Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto 1

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto Kustantaja: Sininauhaliitto Copyright 2008 Kirjoittaja ja Sininauhaliitto Ulkoasu ja taitto: Jarkko Mäki-Kojola, Äkkimakee design ISBN : 978-952-5096-70-5 Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Teos on laadittu Raha-automaattiyhdistyksen tuella 2

Tarja Levo Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto Helsinki 2008 3

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto 4

Näin voit käyttää aineistoa Alkoholin käyttö kuuluu monen suomalaisen elämään. Joskus se kuitenkin voi huomaamatta muuttua suurkulutukseksi tai riistäytyä kokonaan käsistä erilaisten elämän muutosvaiheiden, vaikeuksien mutta myös ilon ja nautintojen myötä. Ikääntymisen mukanaan tuomia muutoksia suhteessa kunkin omaan alkoholin käyttöön tulee pohtia arkisen kiihkottomasti nykytiedon valossa. Toimintakyvyn heikkenemiseen, sairauksien ja lääkkeiden lisääntymiseen, mutta myös elämän mielekkyyteen vaikuttavien tekijöiden muuttumiseen on syytä kiinnittää huomiota. Päätöksen alkoholin käytöstä tai käyttämättömyydestä tekee kuitenkin jokainen, myös ikääntyvä, itsenäisesti. Riittävä tieto sekä ikääntymiseen ja alkoholiin liittyvien kysymysten moninainen tarkastelu antavat kuitenkin hyvän pohjan päätöksenteolle. Tässä aineistossa käytetty tieto on koottu eri lähteistä. Lähteet on ilmoitettu kunkin osion lopussa. Lisäksi aineistossa on hyödynnetty Liika on aina liikaa ikääntyminen ja alkoholi -hankkeessa saatuja käytännön työn kokemuksia. Tämän koulutusaineiston tarkoituksena on antaa perustietoa ikääntymiseen ja alkoholin käyttöön liittyvistä kysymyksistä. Aineiston tarkoituksena on toimia ikääntyville koulutusta suunnittelevien, ikääntyvien toimintaa ohjaavien, vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen kouluttajien ja vertaistoimijoiden apuna ja tukena. Koulutusaineisto on jaettu viiteen osioon. Ensimmäisessä osiossa keskitytään alkoholiin liittyvään perustietouteen. Kolmessa seuraavassa osiossa tarkastellaan ravitsemukseen, liikuntaan sekä sosiaalisiin suhteisiin, toimintaan ja osallisuuteen liittyviä asioita alkoholin käytön näkökulmasta. Viides osio pitää sisällään esimerkkejä siitä, miten eri toimijat voivat omassa toiminnassaan nostaa aihealueeseen liittyviä kysymyksiä esille. Suunniteltaessa Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -aineiston käyttöä, on hyvä lähteä liikkeelle kohderyhmän tarpeista. Aineiston voi käydä lävitse kokonaan joko yhden päivän mittaisella kurssilla tai useammilla lyhyemmillä tapaamiskerroilla. Kuitenkin jokaista osiota voi käyttää myös itsenäisenä osana yhdistettynä johonkin muuhun aihealueeseen. Yhden osion läpi käymiseen on arvioitu menevän aikaa 1,5 2 tuntia. 5

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto Aineistossa on paljon kouluttajan tueksi ja perehdyttämiseksi aihealueeseen tarkoitettua materiaalia, jota ei ole välttämätöntä käydä kokonaan läpi. Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi aineiston tarkoituksena on paitsi antaa perustietoa ikääntymiseen ja alkoholiin liittyvistä asioista myös herättää ikääntyviä pohtimaan alkoholin merkitystä omassa elämässään. Siksi luentomaisen opetuksen sijasta tai sen lisäksi, onkin hyvä pyrkiä käyttämään mahdollisimman paljon erilaisia tehtäviä, harjoituksia, pohdiskeluporinoita jne. joista esimerkkejä löytyy kunkin osion lopusta. Ohjeita aineiston käyttämiseen Koko aineiston alussa on Vinkkejä kouluttajalle kohta, jossa annetaan esimerkkejä aineiston käytöstä joko omana kokonaisuutena tai osana muuta toimintaa. Jokaisen osion sekä osioiden eri kappaleiden alussa oleva Kouluttajalle kohta kertoo lyhyesti osion/kappaleen tavoitteen sekä antaa ehdotuksia sen läpikäymiseen. Varsinainen aineisto on ryhmitelty siten, että kappaleissa olevan asiatiedon jälkeen on ohjaajan/kouluttajan tueksi annettuja pohdittavaksi -kysymyksiä sekä tehtäviä. Osallistujille kopioitavat tehtäväversiot löytyvät erillisestä Kalvot ja Liiteet -kohdasta kunkin osion lopusta. Pohdittavaksi kysymysten ja tehtävien jälkeen on vielä Lisätietoa -kohta, josta löytyy syventävää tietoa kouluttajan tueksi. Aineisto voidaan haluttaessa käydä keskustellen lävitse käyttäen apuna pohdittavaksi kysymyksiä ja tehtäviä. Tällöin ohjaajan/kouluttajan on kuitenkin hyvä lukea kunkin osion tieto-osuus voidakseen syventää keskustelujen ja tehtävien kautta syntyvää aihealueen ymmärrystä. Kalvot ja Liiteet -kohdasta löytyy kuhunkin osioon liittyviä ehdotelmia kalvopohjiksi. Kalvopohjat on otsikoitu tekstin pääotsikoiden mukaisesti. 6

Sisällysluettelo 1. Yleistä alkoholista 1.1 Alkoholikulttuurin muuttuminen 15 1.2 Alkoholi ja sen käyttötavat 21 1.3 Alkoholin vaikutus terveyteen ja toimintakykyyn 28 1.4 Alkoholi ja lääkkeet 33 1.5 Alkoholi ja ikääntyminen 34 Kalvot ja liitteet 41 2. Alkoholi ja ikääntyvän ravitsemus 2.1 Vitamiinit ja kivennäisaineet 59 2.2 Ikääntyvän energian tarve 64 2.3 Lautasmalli osana hyvää ravitsemusta 68 Kalvot ja liitteet 75 3. Liikunta ja alkoholi 3.1 Liikunta vaikuttaa hyvinvointiin 89 3.2 Liikunnan iloja ja esteitä 93 Kalvot ja liitteet 101 4. Ikääntyvän elämänlaatu ja voimavarat 4.1 Mitä vanheneminen on 113 4.2 Elämänlaatua etsimässä 115 4.2.1 Sosiaaliset suhteet onnen pipanoiden tuojana ikääntyvälle 116 4.2.2 Toimintaa, osallisuutta ja tarpeellisuuden tunnetta 120 4.2.3 Merkityksellisiä rooleja 128 Kalvot ja liitteet 137 5. Vinkkejä käytännön työskentelyyn 157 Kalvot ja liitteet 163 7

