Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja luonnonvarojen ehtymisen ja pilaantumisen vuoksi ympäristöongelmat maapallolla ovat lisääntymässä. Ympäristöasioiden globaali ja valtionrajat ylittävä luonne on jatkuva haaste myös kansainväliselle yhteistyölle. Ilmastonmuutoksen torjunta, muutokseen sopeutuminen ja muiden ympäristöongelmien tarvitsemat ratkaisut suuntaavat kysynnän kasvaessa merkittävästi teknologiaa, osaamista ja talouden voimavarojen käyttöä. EU on maaliskuussa hyväksynyt tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tehokkaita toimia yhdyskuntarakenteen kehityksen suuntaamisessa erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla samoin kuin huolellista EU:n sisäisen taakanjaon suunnittelua ja toimeenpanon valmistelua. EU on asettanut tavoitteeksi pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä. Kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämisessä uudet teknologiat ja innovaatiot tarjoavat mahdollisuuksia. Valtion rajat ylittävien vaarallisten kemikaalien mukaan lukien orgaanisten aineiden päästöjen, ravinnekuormituksen ja hiukkaspäästöjen vähentäminen ovat myös kansainvälisen ympäristönsuojelun keskeisiä tavoitteita. Suomessa haitalliset päästöt maahan, vesiin ja ilmaan ovat vähentyneet kansainvälisten sopimusten vaatimusten, Suomen ympäristölupajärjestelmän sekä teollisuuden ja yhdyskuntien omaehtoisten toimien ansiosta. Tuotannon ja kulutuksen kasvu lisää kuitenkin luonnonvarojen ja energian käyttöä sekä osaltaan jätteiden määrää ja päästöjä ympäristöön. Ympäristöriskit ovat kasvussa etenkin merellä lisääntyvien öljy- ja kemikaalikuljetusten vuoksi. Maatalouden ravinnekuormitus rehevöittää vesiä. Kansallista työtä päästöjen vähentämiseksi ja öljy- ja kemikaalikuljetusten riskien hallitsemiseksi on edelleen jatkettava. Yhteiskunnan ekotehokkuuden parantaminen edellyttää aktiivista ympäristöpolitiikkaa ja uudenlaista yhteistyötä ja vaikuttamista ympäristöpolitiikan ja ohjauskeinojen monipuolistamiseksi. Taloustilanne, etenkin työllisyyden, muuttoliikkeen ja korkotason kehitys vaikuttavat ratkaisevasti asuntokysyntään. Matala korkotaso ja kotitalouksien kasvavat tulot ylläpitävät edelleen vilkasta asuntolainojen ja omistusasuntojen kysyntää koko maassa. Aiempaa suuremmat asuntolainat lisäävät kotitalouksien riskejä. Riittävä asuntotonttien kaavoitus sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen kasvavilla kaupunkiseuduilla on tärkeää yhdyskuntarakenteen tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi. Kasvukeskusten riittävä asuntotuotanto on välttämätön asuntomarkkinoiden vakauden ylläpitäjä, joka on kohdannut vaikeuksia kaavoitettujen asuntotonttien puutteen ja rakennusalan työvoiman ja materiaalien heikentyneen saatavuuden seurauksena kasvukeskuksissa. Toisaalta monessa osassa maata väestö vähenee ja asuntojen jääminen tyhjiksi edellyttää toimia yhdyskuntien elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Väestön ikääntyessä on varauduttava asumisen ja yhdyskuntien tarjoamien palvelujen kysynnän muutoksiin. Rakentamisen laatu sekä rakennusten energiatehokkuus ja turvallisuus ovat keskeisiä rakentamisen ohjauksessa. Lisääntyvien tehtävien, tuottavuustavoitteiden ja palvelujen hyvän laadun yhteensovittaminen edellyttää tehtävien ja niihin käytettävien voimavarojen uudelleenarviointia sekä hallinnon rakenteiden ja toimintatapojen kehittämistä. Ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasaarvoon. Valtioneuvosto asettaa seuraavat tavoitteet ympäristöministeriön toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle: Ilmastonmuutosta hillitään laajalla kansainvälisellä ja kansallisella yhteistyöllä ja oikeudenmukaisella taakanjaolla. Valmiudet ilmastonmuutokseen sopeutumiseen paranevat. Itämeren tila paranee ja ympäristöriskit vähenevät. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen hidastuu. Asuntotonttien tarjonta ja siten asuntotarjonta Helsingin seudulla kasvaa ja vahvistaa seudun yhdyskuntarakenteen toimivuutta, työvoiman liikkuvuutta ja seudun kilpailukykyä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat alustavat tulostavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle: Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian mukaisesti pyritään siihen, että monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyy vuoteen 2010 mennessä ja luonnon tilan suotuisa kehitys vakiintuu vuoteen 2016 mennessä. Etelä-Suomen metsien uuden monimuotoisuusohjelman toimet edistävät metsien suojelua. Vaarallisimpien kemikaalien ja pienhiukkasten esiintyminen ympäristössä sekä niille altistuminen vähenevät asteittain. Itämereen ja sisävesiin kohdistuva ravinnekuormitus vähenee ja tärkeiden pohjavesien pilaantumisriski pienenee. Suomella on tekninen, tiedollinen ja yhteiskunnallinen valmius vaikuttaa ilmastosopimuksen uuden sitoumuskauden tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen. Jätteiden hyödyntäminen tehostuu ja kaatopaikoille viedyn jätteen määrä vähenee. Kestävä yhdyskuntakehitys, rakentaminen ja asuminen Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne eheytyy, taloudellisuus paranee ja ympäristökuormitus vähenee. Kaavoitus- ja maapolitiikan välineitä käytetään aktiivisesti ja monipuolisesti kysyntää vastaavan asuntotuotannon, elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kestävän yhdyskuntakehityksen turvaamiseksi. Rakentamisen ohjaus tukee rakentamisen laadun sekä erityisesti rakennuskannan energiatehokkuuden ja taloudellisuuden paranemista. Kiinteistönomistajat varautuvat riittävästi korjaustoimenpiteisiin, ja asunto-osakeyhtiötalojen ylläpito- ja korjaustoiminta kehittyy. Turvataan heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia hyvään asumiseen kohtuullisin kustannuksin. Lähiöt ovat toimivia ja viihtyisiä asumisympäristöjä. Talousarvioesityksen rakennetta on muutettu yhdistämällä eräitä lukuja ja momentteja. Tuottavuusohjelman vaikutukset Ympäristöministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 46 henkilötyövuotta. Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio varsinainen talousarvio 35.10.63 Luonnonsuojelun hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus 31,8 12 35.10.70 Ympäristövahinkojen torjunta-aluksen hankinta (siirtomääräraha 3 v) tilausvaltuus 23-35.10.77 Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus 5 5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 141 942 140 689 142 028 1 339 1 01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 36 812 34 485 32 256-2 229-6 02. Alueellisten ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 65 620 65 463 67 408 1 945 3 03. Ympäristölupavirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 685 4 679 4 979 300 6 04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 606 25 062 26 385 1 323 5 29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 8 220 9 000 9 000 65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 000 2 000 10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 111 213 105 096 118 713 13 617 13 20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) 2 467 2 667 3 000 333 12 21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) 2 100 2 112 1 570-542 - 26 22. Maatalouden vesiensuojelu (siirtomääräraha 3 v) 1 000 1 000 0 52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 24 038 23 778 24 059 281 1 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 300 2 300 61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 750 1 100 1 300 200 18 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus ympäristöministeriön osalta (arviomääräraha) 9 095 12 039 6 484-5 555-46 63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) 38 799 34 000 35 000 1 000 3 64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 2 000 1 500 3 000 1 500 100 65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) 1 364 2 300 2 300 66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) 1 500 1 500 1 500 (67.) Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v) 1 600 800-800 - 100 70. Ympäristövahinkojen torjunta-aluksen hankinta (siirtomääräraha 3 v) 5 000 10 000 23 000 13 000 130 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) 11 900 11 000 14 200 3 200 29 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % (88.) Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 7 600 20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 77 925 58 339 68 585 10 246 18 01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 650 4 639 4 935 296 6 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) 925 850 800-50 - 6 55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) 70 000 50 500 60 500 10 000 20 60. Siirto valtion asuntorahastoon 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 350 2 350 2 350 (30.) Asumisen edistäminen (40.) Alueelliset ympäristökeskukset (50.) Ympäristölupavirastot (60.) Suomen ympäristökeskus (70.) Valtion asuntorahasto (99.) Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot Yhteensä 331 080 304 124 329 326 25 202 8 Henkilöstön kokonaismäärä 3 190 3 160 3 110 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Ympäristöministeriön hallinnonalan vuoden talousarvioesitys on 325,5 miljoonaa euroa. Yleinen asumistuki, joka aiemmin oli kaksi kolmasosaa ministeriön määrärahoista, siirtyy vuoden alusta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Hallinnonalan määrärahat jakaantuvat ympäristöhallinnon toimintamenoihin, ympäristön- ja luonnonsuojeluun sekä yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen asiakokonaisuuteen. Valtion asuntorahaston varoja arvioidaan käytettävän lisäksi noin 650 miljoonaa euroa asuntolainojen, asuntotoimen korkotukien ja avustusten sekä rahaston lainojen korkojen ja kuoletusten maksamiseen. 01. (35.01, 40, 50, 60 ja 99, osa) Ympäristöhallinnon toimintamenot S e l v i t y s o s a : Ympäristöhallinnon tavoitteena on ekotehokas yhteiskunta, monimuotoinen luonto ja hyvinvointia edistävä ympäristö. Ympäristöhallinto toimii kansallisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi. Se tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Ministeriön, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen ja Suomen ympäristökeskuksen tavoitteet ja voimavarat esitetään tässä luvussa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintatavoitteet ja voimavarat on budjetoitu lukuun 35.20 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen ja Metsähallituksen luontopalvelujen lukuun 35.10 Ympäristön- ja luonnonsuojelu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Ympäristöhallinnossa on yhteisenä tavoitteena parantaa toiminnan tuottavuutta, jotta henkilöstön määrää nykyisissä tehtävissä voidaan vähentää valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaisesti. Ympäristöhallinnon tuottavuusohjelman keskeisiä hankkeita jatketaan: Ympäristölupajärjestelmän ja -hallinnon tehostamista ja lupakäytäntöjen yhdenmukaistamista koskevat esitykset valmistellaan siten, että muutokset voidaan toteuttaa vuonna 2009. Luonnonsuojelutehtävien työnjakoa selkeytetään ympäristökeskusten ja Metsähallituksen kesken operatiivisissa tehtävissä, ohjelmoidaan alan seurantaa, tutkimusta ja tiedon hallintaa sekä tehostetaan toimintaprosesseja laajenevien tehtävien voimavaratarpeiden hallitsemiseksi. Alueellisten ympäristökeskusten toiminnan tuottavuutta parannetaan toimintatapoja ja yhteistyötä edelleen tehostamalla. Ympäristön tilan seurannan ja raportoinnin kehittämishankkeessa määritellään toiminnan kannalta keskeisimmät seurannat ja niihin käytettävät voimavarat. Ympäristöhallinnon palvelujen laatua ja tuottavuutta parannetaan sähköisiä palveluja ja tietotekniikan hyväksikäyttöä sekä asianhallintaa kehittämällä. Muutoshankkeita johdetaan hallitusti ja niistä viestitään ennakoivasti ja avoimesti. Ympäristöhallinnon virastot toteuttavat ajantasaisia henkilöstöstrategioita ja -suunnitelmia. Henkilöstön osaamista kehitetään ja johdetaan suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio ja kehittymismahdollisuudet. Luvun nimike on muutettu. 01. (35.01.21 ja 99.26) Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 256 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) ympäristöhallinnon tehtävien strategista valmistelua ja kehittämistä palvelevasta kehittämis-, tutkimus-, seuranta- ja arviointitoiminnasta, kansainvälisestä yhteistyöstä sekä hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyöhankkeista aiheutuvia muita kulutusmenoja vastaaviin menoihin, sekä korvauksiin, joita suoritetaan: 2) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittamisen markkinavalvonnasta Turvatekniikan keskukselle aiheutuviin menoihin, 3) otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan yhteisöjen asetuksen edellyttämästä laitteiden huoltajien pätevyyden markkinavalvonnasta Turvatekniikan keskukselle aiheutuviin menoihin, 4) Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoitamisesta Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:lle aiheutuviin menoihin ja 5) CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvonnasta Turvatekniikan keskukselle aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriön tavoitteita vuodelle : Ympäristön suojelu Määritellään EU:n kemikaaliasetuksen ja päästökattodirektiivin toimeenpanon prioriteetit. Arvioidaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa pitkän aikavälin strategiat, joilla Suomessa voidaan saavuttaa kasvihuonekaasujen päästövähennykset. Varmistetaan oikeudenmukainen taakanjako EU:n asettamien päästövähennystavoitteiden toteuttamisessa. Laaditaan raportti Itämeren rehevöitymisen taloudellisista vaikutuksista ja kehitetään keinoja rehevöitymisen vähentämiseksi. Tuetaan materiaalitehokkuuden palvelukeskuksen alkavaa toimintaa tuotannon ja kulutuksen ekotehokkuuden edistämiseksi. Valmistellaan ohjelma ympäristöä säästävien julkisten hankintojen edistämiseksi. Jätteiden määrän vähentämiseksi ja hyödyntämisen tehostamiseksi valmistellaan ehdotus uudeksi valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi. Aloitetaan jätelain uudistaminen. Luonnon monimuotoisuuden suojelu Jatketaan Natura 2000 -verkoston toteuttamista ja hoidon ja käytön suunnittelua. Selvitetään verkoston laajentamistarve merialueilla Suomen erityistalousvyöhykkeellä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Aloitetaan luonnonsuojelulainsäädännön toimivuuden ja vaikuttavuuden kokonaisarviointi. Laaditaan eri hallinnonalojen yhteistyönä luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä koskeva viestintäohjelma. Kestävä yhdyskuntakehitys ja elinympäristön laatu Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muutokseen sopeutumiseksi eheytetään taajamien yhdyskuntarakennetta sekä kehitetään yhdyskuntien toimintavarmuutta ja luonnon sopeutumiskykyä parantavia ratkaisuja. Valmistellaan valtioneuvoston päätettäväksi ehdotus tarkistetuksi valtakunnallisiksi alueidenkäyttötavoitteiksi. Asumisen edistäminen ja rakentaminen Asuntotuotannon edellytyksiä parannetaan huolehtimalla, että kasvukuntien kaavoitus täyttää myös riittävyydeltään maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt