistuneiden tilanteesta työmarkkinoilla. Näitä lähdetietoja on hyödynnetty tässä raportissa taustamateriaalina. Tässä raportissa tarkastellaan vuonna 2005 kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneiden työllistymistä, työuran alkua ja vastaajien mielipiteitä koulutuksesta. Raportin aluksi esitellään aineistoa ja sen käsittelyä. Kolmas luku käydään läpi KTMtutkinnon suorittaneiden vastaajien työuran alku, kun taas neljäs luku käsittelee vastaajien tilannetta viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Viidennessä luvussa käsitellään työn laatuun liittyviä elementtejä ja vastaajien palkka. Raportin kuudes luku paneutuu koulutuksen antamiin valmiuksiin ja työn vaatimuksiin. Raportin loppuosa tiivistää keskeisimmät tulokset koulutusyksiköittäin.

5 2 Aineiston kuvailua Tässä raportoitava aineisto on osa yliopistojen ura ja rekrytointipalvelujen, eli ns. Aarresaari verkoston keräämää uraseurantadataa. Uraseurantadata sisältää vastaajia kaikilta koulutusaloilta tässä raportissa tarkastelun kohteena ovat vuonna 2005 kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet. KTM tutkinnon suorittaneita vastaajia aineistossa on 721. Kaikkiaan kauppatieteellisellä koulutusalalla suoritettiin vuonna 2005 yhteensä 1732 ylempää korkeakoulututkintoa (OPM, KOTA tietokanta). Mainittuna vuonna KTM tutkinto oli mahdollista suorittaa seuraavissa yliopistoissa (suluissa raportissa käytettävät lyhenteet): Svenska handelshögskolan (Hanken) Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE) (nyk. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu) Aik. Kuopion yliopisto, Joensuun yliopisto nykyään (UEF) Itä Suomen yliopisto) Jyväskylän yliopisto (JY) Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) Oulun yliopisto (OY) Tampereen yliopisto (TaY) Turun kauppakorkeakoulu (TSE) Vaasan yliopisto (VY) Åbo Akademi (ÅA)

6 Uraseurantahankkeen yleisenä periaatteena on se, että kaikista kyselylomakkeen kysymyksistä vähintään neljä viidestä on kaikille vastaajille yhteisiä. Tämän lisäksi kullakin yliopistolla on mahdollisuus ottaa mukaan myös omiin erityistarpeisiinsa liittyviä kysymyksiä. Näitä mahdollisia ylimääräisiä kysymyksiä ei ole käsitelty tässä raportissa. Esimerkki kyselylomakkeesta löytyy liitteestä 1. Aineiston analysoinnissa on käytetty pääasiassa kuvailevia tilastollisia menetelmiä, kuten prosenttiosuuksia, keskilukuja sekä graafisia esityksiä. Pääasiallisena vertailuryhmänä on käytetty vuosina 2002 ja 2003 valmistuneita kauppatieteilijöitä. Eräissä kohdin kauppatieteilijöiden tuloksia on myös verrattu muilta koulutusaloilta valmistuneisiin. Vuosina 2004 2005 valmistuneiden kauppatieteilijöiden palautetta valmistumishetkellä on myös hyödynnetty vertailussa. Taustamuuttujina on käytetty sukupuolta, ikää, yliopistoa sekä seuraavassa alaluvussa mainittuja pääaineryhmiä. 2.1 Kyselyyn vastanneet Kyselyyn vastanneet suorittivat KTM tutkinnon vuonna 2005. Heidän työuriaan selvitettiin viisi vuotta valmistumisen jälkeen eli kyselyajankohta oli syksy 2010. Tutkimus toteutettiin postikyselynä ja tähän liittyvistä käytännön järjestelystä vastasi kunkin yliopiston ura ja rekrytointipalvelu (yksikön nimi voi vaihdella eri yliopistoissa). Kyselyyn oli mahdollista vastata paperilomakkeen ohella myös verkossa. Saatujen vastausten tallennus tehtiin keskitetysti Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikössä. Näin pyrittiin minimoimaan tallennusprosessin aikana mahdollisesti esiintyvät vastausten erilaiset tulkinnat.

7 Taulukko 1. Vastausprosentti ja vastanneiden lukumäärät yliopistoittain N Vastausprosentti 1 Yhteensä (N) Naiset (N) Hanken 39,0 94 56 HSE 35,0 134 80 ISY 69,0 29 19 JY 35,0 63 40 LTY 59,0 71 43 OY 43,0 51 33 TaY 42,0 52 32 TSE 38,0 86 57 VY 44,0 100 55 ÅA 53,0 41 22 Koko aineisto 41,7 721 424 Kauppatieteilijöiden vastausaktiivisuus on yksi akateemisten alojen matalimmista kaikki koulutusalat huomioiden. Nyt saavutettua vastausaktiivisuutta voidaan pitää tyydyttävänä. Vuonna 2005 KTM tutkinnon suorittaneista hieman yli puolet (55 %) on naisia. Vastanneista naisten osuus on noin 59 %. Naiset ovat siis hieman yliedustettuina aineistossa. 1 Vastausasteet on laskettu tutkinnon suorittaneista. Kyselyn saaneista vastausasteet ovat joitakin prosenttiyksikköjä korkeammat

8 2.1.1 Raportissa käytetyt taustamuuttujat Kauppatieteellinen koulutusala on tässä raportissa jaettu pääaineittain yhteentoista ryhmään. Pääaineen lisäksi kriteerinä on käytetty myös vastaajien lukumäärää, jotta analysointi olisi mielekästä. Kaikki ne pääaineet, joissa vastaajien lukumäärä jäi alle 19, muodostavat ryhmän muut pääaineet. Ryhmät ja niihin vastanneiden lukumäärät ovat taulukossa 2, tämän tekstin alapuolella. Koska pääaineiden nimet vaihtelevat hieman yliopistoittain, viitataan jatkossa kyseiseen pääaineryhmään, joka voi siis sisältää nimeltään erilaisia pääaineita.

9 Taulukko 2. Vastaajat pääaineryhmittäin 2 Pääaineryhmä Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo valmistuessa Johtaminen ja organisointi 96 61 28,1 Kv. liiketoiminta / kv. 47 31 29,1 markkinointi Kansantaloustiede 50 24 28,0 Laskentatoimi 173 103 28,1 Logistiikka / hankintojen 19 9 29,7 johtaminen Markkinointi 110 82 26,9 Rahoitus 47 12 26,5 Tietojärjestelmätiede 46 14 28,9 Yrittäjyys 28 18 39,0 Yritysjuridiikka / 31 25 27,2 kauppaoik. / talousoik. Muut pääaineet 59 36 30,8 Koko aineisto 706 415 28,6 2 Edelliseen vuoteen verrattuna iän keskiarvo valmistuessa oli laskenut seuraavissa pääaineissa: johtaminen ja organisointi, laskentatoimi, markkinointi ja Yritysjuridiikka / kauppaoikeus / talousoikeus. Muissa pääaineissa iän keskiarvo valmistuessa nousi hieman. Kaikkien pääaineiden yhteenlaskettu keskiarvo nousi myös hieman.

10 3 Työuran alku Lähes kolme vastaajaa neljästä oli valmistumishetkellä työssä. Osuus on yksi korkeimmista, kun kaikki koulutusalat on huomioitu. Valmistumishetken työllisyys on jatkanut heikentymistään vuodesta 2001 valmistuneista lähtien, mutta kyse on luultavimmin yleisen suhdannetilanteen muutoksesta huonompaan suuntaan. Tämä näkyy erityisesti vastavalmistuneiden työllistymisessä. Työttömyysaste on noussut vuosituhannen alun valmistuneiden 12,1 %:sta nykyiseen 15,1 %:iin (Sainio, 2007 ja 2008).