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto kalvo 1 40 pullo (0.33 l) keskiolutta lasi (12 cl) viiniä pieni annos (8 cl) väkevää viiniä annos (4 cl) viinaa Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholikoulutusaineisto kohtuullinen käyttö ei terveelle vaarallista pieninä määrinä voi ehkäistä joidenkin sairauksien syntyä runsas ja jatkuva käyttö lisää mm. maksa- ja haimasairauksia, syöpää, ravitsemusja unihäiriöitä, verenpainetta, ylipainon riskiä jne. heikentää suorituskykyä, arvostelukykyä, liikkeiden säätelyä ja reaktioaikaa lisää tapaturmariskiä kalvo 2 alkoholi ei sovi yhteen mm.: rauhoittavien kipuja masennus-, epilepsia-, uni-, allergia- ja matkapahoinvointilääkkeiden kanssa alkoholi voi vahvistaa tai heikentää lääkkeiden vaikutusta alkoholin ja lääkkeiden yhteensopivuus on aina tarkistettava lääkäriltä Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto kalvo 3 Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholikoulutusaineisto 41 42 Kohtuukäyttö on satunnaista, ei humalajuomista. Suurkulutus on runsasta ja usein toistuvaa juomista, jossa käyttäjä kuitenkin usein vielä hallitsee alkoholin käyttöään. Alkoholin ongelmakäytössä on syntynyt riippuvuus eikä käyttäjä hallitse juomistaan tai sen määriä. Alkoholiriippuvuus voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista Annosta/kerta Annosta/viikko Miehet 7 24 Naiset 5 16 Yli 65-vuotiailla suurkulutuksen riskirajat ovat työikäisiä alhaisemmat. Suosituksena on, että ikääntyvien alkoholin käyttö ei ylittäisi huomattavasti 2 annosta/kerta tai 7 annosta/viikko. Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholikoulutusaineisto Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto Vinkkejä kouluttajalle Koulutusmateriaalia voi käydä lävitse monella tapaa ryhmän tarpeiden ja kiinnostuksen, koulutuksen tavoitteiden jne. mukaan. Aineistossa olevia tehtäviä ja harjoituksia voi käyttää myös keskusteluryhmissä keskustelujen virittäjänä. Esimerkkejä kurssirungoiksi: Esimerkki 1 Ikääntyminen ja alkoholi Kokoontumiskertoja 1 (kesto 2 t) Tavoite: Antaa perustietoa ikääntyville alkoholista ja alkoholin vaikutusten muuttumisesta ikääntymisen, mahdollisten sairauksien ja lääkkeiden käytön myötä. Herättää myös pohtimaan alkoholin käytön merkitystä ikääntyvien elämässä. 1. Lyhyt tutustuminen kurssilaisten keskuudessa Perustietoa alkoholista Humalan voimakkuuteen vaikuttavat mm. synnynnäinen alkoholin sietokyky, sukupuoli, koko, ikä, alkoholiin tottuminen, yksilön hormonaaliset ja muut fysiologiset tekijät. Toleranssi eli alkoholin sietokyky tarkoittaa elimistön tottumista alkoholiin, jolloin humaltumiseen tarvitaan vähitellen aina enemmän alkoholia. Yksi ravintola-annos on 2. Tunnin aiheen ja tavoitteen kertominen Alkoholin vaikutus Terveys Toimintakyky Lääkkeet Alkoholin Alkoholin suurkulutuksen riskirajat terveillä aikuisilla: 3. Tunnin aiheeseen virittäytyminen esimerkiksi aihe-alueen tuttuutta kartoittavien Tietokilpailu -kysymysten kautta (liite 11) 4. Yleistä alkoholitietoutta (kalvot 1, 2 ja 3) Koska jokaisella on oma käsityksenä siitä, mikä on kohtuukäyttöä ja suurkulutusta, on kalvon kolme läpikäymisen jälkeen hyvä miettiä pareittain tai yhdessä ryhmänä esimerkiksi kysymystä: Mikä sinun mielestäsi on alkoholin kohtuukulutusta ja milloin alkoholin käyttö mielestäsi muuttuu ongelmalliseksi? ja purkaa ihmisten erilaisia käsityksiä yhteisen keskustelun kautta. 8

humallumme herkemmin kaatumis- ja tapaturmariskimme kasvaa Mitä korkeampi ikä, enemmän sairauksia ja lääkkeitä sitä tarkemmin tulee omaa alkoholin käyttöään miettiä. Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholikoulutusaineisto kalvo 4 Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto kalvo 5 44 43 Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholikoulutusaineisto Alkoholi ja ikääntyminen Ikääntyessämme elimistömme toiminta muuttuu kuivumme, aistien toiminta heikkenee, aineenvaihduntamme hidastuu, jolloin mm. Ikääntyvällä alkoholin käyttö voi olla riskikulutusta vähäisilläkin alkoholimäärillä. 5. Alkoholi ja ikääntyminen (kalvo 4-5) Ennen kalvojen läpikäymistä aihealueeseen voi virittäytyä kysymällä osallistujien ajatuksia esimerkiksi kysymyksillä: Muuttaako ikääntyminen mielestäsi alkoholin vaikutusta itsessäsi? Jos muuttaa, niin miten? Tiedostettava ikääntymisen, sairauksien ja lääkkeiden yhteisvaikutus alkoholin kanssa. Alk h li j ikää t Alkoholin i liikakäyttöön liittyvät ongelmat voivat alkaa vasta eläkkeelle jäämisen jälkeen. Kohtuullinen alkoholin käyttö voi edistää sosiaalista vuorovaikutusta ja juhlistaa juhlapäiviä ikääntyneilläkin. Sopiiko alkoholin käyttö mielestäsi ikääntyville? Miksi sopii/miksi ei sovi? Aihealueen käsittelyä kalvojen (4-5) avulla. Lopussa voi pohtia yhdessä kysymystä: Mitkä tekijät voivat muuttaa ikääntyvän kohtuullisen alkoholin käytön alkoholin suurkulutukseksi tai ongelmakäytöksi? (kouluttajan vastauskalvo liite 3) 6. Lopuksi Pohditaan keskustellen alkoholin vaikutusta ikääntyvän hyvinvointiin ja voimavaroihin esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta (ohjaajalle on apua keskustelun ohjaamisessa osion 4; Ikääntyvän elämänlaatu ja voimavarat lukemisesta): Mitkä tekijät ovat elämässänne sellaisia, jotka antavat voimaa arjessa selviytymiseen ja mitkä tekijät vievät voimia? Millaista on hyvä yksinäisyys/millaista huono yksinäisyys? Miten voi varautua eläkkeelle jäämisen tuomaan lisääntyneeseen vapaa-aikaan ja elämän muutoksiin? Mitä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia alkoholin käytöllä voi olla yllämainituissa tilanteissa (voimia antavat/voimia vievät tekijät, yksinäisyys, eläkkeelle siirtyminen)? 9

