Uudenmaan palvelualue (2) Ajankohtaista Espoon päihdetilanteesta Espoon päihdeasiainneuvottelukunnan kokous 4.12.12 Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö ylilääkäri Kaarlo Simojoki päihdelääketieteen erityispätevyys hallinnon yksinkertaistaminen asiakastyön jatkuvuutta korostava, perustyötä tukeva avo- ja laitoshoidon rajat ylittävä kuntouttavan ja haittoja vähentävän hoidon rajat ylittävä avaa uusia mahdollisuuksia palvelujen kehittämiselle hallinto/yksikkö/ikärajoista riippumatta antaa uusia mahdollisuuksia kuntayhteistyölle Sidonnaisuudet 21-212 LL, päihdelääketieteen erityispätevyys Päätoimi Espoon A-klinikkatoimen ylilääkäri, A-klinikkasäätiö Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa Espoolaisen päihdepotilaan päivystyshoitoketju työryhmä Muut sidonnaisuudet Päihdelääketieteen yhdistyksen koulutusvaliokunnan jäsen Toistuva luennoitsija eri lääkealan yritysten koulutuksissa (Schering- Plough, MSD, Boehring-Ingelheim, GlaxoSmithKline, Ruma Gmbh, Orion, RBP oy,professio) Osallistunut lääkealan yrityksen koulutuksen suunnitteluun ad 21 (Schering-Plough) Ulkomaan kongressimatka lääkealan eri yritysten rahoittamana (Schering-Plough, Reckitt Benckiser Pharmaceuticals Finland, Azanta) HCV- ja korvaushoidon advisory Board jäsenyys ad 21 (Schering-Plough) Toiminut yrityksen asiantuntijana (Reckitt Benckiser Pharmaceuticals Finland) Kliiniseen lääketutkimukseen osallistuminen (Organon/MSD) Ei osakeomistuksia Hallintomallin valintakriteerejä Hallinnollisesti yksinkertainen Asiakastyön jatkuvuutta korostava, perustyötä tukeva Avo- ja laitoshoidon rajat ylittävä Kuntouttavan ja haittoja vähentävän hoidon rajat ylittävä Avaa uusia mahdollisuuksia palvelujen kehittämiselle hallinto/yksikkö/ikärajoista riippumatta Antaa uusia mahdollisuuksia kuntayhteistyölle A-klinikkasäätiön Uudenmaan palvelualue 1.1.213 ALUEJOHTAJA (TT) KEHITYS- JOHTAJA (A-MS) Y L I L Ä Ä K Ä R I (KS) YKSIKKÖJOHTAJA (SH) Espoon A-klinikka Espoon nuorisoasema Katkaisuhoito Korvaushoito YKSIKKÖJOHTAJA (HH) Helsingin nuorisoasema Kettutie Arabianranta YKSIKKÖJOHTAJA (MA) Vinkki HKI Vinkki Espoo Espoon A-klinikkatoimi A-klinikkasäätiön toimipiste työntekijöitä 43 ps 3, sh 14, lh 6, sos 6, muut 14 palvelualueena koko Espoo sekä muita kuntia väestöpohja noin 284 839 avohoitotapahtumia 211 oli 6549 (21: 91 kpl) potilaita 15, joista espoolaisia 899 (21: 132) alle 4v oli 47% ja 5v 6 24%, yli 6v 8,2% katkaisuhoitovuorokausia 211 oli 5665 (21: 5659) Espoo 3694 (potilaita 275) hoitojaksoja 685 ja potilaita 442 (21: 75 ja potilaita 54) alle 4 v oli 56,1%, 4v-5v oli 22,6& ja yli 5v 21,3% vinkkipisteissä 211 oli 4878 käyntiä (21: 425) eri asiakkaita 967 (21: 855) noin 5% ikäryhmästä 2 29 vuotta 1
