Euroopan yritystutkimus (ECS) 13 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM.3.14
ECS 13: mikä ja miten? ECS 13 on Eurofoundin toteuttama haastattelututkimus, johon osallistuivat kaikki 28 EU-maata ja 4 muuta Euroopan maata. Aiemmat ECS-tutkimukset on tehty vuosina 4 ja 9. Kohteena tutkimuksessa olivat vähintään hengen kokoiset yritykset. Tutkimuksen teemoja olivat mm. yrityksen ja henkilöstön ominaisuudet, innovaatiot, työn organisointi, ulkoistaminen ja yhteistyö, koulutus, urakehitys, työaikajärjestelyt, palkitseminen, suora ja edustuksellinen osallistuminen, johdon ja henkilöstön yhteistoiminta sekä tuloksellisuus. Haastateltavina oli yritysten johtoa ja henkilöstön edustajia, joille oli eri lomake.
ECS 13: mikä ja miten? Vuoden 13 kevään tutkimuksessa tehtiin yhteensä 113 johdon edustajien puhelinhaastattelua. Haastattelut kestivät keskimäärin 18 minuuttia. Henkilöstön edustajia haastateltiin 994. Suomessa ja Tanskassa tehtiin 1 haastattelua ja Ruotsissa 1 5. Vastausosuus oli Suomessa 29 %, Ruotsissa ja Tanskassa 22 %. Aineistoa on korjattu edustavaksi painokertoimien avulla (teollisuus/palvelut & yrityksen koko). Aineiston perusteella voi vertailla eri maiden tuloksia mutta tietyin varauksin. Otoksen poiminnassa, vastausosuuksissa ja lomakekysymysten ymmärtämisessä on jonkin verran eroja eri maiden välillä. Mielekkäimmät vertailumahdollisuudet koskevat suhteellisen samankaltaisia maita. Seuraavassa tällaisiksi maiksi on valittu pääsääntöisesti vain Suomi, Ruotsi ja Tanska. Näitä maita verrataan myös EU-maiden keskiarvolukuun. Tietoja ei ole saatavissa vielä kaikista tutkimuksen kysymyksistä.
Innovaatiot Suomalaisyritysten vahvuuksia Tuotantoprosessien uudistaminen on ollut Suomessa selvästi aktiivisempaa kuin EUmaissa. Tämä koskee erityisesti teollisuutta. Suomalaisyritykset ovat uudistaneet organisaatiotaan viime vuosina huomattavasti aktiivisemmin kuin EU-maissa. Suomalaisyritysten heikkouksia Tuotteita ja palveluja uudistaneiden suomalaisyritysten osuus on teollisuudessa ja palveluissa sekä kaikissa kokoryhmissä pienempi kuin EU-maissa. Suomi jää jälkeen Ruotsista ja erityisesti Tanskasta. Suomessa on hälyttävän paljon tuotteitaan ja palvelujaan uudistamattomia pk-yrityksiä! Markkinointimenetelmiään viime vuosina uudistaneiden teollisten suomalaisyritysten osuus on pienempi kuin EU-maiden teollisuusyrityksissä. Suomi jää jälkeen Ruotsista ja erityisesti Tanskasta.
Uusia tai merkittävästi paranneltuja tuotantoprosesseja v. alun jälkeen käyttöön ottaneet yritykset (%) 8 7 Alle -249 2+ Teollisuus Palvelut Kaikki Suomi Ruotsi Tanska EU
Organisaatiomuutoksia v. alun jälkeen toteuttaneet yritykset (%) 9 8 7 Alle -249 2+ Teollisuus Palvelut Kaikki Suomi Ruotsi Tanska EU
Uusia tai merkittävästi paranneltuja tuotteita v. alun jälkeen kehittäneet yritykset (%) 8 7 Alle -249 2+ Teollisuus Palvelut Kaikki Suomi Ruotsi Tanska EU
Uusia tai merkittävästi paranneltuja markkinointimenetelmiä v. alun jälkeen käyttöön ottaneet yritykset (%) Alle -249 2+ Teollisuus Palvelut Kaikki Suomi Ruotsi Tanska EU
Henkilöstön osaaminen ja osallistuminen Suomalaisyritysten vahvuuksia Työtehtävät ovat Suomessa vaativuudeltaan huippuluokkaa muihin EU-maihin verrattuna mitattuna työn edellyttämällä oppimisajalla. Yritysten aktiivisuus kouluttaa henkilöstöään on Suomessa huippuluokkaa Euroopassa. Uusien ideoiden seuraaminen on Suomessa muita maita useammin koko henkilökunnan vastuulla. Aloitetoiminta ja henkilöstökyselyt ovat Suomessa muita maita yleisempiä Suomalaisyritysten heikkouksia Henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen ei ole yhtä vuorovaikutteista kuin Ruotsissa ja Tanskassa: johdon ja henkilöstön yhteisiä palavereita ja kehittämisryhmiä on vähemmän.