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto Esimerkki 2 Keskustelua alkoholin käytöstä eri vuosikymmeninä Sopii esimerkiksi ikääntyvien keskustelukerhojen aihealueeksi. Kokoontumiskertoja 1 (kesto 1,5 t) Tavoite: saada osallistujat pohtimaan alkoholin käytön sekä sen merkityssisältöjen muuttumista aikojen kuluessa. 1. Aloitus ja tunnin aiheen ja tavoitteen kertominen 2. Muistelutehtävän ohjeistaminen (kouluttajan aineisto sivulta 16-17 sekä liite 1) ja ryhmiin jakautuminen Ryhmien ajatusten/muistojen kuuleminen 3. ja yhteenveto alkoholin liittyvien asioiden muuttumisesta yhteiskunnassamme. 10

kohtuullinen käyttö ei terveelle vaarallista pieninä määrinä voi ehkäistä joidenkin sairauksien syntyä runsas ja jatkuva käyttö lisää mm. maksa- ja haimasairauksia, syöpää, ravitsemusja unihäiriöitä, verenpainetta, ylipainon riskiä jne. heikentää suorituskykyä, arvostelukykyä, liikkeiden säätelyä ja reaktioaikaa lisää tapaturmariskiä kalvo 2 alkoholi ei sovi yhteen mm.: rauhoittavien kipuja masennus-, epilepsia-, uni-, allergia- ja matkapahoinvointilääkkeiden kanssa alkoholi voi vahvistaa tai heikentää lääkkeiden vaikutusta alkoholin ja lääkkeiden yhteensopivuus on aina tarkistettava lääkäriltä Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto kalvo 3 Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholikoulutusaineisto 41 humallumme herkemmin kaatumis- ja tapaturmariskimme kasvaa Mitä korkeampi ikä, enemmän sairauksia ja lääkkeitä sitä tarkemmin tulee omaa alkoholin käyttöään miettiä. 130 42 Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholikoulutusaineisto 44 Kohtuukäyttö on satunnaista, ei humalajuomista. Suurkulutus on runsasta ja usein toistuvaa juomista, jossa käyttäjä kuitenkin usein vielä hallitsee alkoholin käyttöään. Alkoholin ongelmakäytössä on syntynyt riippuvuus eikä käyttäjä hallitse juomistaan tai sen määriä. Alkoholiriippuvuus voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista Annosta/kerta Annosta/viikko Miehet 7 24 Naiset 5 16 Yli 65-vuotiailla suurkulutuksen riskirajat ovat työikäisiä alhaisemmat. Suosituksena on, että ikääntyvien alkoholin käyttö ei ylittäisi huomattavasti 2 annosta/kerta tai 7 annosta/viikko. kalvo 4 Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholikoulutusaineisto Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto kalvo 5 43 Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholikoulutusaineisto Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto kalvo 20 Ikääntymisen myötä menetetään rooleja mutta samalla avautuu myös mahdollisuus uusien roolien löytämiseen. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen merkityksellinen rooli voi löytyä vaikkapa isovanhemmuudesta, harrastustoiminnasta tai vapaaehtoistoiminnasta. Etenkin omaishoitajan roolissa tulee muistaa myös omasta jaksamisesta huolehtiminen Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholikoulutusaineisto tiedon hakeminen lisää ymmärrystä ja auttaa toimimaan syyllistäminen ei kuulu vapaaehtoisen toimintaan Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholikoulutusaineisto kalvo 21 131 Esimerkki 3 Vapaaehtoistoiminnan kurssin osana (kesto 2 t) Tavoite: Lisätä tietämystä ikääntyvien alkoholin käyttöön liittyvistä tekijöistä sekä antaa valmiuksia kohdata ikääntyvä alkoholiongelmainen vapaaehtoistyön kentällä. Alkoholin vaikutus Terveys Toimintakyky Lääkkeet Alkoholin Alkoholi ja ikääntyminen Alkoholin suurkulutuksen riskirajat terveillä aikuisilla: Ikääntyessämme elimistömme toiminta muuttuu kuivumme, aistien toiminta heikkenee, aineenvaihduntamme hidastuu, jolloin mm. Ikääntyvällä alkoholin käyttö voi olla riskikulutusta vähäisilläkin alkoholimäärillä. Tiedostettava ikääntymisen, sairauksien ja lääkkeiden yhteisvaikutus alkoholin kanssa. Alk h li j ikää t Alkoholin i liikakäyttöön liittyvät ongelmat voivat alkaa vasta eläkkeelle jäämisen jälkeen. Kohtuullinen alkoholin käyttö voi edistää sosiaalista vuorovaikutusta ja juhlistaa juhlapäiviä ikääntyneilläkin. 1. Ikääntyminen ja alkoholi (kalvot 2, 3, 4 ja 5) Kalvojen läpikäynnin jälkeen voidaan pohtia kysymyksiä: Mikä on mielestänne alkoholin kohtuukäyttöä, mikä ongelmakäyttöä? Mikä saa ikääntyvän kohtuullisen alkoholin käytön muuttumaan alkoholin suurkulutukseksi tai ongelmakäytöksi? 2. Ikääntyvän hyvinvointi ja voimavarat osiosta kohta 4.3.1 Merkityksellisiä rooleja/vapaaehtoistoiminta (kalvot 20-21) 3. Pohdittavaksi -kysymys sekä tehtävä kouluttajan aineistosta sivulta 120. Merkitykselliset roolit Alkoholin liikakäyttäjän kohtaaminen vapaaehtoistoiminnassa Alkoholin liikakäyttäjä voi olla niin autettava kuin toinen vapaaehtoinenkin. Vapaaehtoistoiminnan avulla voidaan tuottaa ikääntyvälle alkoholin liikakäyttäjälle hyväksymisen ja onnistumisen kokemuksia. Vapaaehtoisen tunteet voivat vaihdella huolesta ja voimattomuudesta, turhautumiseen ja syyllistämiseen. 11