Päihdehäiriöiden riski- ja suojatekijät geneettiset tai muut nuoren persoonallisuuteen kuuluvat ominaisuudet lapsuuden perheeseen ja sen toimintakykyyn liittyvät tekijät myöhemmässä elämänvaiheessa muu lähipiiri muut ympäristötekijät ja yhteiskunta toimeentulo, asenteet, palvelut jne. Nykytilanne päihteet alkoholin käyttö on historiallisen korkealla huumeiden käyttö kasvanut lähes koko 2 luvun päihde-ehtoiset kuolemat lisääntyneet vuonna 21 alkoholi 2 729 ja huumeet 175 potilaat nopeinten kasvaa alle 3 ja yli 6-vuotiaiden hoitoa tarvitsevien määrä päihdehaitat ovat entistä kasaantuneempia nuoret miehet moniongelmaisuus lisääntynyt samanaikaiset mielenterveyden häiriöt monipäihteisyys syrjäytyminen hoidon tarve muuttunut ja kasvanut kuitenkin hoitoon pääsy vaikeutunut THL, Käypä hoitosuositus, työeläkeyhtiöt. Päihdetilastollinen vuosikirja 29, Alkoholi ja työkyky, Juhani Juntunen, Tiimi 1/29. Keva raportteja 3/28 Käytön vaiheet Nuorten päihteiden käyttö Kokeilu Satunnaiskäyttö Ongelmakäyttö ja riippuvuus päihteetön elämäntapa Motivaatio- ja hoitovaihe Ristiriitavaihe suomalaisnuorten ensimmäiset alkoholikokeilut ajoittuvat keskimäärin 13-14 vuoden ikään alle 15-vuotiaana ongelmakäytön aloittaneilla juomatavat ovat humalahakuisempia useammalla heistä on alkoholin ongelmakäyttöä myös aikuisiässä kuin myöhemmin aloittaneilla myös huumeiden käytön aloittamista yhä nuorempana sekakäytön lisääntyminen Riippuvuuden ulottuvuudet keskushermostoon vaikuttavan aineen toistuvasta annostelusta aiheutuva aivojen häiriötila, joka ylläpitää riippuvuutta [BIOLOGINEN NÄKEMYS] pakonomaista aineiden käyttöä yrityksenä paeta sietämättömiä tunnetiloja ja lievittää psyykkisiä oireita [PSYKOLOGINEN NÄKEMYS] sosiaalisen oppimisen kautta kehittynyt toimintamalli jossa yksilön vuorovaikutus-ympäristöllä (perhe, ystäväpiiri, asuinalue ja kulttuuri) on keskeinen merkitys [SOSIAALINEN NÄKEMYS] 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Tosi humalssa vähintään 1 krt/kk %, 8.- j a9- luokkalaiset 26 28 21 Helsinki Espoo Vantaa 2
16 14 12 1 8 6 4 2 Kokeillut laittomia huumeita ainakain kerrajn %, 8. - ja 9.luokkalaiset 26 28 21 Helsinki Espoo Vantaa Päihdesairauksien hoitojaksot ikäryhmittäin 21, prosenttiosuudet Ikäryhmä Alkoholi Huumausaineet Lääkeaineet Muut Yhteensä -14 1, 1,4 4,9 4,3 1,7 15-19 1,3 8,4 7, 6,9 2,6 2-24 1,8 19,4 15,4 11, 4,5 25-44 21,3 57,2 43,8 29,3 26,4 45-64 6,1 1,4 2,4 3,3 51,9 65-14,5 3,2 8,6 8,2 12,9 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % N 22 889 1423 2 99 2945 Miehiä 79,1 6,7 61,6 45,2 73,5 Lähde: THL, Terveydenhuollon laitoshoito. SVT. 19.1.212 16 Nuorten päihteiden käytön haitat moninainen riskikäyttäytyminen kohonnut tapaturmariski iv-käytön aiheuttamat tulehdukset seksuaalinen hyväksikäyttö ja sukupuolitaudit riippuvuuden kehittyminen mielenterveysongelmat nuoruusiän kehityksen vinoutuminen psykososiaalisen toimintakyvyn heikkeneminen rikollisuus syrjäytyminen 12 1 8 6 4 2 Belgium Hoitoon tulevat ja pääpäihteen ivkäyttö (EMCDDA 211) Czech Republic Germany Ireland Spain Italy Latvia Luxembourg Malta opiaatit amfetamiini 78,6 79,3 Austria Portugal Slovenia Finland United Kindom Turkey Hoidon toteutus kulmakivenä on jatkuva potilaan tilanteen laajaalainen arvioiminen