täsmennetyt vaatimukset. Kasvukeskuksien sosiaalisen vuokra-asuntokannan säilymistä vuokra-asuntoina turvataan nykyisen lainsäädännön perustalta ja pitkäaikaisasunnottomuutta vähennetään. Rakennusten rakenteellista turvallisuutta parannetaan ottaen huomioon eurooppalainen kehitys ja aiemmista vaaratilanteista tehdyt selvitykset. Korjausrakentamisen edistämiseksi valmistellaan valtioneuvoston periaatepäätös. Rakentamisen viranomaisvalvontaa kehitetään yhteistyössä kuntien kanssa sen tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Kansainväliset asiat Vahvistetaan kansainvälistä ilmasto- ja biodiversiteettiyhteistyötä sekä EU:n kemikaaliviraston ja kemikaalisopimusten välistä yhteyttä. Toimitaan aloitteellisesti EU:n ja YK:n kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmien kehittämiseksi. Vaikutetaan EU:n Pohjoisen ulottuvuuden ja siihen liittyvän ympäristökumppanuuden sekä Suomen ja Venäjän ympäristöyhteistyön toteuttamiseen. Kehittäminen ja suunnittelu -määrärahoilla tuotetaan tietoa ennakointia, hallinnon päätöksentekoa sekä kansainvälisen ympäristöpolitiikan kehittämistä ja toteuttamista varten. Vuonna strategisia rahoitustarpeita ovat erityisesti pitkän aikavälin ilmastopolitiikan valmistelu, jätelainsäädännön uudistaminen ja siihen liittyvä materiaalitehokkuuden ja tuoteohjauksen kehittäminen, Itämeren suojelun vaihtoehtojen ja erityisesti niiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnit, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian valmistelu, suurkaupunki- ja asuntopoliittisten ohjelmien valmistelu sekä kaupunkiseutujen yhdyskunta- ja palvelurakenteen arviointi- ja kehittämistyö, rakennusten energiatehokkuuden ohjaustoimien vaikutusten ja tukien kohdentamisen arviointi sekä korjausrakentamisstrategian valmistelu valtioneuvoston periaatepäätöstä varten. Määrärahasta maksetaan myös korvauksia Turvatekniikan keskukselle sen suorittamasta markkinavalvonnasta. Se hoitaa vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2004) mukaista markkinavalvontaa ympäristöministeriön toimeksiannosta. Se hoitaa myös otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 perusteella tehtävät ilmoitukset kylmälaitteiden sekä sammutus- ja torjuntalaitteiden huoltajien ja jätehuollosta vastaavien pätevyydestä. Ilmoitusten käsittelystä saatavat tuotot tuloutetaan momentille 12.35.99. Uutena markkinavalvontakohteena ovat tulossa vuonna akut ja paristot. Euroopan yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä annetun asetuksen (2000/1980/EY) 14 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on Euroopan yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (958/1997) annetussa laissa nimetty Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Se osallistuu yhteisötasolla ympäristömerkin myöntämisperusteluiden valmisteluun ja käsittelee kansallisella tasolla yhteisön ympäristömerkin käyttöä koskevat hakemukset sekä valvoo merkin käyttöä. Rakennustuotedirektiivin (89/106/ETY) 15 artiklan mukainen rakennustuotteiden CE-merkintä on saatettu voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 17 ja 181 :ssä. CEmerkittyjen tuotteiden määrä kasvaa asteittain eurooppalaisen harmonisoinnin edistyessä. Uutena tehtävänä on tulossa Euroopan komission velvoite, että jäsenmaat järjestävät kansallisen markkinavalvonnan myös uusien kuumavesikattiloiden hyötysuhdedirektiivin (92/42/ETY), energiamerkintädirektiivin (92/75/ETY) ja Eco-design direktiivin (2005/32/EY) mukaisten täytäntöönpanosäädösten sekä asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon kahdeksan henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Työajan jakautuminen tulosalueille (htv) Tulosalue toteutuma ennakoitu arvio Ympäristönsuojelu 105 100 96 Alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 77 80 74 Asuminen ja rakentaminen 56 57 53 Johto, viestintä ja sisäinen hallinto 78 74 72 Yhteensä 316 311 295 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) toteutuma budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 38 768 35 296 32 406 Bruttotulot 236 150 150 Nettomenot 38 532 35 146 32 256 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 12 697 siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 977 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000) euroa Virka- ja työehtosopimus 898 Uusi palkkausjärjestelmä 62 Lisäys 1 htv, palkkaus 41 Siirto momentille 33.01.01, 2 htv, asumistukitehtävät -120 Siirto momentilta 32.20.03 kohdan 3) tehtävien hoitoon 74 Siirto momentille 24.01.01, 2 htv, palkkaus -160 Siirto momentilta 28.20.02, valtioneuvoston tietohallintoyksikön tuottamien palvelujen osto 160 Tuottavuustoimet -240 Muut muutokset -2 944 Yhteensä -2 229 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 5 7 / 2 0 0 7 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 898 000 euroa talousarvioesityksen 30 608 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Hallinnonalan tutkimus-, kehittämis- ja suunnittelurahoitukseen on ehdotettu 6,45 miljoonaa euroa, joka on noin puolet vuoden tasosta. Valiokunta pitää riittäviä hallinnonalan käytössä olevia tutkimus- ja kehittämisresursseja oleellisena päätöksenteossa tarvittavan tietopohjan tuottamiseksi. Ympäristöministeriön hallinnonalalla on useita tietotarpeita, kuten tutkimukset ja selvitykset kokonaisvaltaisen ilmastopolitiikan toteuttamiseksi, Itämeren kuormituksen vähentämiseksi ja yleensä laajojen ympäristöpolitiikkaohjelmien tai lainsäädäntöuudistusten valmistelemiseksi. Valiokunta pitää ympäristötutkimukseen käytettävissä olevaa määrärahaa niukkana. Tämä vaikeuttaa toiminnassa ja päätöksenteossa tarpeellisten selvitysten hankintaa ja toiminnan kehittämistä hallinnonalan kaikilla sektoreilla. Valiokunta lisää momentin tutkimusmäärärahoja 750 000 eurolla. talousarvio 32 256 000 IV lisätalousarvio 632 000 II lisätalousarvio 29 000 talousarvio 34 485 000 tilinpäätös 36 812 000 02. (35.40.21) Alueellisten ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 67 408 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Ympäristökeskuksille kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävinä ympäristönsuoje- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

lua, alueidenkäyttöä, rakentamisen ohjausta, luonnonsuojelua, kulttuuriympäristön hoitoa ja ympäristön tilan seurantaa koskevat asiat. Ympäristökeskukset hoitavat myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat ja sen ohjauksessa olevat vesivarojen käytön ja hoidon tehtävät, joiden erillismenot rahoitetaan luvusta 30.50. Maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueelle arvioidaan alueellisissa ympäristökeskuksissa käytettävän vuositasolla 204 henkilötyövuotta. Ympäristökeskusten toiminnan painopisteet vuonna ovat ympäristölupien laadukas ja joutuisa käsittely sekä valvonta, vanhojen luonnonsuojelualueohjelmien toteuttamisen saattaminen pääosin loppuun sekä vesienhoidon järjestäminen vesienhoitoalueilla. Ympäristölupien käsittely sekä valvontatoiminta Ympäristöministeriö asettaa alueellisten ympäristökeskusten toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen Ympäristöluvat käsitellään laadukkaasti ja joutuisasti. Tavoitteena on, että vähintään 80 % uutta toimintaa koskevista hakemuksista käsitellään kaikissa ympäristökeskuksissa alle kahdeksassa kuukaudessa ja että vireillä olevien hakemusten määrä vähenee. Tehostetaan ympäristönsuojelulain mukaisten lupien valvontaa ja valvonnan tulosten raportointia. toteutuma tavoite tavoite Vireille tulevat asiat, (kpl) arvio 601 536 510 Tehdyt lupapäätökset (kpl) 718 