Printti on tehokas kanava. Myös painotalon on oltava tehokas ja vikkelä. Silloin printti säilyy mediamixissä ja menestyy tulevaisuudessakin.

vuosikertomus 2014

vuosikertomus 2014

Printti on tehokas kanava. Myös painotalon on oltava tehokas ja vikkelä. Silloin printti säilyy mediamixissä ja menestyy tulevaisuudessakin. puheenjohtaja Seppo Rantala

sisällysluettelo toimintaympäristön kehitys vuonna 2014 Yleinen taloudellinen kehitys... 9 Mediamainonta... 11 Graafinen teollisuus... 15 Suhdannenäkymistä...23 graafinen teollisuus ry:n toiminta Yleistä...25 edunvalvonta... 29 TES-vaikuttaminen... 29 Ympäristöasiat... 30 Print Power -hanke... 31 Koulutuspolitiikka...33 jäsenpalvelut Mediapäivä...35 Graafisen tuotannon laatusertifikaatti... 36 Graafisen tuotannon ympäristösertifikaatti... 36 Pk-toiminta...37 Ympäristöryhmä... 38 Hiilijalanjäljen laskenta... 38

Alan tilastointi ja toimialaseuranta... 39 Aronia-yhteistyö... 40 Print & Media -lehti... 40 kansainvälinen yhteistyö Intergraf... 43 Pohjoismainen yhteistyö... 43 tavarantarkastajat... 45 liiton jäsenistö, hallinto ja talous Jäsenistö...47 Liittokokoukset... 48 Hallitus... 48 Pk-johtokunta... 48 Vaalivaliokunta... 49 Tilintarkastaja... 49 Asiantuntijaryhmät... 49 Liiton henkilöstö... 50 Edustukset 2014... 50 Liiton talous... 51 jäsenyritykset vuoden 2014 päättyessä... 52

toimintaympäristön kehitys vuonna 2014 yleinen taloudellinen kehitys Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on jo pidemmän aikaa supistunut ja nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ei ole odotettavissa. Kansainvälisen talouden kehitys on viime aikoina ollut kaksijakoista. Venäjän talouden kasvunäkymät ovat jo pidemmän aikaa olleet heikot. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Myös euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt, joskin alueen sisällä on suuria eroja kasvuvauhdissa. Vuonna 2015 Suomen bruttokansantuot teen ennustetaan kasvavan vain 0,5 %. Vienti lisääntyy 1,5 %, ja vastaavasti tuonti lisääntyy vain prosentin johtuen heikosta kotimaisesta kysynnästä. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 0,5 %. Yksityiset investoinnit laskevat prosentin johtuen lähinnä rakennusinvestointien heikosta kehityksestä. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,8 %:iin. Työllisten määrä tosin hieman nousee, mutta se johtuu suurimmalta osin ikääntyneen väestön työn tarjonnan lisääntymisestä. Inflaatio jää 0,3 %:iin ja siitä iso osa on veronkorotusten hintoja nostavaa vaikutusta. Vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,4 %. Kasvu muuttuu laaja pohjaiseksi, sillä huoltotaseen kaikki kysyn täerät vaikuttavat talouskasvuun posi tiivisesti. Vienti lisääntyy edellisvuodesta 3 %, mutta kotimaisen kysynnän virkoa misen johdosta myös tuonti kasvaa miltei yhtä paljon. 9

10 Yksityisten investointien kasvu on 4,5 %, ja yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän 0,8 %. Työttömyysasteeksi ennustetaan 8,6 %. Inflaatio hiukan kiihtyy, mutta edelleen pysytään reilusti alle kahdessa prosentissa. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,5 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää hyvin pieneksi. Ennustehorisontin aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu. Ennusteen riskit kansainvälisen talouden puolelta ovat edelleen negatiiviset. Kotimaiset riskit liittyvät edelleen reaalitalouden kehitykseen. Reaalitalouden suotuisa kehitys on välttämätön ehto julkisen talouden tilan paranemiselle. Ennustetun kaltainen talouskehitys ei itsessään tule merkittävästi kohentamaan julkisen talouden tilaa Suomessa. Julkisyhteisöjen alijäämä ylitti viime vuonna EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 % viitearvon ja tulee ylittämään sen myös tänä vuonna. Myös 60 %:n velkaraja on ylittymässä. Syvä alijäämä johtuu ennen muuta pitkään jatkuneesta matalasuhdanteesta. Talous kasvaa vaimeasti lähivuosina, eikä kasvu yksin riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Ali jäämä tulee kuitenkin pienenemään viriävän talouskasvun vuoksi. (Lähde: Valtiovarainministeriö)

mediamainonta Mediamainontaan käytettiin Suomessa vuonna 2014 yhteensä 1175,8 miljoonaa euroa, mikä on 2,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tiedot perustuvat Mainonnan Neuvottelukunnan TNS Gallupilta tilaamaan tutkimukseen. Mainontaan käytetty euromäärä laski vuonna 2014 painetuissa medioissa ja televisiossa. Mediamainonnan painopiste siirtyi sähköiselle puolelle, sillä erityisesti verkkomainonta jatkoi kasvuaan mobiili- ja in-stream-videomainonnan vauhdittamana. Mediamyyntiään onnistuivat kasvattamaan Mediamainonnan määrä muutos osuus (milj. euroa, käyvin hinnoin) 2013 2014 % % Mainosbarometrin saldoluku vuodelle 2014 2015 4 7 krt/vk ilmestyvät sanomalehdet 364,7 329,7-9,6 28,0-61 -51 1 3 krt/vk ilmestyvät sanomalehdet 54,4 53,0-2,6 4,5-70 -58 Sanomalehdet yhteensä 419,1 382,7-8,7 32,5 Kaupunki- ja noutolehdet 65,2 64,1-1,7 5,5-56 -35 Sanoma- ja kaupunkilehdet yhteensä 484,3 446,8-7,7 38,0-59 -46 Yleisölehdet 58,7 46,8-20,3 4,0-68 -39 Ammatti- ja järjestölehdet 39,9 35,1-12,0 3,0-61 -28 Asiakaslehdet 13,8 13,3-3,6 1,1-36 -37 Aikakauslehdet yhteensä 112,4 95,2-15,3 8,1-59 -44 Painetut mediat yhteensä 596,7 542,0-9,2 46,1 Televisiomainonta 274,7 264,6-3,5 22,5-13 -9 Display- ja luokiteltu verkkomainonta* 153,3 171,4 11,8 14,6 47 39 Hakusanamainonta ja sähköiset hakemistot* 85,7 93,4 9,0 7,9 30 53 Verkkomediamainonta yhteensä 239,0 264,8 10,8 22,5 76 72 Radiomainonta 52,3 57,3 9,4 4,9 2 6 Elokuvamainonta 2,8 3,1 10,4 0,3-18 -19 Sähköinen mainonta yhteensä 568,4 589,7 3,8 50,2 Ulko- ja liikennemainonta 41,7 44,1 5,8 3,8 7-6 Mediamainonta yhteensä 1206,8 1175,8-2,6 100,0 * Haku- ja Facebook-mainontaan lisätty estimaatti yritysten suoraan ostaman mainonnan määrästä. Mediamainonnan määrä vuosina 2013 2014 ja mainosbarometrin saldoluvut vuosille 2014 2015. Lähteet: Mainonnan Neuvottelukunta ja Mainostajien Liitto 11