pyritään vahvistamaan päihdehäiriöltä suojaavien tekijöiden vaikutusta sekä vähentämään sille altistavien tekijöiden vaikutusta toteutetaan avohoitopainotteisesti ja kokonaisvaltaisesti muiden tukea tai hoitoa vaativien ongelmien kartoitus verkostotyöskentely ja perhetyö tarvittaessa helppo pääsy laitoskuntoutukseen muiden häiriöiden samanaikainen hoito psykosiallisen kuntoutuksen ja lääkehoidon käyttö pysyvät, säännölliset ja riittävän tiiviit hoitosuhteet 3
Kovenevat asenteet päihteiden käyttöön suhtaudutaan yhtäältä edelleen ymmärtävän positiivisesti mystifioitu suomalainen juominen ujo katajainen kansa ei muuten kykene keskusteluun alkoholi kuuluu sivistyneeseen sosiaaliseen kanssakäymiseen alkoholi on hyväksytty tapa hallita tunnetiloja työelämän stressi, parisuhdeongelmat päihdekäyttö sallittua osana nuoruuden kapinointia suuri häiriökäyttäytymisen toleranssi ja toisaalta kielteisen tuomitsevasti muodostuessaan ongelmaksi mielenlujuuden heikkoutta kyllä jokainen kykenee muutokseen jos on motivoitunut häviäjä, joka ei pärjää kilpailuyhteiskunnassa ei kuulu minun kaveripiiriin itse aiheutettu ongelma, jonka saa jokainen hoitaa itse ei minun rahoillani juoppoja hyysätä 4 35 3 25 2 15 1 5 Ensikotien hoitopäivät vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut 35335 3231 25948 248 25 26 27 28 29 21 211 Nykytilanne päihde-/mielenterveyden häiriöistä kärsivillä usein myös muita terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia järjestelmä ei oikeasti tunnista moniongelmaisuutta palvelut eivät vastaa tämän ryhmän tarpeita resurssien niukkuus etenkin kunnallisella tasolla uudelleen kohdentamista ja piilopriorisointia asenteiden koventuessa vääristynyt tehokkuusajattelua osaoptimointi eri organisaatioiden/ yksiköiden välillä riskejä kilpailutusten ja ulkoistamisten yhteydessä hoitosisältöjen liian tarkka määrittely ja hoitoketjujen pilkkominen estää kokonaisvaltaisen hoidon heikentäen tuloksia hoitomahdollisuuksien kaventuminen liiallinen avohoitopainottuneisuus johtaa helposti siihen että tarpeelliseenkaan laitoshoitoon ei pääse ongelmat kasautuvat avohoidossa niin pitkään, että hoitojen vaikuttavuus heikkenee LKM 6 58 56 54 52 5 48 Nuorisoasemat, asiakkaita vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut 25 26 27 28 29 21 211 Päihdepalvelut, asiakkaita vuoden aikana, koko maa (Sotkanet) 14 4762 48 Helsingin, Oulun ja Vantaan päihdepalveluiden potilaat 12 1 8 6 4 2 47 11293 11681 46 9641 45 7152 4416 44 4356 5552 43 5688 42775 42 41 4 25 26 27 28 29 21 211 Katkaisuhoitoasemat Päihdehuollon kuntoutuslaitokset A-klinikat 14 12 1 8 6 4 2 21 211 alle 18 18-24 Kuusikkokuntien raportti 211 ja 21 4
