Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 1 AIKA 2.9.2019 klo 15:00-16:45 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Hänninen Jyri 1. varapuheenjohtaja Härkönen Juha Pöytäkirjan tarkastaja Kakkola Risto Puheenjohtaja Kiljunen Anneli Pöytäkirjan tarkastaja Kukkonen Päivi Jäsen Munnukka Riitta Jäsen Mäkelä Jani Muu osallistuja Puolakka Helena Jäsen Turkia Juha Jäsen Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen Muut osallistujat Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginsihteeri Iskanius Jari Rahoitusjohtaja Savilampi Päivi Henkilöstöjohtaja Lähti kokouksesta: 15:33 Korpinen Jussi Muu osallistuja Lähti kokouksesta: 15:33 Torniainen Ari Muu osallistuja Holopainen Hanna 2. varapuheenjohtaja Vilkko Antti Varajäsen Poissaolevat Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Grönlund Joonas -
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 2 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 331 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 332 Pöytäkirjan tarkastus 4 333 Käsittelyjärjestyksen muutos 5 334 Hallintoriitamenettelyn käynnistäminen Itä-Suomen 6 päihdehuollon kuntayhtymän peruspääomaosuuden palauttamista koskevassa asiassa 335 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös Lappeenrannan 14 Kuntakiinteistöt Oy:n tuloveroasiassa, muutoksenhaun tarkoituksenmukaisuuden arviointi ja omistajaohjauksen antaminen 336 Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yhteistyö matkailun 17 yhteismarkkinoinnissa - Saimaa sopimus II vuosille 2020-2025 337 Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ja Vihreiden 22 valtuustoryhmän valtuustoaloitteet subjektiivisen päivähoitooikeuden palauttamisesta varhaiskasvatuksessa 338 Kaupunginvaltuuston 26.8.2019 päätösten täytäntöönpano 34 339 Viranhaltijapäätökset 36 340 Lappeenrannan kaupunkikonsernin vakuutusturvan kilpailutus 37 341 Muutoksenhakuohjeet 40
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 3 331 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 4 332 Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa 2.9.2019 ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsenet Juha Härkönen ja Anneli Kiljunen. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 5 333 Käsittelyjärjestyksen muutos Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi ja hankekoordinaattori Jussi Korpinen olivat saapuneet esittelemään uudistettavaa Lappeenranta-sopimusta. Merkittiin tiedoksi. Pois klo 15.33.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 6 334 Hallintoriitamenettelyn käynnistäminen Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän peruspääomaosuuden palauttamista koskevassa asiassa Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1396/00.04.02.00/2019 Esittelijä: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginlakimies Johanna Alatalo 040 025 4612 Rahoitusjohtaja Jari Iskanius 040 631 6231 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Asianajotoimisto Surakka Oy:n lausunto 31.5.2019, salassa pidettävä (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 1 mom. 19 kohta) pl. lausunnon kohdat, jotka ilmenevät listatekstistä. Taustaa Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on päättänyt 9.12.2013, että Lappeenrannan kaupunki eroaa Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymästä vuoden 2016 lopussa. Kaupunki on eronnut kuntayhtymästä, koska Eksote huolehtii päihdekuntoutuksesta ja tästä syystä päihdehuollon kuntayhtymän palveluille ei ole enää ollut tarvetta. Vuoden 2016 lopussa kuntayhtymästä erosi 19 kuntaa (Imatra, Joensuu, Joroinen, Kontiolahti, Lappeenranta, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Parikkala, Polvijärvi, Rantasalmi, Ruokolahti, Rääkkylä, Savitaipale, Savonlinna, Taipalsaari, Valtimo ja Virolahti). Eroavien kuntien yhteenlaskettu peruspääomaosuus on 676 495,69 euroa eli 37,15 % kuntayhtymän laskennallisesta peruspääomasta. Lappeenrannan kaupungin peruspääomaosuus on ollut 136 186,97 euroa. Vuoden 2016 lopussa eronneista kunnista suurimmat osuudet ovat Lappeenrannan ohella Joensuulla (149 415,56 euroa), Savonlinnalla (89 965,18 euroa) ja Imatralla (88 481,84 euroa).
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 7 Kuntayhtymästä eronneet kunnat ovat vaatineet edes osittaista peruspääomaosuuksiensa palauttamista. Osuuksien palauttamista koskevaa asiaa on selvitelty laajasti ja monivaiheisesti kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien välillä vuosien 2014 2017 aikana. Kuntayhtymän jäsenkunnat keskustelivat irtautuvien kuntien peruspääomanpalautuksen kohtelusta osakaskokouksessa 11.10.2015. Tuolloin päätettiin ryhtyä valmistelemaan kuntayhtymän purkamista osana SOTE-uudistusta. Asiaa valmisteltiin talvella 2016, ja asiassa laadittiin kuntayhtymän purkusopimusluonnos, jossa myös vuoden 2016 lopussa eroavien kuntien oikeus peruspääoman palautukseen olisi ratkaistu. Lähtökohtana sopimuksen mukaan oli, että vuoden 2016 lopussa eroavat kunnat olisivat saaneet kuntayhtymän purkautuessa vuonna 2019 samanlaisen peruspääoman palautuksen kuin ne olisivat saaneet, jos ne olisivat kuntayhtymän purkautuessa vielä olleet kuntayhtymän jäseniä. Vastaavasti mikäli purkautumisessa kuntayhtymän velat olisivat ylittäneet varat, eroavat kunnat olisivat osallistuneet alijäämän kattamiseen. Purkusopimusesitys ei kuitenkaan tullut hyväksytyksi kaikissa kuntayhtymän jäsenkunnissa, joten asia raukesi. Tämän jälkeen kuntayhtymän valtuusto käsitteli vuoden 2016 lopussa eroavien kuntien vaatimusta peruspääoman palauttamisesta kokouksessaan 30.11.2016 24. Kuntayhtymän valtuusto päätti äänestyksen jälkeen, että vuoden 2016 lopussa kuntayhtymän jäsenyydestä eroaville kunnille ei makseta peruspääoman palautusta niiden osuudesta kuntayhtymän varoihin. Kuntayhtymä perusteli päätöstään sillä, että yhdellekään kuntayhtymästä eronneelle kunnalle ei ole maksettu ainakaan vuoden 1980 jälkeen tehtyjen päätösten perusteella peruspääoman palautusta. Tänä aikana kuntayhtymästä on eronnut 17 kuntaa. Vuoden 2016 lopussa eroavat kunnat ovat olleet tietoisia tästä, että aiemminkaan eronneille kunnille ei ole maksettu peruspääoman palautuksia. Toiseksi kuntayhtymä vetosi siihen, että peruspääoman täysimääräinen palauttaminen voisi tarkoittaa sitä, että jäljellejääville jäsenkunnille jäisi maksettavaksi alijäämäinen loppuselvitys kuntayhtymän purkautuessa.