11 Taulukko 3. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä % Työssä Työttömänä Työvoiman Muu tilanne ulkopuolella* Miehet (N=293) 75,4 14,0 8,9 1,7 Naiset (N=423) 71,4 16,0 10,9 1,7 Johtaminen ja organisointi (N=94) 61,8 25,5 10,6 2,1 Kansainvälinen liiketoiminta (N=47) 68,1 12,8 19,1 0,0 Kansantaloustiede (N=50) 64,0 22,0 10,0 4,0 Laskentatoimi (N=173) 82,7 11,0 5,8 0,5 Logistiikka (N=19) 79,0 10,5 10,5 0,0 Markkinointi (N=110) 68,2 18,2 11,8 1,8 Rahoitus (N=47) 85,1 6,4 8,5 0,0 Tietojärjestelmätiede (N=41) 78,3 13,0 8,7 0,0 Yrittäjyys (N=28) 78,6 3,6 10,7 7,1 Yritysjuridiikka / oikeustiede (N=31) 58,0 22,6 9,7 9,7 Muut pääaineet (N=59) 74,6 13,6 11,8 0,0 Koko aineisto (N=716) 72,7 15,1 10,3 1,7 Vuosina 2002 2003 valmistuneiden tilanne 74,1 14,4 9,6 2,0 (N=1310) Vuonna 2001 valmistuneiden tilanne 77,5 12,1 8,9 1,5 (N=676) *päätoimisena opiskelijana tai perhevapaalla

12 Tähän tutkimukseen vastanneiden joukosta miehet olivat työllistyneet hieman naisia paremmin valmistumishetkellä. Naiset olivat myös hieman miehiä useammin työttömänä tai työvoiman ulkopuolella. Iällä ei näyttäisi olevan käytännön merkitystä valmistumishetken työllistymiseen. Valmistumishetken perusteella parhaiten töitä näyttäisi löytyvän yrittäjyyttä, laskentatointa, logistiikkaa tai rahoitusta pääaineenaan lukeneille. Heikoimmin valmistumishetkellä olivat työllistyneet yritysjuridiikkaa, kansantaloustiedettä tai johtamista ja organisointia pääaineenaan lukeneet vastaajat. Kohdan Muu tilanne merkinneet vastaajat ilmoittivat lisätietona muun muassa, että he pitävät välivuoden ulkomailla, tai että he olivat jatkokoulutuksessa. Tarkasteltaessa valmistumishetken tilannetta yliopistoittain parhaiten töitä olivat löytäneet Jyväskylän (82 %) ja Tampereen (81 %) yliopistoista valmistuneet. Pienimmät työssä olevien valmistuneiden osuudet olivat Itä Suomen/Kuopion ja Joensuun (58 %) ja Oulun (59 %) yliopistoista valmistuneilla. Korkein (31 %) työttömien työnhakijoiden osuus valmistumishetkellä löytyi Oulun yliopistosta valmistuneiden keskuudesta ja matalin (6 %) työttömien työnhakijoiden osuus Tampereen yliopistosta valmistuneiden keskuudesta. Tarkemmat yksikkökohtaiset tiedot löytyvät luvusta 7. On huomattava, että valmistumishetken työmarkkinatilanteen tarkastelu ei anna koko kuvaa tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä. Osa valmistuneista ei ole vielä edes hakenut töitä täydellä intensiteetillä. Lisäksi alueelliset työmarkkinat vaikuttavat voimakkaasti työllistymiseen työuran alkuvaiheessa. Alueellisten työmarkkinoiden vaikutus tulee esiin myös opintojen aikaisen työkokemuksen laadun kautta. Hyvä opiskelun yhteydessä hankittu työkokemus edesauttaa valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Niinpä valmistumishetken työmarkkinatilanteen perusteella ei ole mielekästä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä esimerkiksi eri yliopistoista valmistuneiden työllistymisen eroista. Vertaileminen on mielekkäämpää, kun tutkinnon suorittaneiden urat ovat vakiintuneet.

13 3.1 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ Kuten edellä kävi ilmi, lähes kolme vastaajaa neljästä oli jo valmistumishetkellä työssä. On siis huomattava, että vaikka otsikossa puhutaan ensimmäisestä valmistumisen jälkeisestä työstä, on moni aloittanut kyseisen työsuhteen jo ennen valmistumistaan. 3.1.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti Kolme vastaajaa neljästä oli löytänyt ensimmäisen työpaikkansa yksityiseltä sektorilta tai valtionyhtiöstä. Lähes puolet vastaajista oli lisäksi työllistynyt vähintään 250 henkilöä työllistävään organisaatioon. Miehet olivat sijoittuneet hieman naisia useammin suuriin yrityksiin, kun taas naiset olivat hieman useammin työllistyneet julkiselle sektorille tai korkeakouluihin. Kyselyyn vastanneilla miehillä oli naisia useammin oma yritys tai vastaanotto, mutta ero ei ole suuri. Pääaineryhmien välillä löytyy hieman suurempia eroja, sillä rahoitusta pääaineenaan lukeneista vastaajista käytännössä kaikki (98 %) työllistyivät yksityiselle sektorille. Myös markkinointia (83 %) ja laskentatointa (82 %) pääaineenaan lukeneilla työllistyminen painottui vahvasti yksityiselle sektorille. Suhteessa vähiten yksityiselle sektorille työllistyi kansantaloustiedettä (49 %) pääaineenaan lukeneita vastaajia. Kansantaloustiedettä opiskelleiden vastaajien kohdalla merkittävä työllistäjä on julkinen sektori, jolle työllistyi 39 % vastaajista.

14 Taulukko 4. Ensimmäisen työn päätyönantaja % Miehet Naiset Yhteensä Yritys tai valtionyhtiö, > 249 työntekijää 48,6 40,8 44,0 Yritys tai valtionyhtiö, 49 < 249 työntekijää 11,7 17,2 15,0 Yritys tai valtionyhtiö, < 49 työntekijää 17,7 15,3 16,2 Kunta, kuntayhtymä 4,1 6,4 5,5 Yliopisto, korkeakoulu 6,2 8,4 7,5 Valtio, valtion liikelaitos 5,2 6,4 5,9 Järjestö, säätiö, seurakunta, tms. 3,1 3,6 3,4 Oma yritys, vastaanotto, tms. 3,1 1,7 2,3 Muu päätyönantaja 0,3 0,2 0,2 N 290 419 709 Pääsääntöisesti kauppatieteilijöiden työpaikat sijaitsevat suurissa kaupungeissa. Noin seitsemän vastaajaa kymmenestä ilmoitti ensimmäisen työpaikkansa sijaitsevan jossakin Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista. Melko tarkkaan puolet vastaajista oli työllistynyt Uudellemaalle. Tässä vaiheessa työuraa ulkomaille oli työllistynyt viisi prosenttia vastaajista. Sukupuolten välillä ei ole merkittäviä eroja ensimmäisen työpaikan sijainnin suhteen. Miehet olivat työllistyneet hieman naisia enemmän Uudellemaalle. Myöskään iän suhteen merkittäviä eroja ensimmäisen työpaikan sijainnin suhteen ei löytynyt. Kaikista pääaineista keskeisin ensimmäisen työpaikan sijaintimaakunta on Uusimaa. Rahoitusta lukeneiden joukosta 68 % oli löytänyt ensimmäisen työpaikkansa Uudeltamaalta. Suhteellisesti vähiten Uudellemaalle työllistyneitä löytyi edellisen vastaavan tutkimuksen tapaan yrittäjyyttä pääaineenaan opiskelleiden keskuudesta.