23 % 0,3 % 4 % 5 % 22 % 8 % 33 % 5 % Varsinaiset sanomalehdet Kaupunki- ja noutolehdet Aikakauslehdet Televisio Verkkomediamainonta Radiomainonta Elokuvamainonta Ulko- ja liikennemainonta Pieni mainoskakku. Mediamainonnan panostukset vuonna 2014. Lähteet: Mainonnan neuvottelukunta myös radio-, ulko- ja elokuvamainontaa tarjoavat yritykset. Painettu media alle puolet mediakakusta Painettujen medioiden osuus media mainon nasta vuonna 2014 oli yhteensä 46,1 %. Painetun mediamainonnan rahallinen panostus laski 9,2 %. Painettuun sanomalehtimainontaan käy tettiin rahaa 8,7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupunki- ja noutolehdissä mainontaan käytetty euromäärä laski vähemmän eli 1,7 %. Sanoma- ja kaupunkilehtimainonnan osuus media mai nonnasta oli 38 %. Osuus koko media kakusta on laskenut noin 2 prosenttiyksikköä. Aikakauslehtimainonnan osuus mediamainonnasta oli 8,1 %. Laskua rahallisessa panostuksessa tapahtui 15,3 % edellisvuoteen verrattuna. Aikakauslehtiryhmässä yleisölehtien mainostulot laskivat peräti 20,3 % ja asiakaslehtien 3,6 %. Ammatti- ja 12

järjestölehtien mainostulot laskivat puolestaan 12 %. Ulko- ja liikennemainonta kasvoi 5,8 %, ja sen osuus mediamainonnasta oli 3,8 %. Sähköinen mainonta nousi kärkeen Sähköisen mainonnan osuus koko mediamai nonnan määrästä vuonna 2014 oli 50,2 %. Verkkomediamainonnan osuus mediamainonnan määrästä oli 22,5 %, ja mediaryhmä kasvatti osuuttaan lähes 3 prosenttiyksikköä. Kasvua rahallisessa panostuksessa verkkomediamainontaan tapahtui 10,8 %. Euromääräistä kasvua tapahtui lähes kaikilla verkon osa-alueilla. Display-mainonta, joka sisältää myös Facebook-mainonnan, kasvoi 15,5 %. Hakusanamainonnan ja sähköisten hakemistojen panostukset kasvoivat 9 %. Luokiteltu ilmoittelu verkossa sen sijaan väheni prosentin verran. Televisiomainontaan käytetty euromäärä laski 3,5 %. Televisiomainonnan osuus koko mediamainonnasta pysyi lähes samana ollen nyt 22,5 %. Radiomainonnan eurot kasvoivat 9,4 %, ja radion osuus mediamainonnasta oli 4,9 %. Elokuvamainonta kasvoi edelleen 10,4 %, ja sen osuus vuonna 2014 oli 0,3 % koko naisuudesta. Mediamainonnan lasku taittuu Muutaman vuoden jatkunut mediamainonnan panostusten lasku on loiventunut. Viime vuonna laskua oli 2,6 %, kun vuonna 2013 mainospanostukset laskivat 8,1 %. Mediamainonnan panostukset ovat olleet jo pitkään murroksessa. Merkittävää on, että mainospanostukset sähköisiin medioihin ylittivät printin ensimmäistä kertaa. Myös verkkomediamainonta on kasvanut yhtä suureksi kuin televisiomainonta, kommentoi Mainonnan Neuvottelukunnan puheenjohtaja Birgitta Takala. Mainonnan muutosprosentti on laskettu vertailukelpoisesta mediavalikoimasta. Mediamainonnan määrä perustuu TNS Gallupin kuukausittaiseen mediaseurantaan, jota on täydennetty sanoma- ja aikakaus lehtien sekä ulkomainonnan osalta yhteis työssä medialiittojen kanssa. Verkko mainonnan tietoja on täydennetty vuosit taisella erillistutkimuksella. IAB Finland kerää hakusana- ja Facebook-mainonnan tiedot kvartaaleittain, ja ne liitetään mukaan mainonnan määrä -tilastoon. (Lähde: Mainonnan Neuvottelukunta) 13

14

graafinen teollisuus Maamme graafisen teollisuuden tilanne jatkui vaikeana kysynnän ja hintojen laskiessa. Tilastokeskuksen ilmoittama toimialan 181 (Painaminen ja siihen liittyvät palvelut) liikevaihto supistui 9 % eli 1 356 miljoonaan euroon vuonna 2013. Vuoden 2014 liikevaihdon kehityksestä ei vielä ole saatavilla virallisia tietoja. Gt:n jäsenkyselyn sekä sen Tilastokeskukselta tilaamaan suhdanne katsauksen tietojen pohjalta arvioimme alan liikevaihdon laskeneen 5 %. Tämän perusteella liikevaihto olisi vuonna 2014 ollut 1 280 miljoonaa euroa. Tilasto keskuksen volyymiindeksin vuosi muutos vuonna 2014 oli -13 %, joten arvio saattaa olla varovainen. Alan työllistämä henkilömäärä jatkoi selvää laskuaan. Vuonna 2013 ala työllisti Tilastokeskuksen mukaan 8 611 henkilöä. Arvioimme henkilömäärän laskeneen 5 %, minkä perusteella alan työllistämä henkilömäärä vuoden 2014 lopussa oli noin 8 100 henkilöä. Yrityksiä toimialalla on noin 900. Liikevaihto Liikevaihto Henkilöstö /henkilö Henkilöstön suuruusluokka Yrityksiä Henkilöstö 1000 e /yritys 1000 e 4 671 842 93 030 1,3 110,5 5 9 101 657 76 022 6,5 115,7 Alle 10 henkilöä työllistäviä yhteensä 772 1 499 1,9 10 19 58 786 96 539 13,6 122,8 20 49 53 1 673 242 679 31,6 145,1 50 99 14 1 042 184 384 74,4 177,0 100 249 16 2 549 461 439 159,3 181,0 250 499 3 1 062 189 159 354,0 178,1 Vähint. 10 henk. työllistäviä yhteensä 144 7 112 49,4 Yhteensä 916 8 611 1 343 252 9,4 156,0 Toimialaluokka 181: Painaminen ja siihen liittyvät palvelut. Yritysten suuruusluokka, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2013. Lähde: Tilastokeskus 15

1300 13000 1200 12000 Yritysten määrä 1100 1000 900 11000 10000 9000 Henkilöstön määrä 800 Yritysten määrä Henkilöstön määrä 8000 700 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 7000 Toimialaluokka 181: Painaminen ja siihen liittyvät palvelut. Yritysten ja henkilöstön määrän kehitys vuosina 2002 2014. Vuoden 2014 luvut ovat arvioita. Lähteet: Tilastokeskus ja Gt 1800 1800 1700 1700 Miljoonaa euroa 1600 1500 1400 1300 1600 1500 1400 1300 1200 1200 1100 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1100 Toimialaluokka 181: Painaminen ja siihen liittyvät palvelut. Liikevaihdon kehitys vuosina 2002 2014. Vuoden 2014 luku on arvio. Lähteet: Tilastokeskus ja Gt 16

Henkilöä kohti laskettu liikevaihto laski vuoden 2012 163 000 eurosta 156 000 euroon vuonna 2013. Koska arvioimme liikevaihdon ja henkilömäärän laskeneen 5 % vuonna 2014, pysyisi henkilöä kohti laskettu liikevaihto ennallaan. Vuonna 2013 toimialaluokassa 181 (Painaminen ja siihen liittyvät palvelut) oli 916 yritystä. Koko yritysmäärästä ainoastaan 144 yritystä työllisti vähintään kymmenen henkilöä. Nämä yritykset työllistivät yhteensä 7 112 henkilöä, mikä on 347 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2012. Tilastokeskus tuottaa kahdesti vuodessa liitolle yksityiskohtaisemman raportin liikevaihdon ja henkilömäärän kehityksestä alatoimialakohtaisesti. Tuorein raportti kattaa kehityksen aina marraskuun 2014 loppuun saakka (kuva alla). Raportti osoittaa henkilömäärän ja liikevaihdon vuosimuutosprosentit marraskuussa 2014. Seurannassa mukana olevien 165 yrityksen Pakkauspainot -5,6-2,7 Digi- ja pikapainot -0,3 3,3 Heatset-painot -2,0-3,0 Sanomalehtipainot -4,1-5,1 Isot arkkipainot -6,9-5,4 Pienet arkkipainot Liikevaihto Henkilöstön määrä -6,0-2,7-16 -14-12 -10-8 -6-4 -2 0 2 4 6 8 Painoalan yritysryhmien suhdannekehitys, marraskuu 2013 marraskuu 2014, vuosimuutos %. Lähde: Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 17