640 610 Käsittelyaika keskimäärin (kk) 12,5 11,3 10,5 Tarkastukset (kpl) 2 821 2 900 2 900 Lupakäsittelyn taloudellisuus ja tuottavuus toteutuma tavoite tavoite Taloudellisuus (kustannukset euroa/ratkaisu) 7 124 7 400 7 400 Tuottavuus (ratkaisua/htv) 11,6 10,6 11,5 Vesiensuojelussa painopisteenä on vähentää yhdyskuntien typpipäästöjä, maatalouden ja muuta hajakuormitusta sekä haja-asutuksen jätevesipäästöjä rehevöitymisen ehkäisemiseksi valtioneuvoston vuonna hyväksymien linjausten mukaisesti. Pilaantuneiden alueiden kunnostushankkeita toteutetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Huolehditaan ilmanlaadun seurannan riittävyydestä painopisteenä hiukkaset ja metallit. Kestävä yhdyskuntakehitys ja elinympäristön laatu Kaavoituksen ohjauksessa korostetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja muutokseen sopeutumiseen vaikuttavia toimia. Erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla ohjauksessa painotetaan kuntien yhteistyötä, riittävää tonttituotantoa ja maapolitiikan välineiden tehokasta käyttöä. Ohjataan rantojen suunnittelua kunnissa niin, että kaavoitetun alueen osuus rantarakentamisesta lisääntyy ja poikkeamismenettelyn tarve vähenee. Vuonna ympäristökeskuksissa tehtiin 2 880 poikkeamispäätöstä. Vuonna arvioidaan tehtävän noin 2 700 ja vuonna noin 2 500 poikkeamispäätöstä. Poikkeamishakemuksista käsitellään kaikissa ympäristökeskuksissa vähintään 80 % alle kuudessa kuukaudessa. Edistetään kulttuuriympäristöohjelmien laadintaa ja inventointeja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

Luonnon monimuotoisuuden suojelu Luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkojen inventointeja ja rajauspäätösten tekoa jatketaan. Luontotyypit ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat toteutuma tavoite tavoite Rajauspäätökset (kpl) 115 150 150 Luonnonsuojeluohjelmia ja Natura 2000 -verkostoa toteutetaan tarkistetun rahoitusohjelman mukaisesti. Luonnonsuojeluohjelmat ja Natura 2000 -verkosto toteutuma tavoite tavoite Toteuttaminen (ha) 21 000 28 000 20 000 Natura 2000 -verkoston hoidon ja käytön suunnittelua edistetään alueellisista yleissuunnitelmista tehtyjen linjausten pohjalta yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätöstä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmasta. Luonnonvarojen kestävä käyttö Tarkistetaan alueellisia jätesuunnitelmia ympäristökeskusten yhteistyönä tavoitteena erityisesti ehkäistä jätteiden syntyä ja lisätä niiden hyödyntämistä sekä vähentää kaatopaikalle loppusijoitettavan biohajoavan jätteen määrää. Huolehditaan jätteitä koskevien seurantatietojen oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta. Muu toiminta Alueen ympäristön tilaa ja sen muutosta seurataan valtakunnallisen seurantaohjelman ja alueellisten tarpeiden mukaisesti sekä parannetaan seurantojen tuottavuutta. Jatketaan vesienhoitosuunnitelmien valmistelua yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa laatimalla yhtenäinen suunnitelma-asiakirja ja kuuluttamalla se julkisesti. Huolehditaan EU:n rakennerahasto-ohjelmien 2013 aloittamisen ympäristömyönteisyydestä. Vahvistetaan alueen asukkaiden ja toimijoiden ympäristötietoisuuden ja -vastuullisuuden lisääntymistä. Toteutetaan ympäristötöitä ja kehitetään edelleen ympäristöhallinnon rakentamistoiminnan alueellista työnjakoa ja keskitetään osaamista alueittaisten selvitysten pohjalta. Toimintaa kehitetään ja tuottavuutta parannetaan siten, että henkilöstöä voidaan hallitusti supistaa 20 henkilötyövuotta. Henkilöstösuunnittelua tehostetaan ja henkilöstön osaamista kehitetään muutosten toteuttamiseksi. Ympäristökeskusten toimintamenomomentilta palkatun henkilöstön työaika jakaantuu tulosalueittain seuraavasti (htv) Tulosalue toteutuma arvio tavoite Ympäristönsuojelu 324 325 324 Luonnonsuojelu 141 139 138 Alueidenkäyttö 164 160 157 Vesivarojen käyttö ja hoito 200 197 194 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

Selvitykset ja seuranta 200 184 179 Yleiset ympäristötehtävät 102 101 100 Tilauspalvelut 8 7 7 Sisäiset palvelut 245 237 231 Yhteensä 1 384 1 350 1 330 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) toteutuma budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 75 776 75 955 77 908 Bruttotulot 10 185 8 600 10 500 Nettomenot 65 591 67 355 67 408 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 267 siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 295 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) toteutuma budjetoitu varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 5 610 4 900 4 900 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 10 103 8 596 8 400 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -4 493-3 696-3 500 Kustannusvastaavuus, % 56 57 58 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000) euroa Virka- ja työehtosopimus 3 263 Uusi palkkausjärjestelmä 62 Siirto 12 htv momentille 35.01.04-783 Tuottavuustoimet -600 Muut muutokset 3 Yhteensä 1 945 Määrärahaan sisältyy 140 000 euroa menoja, jotka vastaavat momentille 12.35.01 tuloutettuja vesiensuojelumaksuja. Bruttotuloina on otettu huomioon myös tiliviraston sisäiset muilta momenteilta nettoutettavat määrärahat. Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 20 henkilötyövuotta tuottavuustoimien vuoksi. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 5 7 / 2 0 0 7 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 3 263 000 euroa talousarvioesityksen 64 145 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta. talousarvio 67 408 000 IV lisätalousarvio 492 000 II lisätalousarvio 1 400 000 talousarvio 65 463 000 tilinpäätös 65 619 605 03. (35.50.21) Ympäristölupavirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 979 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Ympäristölupavirastot toimivat vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisina alueellisina lupavira- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

nomaisina. Ne ratkaisevat ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmät ympäristöluvat ja vesilakiin perustuvat luvat eli ns. vesitalousasiat sekä korvausasioita. Käsiteltävänä on vuonna erityisesti kaivosten, turvetuotannon sekä jätevedenpuhdistamoiden ympäristölupahakemuksia. Lupahakemuksia arvioidaan tulevan vireille vuonna hieman vähemmän kuin vuonna. Toiminnallinen tuloksellisuus Ympäristöministeriö asettaa ympäristölupavirastojen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle : Suoritteet ja käsittelyajat Ympäristöluvat käsitellään laadukkaasti ja joutuisasti. Tavoitteena on käsitellä uutta toimintaa koskevat lupahakemukset alle 10 kuukaudessa. Vireillä olevien asioiden määrä vähenee. Ympäristölupavirastojen asioiden käsittelymenettelyjä kehitetään ja sähköistä asiointia lisätään tuottavuuden parantamiseksi ja ympäristölupahallinnon uudistukseen varautumiseksi. toteutuma tavoite tavoite Vireille tulevat asiat, (kpl) arvio 854 757 740 Ratkaistut asiat (kpl) 905 880 850 Uutta toimintaa koskevien hakemusten keskimääräinen käsittelyaika, kk 12 10 10 Taloudellisuus ja tuottavuus toteutuma tavoite tavoite Taloudellisuus (kustannukset euroa/ratkaisu) 6 670 7 500 7 500 Tuottavuus (ratkaisua/htv) 10,0 9,5 9,5 Henkilötyövuosien kehitys 90,1 92,5 89 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) toteutuma budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 6 101 6 022 6 399 Bruttotulot 1 955 1 300 1 420 Nettomenot 4 146 4 722 4 979 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 796 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 336 