A-klinikka Espoon tilanne A-klinikan näkökulma avohoitotapahtumia 211 oli 6549 (21: 91 kpl) potilaita 15, joista espoolaisia 899 (21: 132) ikäjakauma alle 4v oli 47% 5v 6 oli 24% yli 6v oli 8,2% Vinkki Asiakas- ja käyntimäärät 6 Ensisijainen riippuvuusongelma 211, A-klinikka 562 14 6 12 1 8 6 4 2 1162 976 825 855 29 21 211 212 (arvio) asiakkaat käyntimäärät 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 241 41 163 6 3 22 9 alkoholi huumeet lääkkeet monipäihteisyys, -riippuvuus muu muu toiminnalliset pelaaminen ei tietoa Annetut/ palautetut neulat/ruiskut 35 3 25 2 15 1 5 29 21 211 212 (arvio) annetut neulat palautetut neulat annetut ruiskut palautetut ruiskut 3, % 25, % 2, % 15, % 1, % 5, %, % 5,1 % 25,7 % 13,9 % 13,2 % A-klinikan diagnooseja 21-212 5,5 % 25,5 % 13,1 % 13,2 % 6, % 27,2 % 21 211 212 13,3 % 13,3 % F2 skitsofrenia ja vastaavat F3 mielialahäiriöt F4 neuroottiset häiriöt F6 persoonallisuushäiriöt Diagnoosikattavuus on lähes 1%. Yhteensä tarkastellut diagnoosit ovat 57-6% kaikista asetetuista. Sama potilas on voinut käydä useana eri vuonna ja hänellä voi olla useampi diagnoosi. 5
Määrätyt psyk. lääkkeet A-klinikalla 29-211 A-klinikan uusien ja vanhojen potilaiden osuus 1 % 1 % 9 % 8 % 8 % 3,2 % 33,7 % 36,2 % 6 % 7 % 4 % 2 % % 29 21 211 6 % 5 % 4 % 3 % 69,8 % 66,3 % 63,8 % uudet vanhat masennuslääkkeet (N6A, C) Neuroosi- ja rauhoittavat lääkkeet (N5B) psykoosilääkkeet (N5A) unilääkkeet (N5C) muut hermostoon vaikuttavat lääkkeet (N7) analgeetit (N2) 2 % 1 % % 21 211 ad 11/212 A-klinikan tapahtumat A-klinikan tapahtumat/potilas ikäryhmittäin 211-212 2 19244 9, 18 16999 8, 16 14 12 1 8 6 4 2 13676 12958 132 1362 1199 1178 91 8857 755 6326 6549 5372 4979 5268 51 462 472 4572 4688 4314 242 1943 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 18-24v 25-64v 65v ja yli A-klinikka ryhmäkäynnit 211 212 (arvio) A - k lin ik a n u u d e t ja v a n h a t p o t ila a t 2 1-2 1 2 1 4 1 2 1 1 7 4 1 8 9 9 8 8 1 9 7 8 2 6 5 9 6 4 9 9 4 3 5 5 3 3 2 8 3 2 2 1 2 1 1 a d 1 1 / 2 1 2 v a n h a t u u d e t k a ik k i Kuusikkokuntien raportti 212 6
Kriisi- ja vieroitusosasto katkaisuhoitovuorokausia 211 oli 5665 (21: 5659) Espoo 3694 (potilaita 275) hoitojaksoja 685 ja potilaita 442 (21: 75 ja potilaita 54) ikäjakauma alle 4 v oli 56,1% 4v-5v oli 22,6% yli 5v 21,3% kaupungin ostamana 2 hoitoluokkaa alkoholi (1): 141 /vrk huume ja moniongelmaiset (2): 249 / vrk 7 6 5 4 3 2 1 Vieroitushoitovuorokaudet 24-211 6444 6387 6347 6329 6111 643 5659 5665 24 25 26 27 28 29 21 211 Ensisijainen riippuvuusongelma 211, osasto 4 O s a s t o n u u d e t ja v a n h a t p o tila a t 2 1-2 1 2 3 5 3 5 3 148 3 16 2 7 5 2 6 5 14 16 2 5 12 2 1 9 1 1 76 1 5 1 6 2 1 4 4 1 5 2 8 1 3 1 1 1 3 1 6 4 14 5 2 2 1 2 1 1 a d 1 1 /2 1 2 v a n h a t u u d e t k a ik k i alkoholi huumeet lääkkeet monipäihteisyys, -riippuvuus O s a s t o n u u s i e n j a v a n h o j e n p o t i l a i d e n o s u u s 2 1-2 1 2 Osaston diagnooseja 21-212 1, % 9, % 35, % 3, % 25, % 2, % 3,9 % 18,2 %18,2 % 3,5 % 16,1 % 17,9 % 29,9 % 24,5 % 15,2 % 8, % 7, % 6, % 4 5, 9 % 4 7, 6 % 4 2, 6 % 15, % 1, % 9,4 % 1,4 % 1,3 % 5, % 5, % 4, %, % 21 211 212 3, % 5 4, 1 % 5 2, 4 % 5 7, 4 % F2 skitsofrenia ja vastaavat F3 mielialahäiriöt F4 neuroottiset häiriöt F6 persoonallisuushäiriöt 2, % Diagnoosikattavuus on noin 95%. Yhteensä tarkastellut diagnoosit ovat 75-8% kaikista asetetuista. Sama potilas on voinut käydä useana eri vuonna ja hänellä voi olla useampi diagnoosi. 1, %, % 2 1 2 1 1 a d 1 1 / 2 1 2 v a n h a t u u d e t 7