yhteenlaskettu liike vaihto on noin 1 000 miljoonaa euroa ja henkilömäärä noin 6 400. Tässä seurannassa mukana olevista digi- ja pakkaus painoista moni ei kuulu toimialaluokkaan 181, joten lukuja ei tule verrata toimialan 181 tilastolukuihin. Vuonna 2014 konkurssiin meni 15 alan yritystä, jotka työllistivät yhteensä 100 henkilöä. Luvut ovat seurantajakson (vuodesta 2003) toiseksi alhaisimmat. Jo usean vuoden ajan taloustilastot ovat kertoneet alan yritysten heikosta kannattavuudesta. Balance Consultingin paino alan listaukset vuosilta 2010 2013 näyttävät, että noin 30 % yrityksistä teki negatiivisen nettotuloksen. Tästä huolimatta konkurssien määrä ei ole lähtenyt nousuun. Investointiaste on alan yrityksissä jäänyt alhaiselle tasolle. Lieneekö tämä osoitus heikosta uskosta alan tulevaisuuteen. Vuonna 2012 investoinnit olivat 2,5 % liikevaihdosta ja vuonna 2013 puoles taan 2,6 %, toisin sanoen 34,8 miljoonaa euroa (toimialaluokka 18: Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen). Vuosina 2006 2008 investoinnit olivat noin 5 % liikevaihdosta. Vaikka käyttökate onkin laskenut 8 %:n tasolle, mahdollistaisi se silti nykyistä korkeamman investointi-asteen. Painotuotteiden vienti on edelleen supistunut. Vuonna 2014 maastamme vietiin tilaston mukaan painotuotteita 130 miljoonan euron arvosta, 10 % edellisvuotta vähemmän. Viennin supistuminen kertoo karua kieltään kansainvälisen kilpailu kykymme heikkenemisestä. 2000-luvun taitteessa viennin arvo liikkui 300 mil joo nan euron yläpuolella. Olemme siis menettäneet 60 % silloisesta viennin arvosta. (Kuva sivulla 20.) Vienti Venäjälle (-5 %) ja Ruotsiin (-2 %), jotka ovat suurimmat viennin kohdemaat, pysyi lähes edellisvuoden arvossa. Eniten supistui vienti Norjaan (-39 %), Tanskaan (-19 %) ja Saksaan (-13 %). Vienti Iso-Britanniaan kasvoi Tullin tilaston mukaan peräti 71 %. Vietyjen tuotteiden keskihinta oli 2,2 euroa/kg; keskihinta laski 0,1 euroa/ kg. Aikakauslehdet olivat edelleen suurin viennin tuoteryhmä 42,3 miljoonan euron arvolla (-11 %). Seuraavina olivat kirjat 27 miljoonaa euroa (-1 %) ja kaupalliset mainosaineistot 26,1 miljoonaa euroa (-24 %). Kaupalliset luettelot -tuoteryhmässä (12,4 miljoonaa euroa) tapahtui merkit tävä kasvu: +58 % edel lis vuodesta. On mahdollista, että mainosaineistojen ja luetteloiden 18

Oikeudelliset muodot Henkilöitä yhteensä Henkilö- /yritys Yritysten lkm määrä keskimäärin 2007 19 167 8,8 2008 21 287 13,7 2009 31 132 4,3 2010 21 154 7,3 2011 12 67 5,6 2012 19 108 5,7 2013 16 147 9,2 2014 15 100 6,7 2015 maaliskuu 4 18 4,5 Toimialaluokka 181: Painaminen ja siihen liittyvät palvelut. Konkurssiin menneet yritykset vuosina 2007 2015. Lähde: Tilastokeskus Investoinnit Investoinnit prosentteina Liikevaihto yhteensä liikevaihdosta 2007 1 706 000 76 568 4,5 % 2008 1 662 000 73 975 4,5 % 2009 1 418 000 48 785 3,4 % 2010 1 361 000 34 744 2,6 % 2011 1 401 799 34 070 2,4 % 2012 1 482 982 37 156 2,5 % 2013 1 355 769 34 798 2,6 % Toimialaluokka 181: Painaminen ja siihen liittyvät palvelut. Investoinnit vuosina 2007 2011. Toimialaluokka 18: Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen. Investoinnit vuosina 2012 2013. Lähde: Tilastokeskus 19

Viennin jakautuminen Viennin arvo Viennin arvo Muutos tuoteryhmittäin 2013 2014 edellisvuodesta Aikakauslehdet 47 740 559 42 315 496-11,4 % Kaupallinen mainosaineisto 34 435 833 26 108 197-24,2 % Kirjat 27 498 246 26 967 138-1,9 % Kaupalliset luettelot 7 869 608 12 395 589 57,5 % Muut 14 123 014 15 637 511 10,7 % Luetellut yhteensä 131 667 260 123 423 931-6,3 % (vuonna 2013 85 % ja vuonna 2014 83 % koko viennistä) Viennin jakautuminen tuoteryhmittäin vuosina 2013 ja 2014. Lähde: Tullitilasto Miljoonaa euroa 400 Lehdet Mainospainotuotteet Kirjat Muut 350 300 250 200 150 100 50 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Painotuotteiden vienti vuosina 1990 2014. Lähde: Tullitilasto 20

kirjaamiskäytännöissä on poikkeamia, jotka ovat vaikuttaneet suuriin vastakkaisiin muutosprosentteihin. Tuonnin arvo vuonna 2014 laski 5 % vuodesta 2013, joten kauppa taseen ali jäämä kasvoi. Tuonnin arvo oli 156 miljoo naa euroa. On kuitenkin huomioitava, että arvoltaan suurin osa tuoduista painotuotteista on kustannettuja kirjoja ja lehtiä, joita ei voi verrata viennin bulkkipainotuotteisiin. Eniten painettuja tuotteita Suomeen tuodaan Ruotsista. Valitettavasti tuontitilaston luotettavuus on kärsinyt EU:n sisämarkkinoiden tavaroiden vapaan liikkuvuuden johdosta. Monet yritykset tuovat ulkomailta painotuotteita, joita eivät raportoi. Varsinkin tuonti Baltian maista jää osin kirjaamatta. Lisäksi tilastoista on lähes mahdotonta eritellä painotuotteet ja kustannustuotteet. Pääosa painotuotteiden tuonnista on ulko - maisia kustannettuja lehtiä ja kirjoja eikä kotimaisten painojen kanssa kilpailevien ulkomaalaisten painotalojen tuotantoa. Vietyjen painotuotteiden kilohinta vuonna 2014 oli 2,1 ja tuotujen 8,0 euroa. Tuonnin kilohinta nousi siis jonkin verran; vuonna 2013 se oli 7,3 euroa/kg. Miljoonaa euroa 120,0 100,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Ruotsi Venäjä Iso-Britannia Norja Tanska Painotuotteiden vienti viiteen suurimpaan vientimaahan vuosina 2008 2014. Lähde: Tullitilasto 21

Tuonti lähetysmaittain Tuotteiden Kum. tilastoarvo Kum. arvo 2014 euroa vuoden alusta muutos-% e/kg Kaikki maat yhteensä 156 390 420-5 8,0 Saksa 15 764 319-14 5,9 Tanska 13 399 511-19 9,2 Viro 9 377 113-8 2,4 Hongkong 3 243 457-14 5,4 Kiina 2 770 697-17 5,6 Belgia 2 631 217 18 6,3 Puola 2 220 124-36 2,9 Latvia 1 899 606 62 5,2 Italia 1 692 080 11 4,0 Espanja 1 577 889 268 3,9 Norja 1 180 344-22 8,2 Liettua 621 347 14 3,8 Luetellut maat yhteensä 56 377 704 (36 % koko tuonnista) Painotuotteiden tuonti lähetysmaittain 2014. Mukana maat, joista tuotujen tuotteiden arvo on alle 10 euroa/kg (ts. ei sisällä kustannustuotteita). Lähde: Tullitilasto Yllä olevaan taulukkoon on koottu tuonti maista, joista niistä tuotujen painotuotteiden kilohinnan perusteella voidaan olettaa, että suoma laiset yritykset tilaavat pääosin bulkkipainotuotteita. Taulukossa ovat ne maat, joiden kohdalla tuonnin kilohinta on alle 10 euroa/ kg. Suurimman tuontimaan, Ruotsin, tuontiluvut puuttuvat tämän vuoksi taulukosta kokonaan. 22

