Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 1 KARKKILAN SEURAKUNTA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 SEKÄ ENNAKKOSUUNNITELMIA VUOSILLE 2017 JA 2018
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 2 Karkkilan seurakunnan tiekartta vuodelle 2014
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 3 SISÄLLYS 1 YLEISKATSAUS... 4 1.1 Kirkkoherran katsaus... 4 1.2 Vuoden 2016 talousarvion valmistelun perusteita... 5 2 TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELUN PERIAATTEET... 6 2.1 Seurakunnan strategia 2016-2020... 6 2.2 Seurakunnan strategiset painopisteet vuosille 2016-2020... 7 2.3 Toiminnan suunnittelussa noudatetut periaatteet... 7 2.4 Talousarvion laadinnassa noudatetut periaatteet... 8 3 TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI... 9 4 TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISESSA KÄYTETTÄVÄT MITTARIT... 18 4.1 Kävijämäärien tilastointi... 18 4.2 Palautekyselyt... 18 4.3 Barometrikyselyt... 18 4.4 Taulukko työaloilla käytettävistä keskeisimmistä mittareista... 18 4.5 Seuranta ja valvonta... 19 5 INVESTOINTISUUNNITELMAT... 20 6 TALOUSINFORMAATIO... 21 6.1 Talousarvion rakenne sekä käytön ohjeistus... 21 6.2 Ohjeita talousarvion noudattamiseen... 22 6.3 Käyttötalousosa... 23 6.4 Tuloslaskelmaosa... 28 6.5 Investointiosa... 30 6.6 Rahoitusosa... 32 7 HAUTAINHOITORAHASTO... 34
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 4 1 YLEISKATSAUS 1.1 Kirkkoherran katsaus Seurakunnan uusi strategia Yhdessä olemme enemmän muodosti pohjan vuoden 2016 toiminnan suunnittelulle. Uuden strategian kolme painopistealuetta, julistus, jäsenet ja julkisuus, ohjasivat kaikkea suunnittelua. Toimintasuunnitelmaan muodostettiin kolme pääotsikkoa, joiden alle kirjattiin työalojen tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmassa kaikki toiminta näyttäytyy yhtenä kokonaisuutena, jossa jokaisella työalalla on oma tärkeä tehtävänsä. Yhdessä tekeminen ja työalojen yhteiset toiminnalliset hankkeet korostuvat, samoin yhteinen työnäky. Ensimmäinen strateginen painopiste, julistus, korostaa seurakunnan erityistä ja ainutlaatuista tehtävää julistaa evankeliumia kaikille ja kaikenikäisille. Jumalanpalveluselämämme pyrkii ensi vuonna rikkauteen, jossa jokainen voi löytää oman paikkansa joko penkistä tai avustajan paikalta. Pyrkimys selkeään ilmaisuun ja avoimuuteen ohjaa niin julistusta, tiedottamista kuin hallintoakin. Uudet verkkosivut avaavat uusia mahdollisuuksia. Niiden hyödyntämiseen on etsittävä voimavaroja työjärjestelyjäkin tekemällä. Toimenpiteet kasteen arvon korostamiseksi puolestaan muistuttavat kasteesta porttina seurakunnan jäsenyyteen. Toimintasuunnitelmassa ei ole unohdettu matalan kynnyksen toimintaa, jonka tarkoituksena on tehdä toimintaa tutuksi. Houkutuksena kirkkoon ja seurakuntayhteyteen voivat esimerkiksi olla säännölliset kirkkokonsertit, joita seurakunta ensi vuonna järjestää. Vuoden 2016 talouden suunnittelu oli haastavaa. Kirkkohallitus ennusti kirkollisverotulojen supistuvan kaksi prosenttia. Karkkilassa tämä merkitsee noin 25 000 euron vähennystä vuoden 2015 verotuloihin. Kirkon saama yhteisövero korvautuu ensi vuonna seurakunnille maksettavalla valtionosuudella, mikä määräytyy kunnan väkiluvun perusteella. Karkkilassa muutos lisää seurakunnan tuloja suurin piirtein saman verran kuin kirkollisverotulojen ennustetaan vähenevän. Menoja lisää Kirkkohallituksen päätös nostaa seurakunnilta eläkerahastoon kerättävän avustuksen määrää 1,2%:sta 4%:iin kirkollisverotuloista. Taloussuunnittelussa oli pakko varautua tulojen pienenemiseen. Kaikesta huolimatta tulot ja menot on talousarviossa saatu tasapainoon. Maaliskuussa 2016 on määrä aloittaa siunauskappelin peruskorjaus ja kylmiön uudisrakennus. Investointihanke on seurakunnan suurin, kallein ja tärkein moneen vuosikymmeneen. Investointi turvaa hautaan siunaamisen Karkkilassa vuosikymmeniksi. Ensi vuoden syksyllä valmistuvassa hankkeessa kylmiö ja kappeli muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa arkkujen käsittely kylmiössä ja kappelissa on sujuvaa, samoin arkkujen tuonti kylmiöön. Peruskorjauksessa kappeli saa tuoreen ilmeen, joka kunnioittaa vanhaa. Arkkitehti Larkaksen suunnittelema alkuperäinen henki, hahmo ja muotokieli säilyvät sisällä kappelissa ja ulkona rakennuskokonaisuudessa. Vuosi 2016 tulee näyttämään seurakunnan kehityksen suunnan. Yhteistyönneuvottelut Lohjan ja Vihdin seurakuntien kanssa kannattaa nähdä mahdollisuutena turvata seurakunnallisen toiminnan monimuotoisuus. Uhka toiminnan supistamiseen on todellinen, jos verotulot jatkavat vuosi vuodelta pienenemistään. Joudummekin ensi vuonna käymään seurakunnassa arvokeskustelua siitä, mitkä asiat toiminnassa ja organisaatiossa ovat tärkeitä ja luovuttamattomia, ja mistä puolestaan on mahdollisuus säästää ja luopua. Todennäköistä on, että tulevaisuudessa jostain on luovuttava ja jotain on tehtävä toisin. Hannu Bogdanoff, kirkkoherra