15 Taulukko 5. Ensimmäisen työpaikan sijainti % Opiskelumaakunta Uusimaa Muu Suomi Ulkomaat Hanken (N=94) 70 24 6 HSE (N=134) 89 3 8 UEF (N=29) 44 28 28 JY (N=63) 34 30 33 3 LTY (N=71) 25 45 24 6 OY (N=51) 57 22 19 2 TaY (N=52) 40 46 10 4 TSE (N=86) 38 36 25 1 VY (N=100) 24 42 32 2 ÅA (N=41) 39 20 32 9 Koko aineisto (N=721) 49 46 5 Vuosina 2002 2003 valmistuneiden 51 45 5 tilanne (N=1301) Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Tampereen ja Vaasan yliopistoista valmistuneista kauppatieteilijöistä yli 40 % ilmoitti ensimmäisen työpaikkansa sijainneen Uudellamaalla. Osuus on selvästi korkeampi kuin opiskelumaakuntaan työllistyneiden osuus. Muista yliopistoista valmistuneilla tilanne on päinvastainen. Uudenmaan ohella merkittävää on Oulun yliopistosta valmistuneiden tilanne, sillä heidän kohdallaan lähes kolme viidestä vastaajasta oli saanut ensimmäisen työpaikkansa opiskelumaakunnasta.

16 3.1.2 Työtehtävien luonne Kauppatieteilijöiden ensimmäinen työ on tyypillisesti asiantuntijatyö. Kyselylomakkeessa vastaajat valitsivat pääsääntöisesti heidän työsuhdettaan kuvaavan vaihtoehdon valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Sukupuolten välillä on hieman eroja ensimmäisen työtehtävän luonteen suhteen. Naiset olivat työllistyneet jonkin verran miehiä useammin asiakas ja konsultointi tai koulutustehtäviin sekä toimistotyöhön. Miehet taas olivat työllistyneet selkeästi naisia enemmän johto ja esimiestehtäviin. Esimerkkejä vastaajien ammattinimikkeistä ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan osalta on mainittu taulukossa 8, sivulla 24.

17 Taulukko 6. Ensimmäisen työn luonne % Miehet Naiset Yhteensä Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät 19 19 19 Markkinointi ja myynti 12 12 12 Konsultointi tai koulutus 11 13 12 Asiakastyö / potilastyö 10 12 11 Suunnittelu tai kehitystyö 10 11 11 Johto ja esimiestehtävät 13 6 9 Tutkimus 9 9 9 Toimisto ja esikuntatehtävät 5 8 6 Opetus tai kasvatus 4 4 4 Muu työ 4 3 3 Lainopillinen työ 2 1 2 Viestintä ja mediatyö 1 2 2 Yhteensä 100 100 100 N 294 424 718

18 Pääaineen lisäksi monet muut asiat voivat vaikuttaa siihen, miksi henkilö valitsee tietyn työtehtävän. Seuraavassa on listattu kategorisesti järjestyksessä kaksi yleisintä ensimmäisen työn luonnetta pääaineryhmittäin: johtaminen ja organisointi: asiakastyö sekä suunnittelu, kehitys tai hallintotehtävät kansainvälinen liiketoiminta: asiakastyö sekä markkinointi ja myynti kansantaloustiede, kansainvälinen markkinointi: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä tutkimus laskentatoimi: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä konsultointi tai koulutus logistiikka, hankintojen johtaminen: suunnittelu, kehitys tai hallintotehtävät sekä toimisto ja esikuntatehtävät markkinointi: markkinointi ja myynti sekä asiakastyö rahoitus: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä konsultointi ja koulutus tietojärjestelmätiede: suunnittelu, kehitys tai hallintotehtävät sekä konsultointi ja koulutus yrittäjyys: johto ja esimiestehtävät sekä asiakastyö yritysjuridiikka / kauppaoikeus / talousoikeus: konsultointi ja koulutus sekä toimisto ja esikuntatehtävät muut pääaineet: tutkimus sekä suunnittelu, kehitys tai hallintotehtävät

19 3.2 Ensimmäisen työn laatu Kyselylomakkeessa oli useita työllistymisen laatua kartoittavia kysymyksiä; työsuhteen luonne, vastaajan subjektiivinen arvio työn ja koulutuksen vastaavuudesta sekä tyytyväisyydestä työhön, oliko korkeakoulututkinto työnsaannin edellytyksenä sekä palkkaus. Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan laadun määrittämisen osalta kyselylomakkeessa päädyttiin hieman suppeampaan mittaristoon. 3.2.1 Vakituinen vs. määräaikainen työsuhde Lähes kolme viidestä vastaajasta (57 %) ilmoitti ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työsuhteen olleen vakituinen. Osuus on korkea verrattuna monelta muulta koulutusalalta valmistuneisiin. Yhtenä merkittävänä selittäjänä on työnantajasektori, sillä kauppatieteilijät olivat löytäneet töitä pääasiassa yksityiseltä sektorilta. Aikaisemmissa vastaavissa tutkimuksissa on tullut ilmi, että määräaikaiset työsuhteet ovat julkisella sektorilla huomattavasti yleisempiä kuin yksityisellä sektorilla akateemisten keskuudessa (esimerkiksi Korhonen & Sainio 2006). Yleisen työmarkkinatilanteen heikentyminen ei näy suoraan verrattaessa vuonna 2005 valmistuneiden kauppatieteilijöiden työllistymistä kahden edellisen vuoden vastaavaan. Vakituiseen työsuhteeseen päässeiden osuus on kasvanut kautta linjan muutamalla prosenttiyksiköllä ja vastaavasti määräaikaisten osuus on pienentynyt. Vielä ei ole saavutettu vuonna 2001 valmistuneiden keskiarvoja, mutta pientä muutosta parempaan suuntaan on nähtävissä.

20 Taulukko 7. Ensimmäisen työsuhteen luonne sukupuolittain ja pääaineryhmittäin % Vak. Määräaik. Osa Yrittäjä / Työllistetty / kokopäivätyö kokopäivätyö aikatyö Freelancer Työharj. Miehet (N=290) 63 29 4 3 1 Naiset (N=419) 53 38 5 2 2 Johtaminen ja organisointi 49 40 9 1 1 (N=91) Kansainvälinen 54 32 6 4 4 liiketoiminta (N=47) Kansantaloustiede (N=49) 35 55 4 2 4 Laskentatoimi (N=173) 65 28 4 2 1 Logistiikka (N=19) 63 37 0 0 0 Markkinointi (N=110) 52 39 4 1 4 Rahoitus (N=46) 76 24 0 0 0 Tietojärj.tiede (N=46) 60 32 2 4 4 Yrittäjyys (N=27) 67 22 0 11 0 Yritysjuridiikka / tms. 60 23 7 3 7 (N=30) Muut (N=59) 53 42 3 2 0 Koko aineisto (N=709) 57 34 5 2 2 Vuosina 2002 2003 valm. 54 39 4 2 2 tilanne (N=1304) Vuonna 2001 valm. tilanne 65 29 2 2 2 (N=672)