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 8 Edelleen kuntayhtymä vetosi siihen, että peruspääoman täysimääräinen palauttaminen ei ole mahdollista, koska kuntayhtymän toiminnan jatkaminen tämän jälkeen olisi käytännössä mahdotonta. Kuntayhtymä viittasi myös epävarmuustekijöihin, jotka liittyvät kuntayhtymän alasajokustannuksiin. Kuntayhtymän purkamisen suorien kustannusten lisäksi tulee ottaa huomioon henkilöstöstä ja hallinnosta aiheutuvat kustannukset sekä loppuvaiheen palvelukysynnän heikkenemisestä aiheutuva tulojen pieneneminen. Kuntayhtymä viittasi Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän purkamiseen, jossa oma pääoma oli purkuvaiheessa kutistunut kahdessa vuodessa yli miljoonasta eurosta alle 50 000 euroon. Kuntayhtymä totesi, että osittainenkin peruspääomapalautus esitettyjen epävarmuustekijöiden valossa on mahdotonta ja vaarantaisi kuntayhtymän toiminnan hallitun alasajamisen. Lappeenrannan kaupunginhallitus on 6.2.2017 52 merkinnyt edellä mainitun kuntayhtymän valtuuston päätöksen tiedoksi ja päättänyt olla valittamatta päätöksestä. Kaupunginhallituksen päätöksen esittelytekstistä ilmenee, että kuntayhtymän valtuuston päätöstä ei näyttäisi rasittavan mikään sellainen laillisuusvirhe, jolla päätös saataisiin valituksen jälkeen kumottua hallintooikeudessa. Esittelytekstistä ilmenee myös, että mikäli soteuudistuksen myötä kuntayhtymän purkamismenettely käynnistetään, Lappeenrannan kaupungin saattaa tuolloin olla tarkoituksenmukaista harkita peruspääoman palauttamista tai osittaista palauttamista koskevan vaatimuksen käsittelyä hallintolainkäyttölain 69 :n tarkoittamana hallintoriita-asiana. Kuntayhtymän toiminnan alasajon ja purkamismenettelyn käynnistyminen Kuntayhtymän valtuusto päätti 28.11.2017 kuntoutumiskeskuksen palvelutuotannon ja henkilöstön siirrosta Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle (Essote) vuoden 2018 alusta lukien. Palvelutuotannon pois siirtymisen jälkeen kuntayhtymään jäi ainoastaan neljä työntekijää, joiden tehtävät liittyivät kuntayhtymälle jääneen kiinteistömassan hallintaan ja järjestelyihin sekä muuhun hallintotoimintaan. Essote irtisanoi kuntoutumiskeskuksen tiloja koskevan vuokrasopimuksen tammikuussa 2018 päättymään vuoden 2018 lopussa. Vuoden 2018 aikaan jäljellä olevat jäsenkunnat ryhtyivät valmistelemaan kuntayhtymän lopullista purkamista. Kuntayhtymä myi loput
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 9 omistamansa metsäalueet lokakuussa 2018 noin 2,115 miljoonalla eurolla. Kuntayhtymän rakennukset ovat vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaan edelleen myymättä, joskin niistä on tilinpäätöksen mukaan saatu 50.000 euron tarjous. Vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaan kuntayhtymän taseesta 31.12.2018 on poistettu kaikki epävarmuudet (mm. rakennusten arvot on alaskirjattu ja epävarmat saatavat poistettu), jolloin vuoden 2018 tilinpäätös kuvaa kuntayhtymän todellista taloudellista tilannetta. Vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaan kuntayhtymän varat ovat noin 1,95 miljoonaa euroa, josta valtaosan eli 1,9 miljoonaa euroa muodostavat rahat ja pankkisaamiset. Vastaavasti vierasta pääomaa kuntayhtymällä oli vuoden 2018 lopussa noin 75.000 euroa. Jäljellä olevien kuntien peruspääoma on noin 1,14 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen liitetietojen mukaan kuntayhtymän perussopimuksen mukainen peruspääoma on 1.821.073,95 euroa. Jäljellä olevien jäsenkuntien peruspääomaosuuksien ja peruspääoman erotus, 676.495,70 euroa, on rahastoituna kuntayhtymän taseeseen. Kun kuntayhtymän rahat ja pankkisaamiset ovat olleet 1,9 miljoonaa euroa, niin vuoden 2018 lopussa kuntayhtymän varat ovat riittäneet kattamaan kuntien peruspääomaosuudet kokonaan. Tilinpäätöksessä onkin todettu, että jäljelle jääneet kunnat saanevat peruspääomansa takaisin täysimääräisinä. Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2018 lopussa kaksi vakinaista ja kaksi määräaikaista henkilöä. Hallintoriitamenettelyn käynnistämisen tarkoituksenmukaisuuden arviointia Kun kuntayhtymälle oli jäämässä merkittäviä varoja sen toiminnan loppuessa, viranhaltijatasolla käytiin keväällä 2019 keskusteluja Imatran, Joensuun ja Lappeenrannan kesken mahdollisuudesta vaatia kuntayhtymää palauttamaan kaupunkien peruspääomaosuudet. Keskustelujen pohjalta Imatra, Joensuu ja Lappeenranta päättivät pyytää ulkopuolisen tahon (Asianajotoimisto Surakka Oy:n) näkemyksen siitä, kannattaisiko eronneiden kuntien ryhtyä vielä vaatimaan oman peruspääomaosuutensa palauttamista. Asianajotoimisto on antanut asiassa lausunnon 31.5.2019. Lausunnon johtopäätöksissä on todettu muun ohella seuraavaa:
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 10 Edellä mainittujen tapausten perusteella eroavalla kunnalla ei ole ehdotonta oikeutta korvauksen saamiseen kuntayhtymästä erotessaan. Maksuvelvollisuus ja sen suuruus arvioidaan tapauskohtaisesti erikseen. Arvioinnissa otetaan huomioon saavatko yhtymään jäävät kunnat perusteetonta etua eroavan kunnan kustannuksella, jos korvausta leikataan tai se jätetään kokonaan maksamatta ja vaarantaako korvauksen maksaminen kuntayhtymän toiminnan jatkossa. Imatran, Joensuun ja Lappeenrannan osuudet peruspääomasta olivat yhteensä noin 20,6 % (Imatra n. 4,86 %, Joensuu n. 8,20 % ja Lappeenranta n. 7,54 %). Eronneiden 19 kunnan yhteenlaskettu osuus oli noin 37,15 %. Tilinpäätöksen 31.12.2018 mukaan kuntayhtymän oma pääoma on 1.870 t. Epäämällä korvaukset kuntayhtymän muiden kuntien jaettavaksi on siis jäänyt lähes 700.000 euroa ylimääräisiä varoja. Summaa on mielestäni pidettävä merkittävänä. Imatran, Lappeenrannan ja Joensuun yhdenkään osuutta ei voida minusta pitää vähäisinä (pienin, Imatran osuus n. 90 t ja suurin, Joensuun osuus n. 150 t ). --- Mielestäni on perusteltua katsoa, että kuntayhtymän jäseneksi jääneet kunnat saavat perusteetonta etua eronneiden kustannuksella, mikäli korvausta ei makseta. Yhtymävaltuuston voidaan edellä esitetyin perustein katsoa käyttäneen harkintavaltaansa väärin. Mielestäni kuntayhtymä tulisi velvoittaa maksamaan Lappeenrannalle, Imatralle ja Joensuulle niiden osuudet kuntayhtymän varoista tai ainakin merkittävä osa niistä. Tämän vuoksi asiaa koskeva hallintoriita-menettely kannattaisi mielestäni käynnistää. Totean kuitenkin, että asiaan, kuten oikeudenkäynteihin yleensäkin, liittyy epävarmuustekijöitä, eikä lopputulosta voida taata. Mikäli vaatimus hylätään, aiheutuu tästä hakijoille ylimääräisiä kustannuksia. Asiassa on kysymys hallintoriita-asiasta, joka on pantava vireille hallinto-oikeudelle tehtävällä hakemuksella. Käsittääkseni korvaukseen soveltuu saatavan yleinen vanhentumisaika, minkä vuoksi mahdollinen korvausvaatimus olisi syytä esittää mahdollisimman pian. Saatava vanhentuu kolmen vuoden kuluessa viimeisestä vaatimuksesta. Käsittääkseni
