Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja luonnonvarojen ehtymisen ja pilaantumisen vuoksi ympäristöongelmat maapallolla ovat lisääntymässä. Ympäristöasioiden globaali ja valtionrajat ylittävä luonne on jatkuva haaste myös kansainväliselle yhteistyölle. Ilmastonmuutoksen torjunta, muutokseen sopeutuminen ja muiden ympäristöongelmien tarvitsemat ratkaisut suuntaavat kysynnän kasvaessa merkittävästi teknologiaa, osaamista ja talouden voimavarojen käyttöä. EU on maaliskuussa hyväksynyt tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tehokkaita toimia yhdyskuntarakenteen kehityksen suuntaamisessa erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla samoin kuin huolellista EU:n sisäisen taakanjaon suunnittelua ja toimeenpanon valmistelua. EU on asettanut tavoitteeksi pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä. Kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämisessä uudet teknologiat ja innovaatiot tarjoavat mahdollisuuksia. Valtion rajat ylittävien vaarallisten kemikaalien mukaan lukien orgaanisten aineiden päästöjen, ravinnekuormituksen ja hiukkaspäästöjen vähentäminen ovat myös kansainvälisen ympäristönsuojelun keskeisiä tavoitteita. Suomessa haitalliset päästöt maahan, vesiin ja ilmaan ovat vähentyneet kansainvälisten sopimusten vaatimusten, Suomen ympäristölupajärjestelmän sekä teollisuuden ja yhdyskuntien omaehtoisten toimien ansiosta. Tuotannon ja kulutuksen kasvu lisää kuitenkin luonnonvarojen ja energian käyttöä sekä osaltaan jätteiden määrää ja päästöjä ympäristöön. Ympäristöriskit ovat kasvussa etenkin merellä lisääntyvien öljy- ja kemikaalikuljetusten vuoksi. Maatalouden ravinnekuormitus rehevöittää vesiä. Kansallista työtä päästöjen vähentämiseksi ja öljy- ja kemikaalikuljetusten riskien hallitsemiseksi on edelleen jatkettava. Yhteiskunnan ekotehokkuuden parantaminen edellyttää aktiivista ympäristöpolitiikkaa ja uudenlaista yhteistyötä ja vaikuttamista ympäristöpolitiikan ja ohjauskeinojen monipuolistamiseksi. Taloustilanne, etenkin työllisyyden, muuttoliikkeen ja korkotason kehitys vaikuttavat ratkaisevasti asuntokysyntään. Matala korkotaso ja kotitalouksien kasvavat tulot ylläpitävät edelleen vilkasta asuntolainojen ja omistusasuntojen kysyntää koko maassa. Aiempaa suuremmat asuntolainat lisäävät kotitalouksien riskejä. Riittävä asuntotonttien kaavoitus sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen kasvavilla kaupunkiseuduilla on tärkeää yhdyskuntarakenteen tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi. Kasvukeskusten riittävä asuntotuotanto on välttämätön asuntomarkkinoiden vakauden ylläpitäjä, joka on kohdannut vaikeuksia kaavoitettujen asuntotonttien puutteen ja rakennusalan työvoiman ja materiaalien heikentyneen saatavuuden seurauksena kasvukeskuksissa. Toisaalta monessa osassa maata väestö vähenee ja asuntojen jääminen tyhjiksi edellyttää toimia yhdyskuntien elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Väestön ikääntyessä on varauduttava asumisen ja yhdyskuntien tarjoamien palvelujen kysynnän muutoksiin. Rakentamisen laatu sekä rakennusten energiatehokkuus ja turvallisuus ovat keskeisiä rakentamisen ohjauksessa. Lisääntyvien tehtävien, tuottavuustavoitteiden ja palvelujen hyvän laadun yhteensovittaminen edellyttää tehtävien ja niihin käytettävien voimavarojen uudelleenarviointia sekä hallinnon rakenteiden ja toimintatapojen kehittämistä. Ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasaarvoon. Valtioneuvosto asettaa seuraavat tavoitteet ympäristöministeriön toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle: Ilmastonmuutosta hillitään laajalla kansainvälisellä ja kansallisella yhteistyöllä ja oikeudenmukaisella taakanjaolla. Valmiudet ilmastonmuutokseen sopeutumiseen paranevat. Itämeren tila paranee ja ympäristöriskit vähenevät. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen hidastuu. Asuntotonttien tarjonta Helsingin seudulla kasvaa ja vahvistaa seudun yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja kilpailukykyä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat alustavat tulostavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle: Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian mukaisesti pyritään siihen, että monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyy vuoteen 2010 mennessä ja luonnon tilan suotuisa kehitys vakiintuu vuoteen 2016 mennessä. Vaarallisimpien kemikaalien ja pienhiukkasten esiintyminen ympäristössä sekä niille altistuminen vähenevät asteittain. Itämereen ja sisävesiin kohdistuva ravinnekuormitus vähenee ja tärkeiden pohjavesien pilaantumisriski pienenee. Suomella on tekninen, tiedollinen ja yhteiskunnallinen valmius vaikuttaa ilmastosopimuksen uuden sitoumuskauden tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen. Jätteiden hyödyntäminen tehostuu ja kaatopaikoille viedyn jätteen määrä vähenee. Kestävä yhdyskuntakehitys, rakentaminen ja asuminen Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne eheytyy, taloudellisuus paranee ja ympäristökuormitus vähenee. Maankäyttö- ja rakennuslain välineitä käytetään aktiivisesti ja monipuolisesti sen varmistamiseen, että riittämättömästä asuntotonttien tarjonnasta koituneet esteet kysyntää vastaavan asuntotuotannon, elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kestävän yhdyskuntakehityksen turvaamiselle voidaan poistaa. Rakentamisen ohjaus tukee rakentamisen laadun sekä erityisesti rakennuskannan energiatehokkuuden ja taloudellisuuden paranemista. Kiinteistönomistajat varautuvat riittävästi korjaustoimenpiteisiin, ja asunto-osakeyhtiötalojen ylläpito- ja korjaustoiminta kehittyy. Talousarvioesityksen rakennetta on muutettu yhdistämällä eräitä lukuja ja momentteja. Tuottavuusohjelman vaikutukset Ympäristöministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 46 henkilötyövuotta. Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio esitys 35.10.63 Luonnonsuojelun hankinta ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus 31,8 12 35.10.70 Ympäristövahinkojen torjunta-aluksen hankinta (siirtomääräraha 3 v) tilausvaltuus 23-35.10.77 Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus 5 5 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 141 942 140 689 135 536-5 153-4 01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 36 812 34 485 30 448-4 037-12 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 02. Alueellisten ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 65 620 65 463 64 145-1 318-2 03. Ympäristölupavirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 685 4 679 4 700 21 0 04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 606 25 062 25 656 594 2 29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 8 220 9 000 9 000 65. Avustukset järjestöille ja ympäristöhoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 000 1 587-413 - 21 10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 111 213 105 096 114 614 9 518 9 20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) 2 467 2 667 3 000 333 12 21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) 2 100 2 112 1 570-542 - 26 52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 24 038 23 778 23 960 182 1 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 300 2 300 61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 750 1 100 1 300 200 18 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus ympäristöministeriön osalta (arviomääräraha) 9 095 12 039 6 484-5 555-46 63. Luonnonsuojelualueiden hankinta ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) 38 799 34 000 35 000 1 000 3 64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 2 000 1 500 3 000 1 500 100 65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) 1 364 2 300 2 300 66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) 1 500 1 500 1 500 (67.) Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v) 1 600 800-800 - 100 70. Ympäristövahinkojen torjunta-aluksen hankinta (siirtomääräraha 3 v) 5 000 10 000 23 000 13 000 130 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) 11 900 11 000 11 200 200 2 (88.) Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 7 600 20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 77 925 58 339 68 389 10 050 17 01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 650 4 639 4 739 100 2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) 925 850 800-50 - 6 55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) 70 000 50 500 60 500 10 000 20 60. Siirto valtion asuntorahastoon 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 350 2 350 2 350 (30.) Asumisen edistäminen (40.) Alueelliset ympäristökeskukset (50.) Ympäristölupavirastot (60.) Suomen ympäristökeskus (70.) Valtion asuntorahasto (99.) Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot Yhteensä 331 080 304 124 318 539 14 415 5 Henkilöstön kokonaismäärä 3 190 3 160 3 110 01. (35.01, 40, 50, 60 ja 99, osa) Ympäristöhallinnon toimintamenot S e l v i t y s o s a : Ympäristöhallinnon tavoitteena on ekotehokas yhteiskunta, monimuotoinen luonto ja hyvinvointia edistävä ympäristö. Ympäristöhallinto toimii kansallisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi. Se tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Ministeriön, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen ja Suomen ympäristökeskuksen tavoitteet ja voimavarat esitetään tässä luvussa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintatavoitteet ja voimavarat on budjetoitu lukuun 35.20 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen ja Metsähallituksen luontopalvelujen lukuun 35.10 Ympäristön- ja luonnonsuojelu. Ympäristöhallinnossa on yhteisenä tavoitteena parantaa toiminnan tuottavuutta, jotta henkilöstön määrää nykyisissä tehtävissä voidaan vähentää valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaisesti. Ympäristöhallinnon tuottavuusohjelman keskeisiä hankkeita jatketaan: Ympäristölupajärjestelmän ja -hallinnon tehostamista ja lupakäytäntöjen yhdenmukaistamista koskevat esitykset valmistellaan siten, että muutokset voidaan toteuttaa vuonna 2009. Luonnonsuojelutehtävien työnjakoa selkeytetään ympäristökeskusten ja Metsähallituksen kesken operatiivisissa tehtävissä, ohjelmoidaan alan seurantaa, tutkimusta ja tiedon hallintaa sekä tehostetaan toimintaprosesseja laajenevien tehtävien voimavaratarpeiden hallitsemiseksi. Alueellisten ympäristökeskusten toiminnan tuottavuutta parannetaan toimintatapoja ja yhteistyötä edelleen tehostamalla. Ympäristön tilan seurannan ja raportoinnin kehittämishankkeessa määritellään toiminnan kannalta keskeisimmät seurannat ja niihin käytettävät voimavarat. Ympäristöhallinnon palvelujen laatua ja tuottavuutta parannetaan sähköisiä palveluja ja tietotekniikan hyväksikäyttöä sekä asianhallintaa kehittämällä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Muutoshankkeita johdetaan hallitusti ja niistä viestitään ennakoivasti ja avoimesti. Ympäristöhallinnon virastot toteuttavat ajantasaisia henkilöstöstrategioita ja -suunnitelmia. Henkilöstön osaamista kehitetään ja johdetaan suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio ja kehittymismahdollisuudet. Luvun nimike on muutettu. 01. (35.01.21 ja 99.26) Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 448 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) ympäristöhallinnon tehtävien strategista valmistelua ja kehittämistä palvelevasta kehittämis-, tutkimus-, seuranta- ja arviointitoiminnasta, kansainvälisestä yhteistyöstä sekä hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyöhankkeista aiheutuvia muita kulutusmenoja vastaaviin menoihin, 2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden kansalliseen rahoitukseen, sekä korvauksiin, joita suoritetaan: 3) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittamisen markkinavalvonnasta Turvatekniikan keskukselle aiheutuviin menoihin, 4) otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan yhteisöjen asetuksen edellyttämästä laitteiden huoltajien pätevyyden markkinavalvonnasta Turvatekniikan keskukselle aiheutuviin menoihin, 5) Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoitamisesta Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:lle aiheutuviin menoihin ja 6) CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvonnasta Turvatekniikan keskukselle aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriön tavoitteita vuodelle : Ympäristön suojelu Määritellään EU:n kemikaaliasetuksen ja päästökattodirektiivin toimeenpanon prioriteetit. Arvioidaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa pitkän aikavälin strategiat, joilla Suomessa voidaan saavuttaa kasvihuonekaasujen päästövähennykset. Varmistetaan oikeudenmukainen taakanjako EU:n asettamien päästövähennystavoitteiden toteuttamisessa. Laaditaan raportti Itämeren rehevöitymisen taloudellisista vaikutuksista ja kehitetään keinoja rehevöitymisen vähentämiseksi Tuetaan materiaalitehokkuuden palvelukeskuksen alkavaa toimintaa tuotannon ja kulutuksen ekotehokkuuden edistämiseksi. Valmistellaan ohjelma ympäristöä säästävien julkisten hankintojen edistämiseksi. Jätteiden määrän vähentämiseksi ja hyödyntämisen tehostamiseksi valmistellaan ehdotus uudeksi valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi. Aloitetaan jätelain uudistaminen. Luonnon monimuotoisuuden suojelu Toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätöstä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman jatkamisesta. Jatketaan Natura 2000 -verkoston toteuttamista ja hoidon ja käytön suunnittelua. Selvitetään verkoston laajentamistarve merialueilla Suomen erityistalousvyöhykkeellä. Aloitetaan luonnonsuojelulainsäädännön toimivuuden ja vaikuttavuuden kokonaisarviointi. Laaditaan eri hallinnonalojen yhteistyönä luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä koskeva viestintäohjelma. Kestävä