21 Tämän kyselyn perusteella kauppatieteilijöiden alku uran työllisyys on hieman paranemaan päin. Verrattaessa vuosina 2002 2003 valmistuneiden uran alun työnsaantiin ovat vuonna 2005 kauppatieteiden maisteriksi valmistuneet päässeet hieman edellistä vuotta useammin vakituiseen työsuhteeseen. Vastaavasti määräaikaiseen työsuhteeseen päässeiden valmistuneiden määrä on pienentynyt edellisestä kyselystä. Miehet näyttäisivät edellisten vuosien tapaan työllistyvän naisia useammin työuransa alussa vakituisiin työsuhteisiin. Ero on tilastollisesti merkitsevä. Toinen selkeä ero työsuhteen osalta löytyy käytettäessä ikää taustamuuttujana. Alle 27 vuotiaat vastaajat olivat päässeet selvästi harvemmin vakituiseen työsuhteeseen verrattuna vähintään 27 vuotiaisiin vastaajiin. Eroa on peräti 16 prosenttiyksikköä. Eri pääaineryhmistä valmistuneiden välillä on myös eroja työsuhteen saralla. Heikoimmin vakituiseen työsuhteeseen olivat päässeet kansantaloustiedettä lukeneet (35 %), kun taas rahoitusta pääaineenaan lukeneista oli päässyt vakituiseen työsuhteeseen uransa alussa jopa kolme neljästä vastaajasta. Yliopistoittain tarkasteltuna parhaiten vakituiseen työsuhteeseen näyttäisivät päässeen heti työuransa alussa Helsingin kauppakorkeakoulusta (64 %) ja Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (61 %) valmistuneet vastaajat. Heikoimmin työuransa alussa vakituiseen työsuhteeseen taas olivat päässeet Oulun yliopistosta (31 %) valmistuneet vastaajat. 3.2.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus Työn ja koulutuksen vastaavuutta kartoitettiin kysymyksillä Oliko vuonna 2005 suoritettu korkeakoulututkinto vaatimuksena ensimmäiseen työpaikkaasi? ja Miten hyvin pystyit hyödyntämään yliopistossa oppimiasi asioita ensimmäisessä työssäsi?.

22 Vain hieman alle puolet (48 %) vastaajista ilmoitti korkeakoulututkinnon olleen vaatimuksena ensimmäiseen työhön. On kuitenkin huomattava, että varsin suuri osa vastaajista oli työllistynyt yksityiselle sektorille, jolla ei välttämättä vaadita muodollista pätevyyttä toisin kuin esimerkiksi julkisella sektorilla ja varsinkin monella muulla koulutusalalla. Peräti 11 % vastaajista valitsi vaihtoehdon Ei tiedä kysyttäessä vaadittiinko työssä KTM tutkintoa. Paremman kuvan ensimmäisen työtehtävän laadusta antaa jälkimmäinen kysymys opittujen asioiden hyödyntämisestä. Vastaajista 35 % ilmoitti hyödyntävänsä yliopistossa oppimiaan asioita jatkuvasti ja 52 % jonkin verran. Koulutustaan vastaamattomassa työssä (= ei voinut hyödyntää oppimiaan asioita juuri lainkaan) oli 13 % vastaajista. Kuvio 1. Pystyikö hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita ensimmäisessä työssä

23 Tämän laatumittarin mukaan sukupuolten välillä on jonkin verran eroa. Ikä taustamuuttujana ei juuri vaikuta tilanteeseen. Pääaineittain katsottuna joka viides markkinointia lukeneista ilmoitti, ettei pysty hyödyntämään oppimaansa juuri lainkaan ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työssään. Noin puolet logistiikkaa tai laskentatointa lukeneista taas ilmoitti, että hyödyntää jatkuvasti oppimaansa jo ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassaan. Kysyttäessä, vastaako ensimmäinen työ vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta, nousi esiin pientä eroa sukupuolten välillä. Miehet olivat työllistyneet hieman useammin (55 %) työhön, joka vastasi yliopistollista koulutusta, kun kyselyyn vastanneilla naisilla osuus (49 %) jäi matalammaksi. Noin puolet vastaajista oli siis työllistynyt ensin sen kaltaiseen työhön, jonka vaativuustaso ei täysin vastaa saatua koulutusta. Koulutusta vastaamattomassa työssä olevien osuus on ollut kasvussa vuoden 2001 valmistuneiden jälkeen, joten jatkotutkimusaiheena ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn ja yleisemmin työuran alun tapahtumien vaikutus myöhempään työuraan eri työmarkkinatilanteissa olisi mielenkiintoinen. Työpaikkojen laadun arviointia voidaan syventää Englannissa sovellettua laatuluokitusta käyttäen (Elias et al.). Taulukossa 8 näkyvät luokitteluperusteet ja ryhmien nimet. Ryhmien kesken on nähtävissä laatuero siten, että ryhmän A työpaikat vastaavat alan perinteistä tarkoituksenmukaista sijoittumista ja ryhmän D työpaikat epätarkoituksenmukaista sijoittumista. Ryhmä C on osin ongelmallinen määrittelyn kannalta edellä mainitusta yksityisen ja julkisen sektorin erilaisten pätevyysvaatimusten näkökulmasta. Ryhmään C sijoittuvat myös niin sanotut sisääntuloammatit, joiden voidaan katsoa olevan työuran kannalta tarkoituksenmukaisia.

24 Taulukko 8. Ensimmäisen työn laatuluokkien kuvaus Pystyykö hyödyntämään oppimiaan asioita? Jatkuvasti tai jonkin verran Ei lainkaan RYHMÄ A (N = 279, vastaajista 44 %) RYHMÄ B (N = 12, vastaajista 2 %) Oman alan akateemiset ammatit Muut akateemiset ammatit Vaaditaanko korkeakoulututkinto? Kyllä Ei aluepäällikkö, analyytikko, assistant Vastaajien vähyyden takia controller, esimiesharjoittelija, ammattinimikkeitä ei ole lueteltu. henkilöstösuunnittelija, konsultti, laskentaekonomi, lehtori, markkinointiassistentti, portfolioanalyytikko, projektipäällikkö, revisor, suunnittelija, talouspäällikkö, tilintarkastaja, tutkija, verotarkastaja, yliaktuaari RYHMÄ C (N = 268, vastaajista 43 %) RYHMÄ D (N = 72, vastaajista 11 %) Oman alan uudet työmarkkinat Koulutusta vastaamattomat työt aluepäällikkö, asiakasneuvoja, asiakasneuvoja, johdon assistentti, assistentti, kirjanpitäjä, kouluttaja, lentoemäntä, myyjä, ostaja, sales laskenta-assistentti, manager, sijoitusneuvoja, myyntineuvottelija, palveluneuvoja, taloushallinnon assistentti, tekninen pankkitoimihenkilö, projektipäällikkö, tuki, toimistosihteeri sijoitusneuvoja, suunnittelija, talouspäällikkö, tuotepäällikkö, verosihteeri, vientiassistentti, yrittäjä Tehdyn luokituksen perusteella hieman vajaa puolet vastaajista toimii oman alansa akateemisessa ammatissa. Pitää kuitenkin huomioida edellä mainittu ryhmään C liittyvä problematiikka. Niinpä voidaan tässä kohtaa todeta tarkoituksenmukaisesti työelämään sijoittuneiden osuuden olevan selvästi suurempi. Lisäksi on hyvä huomata, että sama ammattinimike voi sijoittua useaan eri ryhmään, mikä myös osaltaan kertoo KTMtutkinnon suorittaneiden työtehtävien kirjosta. Sukupuolen, yliopiston tai pääaineen käyttö taustamuuttujana ei tuo uutta luvun alussa esitettyihin tuloksiin.