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 11 vanhentumisaika on alkanut eron voimaan tulosta, jolloin saatava vanhentuisi 31.12.2019, ellei sitä tätä ennen vaadita. Mielestäni vanhentumisajan ei pitäisi päättyä ainakaan ennen kuin on kulunut kolme vuotta asian viimeisestä käsittelystä kuntayhtymässä eli ei ainakaan ennen 30.11.2019. Todettakoon myös, että oikeuskirjallisuudessa (Harjula-Prättälä, Kuntalaki - taustat ja tulkinnat) omaksuttuna lähtökohtana on, että eroavalle kunnalle tulisi maksaa vähintään osittainen korvaus peruspääomasta. Asiassa on kuitenkin otettava huomioon myös se, että kuntayhtymän mahdollisuudet toiminnan jatkamiseen turvataan. Ottaen huomioon kuntayhtymän vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaisen varallisuustilanteen, sen toiminnan lopettamisen ja Asianajotoimisto Surakka Oy:n lausunnon, olisi perusteltua vaatia kuntayhtymää palauttamaan myös Lappeenrannan osuus peruspääomasta tai ainakin merkittävä osa siitä. Asiassa on perusteltua edelleen tehdä yhteistyötä Imatran, Joensuun ja Lappeenrannan kesken ja käyttää yhteistä asiamiestä, koska kaikki kolme kaupunkia tulisivat vaatimaan peruspääoman palautusta samoilla perusteilla - ainoastaan peruspääoman määrä olisi erisuuruinen kullakin kunnalla. Koska kuntayhtymä on kieltäytynyt maksamasta peruspääoman palautusta vapaehtoisesti, palautuksen vaatiminen edellyttää hallintoriitaprosessin käynnistämistä hallinto-oikeudessa. Asianajotoimistolta on pyydetty tarjous asianhoidon kustannuksesta. Asianajotoimisto on tarjoutunut hoitamaan asiaa hallintoriitamenettelyssä hinnalla 250 euroa / tunti (alv 0%) niin, että mikäli asia käsitellään kirjallisessa menettelyssä, veloitettava tuntimäärä on enintään 25, jolloin palkkiolaskutus on enintään 6.250 euroa (alv 0 %) tai mikäli asian hoitaminen edellyttää suullista käsittelyä, veloitettava tuntimäärä on enintään 60 tuntia, jolloin palkkiolaskutus on enintään 15.000 euroa (alv 0 %). Hintoihin lisätään arvonlisävero. Lisäksi asianajotoimisto veloittaa asian hoitamisesta aiheutuneet kulut (muun muassa mahdolliset matkakustannukset).
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 12 Esittelijän ehdotus Edellä mainittu enimmäiskustannus (tai sitä pienempänä toteutuva kustannus) jakautuisi Lappeenrannan, Joensuun ja Imatran yhteisesti vastattavaksi. Kaupunkien välillä on keskusteltu siitä, että kustannuksesta vastattaisiin pääluvun mukaisessa suhteessa (1/3 kustannuksesta kullekin kaupungille). Hallintoriitamenettelyn lopputulokseen sisältyy epävarmuutta. Siitä, voiko kaupunki saada hallintoriitamenettelyn tuloksena peruspääomaosuutensa palautetuksi kokonaan tai osittain, ei voida varmistua ennalta. Mikäli kaupunkien vaatimukset hylättäisiin, voi kaupunkien vastattavaksi tulla myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Tämä tulee tiedostaa hallintoriitamenettelyyn ryhtymistä koskevaa ratkaisua tehtäessä. Lappeenrannan ja Joensuun toimivaltaisille toimielimille on tehty asiassa 2.9.2019 käsiteltäväksi periaatteiltaan saman sisältöinen esitys. Imatran kaupunki on jo tehnyt periaatteellisen päätöksen siitä, että se käynnistää hallintoriitamenettelyn, mikäli myös Lappeenranta ja Joensuu tekevät menettelyyn ryhtymisestä myönteisen päätöksen. Kaupunginhallitus päättää, että kaupunki käynnistää asiassa hallintoriitamenettelyn ja vaatii siinä, että Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä velvoitetaan suorittamaan kaupungille 136 186,97 euron suuruinen peruspääomaosuus. Hallintoriitamenettelyn käynnistämisen ehtona on, että myös Joensuun ja Imatran kaupungit päättävät osaltaan ryhtyä kyseiseen menettelyyn. Kaupunginhallitus päättää, että asian hoitaminen hallintoriitamenettelyssä hankitaan yhdessä Joensuun ja Imatran kaupunkien kanssa Asianajotoimisto Surakka Oy:ltä niin, että Lappeenrannan, Joensuun ja Imatran vastattavaksi pääluvun mukaisesti jakautuva asian hoitamisen palkkiokustannus voi olla enintään 6.250 euroa (alv 0 %), mikäli asia käsitellään kirjallisessa menettelyssä tai enintään 15.000 euroa (alv 0 %) mikäli asian hoitaminen edellyttää suullista käsittelyä. Kustannuksiin lisätään arvonlisävero ja asian hoitamisesta mahdollisesti aiheutuneet kulut.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 13 Kaupunginhallitus oikeuttaa konsernihallinnon päättämään hallintoriitamenettelyn käynnistämiseen ja ajamiseen liittyvistä yksityiskohdista asianajotoimiston kanssa. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Asianajotoimisto Surakka Oy Rahoitusjohtaja Kaupunginlakimies
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 14 335 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n tuloveroasiassa, muutoksenhaun tarkoituksenmukaisuuden arviointi ja omistajaohjauksen antaminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/866/00.01.01.02/2018 Esittelijä: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 Valmistelija/lisätiedot: puh. Rahoitusjohtaja Jari Iskanius 040 631 6231 Kaupunginlakimies Johanna Alatalo 040 025 4612 Mikko Hietamies 0400 509 611 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös 19.8.2019 Taustaa Kaupunginhallitus on käsitellyt 2.7.2018 306 rakennusten hallinnoinnin väliaikaisia järjestelyjä Lappeenrannan Toimitilat Oy -konsernin perustamiseen liittyvien veroasioiden muutoksenhaun ajaksi. Kaupunginhallitus on merkinnyt asian tilanteen tiedoksi ja ilmoittanut Lappeenrannan Toimitilat Oy:lle, että kaupunki pitää perusteltuna sekä valituksen tekemistä Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n tuottojen veronalaisuutta koskevasta verohallinnon ennakkoratkaisusta että KHO:ssa vireillä olevan menojen vähennyskelpoisuutta koskevan valituksen täydentämistä. Samalla kaupunginhallitus on hyväksynyt esitetyn järjestelyn toiminnan väliaikaisesta muuttamisesta veroasioiden muutoksenhaun ajaksi sekä järjestelyn toimeenpanoa koskevat sopimusluonnokset. Kaupunginhallituksen omistajaohjauspäätöksen mukaisesti Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy on valittanut tuottojen veronalaisuutta koskevassa asiassa verohallinnon ennakkoratkaisusta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja Lappeenrannan Toimitilat Oy on täydentänyt KHO:ssa vireillä