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 5 1.2 Vuoden 2016 talousarvion valmistelun perusteita Suomen talouden kasvu on vuonna 2016 vähäistä. Valtiovarainministeriö ennustaa reilun yhden prosentin kasvua. Talouden kasvun jarruna ovat teollisuuden heikot vientinäkymät ja valtion ja kuntien välttämättömiksi katsotut säästötoimet. Julkisen talouden välittömien sopeutustoimien vaikutukset ovat vuonna 2016 noin 1,4 miljardia ja vuonna 2017 noin 1,5 miljardia. Koska kyse on suurelta osin henkilöstökuluista, odotetaan säästötoimien pienentävän myös kirkollisverotuloja. (Kirkkohallituksen yleiskirje nro 18/ 2015, 17.9.2015). Tätä kirjoitettaessa on ns. hallituksen työelämäpaketti lähdössä lausuntokierrokselle. Työelämäpaketin säädökset alkavat todennäköisesti vuodesta 2017 alkaen pienentämään jonkin verran seurakuntien henkilöstökuluja. Valtiovarainministeriö toteaa katsauksessaan 28.9.2015, että parhaillaan elettävän taantumankin jälkeen kasvu jää kituliaaksi. Vuoden 2017 talouskasvuksi odotetaan 1,4 %. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Tilannetta helpottavat kuitenkin mittavat sopeutustoimet. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Sen vaikutukset voivat ulottua pitkälle tulevaisuuteen (Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, syksy 2015 28.9.2015). Vuonna 2016 kokonaistalouden ennustetaan kasvavan yhden prosentin. Myös Inflaation arvioidaan olevan yksi prosentti. Työttömyysasteeksi puolestaan arvioidaan noin 9,5 % ja ansiotason kehityksen tasoksi yksi prosentti. Kirkon jäsenmäärä on alentunut viime vuosina noin yhden prosenttiyksikön vuodessa. Vuoden 2015 syyskuussa jäsenmäärä Karkkilassa oli 6 363, joka on 18 vähemmän kuin vuoden 2014 lopussa. Kirkko ennustaa kirkollisverotulojen alenevan 2 % vuodesta 2015 vuoteen 2016. Seurakuntien väliset erot ovat suuria, mikä johtuu paikkakuntien väestörakenteesta ja väestön liikkumisesta paikkakuntien välillä. Yritysten seurakunnille maksama yhteisövero-osuus poistuu vuoden 2016 alussa. Jatkossa seurakuntien saama yhteisövero-osuus korvautuu valtion rahoituksella, jota maksetaan seurakuntien hoitamiin yhteiskunnallisiin tehtäviin: hautaustoimeen, väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon. Uuden valtionrahoituksen osuus Karkkilan seurakunnassa on noin 35 000 aiempaa yhteisöveron jako-osuutta korkeampi. Vaikutus ei ole merkittävä, kun huomioi jatkuvasti alenevat kirkollisverotulot. Kirkolliskokous on muuttanut seurakunnan maksuja keskusrahastolle. Keskusrahastomaksu ja palkkaperusteinen työnantajan eläkemaksu alenevat samoin kuin verotuskustannukset. Kirkollisveroperusteinen eläkerahastomaksu sen sijaan nousee. Edellisten kokonaisvaikutus on likimäärin nolla. Kirkon nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Työllisyys- ja kasvusopimuksen (Tyka) toisen jakson palkkaratkaisu on hyväksytty kirkossa ja sen kustannusvaikutus on keskimäärin 0,65 %. Sopimusjakson palkantarkistus kohdennetaan käytettäväksi ensisijaisesti paikallisena järjestelyeränä harkinnanvaraiseen palkanosaan (HAVAan). Tärkeänä pidetään tuloksellisuutta tuottavan toiminnan edistämistä ja palkkausjärjestelmien kannustavaa soveltamista. (Kirkkohallituksen yleiskirje nro 18/ 2015, 17.9.2015)
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 6 2 TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELUN PERIAATTEET 2.1 Seurakunnan strategia 2016-2020 Seurakunnan arvot: Usko, Toivo ja Rakkaus
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 7 2.2 Seurakunnan strategiset painopisteet vuosille 2016-2020 2.3 Toiminnan suunnittelussa noudatetut periaatteet Piirien ja kerhojen toteuttamista ohjaava taulukko. Kerho min. ryhmäkoko/ohjaaja Huomioita 3-vuotiaden kerhot 6 lasta / ohjaaja Kirkkohallituksen ohje Päiväkerhot (4-5 vuotiaiden 7 lasta / ohjaaja Kirkkohallituksen ohje kahdella ryhmät) ohjaajalla maksimi 16 lasta Kuorokerho 7 lasta maksimi 20 lasta Varhaisnuorten kerhot 6-8 lasta kokkikerho 6 lasta Rippikoulu 8 nuorta Päiväkoulun toteuttaminen kesäkaudella Nuorten ryhmä 8 nuorta Piirit kylillä ja aikuisten ryhmät 8 osallistujaa