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) toteutuma budjetoitu varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot 1 934 1 300 1 420 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 5 398 5 400 5 350 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 464-4 100-3 930 Kustannusvastaavuus, % 36 24 27 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Virka- ja työehtosopimus 279 Uusi palkkausjärjestelmä 21 Yhteensä 300 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 5 7 / 2 0 0 7 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 279 000 euroa talousarvioesityksen 4 700 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta. talousarvio 4 979 000 IV lisätalousarvio 43 000 talousarvio 4 679 000 tilinpäätös 4 685 000 04. (35.60.21) Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 385 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Suomen ympäristökeskus (SYKE) tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tutkimus- ja kehittämistehtävien sekä asiantuntijapalveluiden lisäksi SYKE huolehtii myös useista EYlainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä eräistä ympäristövalvonnan ja muistakin viranomaistehtävistä. SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Toimintamäärärahoilla palkattua henkilöstöä arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin 34 henkilötyövuotta ja muulla rahoituksella palkatun henkilöstön työpanoksesta noin 20 henkilötyövuotta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus SYKEn tavoitteena on tuottaa tietoa ympäristön tilaan vaikuttavista ekologisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä ja prosesseista sekä niiden vuorovaikutuksista. Luotettavaan tietoon perustuvat palvelut ja uusien tarpeiden ennakointi tukevat ympäristön suunnittelua, päätöksentekoa sekä lainsäädännön valmistelua ja toimeenpanoa erityisesti seuraavilla osa-alueilla: Ilmaston muutos, muutokseen sopeutuminen ja hillintämahdollisuudet. Erityisesti tarkastellaan energiantuotannon ja kulutuksen merkitystä ja niiden ohjaamista. Luonnon monimuotoisuuden suojelu erityisesti suhteessa maankäyttöön. Tuotannon ja kulutuksen ekotehokkuuden parantaminen ja tuotteiden elinkaaren aikaisen ympäristökuormituksen vähentäminen. Haitallisten aineiden ja pilaantuneiden maiden aiheuttamien riskien hallinta ja haittojen vähentäminen. Vesien- ja vesiluonnon suojelu, erityisesti Itämeren kustannustehokas suojelu sekä merellisen monimuotoisuuden säilyttäminen. Politiikka-arvioinnit, ympäristölupajärjestelmän kehittäminen sekä ympäristönäkökulman integroiminen muihin politiikka-alueisiin. Käyttökelpoisen ympäristötiedon tuottaminen kansalaisille ja päätöksentekijöille. Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuonna : Tuotetaan tietoa energiankulutuksesta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi kansallista ilmasto-ohjelmaa varten. Toteutetaan tutkimuksia kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelman ( 2010) mukaisesti. Tuotetaan tietoa ja asiantuntijapalveluja "Puhdasta ilmaa Euroopalle" -strategian toimeenpanemiseksi ja ECE-kaukokulkeutumissopimuksen kehittämiseksi sekä kansallisen ilmansuojeluohjelman 2010 uudistustarpeen arviointiin. Tuotetaan tietoa ja asiantuntijapalveluja maatalouden ympäristötuen monimuotoisuusvaikutuksista ja biodiversiteetin suojelun uusien keinojen toimivuudesta. Osallistutaan kansallisen biodiversiteettitoimintaohjelman toimeenpanoon ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toteutukseen ja seurantaan ja arvioidaan, miten ulkoiset tekijät ku- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

ten ilmastonmuutos voivat vaikuttaa monimuotoisuuden suojeluun. Tuotetaan tietoa ympäristöinnovaatioiden taustatekijöistä ja yhdennetystä tuotepolitiikasta. Osallistutaan jätelainsäädännön kokonaisuudistuksen valmisteluun. Osallistutaan EU:n kemikaalilainsäädännön sekä kansallisen kemikaaliohjelman toimeenpanoon. Tuotetaan tietoa ja asiantuntijapalveluja vesienhoidon järjestämisestä annetun lain toimeenpanemiseksi sekä maatalouden, haja-asutuksen ja yhdyskuntien vesiensuojelun tehostamiseksi. Kehitetään menetelmiä vesien tilaa ja vesivaroja koskevan tutkimuksen, paikkatietojärjestelmien sekä mallien kytkemiseksi toisiinsa. Selvitetään edellytyksiä soveltaa päästökaupan periaatteita vesiensuojelussa. Osallistutaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) koordinointiin ja toteuttamiseen. Vahvistetaan yhteistoimintaa yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Toteutetaan uudistettua ympäristönseurantaohjelmaa, joka entistä paremmin yhdistää eri laitoksissa tehtävän ympäristönseurannan yhdeksi ohjelmaksi. Ympäristötiedon käytettävyyttä parannetaan toteuttamalla ja ottamalla käyttöön kaikille avoin maksuton ympäristötiedon www-käyttöliittymä sekä raportoinnin tuki- ja jakelujärjestelmä. SYKE ylläpitää ja kehittää ympäristöhallinnon tietoteknistä infrastruktuuria ja tuottaa sovittuja hallinnonalaa palvelevia tutkimus-, laboratorio-, koulutus- ja muita asiantuntijapalveluja. SYKEä kehitetään verkostoitumalla aktiivisesti kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, pyrkien vastaamaan ajankohtaisiin ja tuleviin tarpeisiin joustavasti ja tehokkaasti. SYKE osallistuu eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin ja syventää yhteistyötä vastaavaa työtä tekevien tutkimuslaitosten ja virastojen kanssa. Taloudellisuus Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien ja toiminnan kustannusten arvioitu jakautuminen tehtäväalueittain vuosina ja Kustannukset Henkilötyövuodet milj. euroa Tehtäväalue Tutkimus 203 203 12,8 13,1 Asiantuntijapalvelut ja viranomaistoiminta 223 222 18,0 18,3 Ympäristönseuranta ja tietojärjestelmät 79 79 5,9 5,9 Johto, sisäinen hallinto ja viestintä 64 63 4,8 4,8 Hallinnonalan tukipalvelutehtävät 35 34 3,8 3,6 Yhteensä 604 601 45,3 45,7 Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 4,5 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan lähes puolet. Lisäksi hallinnonalan sisäisestä palvelutoiminnasta arvioidaan kertyvän tuloja 0,4 milj. euroa. SYKElle talousarviossa budjetoidun toiminnallisen rahoituksen lisäksi muilta valtion virastoilta ja laitoksilta arvioidaan saatavan rahoitusta noin 7,5 milj. euroa ja talousarvion ulkopuolista rahoitusta noin 3,5 milj. euroa, josta EU:n osuus on noin puolet. Tuottavuus Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä ja toimintaprosesseja, uusimalla ja parantamalla tietojärjestelmiä, laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja sekä kehittämällä palvelutuotantoa asiakaspalautteiden pohjalta. Myös ympäristötutkimuksen alueellistamisella ja tukipalvelujen keskittämisellä pyritään saavuttamaan tuottavuuden nousua. Koko ympäristöhallinnossa tuottavuutta parannetaan tehostamalla ympäristön seurantaa, seurannan tietojärjestelmiä ja seurantatiedon jakelua selkeyttämällä työnjakoa, verkostoitumalla ja hyödyntämällä sähköisiä palveluita tiedonjakelukanavana. Ympäristöhallinnon pääkaupunkiseudulla olevien virastojen kirjastotietopalvelujen keskittämistä SYKEen jatketaan sovittujen linjausten mukaisesti ja uusi kirjastotietojärjestelmä otetaan käyttöön. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