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 15 olevaa menojen vähennyskelpoisuutta koskevaa valitusta. KHO:ssa vireillä olevassa asiassa ei ole vielä saatu päätöstä. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös 19.8.2019 Itä-Suomen hallinto-oikeus on päätöksellään 19.8.2019 nro 19/0743/1 hylännyt Kuntakiinteistöt Oy:n valituksen. Hallintooikeuden mukaan Kuntakiinteistöt Oy:n hallinnointipalkkion muodossa saamat tuotot ovat rahana tai rahanarvoisena etuutena saatuja tuloja. Kyseisiä tuottoja ei ole säädetty verovapaiksi tuloiksi eikä niiden voida katsoa vakiintuneen oikeus- ja verotuskäytännön perusteella jäävän kokonaan tulokäsitteen ulkopuolelle. Näin ollen Kuntakiinteistöt Oy:n hallinnointipalkkion muodossa saamat tuotot ovat hallinto-oikeuden mukaan veronalaista tuloa. Ennakkoratkaisua ei ole syytä muuttaa. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusaika päättyy 25.9.2019. Muutoksenhaun tarkoituksenmukaisuuden arviointia Hallinto-oikeuden päätös on analysoitu asiassa veroasiantuntijana toimivan KPMG Oy Ab:n toimesta. KPMG Oy Ab on suosittanut päätöksestä valittamista perustellen suositusta seuraavasti: Hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ovat heikot ja ratkaisu johtaa hallinto-oikeuden vastakkaisesta näkemyksestä huolimatta nettotulon verotuksen periaatteen vastaiseen lopputulokseen, kun yhtiötä verotetaan sen bruttotulosta. Päätös sisältää myös muita erikoisia piirteitä: Kuntakiinteistöt Oy:n valituksessa on vedottu siihen, että yhtiötä ei voida sivuuttaa pelkkien menojen osalta edes verohallinnon veronkiertoa koskevan ohjeen mukaan. Hallinto-oikeuden mukaan tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska asiassa ei ole kyse veronkiertämisestä. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan yhtiö voidaan siis asettaa epäedullisempaan asemaan sen takia, että se ei ole kiertänyt veroja. Koska menopuolta koskeva asia on vielä käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ja asian lopputulos on
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 16 Esittelijän ehdotus tältä osin epävarma, suosittelemme valittamaan tästä hallinto-oikeuden päätöksestä. Veroasiantuntijan analyysiin pohjautuen muutoksenhaun tarkoituksenmukaisuudesta on keskusteltu Lappeenrannan Toimitilat Oy:n toimitusjohtajan, yhtiön omistajaohjauksesta vastaavan kaupunginsihteerin, rahoitusjohtajan ja kaupunginlakimiehen kesken. Näkemykseksi on muodostunut, että veroasiantuntijan analyysi sekä tulo- ja menopuolen veroasioiden muutoksenhaun tilanne kokonaisuutena huomioiden Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätökseen 19.8.2019 olisi tarkoituksenmukaista hakea muutosta. Kaupunginhallitus päättää merkitä Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen 19.8.2019 tiedoksi ja ilmoittaa edellä esittelytekstissä ilmenevään perustuen Lappeenrannan Toimitilat Oy:n hallitukselle sekä edelleen Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n hallitukselle, että Kuntakiinteistöt Oy:n tulee hakea korkeimmalta hallintooikeudelta valituslupaa ja valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Lappeenrannan Toimitilat Oy Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 17 336 Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yhteistyö matkailun yhteismarkkinoinnissa - Saimaa sopimus II vuosille 2020-2025 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1186/00.04.01.00/2019 Esittelijä: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 Valmistelija/lisätiedot: puh. II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu 040 724 8776 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Saimaa sopimus 2020-2025_final 2. Liite 1. Saimaa-tiimi_final 3. Liite 2 Immateriaalioikeudet_final Oheismateriaali 1. Lake Saimaa -yhdistyksen säännöt _final Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon matkailun kehittämistä ohjaavat strategiat ovat tavoitteiltaan hyvin yhdenmukaisia, ja molemmissa kantavana ajatuksena on Saimaan hyödyntäminen matkailun kehittämisen ja markkinoinnin ytimenä sekä yhteistyö. Yhteinen tavoite on Saimaan alueen nostaminen kansainvälisesti merkittäväksi matkailukohteeksi. Saimaan alueesta halutaan Suomen kolmas kansainvälisesti tunnettu matkailualue Helsingin ja Lapin rinnalle. Eteläisen Saimaan maakuntien matkailutoimijat tiedostavat, että etenkin kansainvälisten matkailijoiden houkutteleminen alueelle sekä alueen kansainvälisen tunnettuuden lisääminen edellyttävät merkittäviä myynninedistämis- ja markkinointipanostuksia sekä pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Yhdistämällä markkinointipanostukset on mahdollista saada selkeä tuottavuusloikka. Yhteismarkkinoinnin hyödyt ovat konkreettiset erityisesti kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa, jossa alueen laajuudella sekä tarjonnan monipuolisuudella on merkittävä rooli. Esiintymällä yhtenäisenä Saimaa-
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 18 matkailudestinaationa alue on kiinnostavampi ja vetovoimaisempi kansainvälisillä markkinoilla. Yhtenäinen matkailualue vahvistaa Saimaan asemaa myös kansallisesti Lapin ja pääkaupunkiseudun rinnalla. Etelä-Karjalan liitto ja Etelä-Savon maakuntaliitto sekä Lappeenrannan kaupunki, Imatran kaupunki, Mikkelin kaupunki ja Savonlinnan kaupunki sekä näissä matkailumarkkinoinnista vastaavat toimijat käynnistivät vuonna 2016 keskustelun kansainvälisestä matkailumarkkinointiyhteistyöstä. Neuvottelujen tuloksena solmittiin syksyllä 2016 Saimaa-sopimus vuosille 2017 2019. Se on luonteeltaan aiesopimus, jossa sopimusosapuolet sitoutuvat eteläisen Saimaan alueen kansainväliseen yhteismarkkinointiin ja markkinointiin liittyvään tuotekehitykseen. Sopimuksen pohjalta on kuluneen vajaan kolmen vuoden ajan tehty verkostomaisesti yhteistyötä kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa. Yhteistyön tulokset ovat olleet kannustavat, ja