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 8 2.4 Talousarvion laadinnassa noudatetut periaatteet Talousarvion laadinnassa on noudatettu seuraavia määreitä ja periaatteita: Kirkollisverojen muutos ennusteeseen 2015-1,5 % Kirkollisveroprosentti 1,50 % Inflaatio 1 % Palkkojen sopimusratkaisun vaikutus 0,65 % Kirkonkeskusrahaston perusmaksu 71 000 (7,5 % lask. kirkollisveron määrästä, ed.v. 8,2 %) Kirkon eläkerahastomaksu, kirkollisveroon perustuva 57 000 (4 % lask. kirkollisveron määrästä, ed.v. 1,2 %) Kirkon eläkemaksu, palkkaan perustuva -26 000 (24 % palkkojen määrästä, ed.v. 28 %) Verotuskulut alenevat -10 000 Valtion rahoitus seurakunnille 175 500 (19,55 x asukasmäärä) kirkollisverotulojen alenema, verotus/keskusrahastomaksu muutosten, eläkemaksujen yhteisvaikutus sekä valtionosuuden kertavaikutus lähinnä kompensoivat toisensa vuonna 2016 Talousarvio vuodelle 2016 on tehty tiukaksi. Tulojen kasvu on epävarmaa, minkä vuoksi menoja pitää tarkastella kriittisesti. Seurakunnan henkilöstö seuraavalla suunnittelukaudella käsittää 16,5 vakinaista työntekijää: 3 pappia, kanttori, 2 nuorisotyönohjaajaa, diakoni, varhaiskasvatuksen ohjaaja, 1,5 lastenohjaajaa, talouspäällikkö, 2 toimistosihteeriä, 2 kiinteistö/hautausmaantyöntekijää, osa-aikainen suntio ja osa-aikainen emäntä. Kanttorin kuukausittaista viikonloppuvapaata varten tarvitaan sijainen, samoin papiston ja kanttorin vuosilomien ajaksi. Hautausmaalla tarvitaan lisäksi riittävä määrä kausi- ja kesätyöntekijöitä. Siivoustyö, haudankaivuu sekä osa kiinteistöjen ja hautausmaiden talvikunnossapidosta on ulkoistettu. Koulutus- ja kehittämistarpeet: Koulutus- ja kehittämistarpeet on harkittu tarkoin. Koulutuksen tarpeellisuus on perusteltu toimintasuunnitelman ja uuden strategian aiheuttamilla tarpeilla. Työntekijöiden omia ehdotuksia kuullaan henkilöstön kehittämissuunnitelmaa tehtäessä. Jokaisesta koulutuksesta on neuvoteltu lähiesimiehen kanssa. Hän on arvioinut koulutuksen hyödyllisyyden ja tarpeen sekä suositellut työntekijää koulutukseen. Lopullisen päätöksen työntekijän lähettämisestä koulutukseen tekee aina kirkkoneuvosto hyväksyessään henkilöstön koulutussuunnitelman vuodelle 2016. Koulutussuunnitelman määrärahan tulee olla vuoden 2015 suunnitelman suuruinen, ja koulutusten tulee tukea vuoden 2016 toimintasuunnitelman tavoitteita. 2.5 Vakituinen henkilöstö 2014 2015 2016 Papisto 3 3 3 Kanttorit 1 1 1 Diakoniatyö 1 1 1 Nuorisotyö 2 2 2 Lapsi- ja perhetyö 2 2,5 2,5 Kirkkopalvelu 2 2 2 Kiinteistö ja hautausmaa 2 2 2 Hallinto 3 3 3 Yhteensä 16 16,5 16,5
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 9 3 TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI 1. Julistus Julistus on seurakunnan perustehtävä. Se on kaikkien työalojen selkäranka. Julistus kokoaa kaikki seurakunnan työalat yhdeksi kokonaisuudeksi hoitamaan seurakunnan eritystä tehtävää julistaa sanomaa pelastavasta kolmiyhteisestä Jumalasta. Perustehtävää jokainen työala hoitaa omalla tavallaan: toiset toimittamalla jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia tai pitämällä hartauksia, toiset kasvattamalla ja palvelemalla, toiset taas ylläpitämällä ja luomalla rakenteita, jotka edistävät yhteistä tehtävää. Julistustyössä korostuu ajatus yhdestä Kristuksen ruumiista, joka koostuu erilaisista jäsenistä ja jäsenten erilaisista tehtävistä. Julistustyömme on ymmärrettävää. Käytämme nykykieltä. Kaikilla työaloilla on normaalia puhua ymmärrettävästi Kolmiyhteisestä Jumalasta. Ymmärrettävyys voi tarkoittaa toiminnallisuutta, persoonallisuutta ja sitä, että sanoma viestitään ikään sopivalla tavalla. Periaatteenamme on toteuttaa julistustyötä siellä, missä ovat seurakuntalaiset. Periaate tarkoittaa, että osa julistustyöstä toteutetaan kutsumalla seurakuntalaisia seurakunnan tiloihin kirkkoon, seurakuntatalolle, Leirirantaan tai hautausmaille. Osa taas toteutetaan menemällä ihmisten luo laitoksiin, kouluihin, päiväkoteihin, koteihin, kaikkialle, missä ihmiset ovat. Tärkeintä on tavoittaa mahdollisimman moni. Julistus Tiimi Tavoitteet Toimenpiteet Yleinen seurakuntatyö Meillä on monipuolinen ja elävä jumalanpalveluselämä, joka tavoittaa kaikenikäiset. Järjestämme säännöllisesti erilaisia jumalanpalveluksia unohtamatta lapsia ja lapsiperheitä. Lisäämme jumalanpalvelusavustajien vaikutusmahdollisuuksia messun sisältöön. Järjestämme yhteiskristillisen tilaisuuden. Viestintä Etsimme uusia tapoja julistaa sanomaamme perinteisten tapojen rinnalle. Tarkastelemme uusien nettisivujen mahdollisuuksia muuhunkin kuin toiminnasta tiedottamiseen. Viestimme monipuolisesti ja kekseliäästi tapahtumistamme. Musiikki Musiikkityömme tukee jumalanpalveluselämäämme. Kutsumme säännöllisesti soittajia, laulajia ja kuoroja osallistumaan jumalanpalvelusten toimittamiseen.