SYKEn kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan olevan 601 henkilötyövuotta. Tavoitteena on, että määräaikaisten henkilöiden osuus on korkeintaan 20 % henkilöstöstä. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon seitsemän henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden toteuttamisen vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) toteutuma budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 36 060 37 712 38 885 Bruttotulot 11 600 12 500 12 500 Nettomenot 24 460 25 212 26 385 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 713 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 859 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) toteutuma budjetoitu varsinainen talousarvio Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 7 063 8 000 7 500 EU:lta saatava rahoitus 1 440 1 300 1 800 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 1 890 1 200 1 700 Tulot yhteensä 10 393 10 500 11 000 Hankkeiden kokonaiskustannukset 20 838 20 300 21 000 Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) -10 445-9 800-10 000 Kustannusvastaavuus, % 50 52 52 Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Virka- ja työehtosopimus 729 Uusi palkkausjärjestelmä 24 Siirto 12 htv momentilta 35.01.02 783 Tuottavuustoimet -210 Muut muutokset -3 Yhteensä 1 323 Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 680 000 euroa ympäristöhallinnon keskitetysti hoidettavien IT-palveluiden käyttömenoista ja uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin. Keskitetysti hoidettavia palveluja ovat valtakunnallinen tietoverkko, palvelinkoneet ja järjestelmät, yhteiset työkaluohjelmistot sekä yhteiset paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 5 7 / 2 0 0 7 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 729 000 euroa talousar- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

vioesityksen 25 656 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta. Lisäys on laskettu ottaen huomioon, että osa toiminnasta rahoitetaan maksullisesta toiminnasta kertyvillä tuloilla. Virka- ja työehtosopimuksen vaikutus huomioidaan maksujen tasoa määrättäessä. talousarvio 26 385 000 IV lisätalousarvio 150 000 talousarvio 25 062 000 tilinpäätös 24 606 000 29. (35.99.29) Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 000 000 euroa. talousarvio 9 000 000 talousarvio 9 000 000 tilinpäätös 8 219 799 65. (35.99.65) Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille, 2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille, 3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 :n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin, 4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen ja 5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen sekä luonnontieteellisille seuroille luonnon monimuotoisuuden valtakunnallista seurantajärjestelmää tukevien selvitysten ja raporttien laatimiseksi. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Momentin nimike on muutettu. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille ehdotetaan 1 887 000 euron määrärahaa, joka on 113 000 euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Määrärahaa saa käyttää avustuksiin mm. valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille sekä asunto- ja rakennusalan järjestöille. Valiokunta korostaa, että järjestöjen toiminnan rahoituksessa jäsenmaksuilla ja vapaaehtoistyöllä on keskeinen rooli, mutta toiminnalle tarvitaan myös yhteiskunnan avustusta. Järjestöille annettavilla määrärahoilla voidaan vahvistaa kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten osallistumista ja vaikuttamista. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Pidä Saaristo Siistinä ry on saamansa valtionavustuksen turvin ohjannut rahoitusta veneiden käymäläjätteiden imutyhjennysverkoston kehittämiseen. Järjestöille osoitettujen avustuksien vähentäminen vaikeuttaa siten myös septitankkien tyhjennyspaikkojen rakentamisrahoitusta. Valiokunta pitää järjestöjen tekemää työtä merkittävänä ja lisää momentille 113 000 euroa. talousarvio 2 000 000 talousarvio 2 000 000 tilinpäätös 2 000 000 S e l v i t y s o s a : Ympäristönsuojelu 10. (35.10, 20, osa ja 99, osa) Ympäristön- ja luonnonsuojelu Vesiensuojelun ja muun ympäristönsuojelun määrärahoilla on tavoitteena erityisesti parantaa Itämeren ja sisävesien tilaa, vähentää pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia ympäristöriskejä ja ehkäistä öljy- ja kemikaalivahingoista aiheutuvia ympäristövaurioita merialueilla. Jätevesien käsittelyä keskitetään isompiin, tehokkaampiin ja toimintavarmempiin yksiköihin toteuttamalla ympäristötyömäärärahoilla yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviä siirtoviemärihankkeita. Vesien kunnostuksella poistetaan järvien sisäistä kuormitusta ja voidaan parantaa niiden tilaa pysyvästi sekä lisätä huomattavasti virkistyskäyttöarvoa. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostustarvetta selvitetään järjestelmällisesti. Kiireellisimpiä kohteita myös kunnostetaan valtion jätehuoltotyönä erityisesti terveys- ja pohjavesihaittojen poistamiseksi silloin, kun edellytykset valtion osallistumiselle ovat muuten olemassa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

Öljyntorjuntavalmiuden tavoitetasoa, tarvittavia kehitystoimenpiteitä ja tarvittavia voimavaroja koskevat selvitykset ovat käytössä vuoden lopulla. Vuonna valmistuva monitoimialus parantaa ratkaisevasti torjuntavalmiutta vaativissa olosuhteissa. Öljy- ja kemikaalivahinkojen riittävällä torjuntavalmiudella vähennetään onnettomuuksista aiheutuvia vaurioita ja ylläpidetään vesi- ja merialueiden viihtyisyyttä ja käyttökelpoisuutta virkistykseen ja taloudelliseen toimintaan. Öljyjätemaksuilla rahoitetaan valtakunnallisesti kattavan öljyjätehuoltojärjestelmän ylläpito ja sen tukeminen. Luonnonsuojelu Suomen luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankinta- ja korvausneuvotteluja. Korvaus- ja hankintamäärärahoilla toteutettaviin luonnonsuojeluohjelmiin ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvia yksityismaita oli vuoden alussa toteuttamatta vielä noin 64 000 hehtaaria. Etelä-Suomen metsien suojelutilannetta parannetaan. Yksityisomistuksessa olevia metsiä pyritään saamaan suojeluun maanomistajien vapaaehtoisten tarjousten pohjalta maanhankinnan ja yksityisten suojelualueiden ja sopimusmenettelyjen keinoin. Valtion luonnonsuojelualueilla metsien ja soiden ennallistamista, perinnebiotooppien kunnostusta ja hoitoa sekä luontotyyppien inventointia jatketaan tehtyjen tarveselvitysten pohjalta. Metsäntutkimuslaitoksen hallinnoimat luonnonsuojelualueet on tarkoitus siirtää Metsähallitukselle vuoden alusta. Alueellisten ympäristökeskusten ja Metsähallituksen voimavaroja käytetään Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden hoidon ja käytön suunnitteluun ja toimeenpanoon. Yksityisten suojelualueiden hoito ja ennallistaminen on keskeinen keino parantaa Etelä-Suomen metsien suojelutilannetta. Uuden maaseutuohjelman rahoitusta käytetään mahdollisimman tehokkaasti yksityisomistuksessa olevien perinnebiotooppien kunnostamisessa ja ylläpidossa, koska alueet ovat uhanalaisten lajien suojelun edistämisen kannalta erittäin arvokkaita. Uhanalaisten lajien kolmas kokonaisarviointi valmistuu vuonna 2010. Luontotyyppien uhanalaisuudesta valmistuu ensimmäinen arviointi vuoden lopussa. Sen perusteella tehdään vuoden aikana johtopäätöksiä luontotyyppien suojelun tarpeesta ja keinoista. Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointia (VELMU) rannikkoalueella jatketaan. Tavoitteena on saada riittävät tiedot muun muassa meren pohjan lisääntyvän käytön ympäristövaikutusten arviointiin. Luvun nimike on muutettu. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : I t ä m e r e n s u o j e l u Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma. Toteutetut kuormituksen vähentämistoimet ovat jonkin verran pienentäneet ravinnekuormitusta, mutta ne eivät ole olleet riittäviä rehevöitymiskehityksen pysäyttämiseksi. Ulkoisen kuormituksen lisäksi ns. sisäinen kuormitus aiheuttaa viivettä jo tehtyjen toimenpiteiden näkyvään vaikutukseen. Valiokunta muistuttaa, että vesienhoitoa koskevan EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin tavoite on kova: kaikkien vesien olisi oltava vähintään hyvässä ekologisessa tilassa vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi Itämeren ympärysvaltiot ovat hyväksyneet yhteiset tavoitteet Itämeren tilan palauttamiseksi 1940-luvun tasolle vuoteen 2021 mennessä ja sitoutuneet vähentämään päästöjä kullekin maalle räätälöityjen taakanjakosopimusten mukaisesti. Koko Itämeren mittakaavassa Suomen osuus ravinnekuormituksesta on noin 10 prosenttia, mutta omien sisä- ja rannikkovesiemme laatuun vaikuttavat ratkaisevasti Suomessa tehtävät toimet. Tärkein keino Itämeren pelastamiseksi on kansainvälinen yhteistyö ja sopimukset, joilla voidaan vähentää mm. Puolan yhdyskuntien jätevesien ja maatalouden kuormitusta ja Pietarin jätevesikuormitusta. Valiokunta korostaa, että merkittävä muutos nykytilaan edellyttää tehokkaiden ja laajamittaisten toimien toteuttamista. Merialueiden ja sisävesien tilan parantaminen vaatii typen tehokasta poistoa yhdyskuntien jätevesistä, ja tämä taas edellyttää jätevesien käsittelyn keskittämistä suuriin yksiköihin. Myös haja-asutuksen jätevesien käsittely ja maatalouden vesiensuojelu on saatava kuntoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

Maatalouden ympäristötuet voidaan suunnata vuonna alkaneella ohjelmakaudella vaikutuksiltaan entistä tehokkaampiin toimenpiteisiin. Esimerkiksi lannan peltolannoitukseen liittyviä ehtoja on kiristetty, puutarhakasveille on tehty omat enimmäislannoitusrajat ja kasvipeitteiselle kesannolle maksetaan ympäristötukea vesiensuojelullisin perustein. Valiokunta korostaa, että maatalouden ympäristötuen ehtojen tiukentumisen lisäksi tarvitaan erityisiä lisätoimenpiteitä. Valiokunta pitääkin perusteltuna, että talousarvioesityksessä on miljoonan euron määräraha sekä ympäristö- että maaja metsätalousministeriön pääluokissa osoitettuna maatalouden vesiensuojeluhankkeeseen. Tämän tavoitteena on saada laajamittaiseen käyttöön kohdennettuja maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä ja testata käytännössä toimenpiteiden soveltuvuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta tilatasolla. Merkittävä ympäristöuhka Itämerelle ja erityisesti Suomenlahdelle on öljy- ja kemikaalikuljetusten yhä kasvava määrä. Liikenteen ohjausjärjestelmä ja alusten tunnistamisjärjestelmä ovat tärkeitä toimenpiteitä, joilla merenkulun turvallisuutta tehostetaan. Suuronnettomuuden uhka on kuitenkin olemassa ja siihen tulee varautua. Valiokunta pitää myönteisenä, että ympäristövahinkojen torjunta-aluksen hankintaan on talousarvioesityksessä osoitettu määräraha. Ympäristöministeriön tulee kuitenkin selvittää jatkossa torjuntavalmiuden mahdolliset lisätarpeet. Valiokunta korostaa lisäksi, että kuormituksen vähentämiseksi myös huviveneiden jätehuolto on saatava kuntoon. Valiokunta viittaa Suomen saamaan tuomioon direktiivin 2000/59/EY mukaisten velvoitteiden laiminlyönnistä ja pitää välttämättömänä, että kaikkien satamien osalta laaditaan ja pannaan täytäntöön jätteiden vastaanotto- ja käsittelysuunnitelmat. Valiokunta kiinnittää huomiota myös laivapäästöjen vähentämiseen ja pitää myönteisenä keväällä voimaan tullutta hallinnollista rangaistusmaksua, jolla voidaan nopeasti puuttua merellä tehtyihin päästörikkeisiin. Hallitusohjelmassa esitetään, että Itämeren maat laativat Itämeren suojeluskenaarion (ns. Sternin malli), jossa selvitetään erilaisten vaihtoehtojen yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Valiokunta katsoo, että mallin mukainen selvitys on tarpeellinen ja korostaa samalla, ettei kustannustehokkuusselvityksen puuttumisen saa hidastaa käytännön toimiin ryhtymistä. L u o n n o n s u o j e l u a l u e e t Valtion omistamia luonnonsuojelualueita on tällä hetkellä noin 1,6 miljoonaa hehtaaria ja erämaa-alueita noin 1,5 miljoonaa hehtaaria. Luonnonsuojelualueiden hoidon ja kunnossapidon rahoitus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut merkittävästi ja luonnonsuojelualueita on pystytty lisäämään noin 300 000 hehtaaria. Viime aikoina puun hinnan kohoaminen on kuitenkin nostanut luonnonsuojelualueiden lunastushintoja ja samalla lisännyt määrärahan tarvetta. Metsähallituksella on hoidossaan 23 luontokeskusta tai näitä pienempää luontotaloa ja neljä muuta palvelupistettä. Valiokunta korostaa, että luontomatkailun edistämiseen tulee pystyä panostamaan aktiivisesti. Tämä merkitsee palveluvarustuksen ja opastuksen lisäämistä, jotta turvallisuus ja suojelualueiden kestävyys varmistetaan. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) jatkovalmistelu on käynnissä ja sitä koskeva päätös tulee valtioneuvoston käsittelyyn ensi vuoden alussa. Ympäristöhallinto ja Metsähallitus toteuttavat metsien pysyvää suojelua maanomistajien tekemien tarjouspyyntöjen pohjalta. Pysyvään suojeluun on tarjottu 75 kohdetta, joissa luonnonsuojelubiologiset kriteerit ovat täyttyneet. Talousarvioesityksessä on varattu METSO:n mukaisten yksityismaiden hankintaan vuoden aikana 7 miljoonaa euroa. Valiokunnan saaman tiedon mukaan määräraha ei tule riittämään ja korostaa, että METSO:n jatkon valmistelussa täsmentyvät ohjelman resurssit tulee ottaa huomioon tulevissa budjettiesityksissä. 20. (35.10.27) Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin, 2) ympäristövahinkojen kansainvälisestä yhteistyöstä ja koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin ja 3) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina. S e l v i t y s o s a : Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99. Menoja vastaavia korvauksia öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta arvioidaan olevan 650 000 euroa vuonna. Korvaukset tuloutetaan momentille 12.35.10. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasokorotus (Öljyntorjunta-alusten lisääntyneet käyttömenot) 333 talousarvio 3 000 000 IV lisätalousarvio 1 200 000 talousarvio 2 667 000 tilinpäätös 2 467 000 21. (35.20.22) Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 570 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yksityismaiden luonnonsuojelualueiden inventointiin, merkintään ja hoitomenoihin, 2) suurten petolintujen pesäpuiden merkitsemiseen, 3) uhanalaisten eliölajien hoitoon, 4) vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen, 5) luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvään suunnitteluun ja 6) ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneiden ainestenottopaikkojen kunnostamiseen. S e l v i t y s o s a : Suomessa oli vuoden lopussa 5 212 yksityismaiden luonnonsuojelualuetta, joiden merkintä vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Lisäksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden lisääminen edellyttää lisävoimavaroja yksityisten suojelualueiden inventointiin, hoitoon ja ennallistamiseen. Määrärahalla valmistellaan ja toteutetaan uhanalaisten lajien luonnonsuojelulain mukaisia suojeluohjelmia sekä inventoidaan luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Maa-ainesten kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun liittyviä hankkeita jatketaan. Valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille ja arvokkaille perinnemaisemille laaditaan hoitosuunnitelmia ja tehdään maatalouden ympäristötukijärjestelmää edistäviä hoitotoimenpiteitä. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille 35.10.52-542 talousarvio 1 570 000 talousarvio 2 112 000 tilinpäätös 2 100 000 22. Maatalouden vesiensuojelu (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maatalouden vesiensuojelua tehostavan pilottihankkeen menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla on tarkoitus selvittää Lounais-Suomessa, miten maatalouden vesiensuojelutavoitteita voidaan saavuttaa toteuttamalla nykyistä laajemmin maatilakohtaisia ja tarkasti suunnattuja alueellisia toimenpiteitä. Momentilla 30.01.22 on varattu 1 milj. euroa samaan tarkoitukseen. talousarvio 1 000 000 52. (35.20.52) Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 24 059 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti: 1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoidon ja opastustoiminnan menoihin, 2) luonnonsuojelualueilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenoihin samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen ja 3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli 10 000 euroa ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta. Toiminnan tavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat: Metsähallitus jatkaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteuttamista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

Metsähallitus huolehtii hallinnassaan olevien Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden suojelutavoitteiden toteuttamisesta hoidon, ennallistamisen ja käytön suunnittelussa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Metsähallitus edistää sen vastuulle osoitettujen uhanalaisten eläin- ja kasvilajien valtakunnallista suojelua ja seurantaa. Metsähallitus osallistuu Itämeren suojeluohjelman mukaiseen vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelmaan. Määrälliset tavoitteet ja toteutumat Metsähallitus parantaa luontomatkailun ja virkistyskäytön kannalta tärkeiden luonnonsuojelualueiden palveluvarustusta, opastusta ja kulutuskestävyyttä. S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet: toteutuma arvio tavoite Metsien ja soiden ennallistaminen Metso-alueella (ha) 3 600 2 700 2 700 Perinnebiotooppien hoito ja kunnostus Metso-alueella (ha) 1 430 1 460 1 510 Perinnebiotooppien hoito ja kunnostus Metso-alueen pohjoispuolella (ha) 147 157 165 Luontotyyppien inventointi Metso-alueella (ha) 87 000 7 000 5 000 Luontotyyppien inventointi Metso-alueen pohjoispuolella (ha) 100 500 60 000 60 000 Vedenalaisten luontotyyppien inventointi (ha) 2 000 3 200 3 200 Luonnonsuojelualueiden maanhankinta (ha) (ei Metso) 3 668 1 350 - Natura-alueiden lukumäärä, joille valmistuu hoito- ja käyttösuunnitelma 21 30 30 Luonnonhoidon ja ennallistamisen toimenpidesuunnitelmat (kpl) 53 70 60 Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden käynnit (kpl) 775 400 810 000 860 000 Kansallispuistojen käynnit (kpl) 1 493 000 1 450 000 1 600 000 Luontoon.fi -verkkopalvelun käynnit 1 690 000 1 500 000 2 500 000 Luonnon virkistyspalvelujen asiakastyytyväisyys (asteikko 1 5) 4,2 >4 >4 Metsähallitus arvioi ja seuraa ennallistamisen ja hoidon vaikuttavuutta, ottaa huomioon kansainvälisen arvioinnin suositukset Suomen luonnonsuojelualueiden hoidon tehokkuudesta toimintaa kehitettäessä, seuraa asiakastyytyväisyyttä kansallispuistoissa, asiakaspalvelupisteissä ja Luontoon.fi -verkkopalvelussa. Kaikissa näissä palveluissa asiakastyytyväisyyden tavoitearvo on vähintään 4 (asteikko 1 5), Määrärahan keskeisiä käyttökohteita osallistuu suojelualueiden säädösvalmisteluohjelmaan yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, osallistuu suojelualueiden hoitoon liittyvään yhteistyöhön Suomen lähialueilla, parantaa tuottavuutta syksyllä tarkistettavan luontopalvelujen tuottavuusohjelman ja vuosina valmisteltavan luonnonsuojeluhallinnon tuottavuushankkeen mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon toiminnasta saatavat tulot. Kansallispuistojen hoito (kpl) 34 34 35 Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (kpl) 464 480 500 Kansallispuistojen hoito (ha) 882 000 885 000 888 000 Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (ha) 695 000 691 000 700 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

Muiden luonnonsuojelukohteiden hoito (ha) 965 000 981 000 990 000 Erämaa-alueiden (14 kpl) hoito (ha) 1 490 000 1 490 000 1 490 000 Saimaannorpan pesien seuranta (kpl) (v. pesäpaikkojen seuranta) 576 454 450 Maakotkan reviirien seuranta (kpl) 425 435 435 Valkoselkätikkakohteiden tarkastus (kohteiden lkm) 186 180 180 Muiden erityisesti suojeltavien lajien esiintymien suojelu (kpl) 1 886 1 900 1 920 Muiden uhanalaisten ja luontodirektiivilajien esiintymien suojelu (kpl) 11 881 11 800 12 200 Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden määrä (kpl) 26 28 29 Huollettavat opastus- ja muut rakennelmat (lkm) 1) 5 420 5 420 5 420 Huollettavat reitit, polut ja urat (km) 5 980 5 980 5 980 Opastettujen asiakkaiden määrä ryhmissä (asiakkaiden lkm) 52 300 55 000 45 000 Matkailuyritysten kanssa voimassaolevat yhteistyösopimukset (kpl) 147 150 220 Momentin mitoituksessa on otettu huomioon yhdeksän henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Virka- ja työehtosopimus 99 Tasokorotus (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden parantaminen) 2 000 Siirto momentilta 35.10.21 542 Tuottavuustoimet -270 Muut muutokset -2 090 Yhteensä 281 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 5 7 / 2 0 0 7 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 99 000 euroa talousarvioesityksen 23 960 000 euroon nähden aiheutuu valtion virkaja työehtosopimuksesta. talousarvio 24 059 000 IV lisätalousarvio 300 000 talousarvio 23 778 000 tilinpäätös 24 038 000 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 :n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Öljyjätemaksuina kertyvistä varoista voidaan valtion talousarviossa siirtää osa öljysuojarahastoon käytettäväksi öljyn pilaamien maa-alueiden puhdistuskustannusten korvaamiseen. Korvausperusteista on säädetty tarkemmin öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) 15 :ssä. Määräraha yhdessä momentin 35.10.65 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08. talousarvio 2 300 000 talousarvio 2 300 000 tilinpäätös 2 000 000 61. (35.10.63) Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) vesihuollon tukilain (686/2004) mukaisten avustusten maksamiseen yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviin investointeihin, 2) luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisiin yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointeihin ennen vuotta 1995 myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen ja 3) pohjaveden pilaantumisriskin johdosta siirtymään joutuvien turkistarhojen pilaantuneen maanperän kunnostuksen tukemiseen, mikäli kunnostaminen on välttämätöntä ja kustannukset muodostuisivat elinkeinonharjoittajalle kohtuuttomiksi. Yhdyskuntien vesiensuojelulainoille maksettavan korkohyvityksen määrä on kahdeksan ensimmäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja lainavuosina 9 16 kaksi prosenttiyksikköä. Kuudennentoista lainavuoden jälkeen korkohyvitystä ei makseta. Korkohyvitys on kaikissa lainoissa aina enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen. S e l v i t y s o s a : Yhdyskuntien vesiensuojelua edistävillä investoinneilla toteutetaan Suomen Itämeren suojelu- 1) Vuoden luvut eivät sisällä Metlalta siirtyvillä alueilla olevia rakennelmia ja reittejä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20