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto 12

13

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto 14

1 Yleistä alkoholista Koulut tajalle: Yleistietoa alkoholista osion käsittelyyn on monta vaihtoehtoista muotoa. Mikäli ryhmäläisillä on jo hyvät tiedot aihealueesta, voit käydä lävitse vain tarpeelliseksi katsomasi kohdat. Osion läpikäymiseen voit käyttää koulutusmateriaalia ja kalvoja. Voit myös käsitellä asioita Ikääntyminen ja alkoholi videon/dvd:n (mikäli se on käytössäsi) avulla tai yhdistellä näitä eri vaihtoehtoja toisiinsa. Hyvä vaihtoehto videon/dvd:n omaaville, on katsoa video ja sen jälkeen keskustella asiasta pohdittavaksi kysymyksiä ja tehtäviä apuna käyttäen. 1.1 Alkoholikulttuurin muuttuminen Kouluttajalle: Tämän osion tarkoituksena on tarkastella miten alkoholikulttuuri ja alkoholin käyttö ovat muuttuneet vuosikymmenien saatossa Suomessa. Monelle asiat ovat tuttuja ja osio onkin hedelmällisintä käydä keskustelemalla lävitse. Keskustelun synnyttämisessä auttavat pohdittavaksi -kysymykset. Purku-tilanteessa voi tarvittaessa tuoda esille keskustelussa huomiotta jääneitä asioita. Alkoholikulttuurin muuttumista voi tarkastella myös pelkästään muisteluharjoitteen avulla. Muisteluharjoitteen käytön ohjeistus on osion lopussa. Päihteet ja niiden käyttö ovat tiukasti sidottuja yhteiskuntaan, sen toimintaan ja kulttuuriin. Jokaisessa yhteiskunnassa on sisäänrakennettuja normeja, jotka säätelevät päihteiden käyttöä ja niiden hyväksyttävyyttä. Normit kuitenkin muuttuvan aikojen saatossa, kun ihmiset ja kulttuurit kohtaavat toisiaan. Päihteiden sosiaaliseen asemaan ja arvostukseen eri maissa vaikuttavat mm. päihteiden käytön hyväksyttävyys (esimerkiksi uskonnon asettamat rajoitukset) niiden tuotanto ja tuotannosta saatava hyöty (esimerkiksi viinintuottajamaat) 15

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto päihteiden merkitys osana sosiaalista elämää (esimerkiksi länsimaat) Suomessa päihteiksi luetaan säännellysti lailliset alkoholi ja tupakka, päihtymistarkoituksessa käytetyt lääkkeet ja liuottimet sekä huumausaineet. Suomalaisten juomatavat Suomalainen alkoholikulttuuri on muuttunut vuosien saatossa. Aikaisempina vuosikymmeninä tilanteita, joissa alkoholin käyttö oli sallittua ja hyväksyttävää oli nykyistä aikaa huomattavasti vähemmän. Alkoholin käyttö myös jakautui selkeästi sukupuolen mukaan. Miesten juomista siedettiin, kun taas naisten alkoholin kulutukseen liitettiin voimakkaasti syntisyyden ja häpeällisyyden leima. Naisten ja miesten eriarvoinen asema suhteessa alkoholin käyttöön näkyi paitsi suhtautumisessa myös hallintaoikeudessa toisen sukupuolen juomiseen. Miehillä oli oikeus kontrolloida naisten juomista, kun taas naisilta enemmänkin odotettiin lempeää hoivaa ja huolenpitoa juovaa aviomiestään kohtaan. Naisten juominen oli 1900-luvun alun vuosikymmenien ajan paheksuttua, mutta tilanne muuttui 1960-luvulta alkaen samalla, kun koko suomalainen alkoholikulttuuri muuttui rajusti alkoholikontrollin vähittäisen heikkenemisen myötä. Tämän päivän Suomessa suhtautuminen alkoholiin on varsin sallivaa. Alkoholin käyttötilanteet ovat monipuolistuneet, alkoholin käyttöön liittyvä moraalinen paheksunta hälventynyt ja alkoholista on tullut kaikkien ja kaikenikäisten nautintoaine. Suomalaisten kuluttama alkoholimäärä on keskioluen vapauttamisesta lähtien ollut tasaisessa kasvussa. Hetkellinen kulutuksen notkahdus koettiin lamavuosien aikana 1990-luvulla, mutta sen jälkeen kulutus on jatkanut kasvuaan. Yhteiskunnan kostuminen näkyy paitsi alkoholin kulutusmäärien kasvussa myös raittiiden määrän laskuna. Varsinkin naisten kohdalla raittiiden määrä on laskenut huomattavasti ja nykypäivänä raittiita naisia ja miehiä on lähes saman verran. Vaikka alkoholin käyttö on arkipäiväistynyt ja yleistynyt monissa sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteissa, on suomalaisen juomakulttuurin ydin säilynyt kuitenkin melko samanlaisena. Perinteinen suomalainen juomatapa, jota voidaan kutsua myös työväenluokkaiseksi juomatavaksi, on ollut viikonloppuihin 16