suhdannenäkymistä Painoteollisuuden suhdannekuva on jo pitkään jatkunut heikkona, eivätkä näkymät tulevaisuudenkaan osalta näytä juuri valoisammilta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK tekee yrityksille vakioidun suhdannekyselyn kuukausittain. Neljä kertaa vuodessa kysely on hieman laajempi, ja silloin se julkaistaan Suhdannebarometrin muodossa. Vaikka maamme taloudellinen tila on heikko, ovat juuri painamisen näkymät valitettavasti olleet viime kuukausina kaikista Suhdannebarometrissa mukana olevista toimialoista heikoimmat. Tuoreimman, huhtikuussa 2015 tehdyn kyselyn tulokset kertovat suhdannetilanteen saldoluvun olleen -63. Suhdannenäkymät olivat hieman paremmat -41. Myös henkilöstön määrän odotettiin edelleen supistuvan. Viimeisen kolmen kuukaden ajan saldoluvuksi tuli -44, ja henkilökuntaodotus seuraavalle kolmelle kuukaudelle sai saldoluvun -23. Saldo 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 Tilauskanta Suhdannenäkymät Suhdannetilanne 2011 2012 2013 2014 2015 Painoalan suhdanteet vuosina 2011 2015. Lähde: EK:n suhdannebarometri, toukokuu 2015 23

graafinen teollisuus ry:n toiminta yleistä Toimintavuosi 2014 toi mukanaan muutoksia liiton toimintaan lähinnä uuden osoitteen muodossa. uudet toimitilat Toimintavuoden merkittävin sekä fyysi nen että voimakkaasti myös käytännön toimintaan vaikuttanut tapahtuma oli Gt:n ja koko VKL-liittoyhteisön (Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto ja Suomen Kirjayhdistys) muutto Lönnrotinkadulta Etelärantaan, EK:n tiloihin. Käytännössä muutto toteutui elokuussa. Muuttoa suunniteltaessa tavoitteena oli siirtyä moderniin monitoimitilaratkaisuun. Keskeistä oli päätös luopua liittokohtaisista tiloista ja ryhmittyä uudelleen toimintojen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Näin esimerkiksi eri liittojen viestintää tekevät ihmiset yhdistettiin istumaan samaan tilaan. Samoin myös liittojohtajat istuvat nyt yhteisessä avotilassa. Kaikille yhteinen tauko- ja oleskelutila on merkittävästi muuttanut liittojen välistä dynamiikkaa ja parantanut ihmisten välistä tiedonkulkua. Yleinen työilmapiiri on kohentunut, ja koko henkilöstö kokee kuuluvansa yhteen entistä tiiviimmin ja ajavansa yhteisiä intressejä. Gt:n jäsenlehden Print & Median toimitus integroitiin mukaan uusiin tiloihin, ja liiton pk-asiamies työskentelee nykyisin samassa monitoimitilassa lehden toimituksen kanssa. Ratkaisu on nostanut tämänkin yhteistyön aivan uudelle tasolle. liittorakenne ja jäsenmaksu-uudistus Viestinnän Keskusliiton ja Gt:n liittostrategioiden päivityksen yhteydessä vuonna 25

2013 käynnistyi liittoyhteisössä myös syvällinen keskustelu liittorakenteesta. Liittorakenteen kehittämisen suunnan osalta eri liittojen näkemykset vaihtelivat kuitenkin vielä niin voimak kaasti, ettei merkittävää muutosta liitto rakenteeseen tehty. Liitot jatkavat toimin taansa itsenäi sinä kuten ennenkin, ja VKL on liittojen kattojärjestö vastaten yleisestä edunvalvonnasta ja työmarkkinatoiminnasta. VKL:n strategiaa terävöitettiin entises tään vuonna 2014, ja se luopui vuoden loppupuolella tulevaisuuden toimintaympäristöön keskit tyneistä toiminnoistaan. Gt:n osalta tämä vaikutti koulutukseen ja ympäristöasioihin liittyviin kysymyksiin, joissa VKL on aiemmin ollut liiton apuna. Käytännössä siis liiton tuki jäsenyrityksille näiltä osin heikkeni. Jo vuosia on Gt:n piirissä käyty keskustelua VKL:n jäsenliittojen keskusjärjestölle maksamista jäsenmaksuista. Keskustelun alla on ollut paitsi jäsenmaksujen suuruus myös se, mitä tällä jäsenmaksulla on saanut. Tämä keskustelu jatkui tiiviinä koko syksyn. Lopulta päädyttiin ehdottamaan liittojen syyskokouksille jäsenmaksuuudistusta, jonka kaikki kokoukset myös hyväksyivät. Uudistuksen ydin on, että niin kutsuttu jäsenmaksujen kierrätys liittojen kautta VKL:lle purettiin. Tavoitteena oli nollasummaratkaisu, jossa yritykset, jotka ovat sekä jonkin toimialaliiton että VKL:n jäseniä, maksavat keskimäärin yhtä suuren yhteenlasketun jäsenmaksun kuin aikaisemminkin. Ratkaisun seurauksena VKL:n jäsenmaksu nousi 0,14 %:sta 0,21 %:iin työsuhteessa olevan henkilöstön palkkasummasta. Gt:n jäsenmaksu vastaavasti laski 0,17 %:sta 0,096 %:iin tuotannollisen toiminnan henkilöstön palkkasummasta. Tämä tarkoittaa, että yritys, joka on ainoastaan Gt:n jäsen, sai uudistuksen myötä selvän alennuksen jäsenmaksuunsa. Minimijäsenmaksua ei kuitenkaan muutettu. Liiton jäsenmaksutulot pienenevät siis merkittävästi vuodesta 2015 alkaen. Toisaalta Gt maksaa jatkossa VKL:lle vain nimellistä jäsenmaksua, joten liiton talous on nyt aidosti omissa käsissä eikä enää riippu - vainen VKL-jäsenmaksun suuruudesta. 26

27

28

edunvalvonta Kuten jo aikaisemmin toimintaympäristökatsauksessa on todettu, on printtivolyymi jatkanut supistumistaan ja painettuun viestintään laitetut mediapanostukset laskeneet selvästi alle 50 prosenttiin mainoskakusta. Vaikka printtimainontaan käytetty rahamäärä kokonaisuudessaan onkin laskenut, löytyy edelleen paljon yrityksiä, jotka uskovat printtiin ja käyttävät sitä huomiota herättävästi. On mielenkiintoista todeta, että esimerkiksi paljon printtiin satsaavat kauppaketjut ovat menestyneet selvästi muita paremmin kisassa kuluttajien rahoista. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Lidl, Verkkokauppa.com, Gigantti ja XXL. Print Power -hankkeen kautta pyrimme lisää mään mainostajien ja mainonnan suun nit telijoiden mielenkiintoa printti mainon taa kohtaan. Hanke levittää printin mediatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden ilosanomaa. tes-vaikuttaminen Liitto on aktiivisesti jatkanut yhteistyötä VKL:n ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin kanssa uuden työehtosopimuksen käyttöönoton edistämiseksi. Uusi työaika- TES solmittiin helmikuussa 2014, ja se tuli voimaan lokakuun alussa. Uusi sopimus elää rinnan vanhan kanssa sopimuskauden loppuun 31.1.2017 saakka. Jokainen yritys voi itse päättää, milloin se siirtyy käyttämään uutta työehtosopimusta. Niissä yrityksissä, joissa on jo aiemmin tehty yötyötä erillisen paikallisen sopimuksen turvin, tulee sopia kompensaatiosta uuteen työehtosopimukseen siirryttäessä. Uusi työehtosopimus tarjoaa aikaisempaa selvästi 29