yhdyskuntakehitys ja elinympäristön laatu Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muutokseen sopeutumiseksi eheytetään taajamien yhdyskuntarakennetta sekä kehitetään yhdyskuntien toimintavarmuutta ja luonnon sopeutumiskykyä parantavia ratkaisuja. Valmistellaan valtioneuvoston päätettäväksi ehdotus tarkistetuksi valtakunnallisiksi alueidenkäyttötavoitteiksi. Asumisen edistäminen ja rakentaminen Asuntotuotannon edellytyksiä parannetaan varmistamalla, että kasvukuntien kaavoitus täyttää myös riittävyydeltään maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt täsmennetyt vaatimukset. Valtion tukeman kasvukeskuksien sosiaalisen vuokra-asuntokannan säilymistä vuokra-asuntoina turvataan ja pitkäaikaisasunnottomuutta vähennetään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Rakennusten rakenteellista turvallisuutta parannetaan ottaen huomioon eurooppalainen kehitys ja aiemmista vaaratilanteista tehdyt selvitykset. Korjausrakentamisen edistämiseksi valmistellaan valtioneuvoston periaatepäätös. Rakentamisen viranomaisvalvontaa kehitetään yhteistyössä kuntien kanssa sen tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Kansainväliset asiat Vahvistetaan kansainvälistä ilmasto- ja biodiversiteettiyhteistyötä sekä EU:n kemikaaliviraston ja kemikaalisopimusten välistä yhteyttä. Toimitaan aloitteellisesti EU:n ja YK:n kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmien kehittämiseksi. Vaikutetaan EU:n Pohjoisen ulottuvuuden ja siihen liittyvän ympäristökumppanuuden sekä Suomen ja Venäjän ympäristöyhteistyön toteuttamiseen. Kehittäminen ja suunnittelu -määrärahoilla tuotetaan tietoa ennakointia, hallinnon päätöksentekoa sekä kansainvälisen ympäristöpolitiikan kehittämistä ja toteuttamista varten. Vuonna strategisia rahoitustarpeita ovat erityisesti pitkän aikavälin ilmastopolitiikan valmistelu, jätelainsäädännön uudistaminen ja siihen liittyvä materiaalitehokkuuden ja tuoteohjauksen kehittäminen, Itämeren suojelun vaihtoehtojen ja erityisesti niiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnit, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian valmistelu, suurkaupunki- ja asuntopoliittisten ohjelmien valmistelu sekä kaupunkiseutujen yhdyskunta- ja palvelurakenteen arviointi- ja kehittämistyö, rakennusten energiatehokkuuden ohjaustoimien vaikutusten ja tukien kohdentamisen arviointi sekä korjausrakentamisstrategian valmistelu valtioneuvoston periaatepäätöstä varten. Määrärahasta maksetaan korvauksia Turvatekniikan keskukselle sen suorittamasta markkinavalvonnasta aiheutuvista menoista. Se hoitaa vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2004) mukaista markkinavalvontaa ympäristöministeriön toimeksiannosta. Se hoitaa myös otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 perusteella tehtävät ilmoitukset kylmälaitteiden sekä sammutus- ja torjuntalaitteiden huoltajien ja jätehuollosta vastaavien pätevyydestä. Ilmoitusten käsittelystä saatavat tuotot tuloutetaan momentille 12.35.99. Uutena markkinavalvontakohteena ovat tulossa vuonna akut ja paristot. Euroopan yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä annetun asetuksen (2000/1980/EY) 14 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on Euroopan yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (958/1997) annetussa laissa nimetty Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Se osallistuu yhteisötasolla ympäristömerkin myöntämisperusteluiden valmisteluun ja käsittelee kansallisella tasolla yhteisön ympäristömerkin käyttöä koskevat hakemukset sekä valvoo merkin käyttöä. Rakennustuotedirektiivin (89/106/ETY) 15 artiklan mukainen rakennustuotteiden CE-merkintä on saatettu voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 17 ja 181 :ssä. CEmerkittyjen tuotteiden määrä kasvaa asteittain eurooppalaisen harmonisoinnin edistyessä. Uutena tehtävänä on tulossa Euroopan komission velvoite, että jäsenmaat järjestävät kansallisen markkinavalvonnan myös hyötysuhdedirektiivin (92/42/ETY), energiamerkintädirektiivin (92/75/ETY) ja Eco-design direktiivin (2005/32/EY) mukaisten täytäntöönpanosäädösten sekä asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee kahdeksan henkilötyövuotta tuottavuustoimien vuoksi. Työajan jakautuminen tulosalueille (htv) Tulosalue ennakoitu arvio Ympäristönsuojelu 105 100 96 Alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 77 80 74 Asuminen ja rakentaminen 56 57 53 Johto, viestintä ja sisäinen hallinto 78 74 72 Yhteensä 316 311 295 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 38 768 34 635 30 598 Bruttotulot 236 150 150 Nettomenot 38 532 34 485 30 448 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 12 697 siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 977 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000) euroa Uusi palkkausjärjestelmä 62 Lisäys 1 htv, palkkaus 41 Siirto momentille 33.01.01, 2 htv, asumistukitehtävät -120 Siirto momentilta 32.20.03 kohdan 4) tehtävien hoitoon 74 Siirto momentille 24.01.01, 2 htv, palkkaus -160 Tuottavuustoimet -240 Muut muutokset -3 694 Yhteensä -4 037 talousarvio 30 448 000 II lisätalousarvio 29 000 talousarvio 34 485 000 tilinpäätös 36 812 000 02. (35.40.21) Alueellisten ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 64 145 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Ympäristökeskuksille kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävinä ympäristönsuojelua, alueidenkäyttöä, rakentamisen ohjausta, luonnonsuojelua, kulttuuriympäristön hoitoa ja ympäristön tilan seurantaa koskevat asiat. Ympäristökeskukset hoitavat myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat ja sen ohjauksessa olevat vesivarojen käytön ja hoidon tehtävät, joiden erillismenot rahoitetaan luvusta 30.50. Maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueelle arvioidaan alueellisissa ympäristökeskuksissa käytettävän vuositasolla 204 henkilötyövuotta. Ympäristökeskusten toiminnan painopisteet vuonna ovat ympäristölupien laadukas ja joutuisa käsittely sekä valvonta, vanhojen luonnonsuojelualueohjelmien toteuttamisen saattaminen pääosin loppuun sekä vesienhoidon järjestäminen vesienhoitoalueilla. Ympäristöministeriö asettaa alueellisten ympäristökeskusten toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen Ympäristöluvat käsitellään laadukkaasti ja joutuisasti. Tavoitteena on, että vähintään 80 % uutta toimintaa koskevista hakemuksista käsitellään kaikissa ympäristökeskuksissa alle kahdeksassa kuukaudessa ja että vireillä olevien hakemusten määrä vähenee. Tehostetaan ympäristönsuojelulain mukaisten lupien valvontaa ja valvonnan tulosten raportointia. Ympäristölupien käsittely sekä valvontatoiminta tavoite tavoite Vireille tulevat asiat, arvio 601 536 510 Tehdyt lupapäätökset (kpl) 718 640 610 Käsittelyaika keskimäärin (kk) 12,5 11,3 10,5 Tarkastukset (kpl) 2 821 2 900 2 900 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