Yleistä alkoholista keskittyvää humalahakuista juomista. Viime vuosina se on saanut rinnalleen ns. Eurooppalaisen juomatavan, jossa alkoholi (lähinnä miedot alkoholijuomat) sisältyvät myös arkeen eikä alkoholin käyttöä eroteta vain arjesta erillisiin juhlatilanteisiin. Muutoksen tuulista huolimatta suomalaisten perinteinen humalahakuinen juomatapa on säilyttänyt asemansa ja on edelleen varsin yleinen suomalaisten keskuudessa. Alkoholin kulutus tilastojen valossa Vuonna 2006 alkoholin kulutus oli 10,3 litraa/henkilö 100 % alkoholina. Eniten alkoholia käyttävä kymmenys juo lähes 50 % kaikesta kulutetusta alkoholista. Vuonna 2005 suomalaiset kuluttivat eniten mallasjuomia (n. 50 % kokonaiskulutuksesta), toiseksi eniten väkeviä alkoholijuomia (28 %) ja kolmanneksi mietoja viinejä (15 %). Nuoret 20-29 vuotiaat ja keski-ikäiset 30-49 vuotiaat miehet käyttävät eniten alkoholia. Ikääntyvien alkoholin kulutus on ollut tasaisessa kasvussa. Alkoholin suurkuluttajia on arvioitu olevan Suomessa 400 000-600 000. Ikääntyvistä yli 65-vuotiaista alkoholin suurkuluttajia on arviolta noin 5 %. Vuonna 2005 oli 15 69 vuotiaista miehistä raittiita 12 % ja naisista 13 %. 17

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto Ohjaajalle/kouluttajalle POHDITTAVAKSI: Miten alkoholikulttuuri on muuttunut maassamme vuosikymmenien saatossa ja miten muutokset ovat näkyneet omassa arjen elämässänne? TYÖVÄLINEITÄ: Muistelukortti (liite 1) Muisteluharjoitusta voi käyttää mm. ikääntyvien kerhoissa ja keskustelupiireissä alkoholin käytöstä puhumisen välineenä. Se avaa mahdollisuuden keskustella alkoholiin liittyvistä kysymyksistä yleisellä tasolla niin menneisyyden kuin nykypäivänkin näkökulmasta. Lisätietoa -osiossa on ohjaajan/kouluttajan tueksi lyhyt katsaus suomalaisen alkoholikulttuuriin muuttumiseen vuosisadan alusta nykypäivään lainsäädännön valossa. Muisteluharjoituksessa huomioitavaa: Alkoholin käyttöön voi monella liittyä myös kipeitä muistoja. Siksi muistelun tulisi pyrkiä liikkumaan hyvin yleisellä tasolla eikä harjoituksen tarkoituksena ole nostaa keskusteluun kehenkään henkilökohtaisia ja käsittelemättömiä asioita. Jos kuitenkin keskusteluun nousee vaikeita muistoja, on näille muistoille annettava hetki aikaa ja sen jälkeen ohjattava hienotunteisesti keskustelu takaisin yleiselle tasolle. Ohjaajan tulee myös mahdollisuuksiensa mukaan antaa samalla tietoa paikoista, johon ryhmäläinen voi ottaa yhteyttä halutessaan jatkaa keskustelua häntä painavista alkoholin käyttöön liittyvistä asioista. Vaikeiden tunteiden ja asioiden käsittely vaatii usein ammattilaisen läsnäoloa. Apua antavista paikoista löytyy viitteitä koulutusaineiston lopusta kohdasta 4.2.3 Merkityksellisiä rooleja elämässä/ Vapaaehtoistoiminta. Muisteluharjoitusta voidaan sovelletusti käyttää myös ikääntyvien päihdeongelmaisten ryhmätoiminnassa, jos halutaan muistelun kautta tarkastella mm. kunkin omaan alkoholin käyttöön liittyviä tapahtumia ja tekijöitä. 18

Yleistä alkoholista Toimintaohjeet: Osallistujat jaetaan 3-5 hengen ryhmiin. Kukin ryhmä valitsee itselleen yhden ajanjaksokortin (30-40-luku, 50-60-luku, 70-80-luku, 90-luvun alusta nykypäivään). Kokonaiskuvan saamiseksi ohjaajan on hyvä varmistaa, että kaikki aikakaudet käsitellään mahdollisuuksien mukaan. Kukin ryhmä muistelee ajanjaksokortissa olevan johdannon ja kysymysten avulla, mitä muistoja alkoholin käyttöön liittyy tuolta ajalta. Ohjaaja kokoaa ryhmien keskustelut sekä alkoholiin liittyvät muistot yhteen yleiskeskustelussa. Näin muodostuu kokonaiskuva alkoholikulttuurin muuttumisesta vuosikymmenien kuluessa. Yleiskeskustelussa voidaan myös miettiä yhdessä, miten suhtautuminen alkoholiin ja alkoholin käyttö on vuosikymmenien kuluessa muuttunut, mitä hyvää tai huonoa siinä on tapahtunut jne. 19

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto Lisätietoa Suomalainen alkoholikulttuuri Aikaisempina vuosikymmeninä suomalaista alkoholikulttuuria on leimannut voimakas valtiollinen ja yhteiskunnallinen kontrolli. 2000-luvulla alkoholipoliittinen tilanne on muuttunut ja alkoholikontrollin tukipilarit, kuten kokonaisvaltainen alkoholimonopoli, saatavuuden rajoittaminen ja korkeat hinnat ovat murtuneet. 1919-1932 oli voimassa alkoholin käytön ja tarjonnan kriminalisoiva kieltolaki. Kieltolain jälkeen 1932 tuli voimaan väkijuomalaki, jonka tarkoituksena oli edelleenkin vähentää alkoholin käyttöä ja ehkäistä juoppoutta. Väkijuomalain myötä alkoholin valmistus, tuonti, vienti, tukkumyynti ja vähittäismyynti monopolisoitiin Alkolle. 1943 tulivat viinakortit, joita vastaan alkoholia sai ostaa. Viinakorttien myötä kuvaan astuivat myös alkoholiostojen kirjaus ja ostajan tarkkailu. Viinakortit poistuivat lopullisesti vuonna 1971. 1969 astui voimaan uusi väkijuomalain korvaava alkoholilaki ja keskiolutlaki, jonka myötä keskioluen myynti vapautui ja keskiolut tuli ruokakauppojen hyllyille. 1970-luvulla alkoholipolitiikkaa kiristettiin; alkoholimainonta kiellettiin ja alkoholiliikkeet suljettiin kesälauantaiksi. Alkoholipolitiikan kiristämisen syynä olivat mm. muuttoliike, nopea taloudellinen kasvu sekä uuden alkoholilain ja keskiolutlain myötä helpottunut alkoholin saatavuus ja sitä kautta lisääntynyt alkoholin kulutus ja kasvaneet alkoholihaitat. 1980-luvulla alkoholipolitiikan suunta muuttui vapaammaksi. 1986 viimeiset ostokertaiset määrälliset rajoitukset poistettiin ja anniskelulupia myönnettiin enemmän. 1994 uusi alkoholilaki purki tuotannon, tuonnin, viennin ja tukkumyynnin monopolit. Lisäksi mm. mietojen alkoholijuomien mainonta sallittiin. 2004 alkoholiveroa laskettiin ja alkoholijuomien EU-tuonti vapautui. 2007 syksyllä hallitus päätti korottaa alkoholiveroa alkoholihaittojen vähentämiseksi. 20