Osastohoidon päättymistapa 211 BZD lääkitys 11 % 1 % 49 % keskeyttää hoidon pidempiaikaiseen laitoshoitoon kotiutuu sovitusti 39 % siirtyy terveydenhuoltoon 8, % 7, % 6, % 5, % 4, % 3, % 2, % 1, %, % 76,5 % 17,6 % aloitus < 9kk 5,9 % 62,5 % 37,5 % kuntoutus 1kk-2v9kk stabiili 66,7 % EI BZD vieroitus ylläpitohoito 5, % 25, % 25, % HVK Korvaushoito kilpailutuksen jälkeen Tuloksia avohoidossa (2) Espoo, Vantaa ja Kauniainen hoito jaettu 4:ään, aikasidottuun luokkaan sisältö määritelty tarkkaan kaikki siitä poikkeava anottava erikseen kaupungilta sopimuskausi 1.6.11 alkaen ja 3 v + 1 optio ostot Espoon A-klinikkatoimessa Espoo: luokka 1 + 2 Vantaa: luokat 1-4 Kauniainen:? potilas asetetaan hoitoluokkaan viranomaispäätöksellä hoitopaikan tekemän lähetteen perusteella lisäpalveluanomukset kirjallisina Oheiskäyttö HL1 29,4 % 52,9 % 17,6 % oheiskäyttöä Ajottaista Ei oheiskäyttöä jatkuvaa oheiskäyttöä Oheiskäyttö HL3 % 33 % 67 % Ei oheiskäyttöä Ajottaista oheiskäyttöä jatkuvaa oheiskäyttöä Oheiskäyttö HL2 8,3 % 25, % 66,7 % Ei oheiskäyttöä Ajottaista oheiskäyttöä jatkuvaa oheiskäyttöä Oheiskäyttö HL4 Ei oheiskäyttöä Ajottaista oheiskäyttöä jatkuvaa oheiskäyttöä 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % K-klinikan diagnoosit 5/12 3,8 % F2 skitsofrenia ja vastaavat 28,8 % F3 mielialahäiriöt 15,4 % F4 neuroottiset häiriöt 61,5 % F6 persoonallisuushäiriöt 3,8 % F9 tarkkaavaisuuden häiriöt 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Työllisyystilanne K-klinikka 5/12 kuntoutustuella opiskelemassa kurssilla kodinhoidon tuki tmv 8
espoolaisia potilaita 48 Lääkkeenjako Omahoitaja Lääkäri hoitosuunnitelma seulat Käytännössä Kk 859 159 47 15 117 lisäksi verkostotyöskentely kirjaamiset ja muut kirjalliset työt ja raportit vuosi 139 1911 566 178 144 Tulevaisuudessa. turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapsille oman paikan yhteiskunnassa ja vaihtoehtoisten toimintamallien tarjoaminen nuorille apua tarvitsevien varhainen tunnistaminen noin 1-2% syrjäytymisvaarassa ennen kun on syntynyt riippuvuutta tai psykososiaalisia ongelmia tuki- ja hoitotoimenpiteiden nopea aloittaminen todellisia toimia ei vain seuraamista hoitomallien kehittäminen ja hallintoaitojen kaataminen mm. päihdehuollon, nuorisopsykiatrian, lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja kouluterveydenhuollon yhteistyöhön satsattava hoitopalveluiden tarjoaminen julkisen sektorin säästäessä mitä voidaan, pystytään ja kuuluu hoitaa 3.sektorilla? Haasteena potilastasolla runsasta ja monenlaista oireilua diagnostiikan vaikeus akuutit oireet/hoidontarve vaihtelevat nopeastikin työntekijä ja hoitoyksikkötasolla krooninen ajanpuute tehokkuusajattelun seurauksena estää riittävän syvällisen paneutumisen potilaan problematiikkaan