Yritykset jaoteltuna sen mukaan, kuinka suuri osa henkilöstöä (%) saanut yrityksen kustantamaa koulutusta viimeisen 12 kk:n aikana (%) Alle % -39 % -59 % -79 % 8- % Suomi Ruotsi Tanska EU
Yrityksen tuotteiden, prosessien tai palvelujen kehittämistä palvelevia ulkopuolisia ideoita tai teknologista kehitystä seuraavat yritykset (%) 8 7 Ei seuraa Seuranta eriytetty joillekin Seuranta kaikkien vastuulla Suomi Ruotsi Tanska EU
Yritykset jaoteltuna sen mukaan, kuinka ne osallistavat henkilöstöä eri keinoin vaikuttamaan tapoihin, joilla työtä organisoidaan (%) 9 8 7 Kehittämisryhmät Some/online Henkilöstöpalaverit Aloitetoiminta Surveyt Suomi Ruotsi Tanska EU
Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työssä Suomalaisyritysten vahvuuksia Suomi ja Ruotsista edustavat EU-maiden kärkeä siinä, kuinka itsenäisesti työntekijät voivat itse suunnitella omaa työtään. Itseohjautuva tiimityö on Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa kaksi kertaa niin yleistä kuin EU-maissa keskimäärin. Liukuvat työajat ovat Suomessa selvästi yleisempiä kuin muualla Euroopassa (ml. Ruotsi ja Tanska). Tämä koskee sekä sitä, että työntekijät voivat joustaa työpäivän alusta ja lopusta tarpeen mukaan, kuin sitä, että he voivat käyttää kertyneitä tunteja myös kokonaisiin vapaapäiviin. Suomalaisyritysten heikkouksia
Tiimityötä soveltavat yritykset (%) Ei tiimityötä Johdon ohjaamaa Autonomista Suomi Ruotsi Tanska EU
Yritykset jaoteltuna sen mukaan, kuinka suurella osalla henkilöstöä (%) liukuva päivittäinen työaika (%) Alle % -39 % -59 % -79 % 8- % Suomi Ruotsi Tanska EU
Yhteistyö ja ulkoistaminen Suomessa yritykset tekevät useammin kuin missään muussa EU-maassa yhteistyötä tuotteiden tai palvelujen tuotannossa muiden organisaatioiden kanssa. Suomessa yritykset ovat ulkoistaneet useammin kuin missään muussa EUmaassa tuotteiden tai palvelujen tuotantoa jollekin ulkopuoliselle organisaatiolle.
9 8 Yritykset jaoteltuna sen mukaan, kuinka suuri osa tekee yhteistyötä tuotteiden tai palvelujen tuotannossa ja kuinka suuri osa on ulkoistanut tuotantoa (%) 7 Suomi Ruotsi Tanska Saksa Ranska UK Italia Espanja Yhteistyötä Ulkoistamista
Joitain johtopäätöksiä European Company Surveyn 13 pohjalta (1/2) Tuotantoprosessien uudistaminen on ollut suomalaisyrityksissä viime vuosina selvästi aktiivisempaa kuin EU-maissa keskimäärin. Tämä koskee erityisesti teollisuutta. Suomalaisyritykset ovat uudistaneet myös organisaatiotaan viime vuosina huomattavasti aktiivisemmin kuin yritykset EU-maissa keskimäärin. Tuotannollisessa yhteistyössä ja ulkoistamisessa suomalaisyritykset ovat jopa aivan Euroopan kärkeä. Sen sijaan tuotteitaan ja palvelujaan viime vuosina uudistaneiden suomalaisyritysten osuus on pienempi kuin EU-maissa keskimäärin. Suomessa on hälyttävän paljon tuotteitaan ja palvelujaan uudistamattomia pk-yrityksiä.
Joitain johtopäätöksiä European Company Surveyn 13 pohjalta (2/2) Suomessa yritykset ovat hakeneet parempaa tuottavuutta ja kilpailukykyä monia muita EU-maita yksipuolisemmin prosessi- ja organisaatioinnovaatioista tuote- ja palveluinnovaatioiden sijaan. Suuri osa suomalaisista pk-yrityksistä on elänyt vahvassa riippuvuussuhteessa suurempiin asiakasyrityksiin osana niiden verkostoja. Niiden kilpailuetu on perinteisesti perustunut nopeuteen, joustavuuteen ja asiakasräätälöintiin eikä yritysten ole tarvinnut kehittää systemaattisia menettelytapoja tuote- ja palveluinnovointiin. Kun kansalliset klusterit murenevat, on niiden vaarana jäädä tyhjän päälle. Monilta yrityksiltä puuttuvat systemaattisen innovaatiojohtamisen osaaminen, prosessit ja välineet. Suomalaisyritykset edustavat Euroopan huippua monien modernien työelämäkäytäntöjen (mm. itseohjautuvat tiimit, henkilöstökoulutus ja joustavat työajat) soveltamisessa. Myös henkilöstön tiedollinen ja henkinen valmius osallistua oman työnsä ja yrityksensä toiminnan kehittämiseen on suurta. Näitä valmiuksia yritykset hyödyntävät puutteellisesti tuotteiden ja palvelujen uudistamiseen.