joustavammat mahdollisuudet sijoittaa työaikoja kysyntää vastaaviksi. Myös yötyö on uuden työehtosopimuksen mukaan mahdollinen siviilituotannossa määrätyin edellytyksin ilman erillistä paikallista sopimusta. Lisäksi uuden työehtosopimuksen keskeisenä ajatuksena on siirtyminen kuukausipalkkaan, jolloin palkka pysyy samana riippumatta siitä, onko kuukau - den aikana tehty keskimääräistä vähemmän vai enemmän työtunteja. Liitto on ollut vahvasti mukana myös uuteen työehtosopimukseen liittyvässä jäsenyritysten koulutuksessa ja neuvonnassa. ympäristöasiat Ympäristöasioiden edunvalvonta hoidettiin yhteistyössä Viestinnän Keskusliiton kanssa. EU-ympäristömerkki painotuotteelle Vuonna 2012, yhdeksän valmisteluvuoden jälkeen, tulivat voi maan EU-ympäris tö merkin ensimmäi set vaati mukset painotuot teelle. Suomessa merkin myöntämi sestä päättää Motiva Oy. Uuden ympäris tö merkin käyttö ei ole ainakaan vielä ottanut tuulta purjeisiinsa eikä merkin käyttöoikeuksia ole hakenut kuin muutama painotalo Suomessa. Painotuotteita ostavat asiakkaat eivät ole merkkiä painoilta myöskään edellyttäneet. EU-ympäristömerkkikriteerit ovat aiheut taneet jonkin verran kritiikkiä. Kriteerit muun muassa edellyttävät painotuot teen siistattavuuden osoittamista tapauskohtaisesti, vaikka on yleisesti tunnettua, ettei vakiopainomenetelmin paperille painettujen tuotteiden siistattavuudessa ole mitään ongelmia. Liitto on viestittänyt kriteerien muutostarpeista Intergrafille, joka pyrkii keskitetysti vaikuttamaan kriteereiden uudistamiseen. Toistaiseksi merkin käyttöön ei ole ollut laajempaa innostusta myöskään muualla Euroopassa. Lähes ainoa ympäristömerkin suorittamiseen ohjannut hanke on ollut Tanskan mainospainotuotteille suun nittelema ympäristövero. Mikäli suunnitelma olisi toteutunut, se olisi langettanut mainospainotuotteille haittamaksun, josta EU-ympäristömerkillä varustetut tuotteet olisivat saaneet 50 prosentin alennuksen. Tanskan graafisen alan toimialaliitto onnistui kuitenkin estämään määräyksen voimaantulon. 30

PP8_01_Cover_Finland_AA.indd 1 print power -hanke Eurooppalaisen paperiteollisuuden ja muiden paperituotteen arvoketjussa mukana olevien yritysten ja järjestöjen yhteinen Print Power -hanke jatkui maassamme Gt:n koordinoimana. Hankkeella on kaksi eri brändiä: Print Power, joka korostaa painotuotteen mediatehokkuutta, sekä Two Sides, jonka tavoitteena on levittää tutkittua tietoa paperituotteiden ympäristövaikutuksista. Vuonna 2014 hankkeeseen Suomessa käytetty kokonaisrahamäärä oli 38 900 euroa. Hanke rahoitetaan maakohtaisilla yritysten osallistumismaksuilla sekä Euroopan keskusprojektin tuella. Keskus projektia rahoittavat pääasiassa paperiteollisuus sekä painoalan suuret laite- ja materiaalitoimittajat. Vuonna 2014 sekä paikallisesti kerätty että keskusprojektilta saatu rahallinen tuki supistuivat selvästi. Suurin syy tuen noin 20 000 euron suuruiseen supistumiseen oli toiminnassa tapahtunut muutos. Hankkeen näkyvin kanava, Print Power -lehti, lanseerattiin keväällä uudella konseptilla. Lehti toteutetaan nyt keskitetysti Englannista käsin, ja se myös painetaan siellä 12 eri kieliversiona. Painokustannukset eivät sisälly maakohtaisiin budjetteihin. KEVÄT 2014_ EUROOPAN LAAJUINEN HANKE KERTOO PAINOTUOTTEEN TEHOKKUUDESTA P R I E T O A T I N T SYKSY 2014_ EUROOPAN LAAJUINEN HANKE KERTOO PAINOTUOTTEEN TEHOKKUUDESTA Sinä valitset. Kuluttajat luottavat eniten painotuotteisiin. I N T E H O K K U U D E S T A KÄYNNISTÄ KESKUSTELU MIKSI 89 % KULUTTAJISTA KERTOO, ETTÄ JUURI PRINTTI ON SE KIPINÄ, JOKA SAA HEIDÄT ASTUMAAN OSTOPOLULLE Uuden lehden sisällöstä noin puolet on paikallisesti toimitettua ja loput yhteistä kansainvälistä aineistoa, joka käännetään paikallisille kielille. Lehdestä ilmestyi vuonna 2014 kaksi numeroa, yksi keväällä ja yksi syksyllä. Ympäristötietopaketti Faktaa ja fiktiota painetusta paperista löysi syksyllä tehokkaan jakelukanavan SubjectAid-palvelusta. SubjectAid jakelee materiaaleja oppilai toksiin, ja Print Powerista ovat olleet kiinnostuneita kaikki oppilaitokset alakouluista yliopistoihin. Faktaa ja fiktiota -kirjasen painos on nyt loppu, mutta siitä julkaistaan uudistettu suomenkielinen versio kesän 2015 aikana. Print Power -hanke jatkuu myös vuonna 2015, ja otamme mielellämme vas taan uusia tukijoita mahdollistamaan koko toimi alan 31

KUN MINÄ OLEN MUKANA KAIKKI VOITTAVAT Minulla on voimaa. Kun tv- ja verkkomainontaan lisätään printti, brändin tunnettuus kasvaa ja kuluttajien ostopäätökset lisääntyvät jopa 50 prosentilla. Lataa UpCode-koodinlukija puhelimeesi osoitteesta www.upcode.fi, kuvaa koodi ja lue lisää painetusta viestinnästä. www.printpower.fi PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA

etua ajavan työn. Mitä enemmän varoja on käytettävissä, sen suuremman näkyvyyden hanke saa. Osallistuvat yritykset voivat käyttää kaikkia hankkeen tuottamia materiaaleja ilmaiseksi omassa markkinoinnissaan. Käytössä on edellä mainittujen lisäksi vuonna 2013 ilmestynyt The Page -lehti sekä kaksi vanhempaa Painovoimaa -lehteä, joita on edelleen saatavissa liiton toimistosta. Hankkeella on omat nettisivut www.printpower.fi. Ympäristöasioihin keskittyviltä www.two sides.fi-sivuilta löytyy huomattava määrä metsään, paperiin ja painotuotteeseen sekä muihin viestimiin liittyvää faktaa. Käytössä ovat edelleen myös Twosides-erikoissivut rakastanpaperia.fi, joilla kerrotaan lyhyesti ja kansantajuisesti paperin valmistuksesta, käytöstä ja kierrätyksestä. Print Power tekee yhteistyötä Suomen Markkinointiliitto MARKin kanssa. Hanke on ollut esillä monissa MARKin tilaisuuksissa, joista suurin oli kesän 2014 kynnyksellä järjestetty Printin paluu -seminaari. Vuonna 2015 seminaari toteutuu nimellä Printing&Branding. Print Power oli lisäksi vuoden 2014 syksyllä jälleen mukana omalla osastollaan Markkinointiviestinnän viikko -tapahtumassa Helsingin Wanhassa Satamassa. koulutuspolitiikka Koulutuspoliittinen edunvalvonta tehdään yhteistyössä Viestinnän Keskusliiton kanssa. Ammattikorkeakoulujärjestelmä uudistuu. Korkeakoulut joutuivat hakemaan toimi lupansa uudelleen, ja samalla niiden rahoitus järjestelmä ja tulosohjaus muuttuivat vuoden 2014 alusta. Metropolia Ammattikorkeakoulussa on ollut Suomen ainoa graafisen tekniikan koulutusohjelma. Korkeakoulu-uudistuksen ja niukkenevien resurssien myötä graafisen tekniikan koulutus on Metropoliassakin muuttunut sivuaineeksi. 33