25 3.3 Ensimmäiset viisi vuotta Kauppatieteilijät olivat olleet työssä valmistumisensa jälkeen keskimäärin 4 vuotta 11 kuukautta. Koulutusta vastaavaa työtä tähän tutkimukseen vastanneet kauppatieteilijät olivat tehneet valmistumisensa jälkeen keskimäärin 4 vuotta 5 kuukautta. Verrattuna vuosina 2002 2003 valmistuneiden tilanteeseen on koulutusta vastaavassa työssä olleiden vastaajien työssäoloaika kasvanut yhdellä kuukaudella. Kauppatieteilijöillä oli ollut keskimäärin kaksi työnantajaa työuransa ensimmäisten viiden vuoden aikana. Työnantajien lukumäärä laski hieman edellisestä vastaavasta tutkimuksesta, ja on edelleen kaikkia koulutusaloja kuvaavan keskiarvon alapuolella. Kauppatieteilijöillä on ollut keskimäärin kolme työsuhdetta valmistumisen jälkeen myös tämä luku on yleisen keskiarvon alapuolella, joten voidaan todeta KTM tutkinnon suorittaneiden työuran alun olevan suhteellisen vakaa, ainakin kaikkia aloja kuvaavaan yhteiseen keskiarvoon verrattuna. Joka neljäs valmistuneista oli ollut työttömänä työuransa alkutaipaleella. Osuus on muihin koulutusaloihin verrattuna matala ja on pysynyt ennallaan viime tutkimukseen verrattuna. Lähes kolme neljästä kauppatieteilijästä oli kuitenkin ollut työttömänä vain kerran. Työttömyysajan keston mediaani oli kolme kuukautta (keskiarvo kaksi kuukautta). Kaikki työttömyydestä kertovat luvut ovat käytännössä samoja kuin vuosina 2002 2003 valmistuneilla. Vaikka yleinen työllisyystilanne on heikentynyt, ei se silti näy merkittävästi edellä mainituissa luvuissa. Keskeisimmiksi työllistymistä vaikeuttaneiksi tekijäksi kauppatieteilijät ilmoittivat työkokemuksen ja suhdeverkostojen puutteen.

26 Taulukko 9. Työuran ensimmäiset viisi vuotta Työssä* Työsuhteita** Työttömänä*** Miehet (N=289) 4 v 6 kk 3,1 24 % Naiset (N=420) 4 v 4 kk 2,9 26 % Johtaminen ja organisaatio (N=87) 4 v 5 kk 3,1 31 % Kv. liiketoiminta, kv. markkinointi (N=44) 3 v 10 kk 2,9 34 % Kansantaloustiede (N=47) 4 v 3 kk 3,5 34 % Laskentatoimi (N=163) 4 v 7 kk 2,4 17 % Logistiikka, jne. (N=19) 4 v 9 kk 2,6 11 % Markkinointi (N=102) 4 v 6 kk 3,3 32 % Rahoitus (N=47) 4 v 8 kk 2,5 11 % Tietojärjestelmätiede (N=43) 4 v 5 kk 4,4 38 % Yrittäjyys (N=26) 4 v 6 kk 2,5 11 % Yritysjuridiikka, jne.(n=28) 4 v 2 kk 2,8 32 % Muut pääaineet (N=56) 4 v 9 kk 2,9 19 % Koko aineisto (N= 662) 4 v 5 kk 3,0 25 % V. 2002 2003 valm. vastaava tilanne 4 v 4 kk 3,0 25 % (N=1301) *= koulutustasoa vastaavassa työssä **=keskiarvo ***= niiden osuus, joilla on ollut vähintään yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen

27 Miehet olivat olleet hieman naisia pitempään koulutustasoa vastaavissa töissä valmistumisensa jälkeen. Ero on kaksi kuukautta 3. Perhevapaat selittävät osaltaan kokonaistyöajassa olevaa eroa. Naisista 37 % ja miehistäkin 21 % oli ollut perhevapaalla työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Perhevapaiden kesto on naisilla keskimäärin puolitoista vuotta. Iällä ei näyttäisi olevan merkitystä työllistymiseen, mutta naiset ilmoittivat miehiä useammin puutteellisten suhdeverkostojen, alueellisen työllisyystilanteen, sukupuolen ja perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvän syyn vaikeuttaneen työllistymistä. Pääaineryhmittäin tarkasteltuna paras työllisyystilanne näyttäisi olevan logistiikkaa tai rahoitusta lukeneilla. Heikoimmin koulutustasoa vastanneeseen työhön olivat tähän kyselyyn vastanneista kauppatieteiden maistereista päässeet kansainvälistä liiketoimintaa pääaineenaan opiskelleet vastaajat. Opiskelupaikka huomioitaessa parhaiten koulutusta vastanneeseen työhön olivat mielestään päässeet Oulun yliopistosta (90 %) ja Helsingin kauppakorkeakoulusta (89 %) valmistuneet vastaajat. 3.3.1 Valmistumisen jälkeinen kouluttautuminen Kolme viidestä vastaajasta ilmoitti osallistuneensa valmistumisen jälkeisen viiden vuoden aikana työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen. Osuus on pysynyt kutakuinkin ennallaan viime vuosien vastaaviin tutkimuksiin verrattuna. Työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen osallistuneiden naisten osuus oli kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin miesten vastaava. Ammatilliseen 3 Miehet ovat olleet koulutustasoaan vastaamattomissa tehtävissä keskimäärin 5 kuukautta valmistumisensa jälkeen ja naiset 7 kuukautta.

28 erikoistumiskoulutukseen, pätevöitymiskoulutukseen tai muuhun vastaavaan oli osallistunut kyselyhetkellä kahdeksan prosenttia vastaajista. Tämä osuus on hieman pienempi kuin vuosina 2002 2003 valmistuneilla. Yleisimmät erikoiskoulutukset ovat olleet opettajaksi tai KHT tilintarkastajaksi pätevöityminen tai ns. APV näyttökoe 4. Viisi prosenttia vastaajista on ilmoituksensa mukaan suorittanut opintoja tähtäimenään toinen yliopistotutkinto. Selvästi yleisimpänä toisen tutkinnon alana on oikeustiede, muita aloja ovat mm. teknillistieteellinen, yhteiskuntatieteellinen ja kasvatustiede. Tieteellisiä jatko opintoja on suorittanut 11 prosenttia vastaajista, kun taas vuonna 2010 KTMtutkinnon suorittaneista 18 % kertoi harkinneensa jatko opintoja. Molemmat tässä kappaleessa mainitut osuudet ovat muutaman prosenttiyksikön matalampia kuin vuosina 2002 2003 valmistuneilla kauppatieteilijöillä. Lähes neljäsosa (23 %) vastaajista ei ole oman ilmoituksensa mukaan osallistunut mihinkään koulutukseen työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Sukupuolten tai eri ikäryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja valmistumisen jälkeisen kouluttautumisen suhteen. Pääaineittain valmistumisen jälkeistä kouluttautumista tarkasteltaessa nähdään, että eniten työnantajan järjestämään tai tarjoamaan koulutukseen olivat osallistuneet laskentatointa (62 %) tai logistiikkaa (68 %) lukeneet vastaajat. Useimmin toista korkeakoulututkintoa ovat lähteneet suorittamaan logistiikkaa (16 %) pääaineenaan lukeneet vastaajat, mutta tässä kohtaa on huomattava ao. ryhmän pieni vastaajamäärä. 4 APV näyttökoe, eli Finanssialan keskusliiton suosittelema sijoituspalvelututkinto (APV1 ja APV2)

29 4 Kyselyhetken työllisyystilanne Viisi vuotta valmistumisen jälkeen (kyselyhetkenä syksy 2010) kolme neljästä kauppatieteilijästä oli vakituisessa kokopäivätyössä. Vain 13 vastaajaa oli työttömänä viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Osuus on hieman pienempi kuin vuosina 2002 2003 valmistuneilla. Työuran alun erilaiset olosuhteet niin talous kuin työllisyystilanteessakin eivät siis näytä vaikuttaneen työttömyyden yleisyyteen työuran myöhemmässä vaiheessa. Yrittäjien osuus hieman kasvoi verrattuna heti valmistumisen jälkeiseen tilanteeseen, mutta se on silti pienempi kuin vuosina 2002 2003 valmistuneilla tapahtunut yrittäjyyden kasvu työuran viiden ensimmäisen vuoden aikana. Akateemiselle alalle yleinen tilanne eli yrittäjyyden kasvu voi johtua esimerkiksi siitä, että moni kokee yrittäjyyden edellytysten paranevan kokemuksen karttuessa. Naisista 18 % oli perhevapaalla kyselyhetkellä, mutta lähes kaikilla oli työsuhde, johon palata perhevapaan jälkeen. Perhevapaalla olevien naisvastaajien määrä lisääntyi edellisestä vastaavasta kyselystä kolmella prosenttiyksiköllä.