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 10 Julistus Tiimi Tavoitteet Toimenpiteet Diakonia ja lähetys Viemme seurakunnan viestiä Kolmiyhteisestä pelastavasta Jumalasta niille, joita seurakunnan tilaisuudet eivät tavoita. Diakoniatyömme jalkautuu seurakuntalaisten pariin hoitolaitoksiin, asuntoloihin ja koteihin. Muistutamme seurakunnan sanomasta ja arvoista kaikille diakoniatyön asiakkaille. Aikuistyö Kirkkovuoden suuret juhlat näkyvät aikuistyön tapahtumissa. Joulu ja pääsiäinen näkyvät miesten- ja naisten piireissä. Kasvatustyö Kasvatustyön julistustyö on selkeää ja ymmärrettävää. Kaikilla työaloilla toteutetaan säännölliset ikäkauteen sopivat hartaushetket. Havainnollistamme sanomaa esimerkiksi lattiakuvilla ja flanelloilla, liikkeellä ja musiikilla. Järjestämme eri-ikäisille suunnattuja jumalanpalveluksia, kuten picnic-kirkon ja kouluun lähtevien siunaamisen. Järjestämme Leirirannassa neljä rippileiriä kesällä, ja lisäksi tarjoamme keväällä mahdollisuutta kaupunkirippikouluun. Keväällä juhlimme seurakunnallisen varhaiskasvatuksen 70- vuotisjuhlavuotta. Teema Pieni on suurin näkyy kevään aikana perhekerhoissa ja päiväkerhossa. Järjestämme näyttelyn Karkkilan seurakunnan varhaiskasvatuksen vuosikymmenistä. Syksyllä painotamme kasvatustyön tekemistä yhdessä. Rakennamme yhteistyöverkostoa karkkilalaisten koulujen, päiväkotien sekä esiopetusryhmien kanssa. Kehitämme edelleen päiväkotimentorointia yhdessä kaupungin kanssa. Teemme yhteistyötä muiden toimijoiden, kuten kaupungin ja järjestöjen, kanssa. Osallistumme oman seurakunnan toimintaan, esimerkiksi askartelemme kortteja ja muita lahjoja ikääntyneiden parissa tehtävää työtä varten. Olemme mukana rovastikunnallisessa toiminnassa. Työskentelemme yhdessä muiden seurakuntien kanssa. Kehitämme kouluyhteistyötä. Pidämme kiinni säännöllisistä aamunavauksista. Toteutamme koululaisjumalanpalveluksia kirkkovuoden suurina juhla-aikoina. Työntekijä vierailee kouluissa oppitunneilla.
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 11 Julistus Tiimi Tavoitteet Toimenpiteet Kiinteistötoimi ja kirkkopalvelut Takaamme hautaan siunausten jatkuvuuden Karkkilassa peruskorjaamalla siunauskappelin ja rakentamalla uuden kylmiön. Valitsemme rakennusprojektille laadukkaat ja kokonaistaloudellisesti edulliset urakoitsijat. Kiinnitämme huomiota rakennusprojektin johtamiseen, valvontaan ja resurssointiin toteutusvaiheessa. Suunnittelemme ja toteutamme huolella rakennusajan siunausjärjestelyt. Kirkkopalvelut tukevat julistustoimintaamme. Mitoitamme keittiöpalvelut ydintoiminnan tarpeiden mukaisiksi. Varmistamme sijaisjärjestelyjen toimivuuden kirkkopalvelutyössä. Järjestämme kirkkoon tilan lapsille.
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 12 2. Jäsenyys Pyrimme edistämään ajatusta, että seurakuntaan kuuluminen on normaalia, ja se on kaikkien juttu. Rakennamme työtämme elämänkaarimallin pohjalle. Kehittämme toimintaamme niin, että kaiken ikäiset voivat löytää paikkansa seurakunnan yhteydessä. Tuemme yhteisöllisyyden kokemusta ja ajatusta siitä, että seurakuntamme on kaikkien karkkilalaisten seurakunta. Kutsumme on henkilökohtainen. Toisaalta pidämme esillä sitä, että kotiseurakuntamme on osa maailmanlaajuista Kristuksen kirkkoa. Pidämme esillä kasteen arvoa ja merkitystä. Kasteen sakramentissa Jumala lahjoittaa kastettavalle pelastavan uskon ja kastettava liittyy seurakunnan jäsenyyteen. Muistutamme, että jäsenyyden lähtökohta on kaste. Jäsenyys Tiimi Tavoitteet Toimenpiteet Yleinen seurakuntatyö Huomioimme kasteen erityisen arvon ja kannustamme karkkilalaisia kastamaan lapsensa. Lahjoitamme kastekeskustelun yhteydessä kastettaville lapsille seurakunnan vapaaehtoisten tekemän kastelahjan: kastetossut, kastekintaat tai kastepipon. Kiinnitämme kastettavien nimellä varustetun lehden kastepuuhun jumalanpalveluksen esirukouksen yhteydessä kuolleiden kiitoksen tapaan. Viestintä Viestimme monipuolisesti, positiivisesti, ymmärrettävästi ja tavoitamme mahdollisimman hyvin erilaisia ja eri-ikäisiä karkkilalaisia. Viestimme kaikin käytettävissä olevin keinoin: verkkosivuilla, paikallislehdissä, sosiaalisessa mediassa, ilmoituksin ja kasvotusten. Musiikki Musiikkitoimintamme vahvistaa seurakunnan jäsenyyttä. Teemme konserttikalenterin. Musiikkitoimintamme on suunnitelmallista, säännöllistä, monipuolista ja tavoittaa eriikäisiä ja erilaisia karkkilalaisia. Kutsumme paikkakunnan musiikintekijöitä tekemään yhdessä meidän kanssamme.