Yleistä alkoholista 1.2 Alkoholi ja sen käyttötavat Väittämä: Alkoholi liukenee elimistössämme pääosin sen rasvakudokseen. Oikein Väärin O Koulut tajalle: Osion tarkoituksena on palauttaa mieleen perustietoa alkoholin vaikutusmekanismeista sekä alkoholiin liittyvää käsitteistöä. Samalla on hyvä pohtia ihmisten erilaisia ja yksilöllisiä käsityksiä alkoholin käytön kohtuudesta ja liiallisuudesta suhteessa tutkittuun tietoon. Alkoholia on käytetty kautta aikojen sekä tietoisuuden laajentamiseen että itselääkityksen muotona. Alkoholi onkin nykyään kofeiinin ja nikotiinin jälkeen eniten käytetty päihde maailmassa. Suomessa alkoholilaki määrittelee alkoholiksi tuotteen tai aineen, joka sisältää yli 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Alkoholi vaikuttaa ihmisen keskushermostoon tuottaen huumaavia ja mielihyvää tuottavia tuntemuksia. Näitä tuntemuksia, jotka muuttavat ihmisen käyttäytymistä, suorituskykyä ja mielentilaa kutsutaan humalaksi. Humalan voimakkuuteen vaikuttavat mm. yksilön synnynnäinen alkoholin sietokyky sukupuoli koko ikä alkoholiin tottuminen veren alkoholipitoisuus yksilön hormonaaliset sekä muut fysiologiset tekijät Alkoholin sietokyky eli toleranssi tarkoittaa alkoholin humalluttavan vaikutuksen vähenemistä alkoholin toistuvan käytön seurauksena ja suurempien kertaannosten tarvetta saman humalluttavan vaikutuksen aikaansaamiseksi. Toleranssi voi kehittyä säännöllisen alkoholin käytön kautta, mutta ihmisellä voi olla jo synnynnäisestikin korkea alkoholin sietokyky. Kliinisissä tutkimuksissa 21

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto on osoitettu, että synnynnäinen hyvä alkoholin sietokyky kertoo perinnöllisestä alttiudesta alkoholisoitua ja on merkittävä alkoholisoitumisriskiä lisäävä tekijä. Alkoholin käyttötavat voidaan jakaa kohtuukäyttöön, suurkulutukseen ja alkoholin ongelmakäyttöön. Käyttötapoja voidaan arvioida käytettävien alkoholimäärien kautta. Alkoholin haitallisuutta arvioitaessa tulee kuitenkin huomioida myös monet muut yksilölliset tekijät kuin pelkästään kulutetun alkoholin määrä. Alkoholin käyttömäärien arvioimiseksi käytetään mittayksikkönä usein ravintola-annosta. Yksi ravintola-annos on: pullo keskiolutta (0,33 l) lasi viiniä ( 12 cl) pieni lasi väkevää viiniä (8 cl) annos viinaa (4 cl) Kuinka paljon? Käytettyjen alkoholimäärien arvioimista voi helpottaa alla oleva esimerkki iso tuoppi (50 cl) keskiolutta = 1,5 annosta pullo (50 cl) siideriä = 1,5 annosta pullo (33 cl) nelosolutta = 1,3 annosta pullo puna- tai valkoviiniä (75 cl) = n. 6 annosta puolen litran pullo (50 cl) viinaa (konjakki, koskenkorva jne.) = n. 12 annosta Kohtuukäyttö On satunnaista ja melko vähäistä alkoholin käyttöä, jossa ei tavoitella humalatilaa. Ei aiheuta terveelle aikuiselle terveydellistä haittaa. 22

Yleistä alkoholista Suurkulutus Usein vielä käyttäjän hallittavissa olevaa kulutusta, jossa käyttömotiivit ovat sosiaalisia. Voi kuitenkin olla kysymys myös alkavasta ongelmakäytöstä ja riippuvuusoireyhtymästä, jolloin alkoholin käyttö haittaa perhe-elämää, työtä, harrastuksia jne. Alkoholin käyttö voi olla ongelmakäyttöä suurkulutuksen riskirajoja pienemmilläkin käyttömäärillä silloin, kun alkoholi esimerkiksi aiheuttaa agressiivisuutta, vaikeuttaa sosiaalista vuorovaikutusta, aiheuttaa taloudellisia ongelmia jne. Alkoholin suurkulutukseen ja ongelmakäyttöön voi liittyä mm. unettomuutta, masennusta, vatsavaivoja, kohonnutta verenpainetta, sydämen rytmihäiriöitä. Aiheuttaa potentiaalisen terveysriskin etenkin, kun riskikulutusrajat ylittyvät pidemmän aikaa. Alkoholin suurkulutuksen riskirajat työikäisillä: annos/kerta annos/viikko Miehet 7 24 Naiset 5 16 Ikääntyneillä alkoholin käytön riskirajat ovat työikäisiä huomattavasti alhaisemmat. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa Otetaan selvää -oppaassa suositellaan, että ikääntyvien alkoholin kulutus ei ylittäisi 2 annosta/ päivä eikä 7 annosta/viikko. Näitä arvoja voidaan tarkastella sellaisina arvoina, joiden säännöllinen ylittäminen tulisi pysähdyttää ikääntyvän pohtimaan tarkemmin mahdollisia omaan alkoholin käyttöön liittyviä riskejä. Tarkkoja raja-arvoja ei ikääntyneille voida antaa, sillä alkoholin käytön riskit ovat erilaisia riippuen esimerkiksi ikääntyvän iästä ja terveydentilasta. Ikääntyneillä alkoholin käyttöä ja sen käytöstä aiheutuvia haittoja on parempi tarkastella ns. riskikulutuksen kuin suurkulutuksen näkökulmasta. Huonontuneen toimintakyvyn, sairauksien, lääkkeiden ym. vaikutuksesta alkoholin käyttö voi olla alkoholin riskikulutusta jo vähäisilläkin kulutusmäärillä. 23