30 Taulukko 10. Työmarkkinatilanne kyselyhetkellä % Miehet Naiset Yht. Vakituinen kokopäivätyö 85,0 67,0 75,0 Määräaikainen kokopäivätyö 5,0 7,0 6,0 Osa aikatyö 0,3 2,4 1,5 Yrittäjä / ammatinharj. / freelancer 3,4 3,0 3,0 Työtön työnhakija 2,5 1,4 1,8 Päätoiminen opiskelu (arvosanaan johtava) 0,4 0,7 0,5 Perhevapaa 1,0 18,0 11,0 Työskentely apurahalla 1,4 0,0 0,5 Muu tilanne 1,0 0,5 0,7 Yhteensä 100 100 100 N 292 422 714 Työssä olevien osuudet olivat nousseet jokaisen pääaineryhmän kohdalla verrattuna valmistumishetkeen. Yksikään rahoitusta, logistiikkaa tai muuta ainetta pääaineenaan lukenut ei ilmoittanut olevansa työttömänä kyselyhetkellä. Vaikka työttömyys on verraten harvinaista kauppatieteilijöiden keskuudessa viisi vuotta valmistumisen jälkeen, työuran alkutaipaleen työttömyyttä ei pidä vähätellä. Valmistuneiden sijoittumista työelämään on syytä pyrkiä parantamaan esimerkiksi kiinnittämällä huomiota opiskelijoiden työelämävalmiuksiin. Koulutuksen ja työelämän suhdetta käydään tarkemmin läpi luvussa 6. Kauppatieteilijät ilmoittivat keskeiseksi työllistymistä hankaloittaviksi tekijöiksi työkokemuksen puutteen, puutteelliset suhdeverkostot ja alueellisen työmarkkinatilanteen. Tämä linkittyy siihen, että valtaosa kauppatieteilijöiden alku uran

31 työpaikoista sijaitsee Uudellamaalla. Vastaajien mukaan tutkinnon huono tunnettuus, sukupuoli tai valmistumisajankohta oli vähiten työllistymistä hankaloittavia tekijöitä. 4.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti Kauppatieteilijät näyttävät tämän kyselyn perusteella työllistyvän pääosin yksityiselle sektorille, ja siellä työllisyys painottuu suuriin yrityksiin. Sukupuoli ja ikä muuttujina eivät tuo eroja esiin. Pientä siirtymää suurempiin yrityksiin näyttäisi olevan, verrattuna KTM tutkinnon suorittaneiden ensimmäisen valmistumisen jälkeiseen työtehtävään ja lisäksi akateeminen yrittäjyys on lisääntynyt hieman. Pääaineryhmien välillä ei ole tapahtunut myöskään merkittäviä muutoksia verrattaessa ensimmäistä valmistumisen jälkeistä ja kyselyhetken työnantajasektoria.

32 Taulukko 11. Päätyönantaja kyselyhetkellä % Miehet Naiset Yht. Yritys tai valtionyhtiö > 249 työntekijää 53 52 52 Yritys tai valtionyhtiö 49 < 249 työntekijää 10 13 12 Yritys tai valtionyhtiö < 49 työntekijää 13 11 12 Kunta / kuntayhtymä 5 6 6 Yliopisto, korkeakoulu 6 5 6 Valtio, valtion liikelaitos 5 6 5 Järjestö, säätiö, seurakunta, tms. 4 4 4 Oma yritys, vastaanotto, tms. 4 3 3 Muu päätyönantaja 0 0 0 N 279 408 687 Työpaikan sijainneissa ei ole merkittäviä eroja verrattaessa kauppatieteilijöiden ensimmäistä ja kyselyhetken työtä. Kyselyhetkelläkin seitsemän vastaajaa kymmenestä ilmoitti työpaikkansa sijainniksi jonkin Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista. Vastaajista 37 ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan Helsingissä, 10 % Espoossa, 5 % Tampereella, 5 % Vaasassa ja 4 % Turussa. Maakuntien osuudet työpaikan sijainnin osalta olivat seuraavat: Uusimaa 52 %, Varsinais Suomi 9 % ja Pirkanmaa 6 %. Ulkomailla ilmoitti työskentelevänsä 5 % vastaajista. Lähes 90 % vastaajista asuu saman maakunnan alueella kuin missä hänen työpaikkansa sijaitsee. Osuuksissa ei ole tapahtunut käytännössä minkäänlaisia muutoksia verrattaessa vuosina 2002 2003 valmistuneiden vastaaviin tuloksiin. Ristiintaulukoitaessa työpaikan sijainti ja työnantajasektori nähdään, että ulkomailla ja Uudellamaalla työskentelevät vastaajat ovat sijoittuneet pääosin

33 yksityisiin yrityksiin. Muualle Suomeen työllistyneillä yksityinen sektori on edelleen suurin työllistäjä, mutta julkinen sektori kasvattaa osuuttaan. Rahoitusta lukeneiden työmarkkinat näyttävät olevan Uudellamaalla tai ulkomailla, sillä yli puolet vastaajista ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan Uudellamaalla ja lopuista vastaajista noin puolet ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan ulkomailla. Myös kansainvälistä liiketoimintaa opiskelleista joka kuudes ilmoitti työpaikkansa olevan ulkomailla. Pienimmät Uudellemaalle työllistyneiden osuudet löytyvät yrittäjyyttä (29 %) tai tietojärjestelmätiedettä (49 %) pääaineenaan lukeneiden joukosta. Jokaisen yliopiston kohdalla oli opiskelumaakunnassa työskentelevien osuus pienentynyt verrattuna välittömästi valmistumisen jälkeiseen aikaan. Suurin prosentuaalinen muutos oli tapahtunut Åbo Akademista valmistuneiden vastaajien keskuudessa. Eri yliopistoista valmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat on kerrottu luvussa 7.