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 13 Jäsenyys Tiimi Tavoitteet Toimenpiteet Diakonia ja lähetys Innostamme ja kannustamme uusia vapaaehtoisia seurakunnan diakonia- ja lähetystyöhön. Toteutamme syksyllä 2016 diakonia ja lähetystyön koulutusillan. Järjestämme vapaaehtoisille opinto- ja virkistysmatkan Vihdissä järjestettäville lähetysjuhlille. Lähetämme onnittelukortin 65 vuotta täyttäville seurakuntalaisille, jossa kerromme mahdollisuudesta tehdä vapaaehtoistyötä seurakunnassa. Aikuistyö Sitoutamme halukkaita seurakuntayhteyteen kutsumalla vapaaehtoistyöhön. Edistämme seurakunnan jäsenyyttä vapaaehtoisvoimin. Aikuistyön piireissämme vapaaehtoiset kantavat suurta vastuuta tilaisuuksien järjestämisestä. Kutsumme eri järjestöjä tekemään yhdessä. Parannamme seurakunnan vapaaehtoistyön organisaatiota ja järjestämme vapaaehtoistyön mahdollisuuksia. Diakonian ja lähetyksen vapaa-ehtoiset tekevät kastelahjaksi uusille seurakuntalaisille kastetossuja, kastepipoja ja kastekintaita. Kutsumme lisää tekijöitä suunnittelemaan ja toteuttamaan piirien kokoontumisia. Toteutamme veteraanien tilaisuudet yhdessä veteraani- ja reserviläisjärjestöjen kanssa. Kasvatustyö Kasvatuksen teemavuosi kaikissa työmuodoissa on kummius. Kummius ja kaste näkyvät kasvatustyössä monella tavalla mm. opetuksessa ja hartaushetkissä. Jatkamme varainkeruutyötä Nepalin kummikohteemme hyväksi. Hyödynnämme kummiajatusta koulu ja päiväkotivierailuissa. Vahvistamme rippikouluikäluokan jäsenyyttä seurakuntaan kummiteeman kautta. Kasvatustyössä muodostuu jatkumo eri työmuotojen välille. Järjestämme kymppisynttäreiden lisäksi syntymäpäiväjuhlat 5-vuotiaille. Kehitämme kouluun lähtevien siunaamista koko perheen juhlaksi. Pidämme rippikouluryhmille oman nuortenillan leirin ja konfirmaation jälkeen. Ryhmän oma ilta on ovi seurakunnan nuorisotyöhön.
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 14 Seurakuntalainen kokee olevansa tärkeä jäsen kotiseurakunnassa. Kutsumme seurakuntalaisia henkilökohtaisesti seurakunnan tilaisuuksiin ja toimintoihin. Kehitämme seurakuntalaisten osallistumismahdollisuuksia toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Hallinto Jäsenrekisterimme on ajanmukainen ja helposti hallittavissa. Viemme loppuun kirkonkirjojen digitaalisen aineiston tarkastamisen. Kiinteistö ja kirkkopalvelut Kirkkopalvelut tukevat ydintoimintaamme. Kutsumme avustajia toimimaan vapaaehtoisina keittiössä ja kirkossa. Valmistelemme edullisen vuokrattavan lisätilan kasteperheiden juhlia varten (nuortentila). Hautatoimi Lisäämme hautausmaiden näkyvyyttä ja korostamme niiden merkitystä osana Karkkilan julkisuuskuvaa ja historiaa. Kehitämme mahdollisuuksia edistää projektikahvilatoimintaa kesäaikana kellotapulissa. Jatkamme talkootoimintaa keväällä ja syksyllä, esim. haravointiperjantait.
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 15 3. Julkisuus Tavoitteenamme on, että seurakunta on merkittävä ja näkyvä toimija Karkkilan alueella. Viestimme on positiivinen, ja kaikki ovat tervetulleita mukaan. Tiedotuksemme on selkeää, ymmärrettävää ja näkyvää. Käytämme hyväksemme kaikkia viestinnän mahdollisuuksia ja viestimme siellä, missä ihmiset ovat: verkossa, paikallislehdissä ja kasvokkain. Pidämme esillä yhteistä vastuutamme toisista ihmisistä ja luomakunnasta. Tavoitteenamme on, että seurakunnan arvot koetaan elämälle myönteisinä, ihmisten välistä yhteyttä kannattelevina ja luomakuntaa suojelevina. Hallintomme on avointa ja läpinäkyvää. Pyrimme siihen, että seurakunnan hallintoelinten päätökset ovat kaikkien saatavissa, eikä päätöksenteko ole etääntynyt seurakuntalaisista. Tavoitteenamme on, että hallintomme kuuntelee seurakuntalaisen ääntä. Julkisuus Tiimi Tavoitteet Toimenpiteet Yleinen seurakuntatyö Edistämme seurakuntamme julistustyön tunnettavuutta järjestämällä tilaisuuksia myös muualla kuin kirkossa. Huomioimme motoristimessun juhlavuoden. Järjestämme jumalanpalveluksen Leirirannassa ja pappilan pihapiirissä. Viestintä Hyödynnämme tiedotuksessamme mahdollisimman hyvin uusia käyttöönotettuja viestinnän työkaluja. Käytämme uusien verkkosivujen kaikkia mahdollisuuksia. Teemme logomme näkyväksi ja tunnetuksi. Päivitämme seurakuntamme opastekyltit ajan tasalle. Musiikki Tiedotamme monipuolisesti musiikkityön tapahtumista. Teemme musiikkityön tapahtumista mainoksia ja lehtipuffeja. Ilmoitamme verkossa uusituilla nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Konserttikalenterimme antaa laajemman kuvan seurakunnan musiikkityön tulevista tapahtumista etukäteen.