on käynyt selväksi, että yhteistyötä jatkamalla sekä sen toimintamallia kehittämällä saadaan aikaan toistamiseen edellä mainittu tuottavuusloikka. Yhteistyön tulokset ovat näkyneet tavoitteena olleina matkailijamäärien sekä kansallisen ja kansainvälisen medianäkyvyyden kasvuna. Niitä on mahdollista kasvattaa edelleen, kun yhteistyötä kehitetään ensimmäisen sopimuskauden kokemusten perusteella. Kansallisessa matkailunkehittämisessä (mm. Visit Finland) Saimaa-yhteistyö on nostettu toistuvasti hyväksi esimerkiksi alueiden ja toimijoiden välisestä yhteistyöstä, jolla saavutetaan tuloksia. Myös matkailuyritykset ovat nähneet yhteistyön ja sen edelleen kehittämisen erittäin tärkeänä. Yhteistyön tuloksia esiteltiin keväällä 2018 sopimuksen allekirjoittaneiden kaupunkien kaupunginjohtajille ja maakuntien maakuntajohtajille, jonka jälkeen ensimmäisen sopimuksen valmistellut valmisteluryhmä sai tehtäväkseen valmistella uuden sopimuksen kaudelle 2020 2025. Valmistelun tavoitteena oli kehittää yhteisen tahtotilan ja saatujen kokemusten perusteella entistä toimivampi yhteistyömalli, joka samalla syventää yhteistyötä. Valmisteluryhmä selvitti eri vaihtoehtoja ja työsti niiden pohjalta mallin, jossa yhteistyötä ehdotetaan tiivistettävän sekä samalla sen ohjausta ja seurantaa tehostettavan perustamalla hallinnollinen yhdistys, jonka jäseniä ovat sopimuksen allekirjoittaneet organisaatiot. Toimintamalli esiteltiin
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 19 kaupungin- ja maakuntajohtajille huhtikuussa 2019, jolloin valmisteluryhmän tehtäväksi annettiin sen viimeisteleminen ja saattaminen päätöksentekoon kesällä 2019. Edelleen aiesopimuksen luonteisen Saimaa-sopimusluonnoksen keskeinen sisältö vastaa ensimmäistä sopimusta. Siinä sovitaan yhteistyöstä matkailun kattomarkkinoinnista ja sitä toteuttavasta toimintamallista. Sopimusluonnoksessa on kaksi huomionarvoista eroa verrattuna edelliseen sopimukseen. Ensinnä uudessa sopimusluonnoksessa ei rajata yhteistyötä kansainväliseen markkinointiin vaan sitä voidaan tehdä myös kotimaanmarkkinoinnissa. Toiseksi sopimus sisältää mekanismin, jolla siihen voivat liittyä myös muut kaupungit ja alueet Saimaan järvialtaan rannalla. Varkauden kaupunki on jo ilmaissut halunsa tulla mukaan yhteistyöhön, minkä kaupungin- ja maakuntajohtajat vahvistivat huhtikuussa 2019. Maaseutukunnat ovat osallisia maakuntaliittojen kautta ja yritykset markkinointia tekevien yhdistysten ja yritysten välityksellä. Yhteinen tahtotila ja toimintamalli on kuvattu Saimaasopimusluonnoksessa sekä sitä täydentävissä liitteissä (Saimaatiimi ja Immateriaalioikeudet), joita esitetään nyt hyväksyttäväksi neuvotteluissa mukana olleille osapuolille ja Varkauden kaupungille. Sen lisäksi osapuolille esitetään, että ne päättäisivät lähteä jäseneksi perustettavaan yhdistykseen, jonka liitteenä oleva sääntöluonnos on valmisteltu osana valmistelutyötä, sekä nimeävät edustajansa yhdistyksen perustavaan kokoukseen, joka järjestetään syyskuussa 2019. Saimaa-sopimuksen 2020 2025 olisi tarkoitus astua voimaan 1.1.2020, jolloin sen toteuttamisesta vastaava yhdistys olisi perustettu ja toimintavalmis. Yhdistyksen kotipaikka arvotaan sopimuksen allekirjoittaneiden kaupunkien kesken, kun sopimuksen voimaantulo on varmistunut. Saimaa-sopimus 2020 2025 määrittelee yhteistyön tahtotilan ja tavoitteet sekä sen toteuttajat ja toteuttamistavat että yhteistyön johtamisen ja seurannan toimintatavat. Siinä linjataan yleisellä tasolla menettelytavat kustannusten jakamisessa, mutta sopimuskumppaneiden kustannuksia ei lisätä nykyisestä, ja kukin taho päättää yhteismarkkinointiin kohdennetusta rahoituksesta erikseen. Rahoituksen suhteen poikkeuksen muodostaa vuosi 2020, jolloin luodaan perustaa yhteistyölle toteuttamalla perustettavan yhdistyksen omistukseen tulevat uudet, yhteiset Saimaa.fi-
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 20 Esittelijän ehdotus nettisivut. Yhteiset nettisivut ovat sekä käytännöllinen että symbolinen toimenpide, jotka vahvistavat yhteistyön perustaa. Ne toteutetaan suomeksi ja kieliversioina, ja niiden valmistuttua alueelliset matkailusivustot (Visitsaimaa.fi ja gosaimaa.com) jäävät pois käytöstä. Etelä-Karjalan liiton on tarkoitus luovuttaa perustettavalle yhdistykselle Saimaa.fi-domain, gosaimaa Oy:n Lakesaimaa.fi-domain ja Miksei Mikkeli Oy:n Lake Saimaa Purest Finland -brändi. Yhdistyksen yhteiseen omistukseen tulevat siten keskeiset markkinoinnin välineet. Nettisivualustan hankintaan esitetään kullekin sopimuskumppanille kertaluontoisena suorituksena 3 500 euron alkupääoman myöntämistä perustettavalle yhdistykselle vuodelle 2020. Kaupungit ja niiden toimintana linkittyvät yhtiöt/yhdistykset muodostavat tässä kohtaa yhden kokonaisuuden, jolloin mukana on viisi kaupunkikonsernia ja kaksi maakuntaa. Yhteistyön tavoitteena on lisätä yhteistyön avulla matkailijamäärän ja -tulon kasvua Saimaan alueella. Yhteistyöllä tavoitellaan lisäksi matkailuyritysten yhteistyön ja verkostoitumisen lisäämistä ja sitä kautta matkailuelinkeinojen kasvua ja kehittymistä. Yhteistyötä tehdään edelleen verkostomaisesti. Sitä toteuttaa erittäin tiivis Saimaa-tiimi ja sitä laajemman verkoston muodostava Saimaa-ryhmä, jossa ovat mukana matkailumarkkinoinnin keskeiset toimijatahot. Toimintaa ohjaa perustettavan yhdistyksen hallitus, jonka työvälineinä ovat yhdistyksen syys- ja vuosikokouksessa hyväksyttävät toimintasuunnitelma ja budjetti sekä toimintakertomus ja muut seurannan mahdollistavat indikaattorit. Liitteenä Saimaa-sopimusluonnos vuosille 2020 2025 sekä sen liitteet Saimaa-tiimi ja Immateriaalioikeudet ja sääntöluonnos perustettavalle hallinnolliselle yhdistykselle. Ne muodostavat yhden kokonaisuuden, jonka asiakirjat täydentävät toisiaan. Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Saimaasopimusluonnoksen vuosille 2020 2025 sekä päättää, että kaupunki lähtee jäseneksi vuoden 2019 aikana järjestäytyvään hallinnolliseen yhdistykseen. Samalla kaupunginhallitus asettaa kaupunginjohtajan edustajaksi perustavaan kokoukseen. Lisäksi kaupunginhallitus päättää sitoutua Saimaan alueen kansainväliseen matkailun yhteismarkkinointiin ja perustettavalle