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto Työikäisten alkoholin suurkulutuksen riskirajat vaihtelevat jonkin verran maittain. Suurkulutuksen riskirajoja on pyritty määrittelemään laajoilla väestöpohjaisilla tutkimuksilla, mutta riskirajojen määrittämiseen vaikuttaa aina myös yhteiskunnan suhtautuminen alkoholiin ja yhteiskunnassa harjoitettava alkoholipolitiikka. Alkoholin ongelmakäyttö Alkoholiriippuvuus on jo syntynyt. Alkoholiriippuvuudella tarkoitetaan toistuvaa ja pakonomaista alkoholin käyttöä, jossa käyttäjä ei enää hallitse suhdettaan alkoholiin. Alkoholiriippuvuus voi olla Fyysistä, joka ilmenee vieroitusoireina, kun alkoholin saanti loppuu. Edellyttää lähes päivittäistä juomista. Psyykkistä, joka ilmenee pakonomaisena haluna saada alkoholia ja kokemuksena alkoholin välttämättömyydestä hyvinvoinnille. Kehittyy usein aiemmin kuin fyysinen riippuvuus. Sosiaalista, joka liittyy ihmisten välisiin suhteisiin ja ilmenee kiinnittymisenä sellaiseen sosiaaliseen verkostoon, jossa päihteiden käytöllä on keskeinen asema. Alkoholiriippuvuuden alkaminen ja kehittyminen on yksilöllistä. Geneettisellä perimällä on merkitystä alkoholiriippuvuuden syntymiseen vaikka varsinaista alkoholismi geeniä ei olekaan. Alkoholiriippuvuuden syntyminen on usein geneettisen perimän sekä yksilön ympäristötekijöiden (kuten sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden, opittujen toimintatapojen) yhteisen vuorovaikutuksen tulosta. Ohjaajalle/kouluttajalle TEHTÄVÄ: Oman alkoholin käytön tunnistaminen (liite 2) Pohdi omaa alkoholin käyttöäsi ja sijoita tavanomainen alkoholin käyttötapasi lähimmäksi osuvaan ruudukkoon seuraavassa taulukossa. 24

Yleistä alkoholista VÄHÄN (1-2 annosta/krt) PALJON (yli 5 annosta/krt) HARVOIN (harvemmin kuin 1 krt/vk) A B USEIN (vähintään 2 krt/vk) C D A B C D Ei huolta alkoholin käytöstäsi. Runsas kertajuominen lisää mm. kaatumis- ja tapaturmariskiä. Pyri vähentämään kerralla juomasi alkoholin määrää etenkin, jos sinulla on kaatumishistoriaa, käytät lääkkeitä jne. Ei huolta, mutta tarkkaile ettei alkoholin kulutuksesi ylitä säännöllisesti 7 annosta/viikko. Pysähdy pohtimaan omaan alkoholin käyttöösi liittyviä tekijöitä. Liittyykö alkoholin runsaampi käyttö yksinäisyyteen, stressiin, kipuun, sosiaalisiin tilanteisiin jne. Mistä muista tekijöistä voisit saada samaa mielihyvän tunnetta tai lievitystä ongelmiin kuin mitä alkoholi nyt sinulle tuottaa. Muista, että säännöllinen ja runsas alkoholin käyttö voi lisätä merkittävästi terveydellisiä, mielenterveydellisiä ja sosiaalisia haittavaikutuksia. Mikäli olet huolissasi omasta alkoholin käytöstäsi keskustele siitä lääkärisi kanssa tai ota yhteyttä paikalliseen A-klinikkaan. VINKKI: Haluttaessa lisää alkoholin käytön testaamiseen liittyvää materiaalia hyvänä lähteenä toimii www.paihdelinkki.fi. Päihdelinkki pitää sisällään paitsi tietoa eri päihteistä myös mm. oma-apu- sekä testiosiot. Testiosiossa voi testata ja arvioida omaa juomistaan ja oma-apuosio tarjoaa välineitä ja ohjelmia, joiden avulla voi pyrkiä muuttamaan alkoholin käyttöään. 25

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto Ohjaajalle/kouluttajalle POHDITTAVAKSI: Mieti milloin sinun mielestäsi alkoholin käyttö muuttuu ongelmalliseksi? Kuvaile, mikä alkoholiriippuvuudessa itseäsi ihmetyttää, mietityttää, pelottaa jne. 26

Yleistä alkoholista Lisätietoa Humalan syntyyn ja sen kestoon keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat alkoholin imeytyminen, jakautuminen ja häviäminen elimistössä. Pääosa alkoholista imeytyy nopeasti verenkiertoon ihmisen ohut- ja pohjukaissuolen kautta ja noin ¼ imeytyy hitaammin mahalaukusta. Alkoholi (etanoli) liukenee hyvin veteen mutta erittäin huonosti rasvaan. Koska naisten elimistön vesiosa on vain 66 % ja miesten 75 % elimistön ruumiinpainosta, johtaa naisella saman alkoholimäärän nauttiminen vahvempaan humalatilaan kuin vastaavan painoisessa miehessä. Alkoholi häviää suurimmalta osalta palamisen tuloksena maksassa. Maksan alkoholinpolttonopeus on vakio, eikä siihen voida juurikaan ulkoisin keinoin vaikuttaa. Pieni osa alkoholista poistuu myös virtsan ja hengityksen (2-4 %) sekä paksusuolen (9 %) kautta. Vaikka alkoholi vaikuttaa samanaikaisesti kaikkialla hermostossa, sen vaikutus elimistön eri säätelymekanismeihin on erilainen. Jotkut aistijärjestelmät (kuten tasapainoaisti) ovat herkempiä alkoholin vaikutuksille kuin toiset (esimerkiksi näkö- ja kuuloaisti). Vähäiset alkoholipitoisuudet (alle 1 promillea) elimistössä tuntuvat useimpien kohdalla positiivisina vaikutuksina kuten rentoutumisena ja mielialan kohoamisena, mutta samalla kuitenkin heikentävät jo reaktioaikaamme, arvostelukykyämme ja lisäävät liikkeidemme kömpelyyttä. Etenkin monimutkaisten, eri aistitoimintojen yhteensovittamista vaativien tehtävien (mm. autolla ajo) suorittaminen vaikeutuu. Suomalaisista noin 10-15 % on alkoholin suurkuluttajia. Kun työikäisten suurkulutuksen rajoja käytetään mittarina, arvioidaan ikääntyneistä alkoholin suurkuluttajia olevan noin 5 %. Viikoittaisten riskikulutusrajojen ylittyminen säännöllisesti lisää todennäköisyyttä fyysisiin ja psyykkisiin oireisiin, sairauksien pahenemiseen sekä alkoholiriippuvuuden syntymiseen. Kertakulutusannosten ylittyminen altistaa lähinnä onnettomuuksille ja tapaturmille. Kuitenkin ikääntyneiden joukossa kertaluonteisenkin humalajuomisen mukanaan tuoma lisääntynyt kaatumis- ja tapaturmariski sekä lääkkeiden ja alkoholin aiheuttamat yhteisvaikutukset (sekavuus, kaatuilu) voivat aiheuttaa suurtakin haittaa arjessa selviytymiselle. 27