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 16 Julkisuus Tiimi Tavoitteet Toimenpiteet Diakonia ja lähetys Pidämme seurakuntamme diakoniatyötä esillä ja muistutamme, miten sen tehtävänä on auttaa kaikkein huono-osaisimpia yhteiskunnassa. Olemme esillä myyjäisissä ja erilaisissa tapahtumissa keräämällä rahaa diakonityön tarpeisiin. Osallistumme yhteisvastuukeräykseen toteuttamalla lipaskeräyksen paikkakunnan kaupoissa pääasiassa seurakunnan vapaaehtoisvoimin. Muistutamme lähetystyöstä osana seurakunnan toimintaa. Tiedotamme seurakunnan nimikkolähetin kuulumisia perjantaikahvilassa. Aikuistyö Aikuistyömme tapahtumat saavat julkisuutta etu- ja jälkikäteen. Teemme aina lehtipuffin etukäteen miesten- ja naistenpiirin kokoontumisista. Kutsumme paikallislehtiä tekemään artikkeleita tapaamisista. Kasvatustyö Näymme positiivisesti. Kannamme vastuuta. Olemme aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa ja paikallislehdissä. Menemme sinne, missä ihmiset elävät arkeaan. Järjestämme seurakunnan avoimet ovet - päivän esittelemään seurakunnan työntekijöitä ja toimintaa. Uudistamme rippikoulutodistukset. Teemme todistuksista ajanmukaiset. Niissä näkyy edelleen paikallisuus. Teemme kasvatustyötä ammatillisesti ja luotettavasti. Ohjaamme ja opastamme elämään yhteisiä arvoja todeksi elämän arjessa. Esimerkiksi perhekerhoissa opetamme valmistamaan kohtuuhintaista ruokaa ja vähentämään sen hävikkiä kotioloissa. Suosimme kierrätysmateriaaleja askarteluissa. Ohjaamme avuntarvitsijoita eteenpäin.
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 17 Julkisuus Tiimi Tavoitteet Toimenpiteet Hallinto Kehitämme hallintomme läpinäkyvyyttä. Päivitämme ohjesäännöstöämme. Kiinteistö ja kirkkopalvelut Edistämme ajankohtaisia työnantajavaateita. Huolehdimme työyhteisömme hyvinvoinnista. Aloitamme valmistelun hautainhoitorahaston purkamiseksi Pidämme seurakuntalaiset ajan tasalla kappelin peruskorjauksesta ja uuden kylmiön rakentamisesta. Harkinnanvaraisen palkanosan (HAVA) suunnittelu, testaus ja käyttöönotto. Edistämällä yhdessä tekemistä parannamme työyhteisömme työhyvinvointia. Suunnitelman tekeminen. Tiedotamme seurakuntalaisille rakennushankkeen edistymisestä. Hautatoimi Lisäämme hautausmaidemme näkyvyyttä. Edistämme uurnahautauksien suosiota. Meillä on osaava hautausmaahenkilökunta. Ylläpidämme työn tehokkuutta hautausmailla. Teemme valmiiksi vanhan hautausmaan puistosuunnitelman ja suunnittelemme vanhalla hautausmaalla tehtävät toimenpiteet sen mukaan. Valmistelemme kiviliikkeen kanssa kivien oikaisupäivää. Uusi uurnarivin vanhalla hautausmaalla on käytössä. Puutarha-alan perustutkinto on vähintään kahdella kausityöhenkilöllä. Tarjoamme yhden harjoittelupaikan hautausmaalla. Päivitämme ajettavat ruohonleikkurit ja tarvittavan työkalut tarpeen mukaan.
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 18 4 TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISESSA KÄYTETTÄVÄT MITTARIT Mittaamme toimintasuunnitelmassa asettamiamme tavoitteita seuraamalla tilaisuuksien kävijämääriä, tekemällä kirjallisia palautekyselyitä, keräämällä nettisivujen avulla palautetta barometrityyppisesti asettaen yksinkertaisia kysymyksiä sekä laskemalla määristä prosenttilukuina asetetut tavoitteet. 4.1 Kävijämäärien tilastointi Kävijämäärien tilastointimme perustuu seurakunnan kirkkohallitukselle vuosittain keräämään lomakkeeseen ja siinä oleviin kävijätietoihin. Jokaisesta tilaisuudesta vastuussa oleva työntekijä on jo vuosia merkinnyt automaattisesti varauskirjaan tilaisuuden kävijämäärän, mikä helpottaa vuotuisten kävijämäärien vertaamista toisiinsa. 4.2 Palautekyselyt Teemme sellaisissa työmuodoissa palautekyselyjä, joissa on mahdollista saada luotettavaa palautetta. Pyrimme pitämään kyselyt yksinkertaisina. Palautekyselyissä mittaamme sekä kävijöiden tyytyväisyyttä, että keräämme toiminnan kehittämisehdotuksia. Kyselyt laatii toiminnasta vastaava tiimi. 4.3 Barometrikyselyt Hyödynnämme uutta julkaisujärjestelmää tekemällä joissakin toimintamuodoissa yksinkertaisia barometrikyselyjä, jotka mittaavat tyytyväisyyttä. 4.4 Taulukko työaloilla käytettävistä keskeisimmistä mittareista Keskeisimmät mittarit Tiimi Tavoite Mittaustapa Yleinen seurakuntatyö Meillä on monipuolinen ja elävä jumalanpalveluselämä, joka tavoittaa kaikenikäiset. Vertaamme pääjumalanpalveluksen kävijämääriä kolmeen edelliseen vuoteen. Viestintä Huomioimme kasteen erityisen arvon ja kannustamme karkkilalaisia kastamaan lapsensa. Hyödynnämme tiedotuksessamme mahdollisimman hyvin uusia käyttöönotettuja viestinnän työkaluja. Tarkastelemme, kuinka suuri prosentti ikäluokan lapsista kastetaan. Seuraamme laskurin kautta uusien verkkosivujen kävijämääränkehitystä. Musiikki Musiikkitoimintamme vahvistaa seurakunnan jäsenyyttä. Vertaamme koko vuoden konserttien kävijämääriä edellisiin vuosiin.