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 21 yhdistykselle vuonna 2020 ohjattavaan kertaluontoiseen 3 500 euron rahoitukseen, joka käytetään Saimaa-portaalin toteuttamiseen. Yhteismarkkinoinnin rahoituksesta päätetään erikseen. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Sopimuskumppanit
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 22 337 Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ja Vihreiden valtuustoryhmän valtuustoaloitteet subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta varhaiskasvatuksessa Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2281/00.02.10/2018 LPR/2277/00.02.10/2018 Käsittelyhistoria Lasten ja nuorten lautakunta 67 11.6.2019 Kaupunginhallitus 301 1.7.2019 Aiempi käsittely: Lasten ja nuorten lautakunta 67 LPR/2277/00.02.10/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh. 040 070 5875 Valmistelija/lisätiedot: puh. Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki 040 506 7309 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille Lappeenrannassa 2. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistamisesta ja ryhmäkoon suhdeluvun palauttamisesta aikaisempaan varhaiskasvatuksessa 3. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutusten arviointia - lapsivaikutukset sekä vaikutukset järjestämisen näkökulmasta Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmä ja Lappeenrannan vihreiden valtuustoryhmä ovat tehneet kumpikin aloitteet kokopäiväisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille. Vihreiden aloitteessa esitetään lisäksi ryhmäkoon suhdeluvun palauttamista tasolle, jolla se oli vuoden 2016 alussa. Valtuustoaloitteet oheismateriaalina. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti 25.4.2016 45, että
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 23 1. kaikille lapsille taataan oikeus varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuslain 12 (aiemmin 11a ja 11b ) mukaisesti. 2. Varhaiskasvatusasetuksen 1 (aiemmin Päivähoitoasetuksen 6 ) mukainen lasten ja henkilökunnan suhdeluvun muutos (1:8) otetaan käyttöön vuorohoidossa. Muissa päiväkodeissa voidaan kokopäivähoidossa käyttää suhdelukua 1:8, jos se on tarpeen ko. päiväkotiin hakevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi tai jos se on tarpeen lapsen varhaiskasvatusoikeuden ja perheiden tarpeiden muuttuessa toimintavuoden aikana. Suhdelukua käytettäessä otetaan huomioon erityisen hoidon, tehostetun tuen ja kasvatuksen tarpeessa olevien lasten määrä sekä toimitilat. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että - Toimintavuoden 2016-2017 aikana selvitetään mahdollisuus kehittää laadukasta ja vetovoimaista (esim. musiikki, liikunta, kielet) maksutonta kerhotoimintaa. - Yksityisen hoidon tuen kuntalisää pienennetään samassa suhteessa kuin lakisääteinen yksityisen hoidon tuki pienenee ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 1.8.2016 lukien seuraavasti: Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa 153,00 Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa 56,30 Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa 109,00 Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa 40,11 Kaupunginvaltuuston päätös tarkoitti, että lapsilla, joiden huoltajat eivät ole työssä tai opiskele päätoimisesti, toimi yrittäjänä tai ole omassa työssä, on oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Lapsilla on kuitenkin ollut mahdollisuus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen mikäli heidän kehityksensä tai perheolosuhteet ovat sitä vaatineet. Suhdeluku muissa kuin edellä mainituissa varhaiskasvatusryhmissä säilyi 1:7. Käyttöastetavoitteeksi asetettiin 82 % vuodelle 2017 ja 85 % vuodelle 2018. Subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajaus oli yksi niistä toimenpiteistä, joilla kaupungin taloutta tasapainotettiin vuosina 2017 2018. Kaupunginvaltuuston tavoittelemasta 8,8 miljoonan euron menovähennyksistä arvioitiin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksella sekä samanaikaisesti toteutetulla päiväkotien käytön tehostamisella saavutettavan yhteensä 3,69 miljoonaa. Kaupungin talous saatiin tasapainoon suunnitelluilla toimenpiteillä, vaikka varhaiskasvatuksen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 24 käyttöastetta ei nostettu tavoitellulle tasolle. Vuoden 2018 aikana väljennettiin sijaisten palkkauskäytäntöä. Varhaiskasvatuksen vastuualue on selvittänyt mahdollisen kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisen lapsivaikutuksia sekä vaikutuksia varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Selvityksessä on käytetty aiheesta julkaistuja katsauksia, Lappeenrannassa rajauksen piirissä oleville lapsille ja heidän huoltajilleen tehtyjen kyselyjen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle tehdyn kyselyn tuloksia. Lisäksi on otettu huomioon tiedossa oleva varhaiskasvatusikäisten lasten ikäluokkien koko. Tulevia vuosia arvioitaessa on oletettu, että syntyvien ikäluokkien koko vastaa vuonna 2018 syntyneen ikäluokan kokoa. Oheismateriaalina olevassa Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutusten arviointia selvityksessä vaikutuksia on kuvattu ja perusteltu tarkemmin. Konsernihallinto puolestaan on selvittänyt asian vaikutuksia toimialan talouteen. Lapsivaikutukset Varhaiskasvatukseen osallistuminen on lapsen oikeus. Varhaiskasvatuslaki takaa kaikille Suomessa asuville oikeuden varhaiskasvatukseen, joskin tuota subjektiivista oikeutta on rajattu osalta lapsia. Opetushallituksen laatimassa (Karila 2016) varhaiskasvatuksen tilannekatsauksessa ei oteta kantaa lasten päivittäiseen varhaiskasvatuksessa viettämään aikaan, mutta korostetaan lapsiryhmien pysyvyyden merkitystä vahaiskasvatuksen laatutekijänä. Suomessa varhaiskasvatuspalveluiden ulkopuolella, kotihoidontuen turvin kotona hoidettuina, on enemmän maahanmuuttajataustaisten perheiden ja matalapalkkaisten äitien lapsia kuin korkean koulutustason ja vakaan työmarkkina-aseman omaavien perheiden lapsia. Karilan (2016) mukaan osalla varhaiskasvatuspalveluiden ulkopuolella olevista lapsista saattaa olla riskinä se, ettei heidän yksilöllisiä oppimisen ja kehityksen ja mahdollisen tuen tarpeitaan tunnisteta riittävän varhain. Kotihoidossa olevien lasten elämäntilanne kuitenkin vaihtelee suuresti. Tällä hetkellä ei ole kattavaa tutkimustietoa siitä, millaisia kotihoidon tuen turvin tuetut kotiympäristöt ovat lasten sosiaalisten, kehityksellisten ja toiminnallisten tarpeiden näkökulmasta. Yhteiskunnan kotihoitoon kohdistuvat investoinnit perustuvat pikemminkin perinteisille kotihoidon merkitykseen liittyville uskomuksille kuin tutkitulle tiedolle investointien hyödyistä.