kuntatasolla yhteiset toimintamallit ja hoitoketjut puuttuvat kuntien pirstaleisesta hallintojärjestelmästä johtuen potilaan asioista päättävät lukuisat toimijat omasta näkökulmastaan eri perustein sama hoidontarve johtaa erilaiseen lopputulokseen eri potilailla resurssien vähyys ja piilopriorisointia säästötoimien seurauksena keskeisten palveluidenkaan piirin ei pääse toiminnan lähtökohtana valistunut keskivertokansalainen kansallisella tasolla päihdehaittojen vaikutukset kansanterveyteen ja kilpailukykyyn Tulevaisuudessa. (2) hoitojärjestelmä rakentuu siten, että hoito on oikea-aikaista, yksilöllistä, joustavaa ja kestää riittävän kauan pääsääntöisesti (kustannus) tehokas hoito tarkoittaa yksilöllisiä potilastai ainakin potilasryhmäkohtaisia hoitomalleja pakottamatta kuitenkaan jokainen potilas samaan hoitomalliin hoidon perusteiden tulee olla lääketieteellisiä/hoidollisia ja eettisiä, ei taloudellisia muutoin riskinä hoitovastuun hämärtymisen ja kehittämistoiminnan vähentymisen myötä kustannusten nousu heikentää hoidon turvallisuutta lisäten haittoja ja pitämällä lähtökohtana kaikessa suunnittelussa ja toiminnassa kokonaishoidollinen ja taloudellinen näkökulma sekä ennen kaikkea sairauden kulku ja pitkäkestoisuus Potilasmäärät 29 21 211 oma osto oma osto oma osto A-klinikka+ nuorisoasema 1549 383 1669 766 1368 katkaisu- ja vieroitushoito 31 476 377 395 454 275 hoitovrk/käynnit 29 21 211 oma osto oma osto oma osto A-klinikka+ nuorisoasema 17183 1625 11512 6646 9819 katkaisu- ja vieroitushoito 2934 5739 3421 3869 4635 363 kustannus/ hoitovrk,käynnit 29 21 211 oma osto oma osto oma osto A-klinikka+ nuorisoasema, 5,4 331,5 63,5 111,7 67,7 katkaisu- ja vieroitushoito 198, 165,6 272,5 176, 238,2 21,6 Muuten vaarana on, että kaiken seurauksena yhä useampi jää palveluiden ulkopuolelle omasta tahdosta vain vahvojen pärjätessä, sillä yhteiskunta tuntuu lipsuvan siitä eettisestä perusperiaatteesta, että* mitä perustavammanlaatuiset inhimilliset tarpeet ovat uhattuina ja mitä heikommat ovat yksilön omat voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet tai sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus järjestää toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut (puuttua asioihin). * Marja Pajukoski (toim.), Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tekijät -työryhmä. Raportti III. THL 9
tämän takia on käytävä nykyistä laajempaa, rohkeampaa ja avoimempaa yhteiskunnallista keskustelua yhteiskunnallisten eriarvoistumisen vaikutuksista ja seurauksista palvelujärjestelmän merkittävien muutosten suunnasta ja vaikutuksista varmistettava lainsäädännöllisesti päihde- ja mielenterveyspotilaille sekä heidän läheisilleen riittävä ja subjektiivinen oikeus terveys- ja sosiaalipalveluihin ennen niiden uudistusten toteuttamista muuten tasa-arvoinen, turvallinen hyvinvointiyhteiskunta on vakavasti uhattuna Espoon A-klinikkatoimi/ kriisi- ja vieroitusosasto 18-24 vuotiaat potilaat 8 7 7 6 5 4 3 2 1 6 29 21 211 11/212 1