Lupakäsittelyn taloudellisuus ja tuottavuus tavoite tavoite Taloudellisuus (kustannukset/ratkaisu) 7 124 7 400 7 400 Tuottavuus (ratkaisua/htv) 11,6 10,6 11,5 Vesiensuojelussa painopisteenä on vähentää yhdyskuntien typpipäästöjä, maatalouden ja muuta hajakuormitusta sekä haja-asutuksen jätevesipäästöjä rehevöitymisen ehkäisemiseksi valtioneuvoston vuonna hyväksymien linjausten mukaisesti. Pilaantuneiden alueiden kunnostushankkeita toteutetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Huolehditaan ilmanlaadun seurannan riittävyydestä painopisteenä hiukkaset ja metallit. Kestävä yhdyskuntakehitys ja elinympäristön laatu Kaavoituksen ohjauksessa korostetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja muutokseen sopeutumiseen vaikuttavia toimia. Erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla ohjauksessa painotetaan kuntien yhteistyötä, riittävää tonttituotantoa ja maapolitiikan välineiden tehokasta käyttöä. Ohjataan rantojen suunnittelua kunnissa niin, että kaavoitetun alueen osuus rantarakentamisesta lisääntyy ja poikkeamismenettelyn tarve vähenee. Vuonna ympäristökeskuksissa tehtiin 2 880 poikkeamispäätöstä. Vuonna arvioidaan tehtävän noin 2 700 ja vuonna noin 2 500 poikkeamispäätöstä. Poikkeamishakemuksista käsitellään kaikissa ympäristökeskuksissa vähintään 80 % alle kuudessa kuukaudessa. Edistetään kulttuuriympäristöohjelmien laadintaa ja inventointeja. Luonnon monimuotoisuuden suojelu Luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkojen inventointeja ja rajauspäätösten tekoa jatketaan. Luontotyypit ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat tavoite tavoite Rajauspäätökset (kpl) 115 150 150 Luonnonsuojeluohjelmia ja Natura 2000 -verkostoa toteutetaan tarkistetun rahoitusohjelman mukaisesti. Luonnonsuojeluohjelmat ja Natura 2000 -verkosto tavoite tavoite Toteuttaminen (ha) 21 000 28 000 20 000 Natura 2000 -verkoston hoidon ja käytön suunnittelua edistetään alueellisista yleissuunnitelmista tehtyjen linjausten pohjalta yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Luonnonvarojen kestävä käyttö Tarkistetaan alueellisia jätesuunnitelmia ympäristökeskusten yhteistyönä tavoitteena erityisesti ehkäistä jätteiden syntyä ja lisätä niiden hyödyntämistä sekä vähentää kaatopaikalle loppusijoitettavan biohajoavan jätteen määrää. Huolehditaan jätteitä koskevien seurantatietojen oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

Muu toiminta Alueen ympäristön tilaa ja sen muutosta seurataan valtakunnallisen seurantaohjelman ja alueellisten tarpeiden mukaisesti sekä parannetaan seurantojen tuottavuutta. Jatketaan vesienhoitosuunnitelmien valmistelua yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa laatimalla yhtenäinen suunnitelma-asiakirja ja kuuluttamalla se julkisesti. Huolehditaan EU:n rakennerahasto-ohjelmien 2013 aloittamisen ympäristömyönteisyydestä. Vahvistetaan alueen asukkaiden ja toimijoiden ympäristötietoisuuden ja -vastuullisuuden lisääntymistä. Toteutetaan ympäristötöitä ja kehitetään edelleen ympäristöhallinnon rakentamistoiminnan alueellista työnjakoa ja keskitetään osaamista alueittaisten selvitysten pohjalta. Toimintaa kehitetään ja tuottavuutta parannetaan siten, että henkilöstöä voidaan hallitusti supistaa 20 henkilötyövuotta. Henkilöstösuunnittelua tehostetaan ja henkilöstön osaamista kehitetään muutosten toteuttamiseksi. Ympäristökeskusten toimintamenomomentilta palkatun henkilöstön työaika jakaantuu tulosalueittain seuraavasti (htv) Tulosalue arvio tavoite Ympäristönsuojelu 324 325 324 Luonnonsuojelu 141 139 138 Alueidenkäyttö 164 160 157 Vesivarojen käyttö ja hoito 200 197 194 Selvitykset ja seuranta 200 184 179 Yleiset ympäristötehtävät 102 101 100 Tilauspalvelut 8 7 7 Sisäiset palvelut 245 237 231 Yhteensä 1 384 1 350 1 330 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 75 776 74 063 74 645 Bruttotulot 10 185 8 600 10 500 Nettomenot 65 591 65 463 64 145 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 267 siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 295 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

suoritteiden myyntituotot 5 610 4 900 4 900 Tuotot yhteensä 5 610 4 900 4 900 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 10 103 8 596 8 400 Kustannusvastaavuus -4 493-3 696-3 500 Kustannusvastaavuus, % 56 57 58 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000) euroa Uusi palkkausjärjestelmä 62 Siirto 12 htv momentille 35.01.04-783 Tuottavuustoimet -600 Muut muutokset 3 Yhteensä -1 318 Määrärahaan sisältyy 130 000 euroa menoja, jotka vastaavat momentille 12.35.01 tuloutettuja vesiensuojelumaksuja. Bruttotuloina on otettu huomioon myös tiliviraston sisäiset muilta momenteilta nettoutettavat määrärahat. Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 20 henkilötyövuotta tuottavuustoimien vuoksi. talousarvio 64 145 000 II lisätalousarvio 1 400 000 talousarvio 65 463 000 tilinpäätös 65 619 605 03. (35.50.21) Ympäristölupavirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 700 000 euroa. Suoritteet ja käsittelyajat S e l v i t y s o s a : Ympäristölupavirastot toimivat vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisina alueellisina lupaviranomaisina. Ne ratkaisevat ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmät ympäristöluvat ja vesilakiin perustuvat luvat eli ns. vesitalousasiat sekä korvausasioita. Käsiteltävänä on vuonna erityisesti kaivosten, turvetuotannon sekä jätevedenpuhdistamoiden ympäristölupahakemuksia. Lupahakemuksia arvioidaan tulevan vireille vuonna hieman vähemmän kuin vuonna. Toiminnallinen tuloksellisuus Ympäristöministeriö asettaa ympäristölupavirastojen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle : Ympäristöluvat käsitellään laadukkaasti ja joutuisasti. Tavoitteena on käsitellä uutta toimintaa koskevat lupahakemukset alle 10 kuukaudessa. Vireillä olevien asioiden määrä vähenee. Ympäristölupavirastojen asioiden käsittelymenettelyjä kehitetään ja sähköistä asiointia lisätään tuottavuuden parantamiseksi ja ympäristölupahallinnon uudistukseen varautumiseksi. tavoite tavoite Vireille tulevat asiat 854 757 740 Ratkaistut asiat 905 880 850 Uutta toimintaa koskevien hakemusten keskimääräinen käsittelyaika, kk 12 10 10 Taloudellisuus ja tuottavuus tavoite tavoite Taloudellisuus (bruttomenot/ratkaisu) 6 670 7 500 7 500 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