jäsenpalvelut mediapäivä Järjestyksessään toinen Mediapäivä pidettiin marraskuussa Finlandia-talossa. Ohjelma alkoi liiton syyskokouksella, jossa muun muassa valittiin liitolle uusi hallitus ja hyväksyttiin vuoden 2015 toimintasuunnitelma. Gt:n oman aamupäiväseminaarin otsikkona oli Kuka painaa huomenna. Tässä Media-aamussa kuultiin Sanoma Media Finlandin kaupallisen johtajan, Antti Järvisen, innostava esitys printin roolista huomisen mediamarkkinoilla. MCI Press Oy:n luova johtaja Satu Karppinen avasi painon asiakkaan toiveita, Aronia Groupin partneri Lars Lindholm puolestaan kertoi teräviä kommentteja siitä, miltä painotalot näyttävät yrityksinä liiketoiminnan asian tuntijan silmissä. Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund Turun Yliopistosta loi täynnä faktaa olleen katsauksen alan taloudelliseen tilaan. Aamupäivän ohjelma innosti paikalle täyden salin alan yritysvaikuttajia ja keskustelu venytti ohjelman jatkoajalle. Iltapäivän yhteisen seminaarin kohokohta oli suurimpien puolueiden edustajien hyvin antoisa mediapaneeli, joka myös televisioitiin suorana lähetyksenä verkkoon sekä esitettiin illalla MTV3-kanavalla. Päivä lunasti kirkkaasti paikkansa koko viestintäalan yhteisenä tapahtu mana, eikä kukaan enää haikaillut perinteisen Kirjanpainajan päivän perään. Vuoden 2015 Mediapäivä järjestetään 25.11. Marina Congress Centerissä, Helsingissä. 35

ympäristösertifikaatti graafisen tuotannon laatusertifikaatti Liiton oman Graafisen tuotannon laatusertifikaatin laatukoulutustyöstä ja auditoinnista vastasi myös vuonna 2014 Paavo Markkanen, Akilles Oy. Graafisen tuotannon laatu sertifikaatti perustuu Suomen laatu palkinnon kriteerei - hin, ja se on laajennet tavissa ISO 9001 -sertifikaatiksi. Tarjous kilpailuissa laatuser tifikaatti on ollut riittävä silloin, kun sellaista on edellytetty. Vuonna 2013 tehty uudistus otettiin hyvin vastaan. Vaikka sertifikaatti onkin edullinen, maksun muuttuminen vuosittaiseksi on monen painotalon kannalta hyvä asia, ja tekee sertifikaatista entistä kevyemmän ylläpitää. Vuoden 2014 lopussa sertifikaatin suoritta neita yrityksiä oli yhteensä 25 ja voimassa olevia sertifikaatteja oli 15. Osa sertifikaatin suorittaneista yrityksistä on sulautunut toisiin yrityksiin, niiden toiminta on loppunut tai ne ovat laajentaneet laatusertifikaattinsa ISO 9001 -sertifikaatiksi. Uusi sertifikaatti suoritettiin kertomusvuoden aikana kahdessa Gt:n jäsenyrityksessä. graafisen tuotannon ympäristösertifikaatti Vuonna 2014 heräsi ajatus kehittää liitolle myös oma ympäristösertifikaatti. Työtä johtamaan valikoitui itseoikeutetusti Paavo Markkanen, ja hänen avukseen muodos tettiin pieni työryhmä. Luonnollista oli myös noudattaa uuden ympäristösertifikaatin kohdalla samoja periaatteita kuin laatusertifikaatinkin kohdalla on noudatettu. Graafisen tuotannon ympäristösertifikaatin kriteerit pohjautuvatkin ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän vaatimuksiin, ja se on laajennettavissa ISO 14001 -sertifikaatiksi. Tavoitteena oli luoda työmäärältään kevyehkö ja hinnaltaan edullinen ympäristösertifikaatti, jonka myös pienet graafisen alan yritykset voivat suorittaa. Ympäristöjärjestelmä on laatujärjestelmän ohella toiminnan kehittämisen työkalu. Organisaation laajuinen ympäristökäsikirja on avain yrityksen ympäristövaikutusten tunnistamiseen ja systemaattiseen vähentämiseen. g r a a fi n e n t u o t o t a n 36

Kertomusvuoden aikana ehdittiin Graafisen tuotannon ympäristösertifikaatti myöntää pilottiyrityksenä toimineelle Suomalainen Lehtipaino Oy:lle. Vuoden 2015 alkupuolella sertifikaatin suorittaneita yrityksiä on saatu kolme lisää. pk-toiminta Pk-johtokunta kokoontui jäsenten kiireiden vuoksi vuonna 2014 vain kaksi kertaa. Pk-päiviä vietettiin 16. 17.5. Hämeenlinnassa. Perinteinen aloitusnumero oli parituntinen koulutus. Aalto-yliopiston Mindustry-ryhmän yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki kertoi riemukkaaseen tapaansa kuulijoille, että myös graafisella alalla on lupa toimia eri tavalla. Itse asiassa juuri eri tavalla tekeminen on avain menestykseen. Tuulenmäen esitys avasi uudella tavalla ajattelemisen mahdollisuuksia elävästi, viihdyttävästi ja pysäyttävästi. Toivottavasti kuulijat innostuivat omasta työstään, yrityksestään, henkilöstöstään ja strategiastaan. Koulutuksen jälkeen tutustuttiin kahteen liiton paikalliseen jäsenyritykseen: pitkät perinteet omaavaan Kirjapaino Jaarliin sekä aivan erityislaatuiseen Finn-Korkkiin, jonka tuotteita ovat muun muassa juomapullojen kruunukorkit. Perjantai huipentui Hämeen linnan muuriseinäisessä salissa nautittuun keskiaikaiseen illalliseen, jota ympäristön lisäksi elävöittivät yllätysvieraat Anna Pietarintytär Tyrgilsbacken, varakas ja hanakasti uutta puolisoa etsinyt leski rouva Viipurista, sekä silmänkääntäjä Martti Simonmartti, joka sekoitti hei kom man katsojan pään tempuillaan. Lauan taina tutustuttiin Hämeenlinnaan ja sen ympäristön kartanoihin vapaamuotoisemman ohjelman merkeissä. Perinteinen pk-pikkujoulu pidettiin joulukuussa Päivälehden museon Painokellarissa, Helsingissä. Teemasta Tehosta ja kehitä puhuivat Uudenmaan ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Reino Koho ja pakkauspaino Wipakin Petrus Kukkonen. Wipak on hyödyntänyt toimintansa kehittämisessä LEAN-tuotanto filosofiaa, johon monet muutkin painotalot voisivat tutustua. Vuodenvaihteessa jaettiin koko jäsenistölle erityisesti pienten työnantajien tarpeisiin suunniteltu Työnantajan palkanmaksuopas, johon on kerätty palkankorotusten ja palkka sidonnaisten maksujen lisäksi graafisen alan työehtosopimusten keskeisimmät palkkamääräykset. Vuoden 2014 pk-toimintaa leimasi vahvasti jo pitemmän aikaa haaveillun, ulko- 37

maille suunnattavan pk-opintomatkan konkreettinen suunnittelu. Alunperin lähialueille muihin Pohjoismaihin aiottu opinto matka koki mullistuksen, kun kohteeksi vaihtuikin USA. Matkan oli tarkoitus toteutua syksyllä 2014, mutta aikataulusyistä ajankohtaa jouduttiin vielä siirtämään vuoden 2015 alkupuolelle. ympäristöryhmä Liiton ympäristöryhmä kokoontui kertomus vuonna kaksi kertaa. Ympäristöryh mä käsitteli kokouksissaan EU:n ja kansal lisia säädöksiä, jotka liittyvät liuottimien käyttöön, siistattavuuteen sekä mineraali öljyjäämiin elintarvikepakkauksissa. Muita ryhmässä käsiteltyjä asioita olivat muun muassa ajankohtaiset ympäristö lain säädäntö hankkeet, EU:n laittoman puun käyttöä koskeva puutavara-asetus (Timber regulation), EU-ympäristömerkin vaatimukset painotuotteelle sekä Climate Calc -hiilijalanjälkilaskuri. hiilijalanjäljen laskenta Liitto kuuluu kansainväliseen Climate Calc -yhdistykseen, joka tarjoaa graafi - selle alalle verkkopohjaista hiili jalanjälkilas ku ria. Laskurilla voi laskea koko 38