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 19 Diakonia ja lähetys Innostamme ja kannustamme uusia vapaaehtoisia seurakunnan diakonia- ja lähetystyöhön. Seuraamme diakonia- ja lähetystyön vapaaehtoismäärän kehitystä: kuinka monta kävi järjestämämme vapaaehtoistyön koulutuksen verrattuna edelliseen vuoteen. Aikuistyö Kasvatustyö Hallinto Vahvistamme seurakunnan jäsenyyttä ja mahdollistamme vapaaehtoisena toimimisen. Kehitämme seurakunnan jäsenten mahdollisuutta vaikuttaa toiminnan sisältöön. Palaute ohjaa toiminnan suuntaamista ja kehittämistä. Huolehdimme työyhteisömme hyvinvoinnista. Toteutamme miesten- ja naistenpiirissä palautekyselyn. Toteutamme palautekyselyt perhekerhoissa ja päiväkerhoissa keväällä 2016, rippikouluissa kesällä 2016. Tilastoimme ja tarkastelemme kävijämääriä kerhoissa, piireissä ja nuorten tapahtumissa kevät- ja syyskaudella. Tarkastelemme sairauspoissaolojen määrää, joiden pitäisi olla korkeintaan 2 % työvuosista. Kiinteistö ja kirkkopalvelut Kirkonkirjat on saatu digitaaliseen muotoon. HAVA. Hautainhoitorahasto. Siunauskappelin peruskorjaus ja uuden kylmiön rakentaminen. Kirkonkirjojen digitaalisen muodon tarkistus on valmis. HAVAn säännöstö on rakennettu. Valmistelu aloitettu. Toteutamme barometrikyselyn siunauskappelin ja kylmiön korjauksen onnistumisesta. Hautatoimi Edistämme uurnahautauksien suosiota. Tarkastelemme uurnahautausten määrä. Niiden pitäisi olla vähintään 65 %. 4.5 Seuranta ja valvonta Suoritamme itse valvontaa. Kustakin työalasta vastaava lähiesimies seuraa, miten tiimit ovat päässeet toimintasuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Tiimivastaavat myös valvovat, että toimintasuunnitelmaan laaditut mittarit toteutuvat. Kirkkoneuvosto saa elokuun ensimmäisessä kokouksessa katsauksen siitä, miten toimintasuunnitelma on toteutunut, ja miten olemme päässeet asettamiimme tavoitteisiin.
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 20 5 INVESTOINTISUUNNITELMAT Investointisuunnitelma 2016 Siunauskappelin ja kylmiön peruskunnostus 450 000 - suunnittelu ja valmistelukulut, v. 2015 n. 30 000 Siunauskappeli ja kylmiö vuodelle 2016 yhteensä 420 000 Kirkon kameravalvontayksikkö Pappilan katon kokonaispuhdistus Kirkon rännien korjauksen jatkaminen Ajettava ruohonleikkuri Muut ilmenevät korjausinvestointitarpeet Muut korjausinvestointitarpeet vuodelle 2016 yhteensä 45 000 Investointisuunnitelmia seuraaville vuosille Kirkon peltikaton maalaus Leirirannan kokonaisarviointi Leirirannan metsänraivaus Seurakuntatalon 1. salin sisustaminen Seurakuntatalon huopakaton uusinta Seurakuntatalon sisäremontti, salit, sosiaalitilat, ilmastointilaitteet (2) UH hautausmaan pääkäytävien asfaltointi ja vesijohdot
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 21 6 TALOUSINFORMAATIO 6.1 Talousarvion rakenne sekä käytön ohjeistus 6.1.1 Yleistä Talousarvion hyväksymisen yhteydessä hyväksytään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on suunnitelman ensimmäinen vuosi, ja se on sitova. Talousarvion laadinnan yhteydessä asetetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteutumista arvioidaan samassa yhteydessä, kun tilinpäätös hyväksytään. Talousarvio sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan sekä investointi- ja rahoitusosan. Talousarvion sitovuustaso kirkkovaltuustoon nähden on pääluokkataso ulkoiset tulot ja ulkoiset menot netto. Talousarvion sitovuustaso kirkkoneuvostoon nähden on tehtäväalue ulkoiset tulot ja ulkoiset menot netto. 6.1.2 Käyttötalousosa Käyttötalousosa muodostuu toimintatuotoista ja toimintamenoista. Toimintatuottoihin ei sisälly verotuotot, joten toimintakate on yleensä aina negatiivinen. Menot ovat suuremmat kuin tuotot. Kirkkovaltuuston päätöksen 31.10.2008 mukaisesti talousarvion sitovuustaso kirkkovaltuustoon nähden on pääluokkataso. Siten tässä talousarviodokumentissa käyttötalousosa esitetään pääluokkatasolla. Vuoden 2016 talousarviossa vertaillaan käyttötalouden pääluokkien toimintakatetta, koska tiettyjä kustannuseriä on aiempaa enemmän kompensoitu toimintatuloilla. mm. vanhan seurakuntatalon vuokraus. Käyttötalouden pääluokkien toimintakate seurakunnan kokonaistoimintakatteesta Yleishallinto 16 % (16 %) Seurakunnallinen toiminta 48 % (47 %) Hautatoimi 14 % (14 %) Kiinteistötoimi 22 % (23 %) Henkilöstömenojen osuus käyttötalouden kokonaismenoista on 64 %. 6.1.3 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosa sisältää toimintatulojen ja -menojen lisäksi kaikki muutkin tulot ja menot, tärkeimpinä verotulot. Vuosikate kertoo, kuinka vuotuiset tulot kattavat vuotuiset menot. 6.1.4 Rahoitusosa Rahoituslaskelmasta seurataan, kuinka seurakunnan rahaliikenteen on suunniteltu toteutuvan, ja mikä on arvioitu varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta. 6.1.5 Investointiosa Investointiosassa esitetään tarvittavat uudet investoinnit sekä korjaus- ja ylläpitoinvestoinnit. Investointeja ennakkosuunnitelmavuosille 2017 ja siitä eteenpäin on esitelty vain karkeasti.