Tuottavuus (ratkaisua/htv) 10,0 9,5 9,5 Henkilötyövuosien kehitys 90,1 92,5 89 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 6 100 5 979 6 120 Bruttotulot 1 955 1 300 1 420 Nettomenot 4 145 4 679 4 700 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 796 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 336 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot 1 934 1 300 1 420 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 5 398 5 400 5 350 Kustannusvastaavuus (tuotot -kustannukset) -3 464-4 100-3 930 Kustannusvastaavuus, % 36 24 27 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Uusi palkkausjärjestelmä 21 talousarvio 4 700 000 talousarvio 4 679 000 tilinpäätös 4 685 000 04. (35.60.21) Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 656 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Suomen ympäristökeskus (SYKE) tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tutkimus- ja kehittämistehtävien sekä asiantuntijapalveluiden lisäksi SYKE huolehtii myös useista EYlainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä eräistä ympäristövalvonnan ja muistakin viranomaistehtävistä. SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Toimintamäärärahoilla palkattua henkilöstöä arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin 34 henkilötyövuotta ja muulla rahoituksella palkatun henkilöstön työpanoksesta noin 20 henkilötyövuotta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus SYKEn tavoitteena on tuottaa tietoa ympäristön tilaan vaikuttavista ekologisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä ja prosesseista sekä niiden vuorovaikutuksista. Luotettavaan tietoon perustuvat palvelut ja uusien tarpeiden ennakointi tukevat ympäristön suunnittelua, päätöksentekoa sekä lainsäädännön valmistelua ja toimeenpanoa erityisesti seuraavilla osa-alueilla: Ilmaston muutos, muutokseen sopeutuminen ja hillintämahdollisuudet. Erityisesti tarkastellaan energiantuotannon ja kulutuksen merkitystä ja niiden ohjaamista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

Luonnon monimuotoisuuden suojelu erityisesti suhteessa maankäyttöön. Tuotannon ja kulutuksen ekotehokkuuden parantaminen ja tuotteiden elinkaaren aikaisen ympäristökuormituksen vähentäminen. Haitallisten aineiden ja pilaantuneiden maiden aiheuttamien riskien hallinta ja haittojen vähentäminen. Vesien- ja vesiluonnon suojelu, erityisesti Itämeren kustannustehokas suojelu sekä merellisen monimuotoisuuden säilyttäminen. Politiikka-arvioinnit, ympäristölupajärjestelmän kehittäminen sekä ympäristönäkökulman integroiminen muihin politiikka-alueisiin. Käyttökelpoisen ympäristötiedon tuottaminen kansalaisille ja päätöksentekijöille. Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuonna : Tuotetaan tietoa energiankulutuksesta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi kansallista ilmasto-ohjelmaa varten. Toteutetaan tutkimuksia kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelman ( 2010) mukaisesti. Tuotetaan tietoa ja asiantuntijapalveluja "Puhdasta ilmaa Euroopalle" -strategian toimeenpanemiseksi ja ECE-kaukokulkeutumissopimuksen kehittämiseksi sekä kansallisen ilmansuojeluohjelman 2010 uudistustarpeen arviointiin. Tuotetaan tietoa ja asiantuntijapalveluja maatalouden ympäristötuen monimuotoisuusvaikutuksista ja biodiversiteetin suojelun uusien keinojen toimivuudesta. Osallistutaan kansallisen biodiversiteettitoimintaohjelman toimeenpanoon ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toteutukseen ja seurantaan ja arvioidaan, miten ulkoiset tekijät kuten ilmastonmuutos voivat vaikuttaa monimuotoisuuden suojeluun. Tuotetaan tietoa ympäristöinnovaatioiden taustatekijöistä ja yhdennetystä tuotepolitiikasta. Osallistutaan jätelainsäädännön kokonaisuudistuksen valmisteluun. Osallistutaan EU:n kemikaalilainsäädännön sekä kansallisen kemikaaliohjelman toimeenpanoon. Tuotetaan tietoa ja asiantuntijapalveluja vesienhoidon järjestämisestä annetun lain toimeenpanemiseksi sekä maatalouden, haja-asutuksen ja yhdyskuntien vesiensuojelun tehostamiseksi. Kehitetään menetelmiä vesien tilaa ja vesivaroja koskevan tutkimuksen, paikkatietojärjestelmien sekä mallien kytkemiseksi toisiinsa. Selvitetään edellytyksiä soveltaa päästökaupan periaatteita vesiensuojelussa. Osallistutaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) koordinointiin ja toteuttamiseen. Vahvistetaan yhteistoimintaa yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Toteutetaan uudistettua ympäristönseurantaohjelmaa, joka entistä paremmin yhdistää eri laitoksissa tehtävän ympäristönseurannan yhdeksi ohjelmaksi. Ympäristötiedon käytettävyyttä parannetaan toteuttamalla ja ottamalla käyttöön kaikille avoin maksuton ympäristötiedon www-käyttöliittymä sekä raportoinnin tuki- ja jakelujärjestelmä. SYKE ylläpitää ja kehittää ympäristöhallinnon tietoteknistä infrastruktuuria ja tuottaa sovittuja hallinnonalaa palvelevia tutkimus-, laboratorio-, koulutus- ja muita asiantuntijapalveluja. SYKEä kehitetään verkostoitumalla aktiivisesti kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, pyrkien vastaamaan ajankohtaisiin ja tuleviin tarpeisiin joustavasti ja tehokkaasti. SYKE osallistuu eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin ja syventää yhteistyötä vastaavaa työtä tekevien tutkimuslaitosten ja virastojen kanssa. Taloudellisuus Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien ja toiminnan kustannusten arvioitu jakautuminen tehtäväalueittain vuosina ja Kustannukset Henkilötyövuodet milj. euroa Tehtäväalue Tutkimus 203 203 12,8 12,9 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

Asiantuntijapalvelut ja viranomaistoiminta 223 222 18,0 18,0 Ympäristönseuranta ja tieto-järjestelmät 79 79 5,9 5,8 Johto, sisäinen hallinto ja viestintä 64 63 4,8 4,7 Hallinnonalan tukipalvelutehtävät 35 34 3,8 3,6 Yhteensä 604 601 45,3 45,0 Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 4,5 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan lähes puolet. Lisäksi hallinnonalan sisäisestä palvelutoiminnasta arvioidaan kertyvän tuloja 0,4 milj. euroa. SYKElle talousarviossa budjetoidun toiminnallisen rahoituksen lisäksi muilta valtion virastoilta ja laitoksilta arvioidaan saatavan rahoitusta noin 7,5 milj. euroa ja talousarvion ulkopuolista rahoitusta noin 3,5 milj. euroa, josta EU:n osuus on noin puolet. Tuottavuus Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä ja toimintaprosesseja, uusimalla ja parantamalla tietojärjestelmiä, laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja sekä kehittämällä palvelutuotantoa asiakaspalautteiden pohjalta. Myös ympäristötutkimuksen alueellistamisella ja tukipalvelujen keskittämisellä pyritään saavuttamaan tuottavuuden nousua. Koko ympäristöhallinnossa tuottavuutta parannetaan tehostamalla ympäristön seurantaa, seurannan tietojärjestelmiä ja seurantatiedon jakelua selkeyttämällä työnjakoa, verkostoitumalla ja hyödyntämällä sähköisiä palveluita tiedonjakelukanavana. Ympäristöhallinnon pääkaupunkiseudulla olevien virastojen kirjastotietopalvelujen keskittämistä SYKEen jatketaan sovittujen linjausten mukaisesti ja uusi kirjastotietojärjestelmä otetaan käyttöön. SYKEn kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan olevan 601 henkilötyövuotta. Tavoitteena on, että määräaikaisten henkilöiden osuus on korkeintaan 20 % henkilöstöstä. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden toteuttamisen vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 36 060 37 562 38 156 Bruttotulot 11 600 12 500 12 500 Nettomenot 24 460 25 062 25 656 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 713 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 859 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 7 063 8 000 7 500 EU:lta saatava rahoitus 1 440 1 300 1 800 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 1 890 1 200 1 700 Tulot yhteensä 10 393 10 500 11 000 Hankkeiden kokonaiskustannukset 20 838 20 300 21 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) -10 445-9 800-10 000 Kustannusvastaavuus, % 50 52 52 Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Uusi palkkausjärjestelmä 24 Siirto 12 htv momentilta 35.01.02 783 Tuottavuustoimet -210 Muut muutokset -3 Yhteensä 594 Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 680 000 euroa ympäristöhallinnon keskitetysti hoidettavien IT-palveluiden käyttömenoista ja uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin. Keskitetysti hoidettavia palveluja ovat valtakunnallinen tietoverkko, palvelinkoneet ja järjestelmät, yhteiset työkaluohjelmistot sekä yhteiset paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut. talousarvio 25 656 000 talousarvio 25 062 000 tilinpäätös 24 606 000 29. (35.99.29) Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 000 000 euroa. talousarvio 9 000 000 talousarvio 9 000 000 tilinpäätös 8 219 799 65. (35.99.65) Avustukset järjestöille ja ympäristöhoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 587 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille, 2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille, 3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 :n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin, 4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen ja 5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen sekä luonnontieteellisille seuroille luonnon monimuotoisuuden valtakunnallista seurantajärjestelmää tukevien selvitysten ja raporttien laatimiseksi. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Momentin nimike on muutettu. talousarvio 1 587 000 talousarvio 2 000 000 tilinpäätös 2 000 000 S e l v i t y s o s a : Ympäristönsuojelu 10. (35.10, 20, osa ja 99, osa) Ympäristön- ja luonnonsuojelu Vesiensuojelun ja muun ympäristönsuojelun määrärahoilla on tavoitteena erityisesti parantaa Itämeren ja sisävesien tilaa, vähentää pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia ympäristöriskejä ja ehkäistä öljy- ja kemikaalivahingoista aiheutuvia ympäristövaurioita merialueilla. Jätevesien käsittelyä keskitetään isompiin, tehokkaampiin ja toimintavarmempiin yksiköihin toteuttamalla ympäristötyömäärärahoilla yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviä siirtoviemärihankkeita. Vesien kunnostuksella poistetaan järvien sisäistä kuormitusta ja voidaan parantaa niiden tilaa pysyvästi sekä lisätä huomattavasti virkistyskäyttöarvoa. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostustarvetta selvitetään järjestelmällisesti. Kiireellisimpiä kohteita myös kunnostetaan valtion jätehuoltotyönä erityisesti terveys- ja pohjavesihaittojen poistamiseksi silloin, kun edellytykset valtion osallistumiselle ovat muuten olemassa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

Öljyntorjuntavalmiuden tavoitetasoa, tarvittavia kehitystoimenpiteitä ja tarvittavia voimavaroja koskevat selvitykset ovat käytössä vuoden lopulla. Vuonna valmistuva monitoimialus parantaa ratkaisevasti torjuntavalmiutta vaativissa olosuhteissa. Öljy- ja kemikaalivahinkojen riittävällä torjuntavalmiudella vähennetään onnettomuuksista aiheutuvia vaurioita ja ylläpidetään vesi- ja merialueiden viihtyisyyttä ja käyttökelpoisuutta virkistykseen ja taloudelliseen toimintaan. Öljyjätemaksuilla rahoitetaan valtakunnallisesti kattavan öljyjätehuoltojärjestelmän ylläpito ja sen tukeminen. Luonnonsuojelu Suomen luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankinta- ja korvausneuvotteluja. Luonnonsuojeluohjelmiin ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvia yksityismaita oli vuoden alussa korvaussopimusten ulkopuolella vielä noin 60 000 hehtaaria. Etelä-Suomen metsien suojelutilannetta parannetaan. Yksityisomistuksessa olevia metsiä pyritään saamaan suojeluun maanomistajien vapaaehtoisten tarjousten pohjalta maanhankinnan ja yksityisten suojelualueiden ja sopimusmenettelyjen keinoin. Valtion luonnonsuojelualueilla metsien ja soiden ennallistamista, perinnebiotooppien kunnostusta ja hoitoa sekä luontotyyppien inventointia jatketaan tehtyjen tarveselvitysten pohjalta. Metsäntutkimuslaitoksen hallinnoimat luonnonsuojelualueet on tarkoitus siirtää Metsähallitukselle vuoden alusta. Alueellisten ympäristökeskusten ja Metsähallituksen voimavaroja käytetään Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden hoidon ja käytön suunnitteluun ja toimeenpanoon. Yksityisten suojelualueiden hoito ja ennallistaminen on keskeinen keino parantaa Etelä-Suomen metsien suojelutilannetta. Uuden maaseutuohjelman rahoitusta käytetään mahdollisimman tehokkaasti yksityisomistuksessa olevien perinnebiotooppien kunnostamisessa ja ylläpidossa, koska alueet ovat uhanalaisten lajien suojelun edistämisen kannalta erittäin arvokkaita. Uhanalaisten lajien kolmas kokonaisarviointi valmistuu vuonna 2010. Luontotyyppien uhanalaisuudesta valmistuu ensimmäinen arviointi vuoden lopussa. Sen perusteella tehdään vuoden aikana johtopäätöksiä luontotyyppien suojelun tarpeesta ja keinoista. Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointia (VELMU) rannikkoalueella jatketaan. Tavoitteena on saada riittävät tiedot muun muassa meren pohjan lisääntyvän käytön ympäristövaikutusten arviointiin. Luvun nimike on muutettu. 20. (35.10.27) Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin, 2) ympäristövahinkojen kansainvälisestä yhteistyöstä ja koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin ja 3) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta. Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina. S e l v i t y s o s a : Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99. Menoja vastaavia korvauksia öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta arvioidaan olevan 650 000 euroa vuonna. Korvaukset tuloutetaan momentille 12.35.10. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasokorotus (Öljyntorjunta-alusten lisääntyneet käyttömenot) 333 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