yri tyksen sekä yksittäisen paino tuotteen hiilijalanjäljen. Kertomusvuonna yksi uusi kotimainen painotalo auditoi toimintansa ja sai sertifikaatin kahden jo aikaisemmin sertifioidun painon lisäksi. Nämä yritykset voivat käyttää tuotteissaan Climate Calc -merkkiä, joka kertoo, että tuotteen hiilijalanjälki on laskettu. Laskennan pohjalta asiakkaille voidaan tarjota myös hiilineutraaleja painotuotteita. Climate Calc -työkaluun ei toistaiseksi kuulu mahdollisuutta hiilipäästöjen kompensointiin, mutta sertifioitu yritys voi ostaa päästöhyvitykset eri toimijoilta oman valintansa mukaan. Alkuperäisen hiilijalanjälkilaskurin rinnalle kehitettiin vuonna 2014 kevennetty versio Climate Calc Basic, joka käyttää osassa muuttujista alan keskimääräisiä vakioarvoja. Basic-versio pienentää yrityksen työmäärää, mutta antaa tulokseksi yleensä hieman korkeampia hiilijalanjälkiarvoja. Climate Calc -laskuriin voi tutustua tarkemmin verkkosivuilla fi.climatecalc.eu. Sivuilta löytyvät myös tiedot sertifioiduista yrityksistä. alan tilastointi ja toimialaseuranta Liitto kerää kattavasti tilastotietoa alan kehityksestä. Keskeisimmistä tilastotiedoista laaditaan taulukoita ja graafeja sisältävä, säännöllisesti päivitettävä tiivistelmä. Yritys rakenteeseen ja yritystalouteen liittyvät tiedot päivitetään vuosittain. Tilasto kes kuk sen volyymi-indeksi-, konkurssi- ja ulkomaan kauppa tilastot päivitetään kuukau sittain. Tämä kooste on jäsenten käytettävissä liiton verkkosivuilla, ja sen päivittymisestä kerrotaan myös uutiskirjeissä. Tilastokeskukselta liitto tilaa räätälöidyn liikevaihdon ja henkilöstön kehitystä kuvaavan tilaston, joka erittelee yritysryhmät ja päivittyy kaksi kertaa vuodessa. Raportti julkaistaan vuosittain syyskuun ja maaliskuun alussa, ja se kattaa aina edellisen toukokuun ja marraskuun lopun tilanteen. Nämä tiedot saamme siis vain kolmen kuukauden viiveellä, kun taas virallinen vuositilasto julkaistaan noin vuoden viiveellä. Tuoreimman yritysryhmäkohtaisen raportin tiedot on esitetty sivuilla 17 ja 18. Viestinnän Keskusliiton ja sen jäsenliittojen käytössä on lisäksi Kauppalehden Balance Consultingin ylläpitämä yritysten tilinpäätöstietoihin perustuva seuranta. Sen kautta liiton käyttöön saadaan kaikki 39

sellaiset tiedot, jotka on ilmoitettu ajoissa Patentti- ja rekisterihallitukselle. Näiden tietojen pohjalta seurataan identtisten yritysten kehitystä ja saadaan alasta hieman poikkeava kuva verrattuna Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen perustuvaan seurantaan. Tilastokeskus vertaa toisiinsa kaikkia toimialan yrityksiä, ja näin ollen sekä toimialaluokkaan tulleet uudet että siitä poistuneet yritykset aiheuttavat tilastoihin epäjatkuvuutta. Myös Intergraf kerää alan tilastotietoa Euroopan eri maista ja kokoaa niistä vuosiraportin. Vuosiraportti uudistettiin vuonna 2014, ja jäsenyritykset voivat nyt tilata sen pdf-muodossa veloituksetta. Intergraf on muiltakin osin kehittänyt tilastointitoimintojaan ja raportoi muun muassa lajikohtaisesta paperin hinta kehityksestä Manner-Euroopassa. Paperin hinta tietoja emme saa julkaista, mutta kerromme niistä tapauskohtaisesti. Elinkeinoelämän keskusliitto EK kerää eri toimialojen yrityksiltä suhdannetietoa kuukausittain. Neljännesvuosittain kysely on hieman laajempi, ja sen pohjalta tehdään suhdannebarometri (kuva sivulla 23). Kyselyn kuukausiraportit eivät ole julkisia, mutta paino toimintaa koskeva raportti löytyy liiton verkkosivujen jäsenille avoimesta tilasto-osiosta. Pk-suhdanne barometri julkaistaan kahdesti vuodessa, mutta se ei sisällä alatoimialatasoja, vaan on jaettu teollisuuteen, rakentamiseen ja palveluihin. Kaikkia tietoja voi kysyä liitosta. aronia-yhteistyö Liiton jo viitisen vuotta jatkunut yhteistyö yritysjärjestelyjä konsultoivan Aronia Group Oy:n kanssa jatkui myös vuonna 2014. Yhteistyön tavoitteena on helpottaa ja madaltaa kynnystä ryhtyä selvittämään mahdollisuuksia yritysjärjestelyihin esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa. Toimialalla on toteutettava merkittävä rakennemuutos, jotta liiketoiminta olisi jälleen kannattavaa. print & media -lehti Gt:n jäsenlehti Print & Media on vakiinnuttanut paikkansa alan laadukkaana ja luotettavana ammattilehtenä. Lehden toimitus ja kustantaja Print & Media Publishing Oy muutti elokuussa liiton kanssa yhteisiin uusiin tiloihin Etelärantaan, ja se on entisestään parantanut yhteistyötä liiton ja lehden välillä. Print & Mediasta ilmestyi vuonna 2014 kahdeksan numeroa. Jokaisella numerolla oli oma teemaansa. Viikoittainen sähköinen 40