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 22 6.2 Ohjeita talousarvion noudattamiseen 6.2.1 Määrärahojen käyttö Talousarvio on sitova. Määrärahat voidaan käyttää pääsääntöisesti vain siihen tarkoitukseen, mihin ne on varattu. Suoranaista oikeutta ei määrärahan käyttöön talousarvion hyväksynnälläkään vielä muodostu. Viranhaltijoiden ja työntekijöiden tulee tuntea talousarvion toteuttamisperiaatteet sekä noudattaa niiden ohjeistusta. Kunkin työalan vastaava viranhaltija tai työntekijä vastaa työalansa varojen käytöstä talousarvion puitteissa. Kun toimintaa ja hankintoja suunnitellaan, on aina ensin varmistauduttava, että varoja on jäljellä. Voimassaolevia ja sovittuja hankintalähteitä tulee käyttää ja sopimuksia hyödyntää. 6.2.2 Hankinnat ja ostolaskujen hyväksyminen Hankintoja suoritettaessa noudatetaan seurakunnan hankintasääntöä. Ostolaskut tiliöidään hankinnan käyttötarkoituksen mukaan kyseiselle tehtäväalueelle ja tilille. Ostolaskun tarkistaa se viranhaltija tai työntekijä, joka on hankinnan suorittanut. Tarkistuksessa varmistetaan, että lasku on lähetyslistan mukainen. Ostolaskun hyväksyy tehtäväalueesta vastuussa oleva henkilö. Henkilökohtaiset kululaskut hyväksyy aina ao. henkilön esimies. Ostolaskut kiertävät Kirkonpalvelukeskuksen sähköisessä laskujen käsittelyjärjestelmässä, jolloin yhden ostolaskun käsittelee aina vähintään kaksi henkilöä. 6.2.3 Toimituspalkkiosopimus Seurakunnan puolelta kirkkoherra esittää pyynnön papille tulla suorittamaan kirkollinen toimitus. Kanttorin tehtäviin pyynnön esittää kanttori tai kirkkoherra. Sekä papeille että kanttoreille maksetaan korvaus kirkkovaltuuston hyväksymän toimituspalkkiosopimuksen mukaisesti. 6.2.4 Luottamushenkilöiden matkakorvaukset ja kokouspalkkiot Kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston jäsenille maksetaan kokouspalkkio, joka on kirkkovaltuuston hyväksymä. Lisäksi kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkio, joka on kirkkovaltuuston hyväksymä. Luottamushenkilöiden matkakorvaukset ja kokouspalkkiot maksetaan kahdesti vuodessa. Hallintoelinten sihteerien on toimitettava palkanlaskijalle luettelot kokoukseen osallistuneista kokouspalkkioiden maksua varten joulukuun alussa. Luottamushenkilöt toimittavat matkalaskunsa palkanlaskijalle joulukuun alussa. 6.2.5 Muut palkkiot ja matkalaskut Muista palkkiosta täytetään maksumääräyslomake, joka palkkionsaajan on allekirjoitettava. Virkamatkojen laskutus tapahtuu matkalaskunkäsittelyjärjestelmässä. Virkamatkojen laskutuskausi on kalenterikuukausi. Virkamatkat tulee suorittaa KirVESTES:n mukaisesti ja tarkoituksenmukaisuus huomioiden. 6.2.6 Koulutukseen liittyvät kustannukset Koulutukseen liittyvissä matkoissa ja majoituksissa on huomioitava kustannustehokkuus. Jos matka on mahdollista suorittaa julkisella kulkuneuvolla, näin tulee toimia.
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 23 6.3 Käyttötalousosa Käyttötalousosa
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 24
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 25
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 26
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 27
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 28 6.4 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosa
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 29
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 30 6.5 Investointiosa Investointiosa
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 31
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 32 6.6 Rahoitusosa Rahoitusosa
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 33
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 34 7 HAUTAINHOITORAHASTO Karkkilan seurakunnan hautainhoitorahasto Talousarvio vuodelle 2016
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 35
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 36
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 37
Kirkkoneuvosto 18.11.2015 Sivu 38 Liitteet Käyttötalous tehtäväalueittain Koulutussuunnitelma