talousarvio 3 000 000 talousarvio 2 667 000 tilinpäätös 2 467 000 21. (35.20.22) Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 570 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yksityismaiden luonnonsuojelualueiden inventointiin, merkintään ja hoitomenoihin, 2) suurten petolintujen pesäpuiden merkitsemiseen, 3) uhanalaisten eliölajien hoitoon, 4) vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen, 5) luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvän suunnitteluun ja 6) ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneiden ainestenottopaikkojen kunnostamiseen. S e l v i t y s o s a : Suomessa oli vuoden lopussa 5 212 yksityismaiden luonnonsuojelualuetta, joiden merkintä vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Lisäksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden lisääminen edellyttää lisävoimavaroja yksityisten suojelualueiden inventointiin, hoitoon ja ennallistamiseen. Määrärahalla valmistellaan ja toteutetaan uhanalaisten lajien luonnonsuojelulain mukaisia suojeluohjelmia sekä inventoidaan luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Maa-ainesten kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun liittyviä hankkeita jatketaan. Valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille ja arvokkaille perinnemaisemille laaditaan hoitosuunnitelmia ja tehdään maatalouden ympäristötukijärjestelmää edistäviä hoitotoimenpiteitä. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille 35.10.52-542 Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti: 1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoidon ja opastustoiminnan menoihin, 2) luonnonsuojelualueilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenoihin samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen ja 3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli 10 000 euroa ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta. Toiminnan tavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat: Metsähallitus jatkaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteuttamista. Metsähallitus huolehtii hallinnassaan olevien Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden suojelutavoitteiden toteuttamisesta hoidon, ennallistamisen ja käytön suunnittelussa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Metsähallitus edistää sen vastuulle osoitettujen uhanalaisten eläin- ja kasvilajien valtakunnallista suojelua ja seurantaa. Metsähallitus osallistuu Itämeren suojeluohjelman mukaiseen vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelmaan. Metsähallitus parantaa luontomatkailun ja virkistyskäytön kannalta tärkeiden luonnonsuojelualueiden palveluvarustusta, opastusta ja kulutuskestävyyttä. S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet: talousarvio 1 570 000 talousarvio 2 112 000 tilinpäätös 2 100 000 52. (35.20.52) Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 23 960 000 euroa. Määrälliset tavoitteet ja t Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

arvio tavoite Metsien ja soiden ennallistaminen Metso-alueella (ha) 3 600 2 700 2 700 Perinnebiotooppien hoito ja kunnostus Metso-alueella (ha) 1 430 1 460 1 510 Perinnebiotooppien hoito ja kunnostus Metso-alueen pohjoispuolella (ha) 147 157 165 Luontotyyppien inventointi Metso-alueella (ha) 87 000 7 000 5 000 Luontotyyppien inventointi Metso-alueen pohjoispuolella (ha) 100 500 60 000 60 000 Vedenalaisten luontotyyppien inventointi (ha) 2 000 3 200 3 200 Luonnonsuojelualueiden maanhankinta (ha) (ei Metso) 3 668 1 350 - Natura-alueiden lukumäärä, joille valmistuu hoito- ja käyttösuunnitelma 21 30 30 Luonnonhoidon ja ennallistamisen toimenpidesuunnitelmat (kpl) 53 70 60 Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden käynnit (kpl) 775 400 810 000 860 000 Kansallispuistojen käynnit (kpl) 1 493 000 1 450 000 1 600 000 Luontoon.fi -verkkopalvelun käynnit 1 690 000 1 500 000 2 500 000 Luonnon virkistyspalvelujen asiakastyytyväisyys (asteikko 1 5) 4,2 >4 >4 Metsähallitus arvioi ja seuraa ennallistamisen ja hoidon vaikuttavuutta, ottaa huomioon kansainvälisen arvioinnin suositukset Suomen luonnonsuojelualueiden hoidon tehokkuudesta toimintaa kehitettäessä, seuraa asiakastyytyväisyyttä kansallispuistoissa, asiakaspalvelupisteissä ja Luontoon.fi -verkkopalvelussa. Kaikissa näissä palveluissa asiakastyytyväisyyden tavoitearvo on vähintään 4 (asteikko 1 5), Määrärahan keskeisiä käyttökohteita osallistuu suojelualueiden säädösvalmisteluohjelmaan yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, osallistuu suojelualueiden hoitoon liittyvään yhteistyöhön Suomen lähialueilla, parantaa tuottavuutta syksyllä tarkistettavan luontopalvelujen tuottavuusohjelman ja vuosina valmisteltavan luonnonsuojeluhallinnon tuottavuushankkeen mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon toiminnasta saatavat tulot. Kansallispuistojen hoito (kpl) 34 34 35 Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (kpl) 464 480 500 Kansallispuistojen hoito (ha) 882 000 885 000 888 000 Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (ha) 695 000 691 000 700 000 Muiden luonnonsuojelukohteiden hoito (ha) 965 000 981 000 990 000 Erämaa-alueiden (14 kpl) hoito (ha) 1 490 000 1 490 000 1 490 000 Saimaannorpan pesien seuranta (kpl) (v. pesäpaikkojen seuranta) 576 454 450 Maakotkan reviirien seuranta (kpl) 425 435 435 Valkoselkätikkakohteiden tarkastus ( 463kohteiden lkm) 186 180 180 Muiden erityisesti suojeltavien lajien esiintymien suojelu (kpl) 1 886 1 900 1 920 Muiden uhanalaisten ja luontodirektiivilajien esiintymien suojelu (kpl) 11 881 11 800 12 200 Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden määrä (kpl) 26 28 29 Huollettavat opastus- ja muut rakennelmat (lkm) 1) 5 420 5 420 5 420 Huollettavat reitit, polut ja urat (km) 5 980 5 980 5 980 1) Vuoden luvut eivät sisällä Metlalta siirtyvillä alueilla olevia rakennelmia ja reittejä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

Opastettujen asiakkaiden määrä ryhmissä (asiakkaiden lkm) 52 300 55 000 45 000 Matkailuyritysten kanssa voimassaolevat yhteistyösopimukset (kpl) 147 150 220 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasokorotus (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden parantaminen) 2 000 Siirto momentilta 35.10.21 542 Muut muutokset -2 360 Yhteensä 182 talousarvio 23 960 000 talousarvio 23 778 000 tilinpäätös 24 038 000 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 :n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Öljyjätemaksuina kertyvistä varoista voidaan valtion talousarviossa siirtää osa öljysuojarahastoon käytettäväksi öljyn pilaamien maa-alueiden puhdistuskustannusten korvaamiseen. Korvausperusteista on säädetty tarkemmin öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) 15 :ssä. Määräraha yhdessä momentin 35.10.65 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08. talousarvio 2 300 000 talousarvio 2 300 000 tilinpäätös 2 000 000 61. (35.10.63) Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) vesihuollon tukilain (686/2004) mukaisten avustusten maksamiseen yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviin investointeihin, 2) luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisiin yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointeihin ennen vuotta 1995 myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen ja 3) pohjaveden