* Best UV curable flatbed printer < 200K, European Digital Press Awards EcoSol-värit RUB OFF-TESTI SUV EcoSol-värit ASETONI SUV Publication: ミマキエンジニアリング 様 RasterLink 6 / ロゴ ロゴ 基 本 パターン 単 色 刷 Print & Media SOLVENT UV INK Insert Date: November 2014 Copy Date: 03-11-14 Ad Size: 297x210mm Booking Ref: ManRoland 縮 小 イメージ If any problems arise concerning this document, please contact Oyster Studios on +44 (0)1582 761212. Job Number: 4035 File Name: Last Updated: 03-11-14 Proof Stage: 1 Approved by: ManRo_P&M_Evo_297x210_03-11-14 r XL75 Anicolor untoonlaitot 0% makkelin ttavat Print&media Graafisen alan JOHTaVa aikakauslehti / numero 2 maaliskuu 2014 / TeeMana ipex Tunnetko jo LED UV -tulostamisen edut? nro 2 maaliskuu 2014 Alk. 69 000 Vuoden odotetuin uutuus on täällä! Pienellä pisarakoolla (min. 4 pl) saavutetaan erittäin korkealaatuinen tulostusjälki sekä portaattomasti toistuvat liukuvärit LED UV -tulostamisessa värien kuivatus tapahtuu LED UV ja yksityiskohdat. -lampuilla, jotka perinteisiin UV-lamppuihin verrattuna ovat pitkäikäisiä, kuluttavat hyvin vähän energiaa, eivät tuota otsonia, eivätkä juurikaan kehitä lämpöä. Tästä syystä laitteella voidaan tulostaa myös lämpöherkkiä materiaaleja, jotka eivät sovellu perinteisille UV-tulostimille. Järkevän kokoinen ja hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen Tulostimen 1300 x 2500 mm tulostusala Mimaki JFX200-2513 LED UV -tasotulostin on ideaali laite painotaloille, jotka haluavat edullisesti laajentaa liiketoimintaansa ja sekä tulostus jopa 50 mm paksuille materiaaleille mahdollistavat hyvin monipuolisten tulostuspintojen, kuten metallin, sovellusvalikoimaansa tasotulostamiseen. erilaisten muovien, puun yms. käytön. Mimakin JFX-tasotulostimien tuoteperheeseen kuuluu myös palkittu * isoveli JFX500-2131. Teräsmies Uuden sukupolven LUS-150 värien kulutus on erittäin pieni. Hyvät kuivumisominaisuudet ja 150 % jousto mahdollistavat erittäin laajan materiaalivalikoiman käytön. Optiona myös valkoinen väri. Kuka on tämä triathlonisti, joka on investoinut viime Tulostimet esillä Fespa-messuilla Münchenissä vuosien 20.-23.5.2014! aikana kymmeniä miljoonia painoja tulostustaloihin? Lue sivulta 24. Print&media Graafisen alan JOHTaVa aikakauslehti / numero 3 HuHtikuu 2014 / PainOTyön OsTaJan Ja suunnittelijan numero LOTTA NIEMINEN FROM NEW YORK nro 3 huhtikuu 2014 Tunnetko jo SUV-tulostamisen edut? Vuoden odotetuin uutuus on täällä! Mimaki JV400 SUV:ssä yhdistyvät liuotinvärin joustavat ominaisuudet ja UV-värin kesto. Väri tunkeutuu materiaalin sisään, jonka jälkeen UV-valo viimeistelee tulosteen. Näin saadaan aikaan kiiltävä ja tasainen pinta, joka ei ainoastaan näytä hyvältä, vaan myös suojaa tulostetta naarmuuntumiselta ja säätä vastaan säilyttäen liuotinvärien kirkkaan värimaailman. JV400 SUV on saatavana kahdessa leveydessä: 137 cm ja 162 cm. Ecosolvent- ja lateksivärejä paremman naarmuuntumis- ja hankauskeston ansiosta lopputulos vastaa laminoitua tuotetta. Tuloste on heti valmis asennettavaksi ilman kuivumisaikaa tai jälkikäsittelyä! Pienellä pisarakoolla (min. 4 pl) saavutetaan erittäin korkealaatuinen tulostusjälki sekä portaattomasti toistuvat liukuvärit ja yksityiskohdat. Tulostin hyödyntää RasterLink RIP-ohjelman uusinta versiota 6. Ohjelman useilla erikoisominaisuuksilla voidaan muun muassa tulostaa nopeasti ja kustannustehokkaasti jopa kolme kerrosta valkoista väriä yhdellä ajolla. Uuden sukupolven SU 100 värien kulutus on erittäin pieni. Heti kuivuva väri sekä matala lämpötila mahdollistavat erittäin laajan materiaalivalikoiman käytön ja välittömän jälkikäsittelyn. Optiona myös valkoinen väri. New Yorkissa uraansa luova graafikko-kuvittaja Lotta Nieminen on päässyt asemaan, jossa saa valita asiakkaansa. Miten näin pääsi käymään? Lue sivulta 24. Print&media Graafisen alan JOHTaVa aikakauslehti / numero 5 SYYSkuu 2014 / Teemana TeHOkkuus Liekeissä Kustantaja Mika Mäkeläisellä on oranssi missio. Hän taistelee yrittäjyyden vallankumouksen puolesta tekemällä kirjoja. Lue sivulta 22. nro 5 syyskuu 2014 www.signcom.fi 20 Manrolandin uusi alku / 30 Ipex-messuennakko / 40 Ohjeita yrityskauppoihin www.signcom.fi 20 Parempaa printtimyyntiä / 32 Scott Belsky & Behance / 39 Pakkaussuunnittelun trendit 20 Adobe pilvessä / 28 Teemana tehokkuus / 42 Painoala vuonna 2018 uutiskirje on haluttu lisäpalvelu, ja nettiuutisia voi lukea lisää osoitteessa www.pmlehti.fi. Lehden päätoimittajana on jatkanut liittojohtaja Lasse Krogell ROLAND ja toimituspäällikkönä 700 Jarkko Hakola. Lehden pitkäaikainen ilmoitusmyyjä, myyntipäällikkö Jukka Vivolin, Kelpomedia Oy, menehtyi yllättäen lomamatkalla joulukuussa 2014. Jukan kuolema jätti jälkeensä ammottavan aukon paitsi ammatillisesti myös henkilökohtaisesti jokaisen lehden kanssa tekemisissä olleen mieleen. Lehden ilmoitusmyynnistä huolehtii Uusi ROLAND 700 Evolution on julkistettu. toistaiseksi Jarkko Hakola. Uuden sukupolven ROLAND 700 painokoneteknologia tuo kannattavuutta. Lähde mukaan matkalle tulevaisuuteen! Lehden toimituksellisen sisällön suunnittelua helpottaa Legenda on uudistunut. manrolandsheetfed.com toimitusneuvosto, joka kokoontui neljä kertaa vuoden Manroland Nordic Finland Oy, Valimotie 22, 01510 Vantaa. T +358 (0)9 725 66 500. 2014 aikana. Print&media Graafisen alan JOHTaVa aikakauslehti / numero 7 marraskuu 2014 / Teemana TalOus nro 7 marraskuu 2014 18 FinnGraf nosteessa / 22 erwekon uusi pääkokki / 66 Pakkausmerkinnät uusiksi ManRoland Sheetfed 41

kansainvälinen yhteistyö intergraf Alan eurooppalaisten toimiala- ja työnantaja järjestöjen kattojärjestönä toimii Intergraf (The European Federation for Print and Digital Communication). Se edistää ja valvoo alan etuja EU:ssa. Jäseninä ovat 22:n Euroopan maan toimi alajärjestöt. Intergrafin vuosikokous pidettiin kesäkuussa Barcelonassa. Tapaamisen yhteydessä järjestettiin myös jo vakiintunut, globaali, alan järjestöjen yhteinen World Print and Communication Forum -seminaari. Liittoa edusti liittojohtaja Lasse Krogell. Intergrafin johtajiston kokous järjestettiin syyskuussa Berliinissä. Kokoukseen osallistui liittojohtaja Lasse Krogell. Intergrafin kirjatuotannon intressiryhmä piti kokouksensa Helsin gissä. Ryhmä on kirjojen painamiseen ja sidontaan erikoistuneiden yritysten yhteisfoorumi. Ryhmä vieraili Bookwellilla ja Ifolorilla. Suomesta kokouksessa olivat mukana toimitusjohtaja Reijo Kuosmanen, toimitusjohtaja Matti Uuttu sekä liittojohtaja Lasse Krogell. Pohjoismaita Intergrafin työvaliokunnassa edustavat Tanskan liittojohtaja Lars Brahm sekä Ruotsin liittojohtaja Lena-Liisa Teng blad. pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaisten alan liittojen hyvää yhteistyötä jatkettiin. Nordiska Grafiska Rådet kokoontuu kahden vuoden välein jakamaan alaan liittyvää tietoa ja kehittämään yhteis työtä. Syksyllä 2014 kokous järjestettiin Odensessa, Tanskassa. Suomea edustivat liiton puheenjohtaja Seppo Rantala sekä liittojohtaja Lasse Krogell. 43

44

tavarantarkastajat Graafisen alan tavarantarkastajina toimivat seuraavat henkilöt: Paino-, repro- ja sitomotyöt sekä valmistusmateriaalit: Pertti Koskinen, faktori, print supervisor, Helsinki Graafisen alan koneet: Jukka Hänninen, koneenrakennusinsinööri, Lannevesi Pekka Laakkonen, diplomi-insinööri, Helsinki Seppo Turja, insinööri, Kotka 45

46

liiton jäsenistö, hallinto ja talous jäsenistö Graafinen Teollisuus ry:n jäsenmäärä oli kertomusvuoden päättyessä 195. Jäsenluettelo on toimintakertomuksen lopussa. Liiton jäseniksi vuonna 2014 liittyneet yritykset: Allone Print Oy, Ulvila Emppis Oy, Vantaa Joutsen Median Painotalo Oy, Oulu KBA Finland Oy, Sipoo Kirjapaino Ässä Oy, Vaajakoski Pekan Offset Oy, Helsinki Suomenselän Laminointi Oy, Keuruu TNprint Oy, Helsinki Xerox Oy, Espoo Seuraavien yritysten jäsenyys liitossa päättyi kertomusvuoden aikana: Hansaprint Oy, Turku Hämeen Paino Oy, Forssa Joutsen Media Oy, Oulu Kirjapaino Seppo Oy, Lappeenranta Newprint Oy, Raisio Polytypos Oy, Turku Sanoma Media Finland Oy, Helsinki Sanoma Oyj, Helsinki Sanoma Pro Oy, Helsinki Sanomala Oy, Helsinki SLY-Sivunvalmistus Oy, Tuusula TS-Yhtymä Oy, Turku Uudenkaupungin Sanomat Oy, Uusikaupunki 47