34 Taulukko 12. Työpaikan sijainti kyselyhetkellä % Opiskelumaakunta Uusimaa Muu Suomi Ulkomaat Hanken 61 28 11 HSE 84 3 13 UEF 29 36 29 6 JY 24 47 28 1 LTY 18 49 26 7 OY 43 29 20 8 TaY 34 48 12 6 TSE 29 55 14 2 VY 19 43 32 6 ÅA 23 31 35 11 Koko aineisto (N=682) 55 39 6 Verrattaessa tämän kyselyn aineistoa edellisiin vuosiin on Uudellamaalla työskentelevien osuus edelleen pienessä kasvussa (+ 2 prosenttiyksikköä). Myös ulkomailla työskentelevien osuus oli kasvanut hieman. 4.2 Työtehtävien luonne Vastaajien työtehtävät olivat muuttuneet merkittävästi viiden vuoden aikana. Vain noin joka viides (19 %) kyselyhetkellä työssä olevista vastaajista ilmoitti saman ammattinimikkeen kyselyhetkellä ja valmistumishetkellä. Kyselyhetkellä yleisin työn luonne oli johto ja esimiestehtävät, joissa työskentelevien osuus kasvoi hurjasti viiden

35 vuoden aikana. Valmistumishetkellä eniten vastaajia (19 %) työskenteli rahoituksen ja taloushallinnon tehtävissä, mutta määrä oli hieman pienentynyt viiden vuoden aikana. Muutosta edelliseen kyselyyn oli tapahtunut nimenomaan johto ja esimiestehtävien lisäännyttyä huomattavasti viisi vuotta työelämässä olleiden kauppatieteilijöiden keskuudessa. Naiset työskentelevät miehiä useammin konsultoinnin ja koulutuksen sekä markkinoinnin ja myynnin parissa, kun taas huomattava osuus miesvastaajista oli siirtynyt johto tai esimiestehtäviin. Toimistotyötä tekevien naisten osuus oli puolittunut valmistumishetkestä. Taulukko 13. Työtehtävien luonne kyselyhetkellä % Miehet Naiset Yht. Johto ja esimiestehtävät 36 21 27 Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät 17 17 17 Konsultointi tai koulutus 9 14 12 Suunnittelu, kehitys tai hallintotehtävät 10 12 11 Markkinointi ja myynti 8 12 10 Tutkimus 8 6 7 Asiakas tai potilastyö 3 4 4 Opetus tai kasvatus 2 4 3 Muu työ 2 3 3 Toimisto ja esikuntatehtävät 2 4 2 Lainopillinen työ 2 1 2 Viestintä ja mediatyö 1 2 2 Yhteensä 100 100 100 N 294 424 718

36 Seuraavassa on listattu kaikkien pääaineryhmien osalta kategorisesti järjestyksessä kaksi lukumääräisesti yleisintä kyselyhetken työn luonnetta: johtaminen ja organisointi: johto ja esimiestehtävät sekä suunnittelu, kehitys tai hallintotehtävät kansainvälinen liiketoiminta: markkinointi ja myynti sekä johto ja esimiestehtävät kansantaloustiede: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä johto ja esimiestehtävät laskentatoimi: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä johto ja esimiestehtävät logistiikka: johto ja esimiestehtävät sekä markkinointi ja myynti markkinointi: markkinointi ja myynti sekä johto ja esimiestehtävät rahoitus: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä johto ja esimiestehtävät tietojärjestelmätiede: konsultointi ja koulutus sekä johto ja esimiestehtävät yrittäjyys: suunnittelu, kehitys tai hallintotehtävät sekä johto ja esimiestehtävät yritysjuridiikka / oikeustiede: lainopillinen työ sekä johto ja esimiestehtävät muut pääaineet: konsultointi ja koulutus sekä johto ja esimiestehtävät Verrattaessa edellä olevaa listausta vastaavaan ensimmäisen työn osalta tehtyyn vastaavaan listaukseen (sivulla 19) nähdään, että kaikista pääaineista valmistuneilla johtoja esimiestehtävät ovat nousseet kahden suurimman työn luonteen joukkoon. Esimerkkejä kyselyhetken työtehtävän ammattinimikkeistä on taulukossa 15 sivulla 43.

37 5. Kyselyhetken työn laatu Kuten jo edellä ensimmäisen työtehtävän laatua tarkastellessa kävi ilmi, kauppatieteilijät olivat kautta linjan työllistyneet hyvin oman alansa työtehtäviin. Kyselyhetkeä tarkasteltaessa tilanne on vielä parempi. Kehitystä tarkastellaan tässä ensisijaisesti työsuhteen luonteen sekä työtehtävien laatuluokkien kautta. 5.1 Vakituinen vs. määräaikainen työ Määräaikaisten työsuhteiden katsotaan yleisesti heikentävän työn laatua muun muassa sen aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Näyttää myös siltä, että määräaikaisuudet kasautuvat samoille ihmisille. Tämä puolestaan vaikuttaa esimerkiksi henkilön palkkakehitykseen 5. Huonoina talouden aikoina toki lyhyetkin määräaikaisuudet ovat työttömyyttä parempi vaihtoehto. 5 Katso esimerkiksi Sainio (2008) ja Suutari.

38 Taulukko 14. Työsuhteen luonne pääaineryhmittäin kyselyhetkellä (vain työlliset) % Vakituinen Määräaikainen Osa Yrittäjä / Työskentely kokopäivätyö kokopäivätyö aikatyö freelancer apurahalla Miehet (N=279) 89 5 0 4 2 Naiset (N=335) 84 9 3 4 0 Johtaminen ja organisaatio 84 15 0 1 0 (N=79) Kansainvälinen 83 10 7 liiketoiminta (N=40) Kansantaloustiede (N=48) 81 13 0 2 4 Laskentatoimi (N=145) 88 3 5 3 1 Logistiikka (N=17) 82 12 6 0 0 Markkinointi (N=90) 87 8 1 4 0 Rahoitus (N=46) 93 0 0 7 0 Tietojärj.tiede (N=40) 90 5 0 5 0 Yrittäjyys (N=23) 78 9 0 13 0 Yritysjuridiikka / 86 10 4 0 0 oikeustiede (N=22) Muut pääaineet (N=52) 90 4 0 6 0 Koko aineisto (N=601) 87 7 2 4 0 Vuosina 2003 2004 valm. 86 9 1 4 0 tilanne (N=1158) Työssä olevista vastaajista 87 % työskenteli vakituisessa työsuhteessa kyselyhetkellä. Osuus on noussut yhden prosenttiyksikön edellisestä vastaavasta kyselystä, eli vuosina 2002 2003 valmistuneiden kauppatieteilijöiden raportista. Kauppatieteilijöiden työuran

39 vakautta selittää osaltaan julkiselle sektorille työllistyneiden suhteellisen vähäinen määrä, kuten jo ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työtehtävän osalta todettiin. Aiemmissa vastaavissa kyselyissä on havaittu, että määräaikaiset työsuhteet vaivaavat erityisesti naisten työuraa. Sama ilmiö näkyy edelleen myös tässä tutkimuksessa, vaikka ero miehiin ei ole kovin suuri. Pääaineittain katsottuna määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä johtamista ja organisaatiota (15 %) ja kansantaloustiedettä (13 %) pääaineenaan lukeneiden keskuudessa. Rahoitusta pääaineenaan lukeneet taas ovat päässeet pääsääntöisesti (93 %) vakituisiin työsuhteisiin kyselyhetkellä. Yliopistoittain katsottuna parhaiten kyselyhetkellä ovat työllistyneet Vaasan yliopistosta (90 %) valmistuneet vastaajat, kun taas heikoimmin kyselyhetkellä vakituisiin työsuhteisiin ovat päässeet Åbo Akademista (61 %) valmistuneet vastaajat. Kyselylomakkeessa oli neljä tarkentavaa kysymystä kyselyhetkellä määräaikaisessa työsuhteessa oleville. Vastaajilta kysyttiin määräaikaisuuden perustetta, kestoa sekä sitä, oliko vastaaja ollut useissa peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan palveluksessa ja montako näitä työsuhteita oli ollut. Noin 40 % vastaajista ilmoitti määräaikaisuuden perusteeksi työn luonteen ja lisäksi 30 % vastanneista toimi sijaisena. Joka kymmenes ilmoitti, että tehtävää ei ole haluttu vakinaistaa. Selvästi yleisin määräaikaisen työsuhteen pituus oli yksi vuosi. Määräaikaisten työsuhteiden pituuden keskiarvo on 1 v 4 kk ja mediaani 1 v. Puolet vastaajista ilmoitti nykyistä määräaikaista työsuhdetta edeltäneen määräaikaisen työsuhteen olleen saman työnantajan palveluksessa. Määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamista tehdään nimenomaan julkisen sektorin työnantajien keskuudessa. Tämä ketjuttaminen kauppatieteilijöiden keskuudessa oli laskenut huomattavasti edellisestä tutkimuksesta, jolloin vuosina 2002 2003 valmistuneiden keskuudessa samaa ketjuttamista tapahtui neljälle viidestä määräaikaisessa työsuhteessa työskennelleelle vastaajasta.