pilaantumisriskin johdosta siirtymään joutuvien turkistarhojen pilaantuneen maanperän kunnostuksen tukemiseen, mikäli kunnostaminen on välttämätöntä ja kustannukset muodostuisivat elinkeinonharjoittajalle kohtuuttomiksi. Yhdyskuntien vesiensuojelulainoille maksettavan korkohyvityksen määrä on kahdeksan ensimmäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja lainavuosina 9 16 kaksi prosenttiyksikköä. Kuudennentoista lainavuoden jälkeen korkohyvitystä ei makseta. Korkohyvitys on kaikissa lainoissa aina enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen. S e l v i t y s o s a : Yhdyskuntien vesiensuojelua edistävillä investoinneilla toteutetaan Suomen Itämeren suojeluohjelmaa ja muita vesiensuojelulle määriteltyjä tavoitteita. Avustuksilla edistetään erityisesti haja-asutuksen talousjätevesien käsittelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) toimeenpanoa sekä ravinteidenpoistoa yhdyskuntajätevesistä. Pohjaveden pilaantumisriskin johdosta ovat useat kymmenet turkistarhat siirtyneet tai siirtymässä nykyisiltä sijaintipaikoilta, joiden maaperä saattaa edellyttää kunnostamista. Avustustarve ja -mahdollisuus harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Aikaisempien vuosien korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 13 000 euroa vuonna 2009, 5 000 euroa vuonna 2010 ja 2 000 euroa vuonna 2011, jolloin korkotuen maksatus päättyy. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasokorotus 200 Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. talousarvio 1 300 000 talousarvio 1 100 000 tilinpäätös 1 750 000 62. (35.99.62) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus ympäristöministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 6 484 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

1) EU:n ohjelmakauden 2000 Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavien tavoite 1- ja 2 -ohjelmien sekä yhteisöaloitteiden ja innovatiivisten toimien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen ja 2) teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen yhdessä momentilla 32.70.61 olevien EU-osuuksien kanssa. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) Yhteensä Vuosien 2000 sitoumukset 6,484 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa) Ohjelma Ohjelmakauden 2000 rahoituskehys valtuutena Määräraha v. Tavoite 1 16,413 0,880 Tavoite 2 27,075 2,359 Yhteisöaloitteet 17,814 3,245 Yhteensä 61,302 6,484 Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. talousarvio 6 484 000 II lisätalousarvio talousarvio 12 039 000 tilinpäätös 9 094 744 63. (35.20.63 ja 76) Luonnonsuojelualueiden hankinta ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 35 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen, 2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 :n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä, 3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 :n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 :n sekä yksityistielain 7 a :n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin, 4) maa-aineslain 8 ja 26 :n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin, 5) luonnonsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin, 6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä aiheutuviin menoihin sekä ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin, 7) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 :n 1 momentin mukainen, 8) alueellisten ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista ja 9) vahinkojen estämisestä ja rauhoitettujen harvinaisten eläinkantojen suojelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä aiheutuviin menoihin. Valtuus Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiseksi saa tehdä vuonna sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden jälkeisille vuosille yhteensä enintään 12 000 000 euroa. Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 7 000 000 euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 10 000 000 euroa ja vuoden 2011 loppuun mennessä yhteensä enintään 12 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Hankkimalla maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin sekä korvausmenettelyllä pannaan täytäntöön valtioneuvoston vahvistamia luonnonsuojeluohjelmia, erityisesti suojeltavien lajien suojelusuunnitelmia ja vahvistettujen kaavojen suojelualuevarauksia. Lisäksi toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO). Alueellisten ympäristökeskusten ohella Metsähallitus jatkaa suojeluhankintoja. Vuosina 1971 on valtion omistukseen hankittu alueita luon- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

nonsuojelutarkoituksiin yhteensä noin 347 000 ha ja perustettu yksityisiä suojelualueita korvausta vastaan kaikkiaan 106 000 hehtaaria. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että luonnonsuojeluohjelmien ja vastaaviin varauksiin kuuluvien alueiden hankintaan valtion omistukseen käytetään 10 000 000 euroa ja korvauksiin yksityisistä suojelualueista myös 10 000 000 euroa. Etelä- Suomen metsien monimuotoisuusohjelman mukaisten metsäalueiden hankintaan ja korvauksiin käytetään 15 000 000 euroa. Määrärahasta osoitetaan Metsähallituksen käyttöön 3 500 000 euroa. Varoilla Metsähallitus toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa. Metsähallituksen hankintoihin liittyvät kulut sisältyvät määrärahaan. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2009 2010 2011 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 5 000 4 000-9 000 Vuoden sitoumukset 7 000 3 000 2 000 12 000 Yhteensä 12 000 7 000 2 000 21 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasokorotus 1 000 talousarvio 35 000 000 II lisätalousarvio 3 000 000 talousarvio 34 000 000 tilinpäätös 38 799 357 64. (35.99.63) EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hyväksymien LIFE-ympäristörahastosta ja rahoituskauden 2013 LIFE+-ohjelmasta osarahoitettavien hankkeiden sekä muiden pilottihankkeiden EU-rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää noin 50 henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen projektitehtäviin. Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään sekä LIFE 2000 ja LIFE+-ohjelman 2013 ohjelmakausien rahoitukseen. EU-osarahoitus LIFE-hankkeisiin ja pilottihankkeisiin tuloutetaan momentille 12.35.99. talousarvio 3 000 000 talousarvio 1 500 000 tilinpäätös 2 000 000 65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 :n nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien menojen maksamiseen öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin perustein. S e l v i t y s o s a : Määräraha yhdessä momentin 35.10.60 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08. talousarvio 2 300 000 talousarvio 2 300 000 tilinpäätös 1 364 000 66. (35.99.66) Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille. S e l v i t y s o s a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20