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 25 Keväällä 2019 Lappeenrannassa toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan lasten läsnäolo varhaiskasvatuksessa tulee lisääntymään, mikäli subjektiivisen oikeuden rajauksesta luovutaan. Suurin osa lapsista tulisi olemaan läsnä 5-6 tuntia päivässä lähes kaikkina päivinä viikossa. Jotkut vanhemmat uskoivat lapsen hyötyvän pidemmästä varhaiskasvatuspäivästä, oppivan sosiaalisia taitoja ja käyttäytymissääntöjä. Jotkut vanhemmat puolestaan arvelivat osa-päiväisen varhaiskasvatuksen riittävän. Varhaiskasvatusaikaansa pohti vain pieni joukko lapsia (näyte). Lasten pohdinnoissa tuli näkyviin leikin merkitys lapsille sille haluttiin riittävästi aikaa. Lasten ristiriitainen suhtautuminen päivälepoon tuli esiin myös tässä näytteessä. Ristiriitainen suhtautuminen on tullut esiin myös lasten päiväkotiarkea koskevissa tutkimuksissa (mm. Virkki 2015). Henkilökunnan vastaukset analysoitiin tarkemmin. Vastauksia saatiin enemmän kuin vanhemmilta ja lapsilta. Henkilöstön vastausten perusteella voidaan vahvistaa käsitys, ettei lapsen edun määrittely ole helppoa. Pidempää varhaiskasvatusaikaa perusteltiin sosiaalisin perustein. Sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien perheiden lasten arveltiin hyötyvän pidemmästä varhaiskasvatusajasta. Lapset ovat voineet Lappeenrannassa osallistua sosiaalisin perustein oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusajasta on sovittu verkostoneuvottelussa, jossa ovat olleet mukana paitsi vanhemmat myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita yhteisen työn mallin mukaisesti. Kasvun ja oppimisen näkökulmasta henkilöstö korosti lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä. Toisin kuin lapset, ajatteli henkilökunta pidemmän varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan lisäävän lasten osallistumista aiempaa enemmän ohjattuun toimintaan ja siten saavan tukea oppimisedellytyksilleen. Henkilökunta nosti esiin myös erityistä tukea tarvitsevien lasten hyötyvän pidemmästä varhaiskasvatusajasta. Myös näillä lapsilla on verkostoneuvottelun pohjalta ollut mahdollisuus oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Verkostoneuvottelussa on sovittu myös lapsen tukemisesta kotona sekä muiden palvelujen käyttäjänä. Henkilöstön vastauksissa toivottiin subjektiivisen oikeuden laajentamisen tuovan vakautta lasten läsnäoloon ja pienentävän ryhmäkokoja. Toisaalta epäiltiin lapsia olevan yhtä aikaa enemmän paikalla. Myös lasten hoitoaikoihin vaikuttamisen uskottiin vähenevän. Henkilöstön arvioissa ei osattu ottaa
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 26 huomioon maksujärjestelmän vaikutuksia lasten varhaiskasvatusaikaan ja ajankohtaan. Varhaiskasvatuksen järjestäminen Tarkastelleessaan subjektiivisen oikeuden laajentamista varhaiskasvatuksen järjestämisen näkökulmasta henkilöstö epäili vastauksissaan tilojen ja henkilökunnan riittävyyttä. Toimikausina 2019 2020 ja 2020 2021 henkilöstön ajatukset ovat faktisesti oikeat. Nykyinen päiväkotikapasiteetti ja henkilöstömäärä eivät riitä, mikäli lasten subjektiivista oikeutta laajennetaan niin, että vanhemmat voivat itse määritellä lapsensa päivittäisen ja viikoittaisen varhaiskasvatusajan ja henkilöstön ja lasten suhdeluku yli 3-vuotiaiden ryhmissä säilyy nykyisellään (1/7). Raporttiin kirjattujen vaihtoehtojen mukaan vuonna 2021 lasten määrä olisi vähentynyt niin, että subjektiivisen oikeuden rajauksesta voitaisiin luopua ilman tilojen ja henkilöstön lisäämistä, mikäli yksityisten päiväkotien paikat ovat täysimääräisesti käytössä. Mikäli syntyvät ikäluokat ovat vuonna 2018 syntyneen ikäluokan kokoisia, vuoteen 2024 mennessä tiloja ja henkilöstöä voidaan vähentää riittävästi ns. luonnollisen poistuman kautta. Oman haasteensa henkilöstön mitoittamiseen tuo varhaiskasvatuslakiin kirjattu henkilöstörakenteen muutos, jolle on annettu siirtymäaikaa aikaa vuoteen 2030. Epävarmuutta raporttiin kirjattuihin laskelmiin tuo perheiden valinnanvapaus. Jos perheet valitsevatkin yksityisen päiväkodin sijaan kunnallisen varhaiskasvatuspaikan, tarvitaan lisää päivähoitotiloja ja henkilökuntaa. Viikolla 23 julkaistuun hallitusohjelmaan on kirjattu mm. että toteutetaan täysipäiväinen kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja pienennetään yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (1/7) Muutoksen voimaantuloaikataulusta ei ole vielä tietoa. Vaikutukset talouteen Talouslaskelmien mukaan varhaiskasvatusoikeuden laajentaminen lisäisi varhaiskasvatuksen kustannuksia arviolta 925 287 euroa vuodessa nykytasoon verrattuna, mikäli osallistumisasteessa ei tapahtuisi muutoksia. Mikäli kysyntä kasvaa 95 prosenttiin, tarvittaisiin lisää henkilökuntaa ja tiloja. Tuolloin kustannukset kasvaisivat arviolta 3,3 miljoonalla eurolla toimintavuonna 2020 2021.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 27 Vuoteen 2024 varhaiskasvatusikäisten lasten ikäluokat näyttäisivät olevan huomattavasti pienempiä, jolloin varhaiskasvatuksen kustannukset voisivat kääntyä laskuun. Mikäli subjektiivinen oikeus laajennetaan valtuustoaloitteissa esitetyllä tavalla ennen toimintavuotta 2021 2022, tarvitaan varhaiskasvatuksen käyttöön pikaisesti lisää toimintaan sopivaa tilaa ja henkilöstöä määräaikaisiin työsuhteisiin. Lisätiloista ja henkilöstöstä voitaisiin luopua viimeistään vuonna 2024.