40 Määräaikaisessa työsuhteessa olevista vastaajista joka viides työskenteli yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa ja joka kuudes työskenteli kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Hämmästyttävää tuloksissa oli se, että määräaikaisissa työsuhteissa yliopiston tai ammattikorkeakoulun palveluksessa toimineista vastaajista yhdeksän kymmenestä oli määräaikaisten työsuhteiden ketjussa saman työnantajan palveluksessa. Myös kunnan tai kuntayhtymän määräaikaisuuksissa seitsemän vastaajaa kymmenestä oli joutunut ketjuttamisen kohteeksi työsuhteensa osalta. 5.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta vain hieman alle puolet ilmoitti korkeakoulututkinnon olleen vaatimuksena kyseiseen työhön. Kyselyhetkellä vastaava prosenttiosuus oli 69. Osuuden kasvu kertoo ainakin siitä, että osa työuralle niin sanotun sisääntuloammatin 6 kautta tulleista oli päässyt siirtymään koulutusta vastaavaan työhön. Edelleen työuran tässä vaiheessa yhdeksän prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, oliko korkeakoulututkinto vaatimuksena kyseiseen työhön. Siirtyminen paremmin koulutusta vastaaviin työtehtäviin näkyy myös siinä, että kyselyhetkellä 52 % vastaajista ilmoitti pystyvänsä hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita jatkuvasti (kuvio 2). Osuus on 17 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn kohdalla. Vain kolme prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei voi hyödyntää yliopistossa oppimiaan asioita juuri lainkaan. 6 Sisääntuloammatilla tarkoitetaan sitä, että henkilö hakeutuu töihin tiettyyn yhtiöön tai organisaatioon tarkoituksenaan edetä urallaan. Usein ensimmäinen työtehtävä on akateemisen koulutuksen näkökulmasta koulutustasoa vastaamaton.

41 Kuvio 2. Pystyikö hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita kyselyhetkellä (vain työlliset) Miehistä jonkin verran naisia suurempi osuus ilmoittaa pystyvänsä jatkuvasti hyödyntämään yliopistossa oppimaansa. Ero on 12 prosenttiyksikköä. Logistiikkaa pääaineenaan lukeneiden tilanne on kutakuinkin ennallaan verrattaessa kyselyhetken työtä ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työhön. Kaikista muista pääaineista valmistuneissa vaihtoehdon Hyödynnän yliopistossa oppimaani jatkuvasti valinneiden osuus oli noussut vähintään 13 prosenttiyksikköä. Logistiikan pienempää nousua selittää se, että kyseisen pääaineen lukijat ovat päässeet työuransa alusta alkaen muita pääaineryhmiä enemmän hyödyntämään yliopistossa oppimaansa. Myös kyselyhetken työtehtävät on luokiteltu neljään ryhmään samoja luokitteluperusteita käyttäen kuin ensimmäisen työn kohdalla (Elias et al.). Ryhmän A työpaikat vastaavat siis alan perinteistä tarkoituksenmukaista sijoittumista ja ryhmän D työpaikat epätarkoituksenmukaista sijoittumista.

42 Sivulla 43 oleva taulukko 15 todentaa osaltaan työtehtävien laadullisen paranemisen työuran edetessä. Kyselyhetkellä oman alansa akateemisissa ammateissa on peräti 30 prosenttiyksikköä enemmän vastaajia kuin heti valmistumisen jälkeen. Koulutusta vastaamattomissa töissä on enää 2 % vastaajista tämän luokituksen mukaan. Ristiintaulukoimalla ensimmäisen ja kyselyhetken työn laatuluokat nähdään, että oman alan uusilla työmarkkinoilla (ryhmä C) tai koulutusta vastaamattomissa työtehtävissä (ryhmä D) työuransa aloittaneista yli puolet työskenteli kyselyhetkellä oman alan akateemisessa ammatissa. Tosin koulutusta vastaamattomissa tehtävissä työuransa aloittaneista lähes joka kuudes oli myös kyselyhetkellä koulutusta vastaamattomissa työtehtävissä. Naiset ovat laatuluokituksen perusteella kyselyhetkellä miehiä harvemmin oman alansa akateemisessa ammatissa. Ero on kuitenkin vain yhden prosenttiyksikön suuruinen. Yliopistoittain tarkasteltuna suhteellisesti eniten ryhmään C sijoittuu Vaasan (34 %) ja Itä Suomen (31 %) yliopistoista valmistuneita vastaajia kyselyhetkellä.

43 Taulukko 15. Kyselyhetken työn laatuluokkien kuvaus (vain työlliset) Pystyykö hyödyntämään oppimiaan asioita? Jatkuvasti tai jonkin verran Ei lainkaan RYHMÄ A (N = 461, vastaajista 75 %) RYHMÄ B (N = 9, vastaajista 1 %) Oman alan akateemiset ammatit Muut akateemiset ammatit Vaaditaanko korkeakoulututkinto? Kyllä Ei account manager, analyytikko, associate, atk-arkkitehti, hankintapäällikkö, audit manager, business controller, liiketoiminnan kehittämispäällikkö, career advisor, finanssisihteeri, projektijohtaja, rekrytoija, tekninen hallintopäällikkö, henkilöstökonsultti, myyjä, tuntiopettaja, tutkija järjestelmäasiantuntija, kehityspäällikkö, konsultti, kirjanpitäjä, laskentapäällikkö, lehtori, myyntipäällikkö, pankinjohtaja, portfolio manager, projektipäällikkö, rahoituspäällikkö, reviisori, sijoitusjohtaja, talousjohtaja, tiedottaja, tilintarkastaja, tuotepäällikkö, tutkija, verotarkastaja RYHMÄ C (N = 137, vastaajista 22 %) RYHMÄ D (N = 12, vastaajista 2 %) Oman alan uudet työmarkkinat Koulutusta vastaamattomat työt analyytikko, asiakaspalvelupäällikkö, asiakasneuvoja, harjoittelija, kauppias, henkilöstökonsultti, isännöitsijä, kiinteistövälittäjä, lentoemäntä, kehityspäällikkö, konsultti, luokanopettaja, myyjä, myyntikonsultti, kundrådgivare, lakimies, resurssisuunnittelija, sairaanhoitaja, markkinointikoordinaattori, toimittaja, toimistopäällikkö, myymäläpäällikkö, myyntipäällikkö, yhteyspäällikkö, yrittäjä ohjelmistosuunnittelija, palvelujohtaja, projektipäällikkö, sijoitusjohtaja, toimitusjohtaja, yrittäjä Kyselyhetken työn osalta vastaajia pyydettiin vielä arvioimaan, miten hyvin työ vastaa vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta. 15 % vastaajista ilmoitti, että heidän nykyhetken työnsä on vaativuustasoltaan koulutustasoa osittain tai selvästi matalampi. Kolme neljästä vastaajasta (74 %) koki, että työ vastaa koulutusta hyvin ja loput 11 % kertoi työn olevan koulutukseen nähden vaativampaa. Merkittävin ero vuosina 2002