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 28 Konsernihallinnon lausunto Konsernihallinnon lausunto on laadittu talouden ja rahoituksen vastuualueella. Kaupungin väestörakenne tulee lähivuosina painottumaan merkittävästi vanhusikäluokkiin. Vuoteen 2025 mennessä yli 65- vuotiaiden määrä kasvaa liki 2.000 asukkaalla, kun alle kouluikäisten määrä on vähenemässä liki 900 asukkaalla. Kaupungin palvelurakenteessa se merkitsee väistämättä sitä, että menojen painopistettä tulee siirtää lasten ja nuorten palveluista ikääntyneiden palveluihin. Kuntien valtionosuuksien määräytymisperusteista ikärakenteen osuus on noin 70 %. Alle kouluikäisten lasten määrän vähentyminen leikkaa suoraan tästä ikäluokasta kunnalle maksettavaa valtionosuutta. Lappeenrannan alle 7-vuotiaista saamat valtionosuudet vähenevät ensi vuodelle 2,1 miljoonalla eurolla. Vuonna 2024 vähennys on kuluvaan vuoteen nähden 8,0 miljoonaa euroa, jos syntyvät ikäluokat pysyvät vuoden 2018 tasolla. Valtionosuuksien vähentymisen vuoksi varhaiskasvatuksen järjestämiseen ei synny taloudellista liikkumavaraa, vaikka lasten määrä vähenee. Valtionosuus vähenee täyden yksikköhinnan mukaan, mutta kaupungin omien kiinteiden kustannusten karsiminen vastaavassa suhteessa on vaikeaa, koska lasten määrä vähenee eri puolilla kaupunkia. Kustannuksia ei saada täysimääräisesti pienennettyä kysynnän vähentymistä vastaavasti. Tämä merkitsee sitä, että nykyisenkin varhaiskasvatuksen palvelutason ylläpitäminen vaatii lisärahoitusta verotuloista sekä muista palveluista. Subjektiivisen oikeuden rajaamisen poistaminen kasvattaisi lyhyellä aikavälillä merkittävästi varhaiskasvatuksen menoja. Kustannusten kasvu saattaisi olla laskelmissa esitettyä korkeampikin, koska väliaikaiset tilaratkaisut olisivat keskimääräistä kalliimpia. Vaikka vuonna 2024 varhaiskasvatuksen kysyntä olisi rajaus poistamallakin suunnilleen ensi vuoden tasolla, on kaupungin tulorahoitus tämän ikäluokan palveluihin vähentynyt 8 miljoonalla eurolla tuohon mennessä. Kaupungin mittava investointiohjelma käynnistyy toden teolla tänä vuonna, kun Joutsenon uuden koulun rakentaminen alkaa ja Kesämäenrinteen koulu peruskorjataan. Näitä seuraavat Lauritsalan uusi koulu sekä mittavimpana Sammontalo, joka valmistuu vuonna 2023. Poistot ja rahoituskulut kasvavat vuoteen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 29 2024 mennessä yli 6 miljoonalla eurolla. Kaupunki pystyy kattamaan kasvavat pääomakulut ilman huomattavia säästötoimia vain siten, että menojen kasvu rajataan tulojen kasvua pienemmäksi. Edellä mainituista syistä johtuen konsernihallinto ei puolla ehdotuksia, jotka lisäävät kaupungin menoja tai estävät niiden väestörakenteen muuttumisesta johtuvaa painopisteen siirtoa. Jos eduskunta päättää muuttaa varhaiskasvatuslakia subjektiivisen oikeuden rajaamisen osalta, tulisi muutos huomioida täysimääräisesti valtionosuuksien lisäyksenä. Koska valtionosuuden lisäys tulisi samanaikaisesti varhaiskasvatuslain muutoksen voimaantulon kanssa, ei muutosta varhaiskasvatusoikeuteen ole taloudellisesti mahdollista panna täytäntöön tätä ennen. Esittelijän ehdotus Varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajauksen poistamista koskeviin valtuustoaloitteisiin lasten ja nuorten lautakunta esittää seuraavaa: Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on kiistatta lapsen kasvua ja kehitystä tukeva ja edistävä vaikutus. Sen sijaan ei ole tutkimustietoa siitä, minkä pituinen varhaiskasvatusaika synnyttää suotuisat vaikutukset. Lappeenrannassa kaikilla lapsilla on tällä hetkellä oikeus 20 viikkotunnin varhaiskasvatukseen. Mikäli yhdessä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden kanssa katsotaan yksilökohtaisesti, että laajempi varhaiskasvatus on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muutoin tarpeen lapsen edun toteutumiseksi vaikka vanhemmat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti, on tehty tapauskohtainen ratkaisu laajemmasta varhaiskasvatusajasta sekä samalla arvioitu myös muu perheen tarvitsema tuki. Varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajauksen poistaminen lisäisi huoltajille tehdyn kyselyn mukaan varhaiskasvatuksessa olevien lasten hoitoaikaa, eivätkä nykyiset varhaiskasvatuspaikat riittäisi, vaikka yksityisten palveluntarjoajien koko kapasiteetti olisi käytössä. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrä on vähentynyt viime vuosina ja on odotettavissa, että tulevat ikäluokat ovat kooltaan vuonna 2018 syntyneen ikäluokan tasolla. Mikäli tulevina vuosina syntyvän ikäluokan koko on noin 520 lasta ja varhaiskasvatukseen osallistumisaste säilyy ennallaan, näyttäisivät nykyiset varhaiskasvatuspaikat riittävän
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 30 kaikille myös kokopäivähoitoa tarvitseville lapsille vuodesta 2021 lukien. Viikolla 23 julkaistuun hallitusohjelmaan on kirjattu kokopäiväinen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös kuntien lisätehtävien kustannusten kompensointi. Toimialan toimintakatteessa sekä toimitiloissa tulee huomioida kokopäiväisen varhaiskasvatuksen aiheuttamat kustannusten lisäykset muutoksen voimaantulosta lähtien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 301 Esittelijä: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 Valmistelija/lisätiedot: Kansainvälisten asioiden päällikkö Päivi Pietiläinen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh. 040 770 2797 Esittelijän ehdotus Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille Lappeenrannassa 2. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistamisesta ja ryhmäkoon suhdeluvun palauttamisesta aikaisempaan varhaiskasvatuksessa 3. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutusten arviointia - lapsivaikutukset sekä vaikutukset järjestämisen näkökulmasta Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Asia jätettiin pöydälle elokuun puoleen väliin asti. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/2019 31 Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille Lappeenrannassa 2. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistamisesta ja ryhmäkoon suhdeluvun palauttamisesta aikaisempaan varhaiskasvatuksessa 3. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutusten arviointia - lapsivaikutukset sekä vaikutukset järjestämisen näkökulmasta Konsernihallinnon lausunto 29.8.2019: YHTEENVETO VARHAISKASVATUKSEN SUBJEKTIIVISEN OIKEUDEN RAJAUKSEN POISTAMISTA KOSKEVIIN VALTUUSTOALOITTEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla hallitusohjelmassa todettu varhaiskasvatusoikeuden laajuutta koskeva lainmuutos. Lausunnoilla olevassa lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuslakia ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia. Varhaiskasvatuslain muutoksella lapselle palautetaan subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain yksityisen hoidon tukea koskevaan sääntelyyn. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2020. Varhaiskasvatuksen subjektiivisen rajauksen poistamista koskevat valtuustoaloitteet toteutuvat siis lakimuutoksen myötä.