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto 1.3 Alkoholin vaikutus terveyteen ja toimintakykyyn Koulut tajalle: Osiossa käydään lyhyesti lävitse alkoholin käytöstä aiheutuvia terveydellisiä haittavaikutuksia. Vaikka alkoholin terveydelliset haittavaikutukset ovat sen käytöstä aiheutuvia myönteisiä vaikutuksia suuremmat, on muistettava, että alkoholin kohtuukäytöllä on tutkimusten mukaan myös suojaavia vaikutuksia joidenkin sairauksien yhteydessä. Alkoholin vaikutukset ihmisen terveyteen ovat moninaiset. Runsaiden negatiivisten vaikutusten lisäksi alkoholin kohtuukäytöllä näyttäisi olevan jonkin verran myös suojaavia vaikutuksia eräiden sairauksien yhteydessä. Alkoholi saattaa pieninä määrinä ehkäistä esimerkiksi sydänveritulpan, II tyypin diabeteksen sekä lievien muistihäiriöiden syntymistä. Sairauksien syntyyn vaikuttavat kuitenkin myös monet muut elämäntapaan tai geneettiseen perimään liittyvät tekijät kuin pelkästään alkoholin käyttö tai käyttämättömyys. Kohtuullinen alkoholin käyttö ei ole terveelle ikääntyvälle vaarallista. Kuitenkin kohtuullinenkin alkoholin käyttö voi aiheuttaa vaaratilanteita, mikäli alkoholin vaikutuksen alaisena joutuu tekemään hoito- tai hoivatoimenpiteitä. Alkoholi heikentää suoritustasoa, arvostelukykyä, liikkeiden säätelyä ja reaktioaikaa ja lisää siten tapaturmariskiä. Tämä tulee huomioida etenkin silloin, jos hoitaa sairasta puolisoaan tai muuta läheistä. Alkoholin terveyshaitat Alkoholin suurkulutus ja ongelmakäyttö aiheuttavat terveyshaittojen lisääntymistä. Pitkäaikainen runsas alkoholin käyttö aiheuttaa isojen ja pikkuaivojen rappeutumista. Selkeitä muutoksia on havaittu myös hermosolujen ja välittäjäaineiden toiminnassa. Runsaasti alkoholia käyttävän aloitteellisuus, päättelykyky ja muisti ovat vaarassa heiketä. Henkiset toiminnot voivat ainakin osittain palautua juomisen lopettamisen jälkeen. 28

Yleistä alkoholista Uni Alkoholi vaikuttaa uneen monella eri tavalla pieni määrä alkoholia saattaa rentouttaa, poistaa ahdistusta ja nopeuttaa nukahtamista säännöllisesti alkoholia käyttävillä saman rentoutumisvaikutuksen aikaansaamiseksi tarvitaan kuitenkin yhä suurempia alkoholiannoksia alkoholi lisää kuorsaamista ja hengityskatkoja runsas alkoholin käyttö vaikuttaa uneen estäen psyykkiselle hyvinvoinnille tärkeää unennäkö eli REM-unta runsaan juomisen jälkeen uni on usein levotonta ja heräilyä tapahtuu herkästi Unilääkkeitä käyttävillä alkoholi vahvistaa lääkkeen vaikutusta. Unilääkkeet vaikuttavat iäkkäässä elimistössä kauemmin, jolloin on olemassa alkoholin ja lääkkeen yhteisvaikutusriski vaikkei niitä otettaisikaan samanaikaisesti. Sydän ja verisuonitaudit Kohtuullisella alkoholin käytöllä (1-2 annosta/vrk) on tutkimuksissa todettu olevan mm. sepelvaltimotaudilta suojaava vaikutus. Sydän- ja verisuonitautien kannalta merkittävin alkoholin suojaava vaikutus johtuu alkoholin HDL-kolesterolipitoisuutta lisäävästä vaikutuksesta veressä. On kuitenkin syytä muistaa, että runsaaseen alkoholin käyttöön liittyy sydäninfarktin ja sydänperäisen äkkikuoleman riski. Sydänoireita saavan ei tulisi käyttää lääkkeeksi konjakkia tai muuta alkoholia. Sydänperäisessä rintakivussa alkoholi ei korjaa kivun syytä, mutta voi lievittää sitä niin, että hoitoon hakeutuminen viivästyy. Runsas alkoholin käyttö lisää sydämen rytmihäiriöitä. Tervekin ihminen voi saada oireita jo runsaan kertaluonteisen juomisen jälkeen. Lepo saa usein rytmin palautumaan normaaliksi, mutta mikäli rytmi jatkuu epätasaisena, on syytä hakeutua lääkäriin. Verenpainetauti Säännöllinen ja runsas alkoholin käyttö lisää verenpaineen nousua, joka korostuu iäkkäillä ihmisillä. Kuitenkin verenpaine- ja muiden lääkkeiden käytön yhteydessä on huomioitava, että alkoholi lisää näiden lääkkeiden painetta alentavaa vaikutusta ja voi johtaa voimakkaaseen verenpaineen laskuun pystyyn noustaessa. 29

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto Diabetes Kohtuullinen alkoholin käyttö ei lisää riskiä sairastua I ja II-tyypin diabetekseen. Runsas alkoholin käyttö voi kuitenkin vaikuttaa I-tyypin diabetesta sairastavan henkilön sairauden kulkuun ja ennusteeseen, mikäli esimerkiksi insuliinin pistäminen unohtuu tai ruokavalio muuttuu epäterveelliseksi alkoholin käytön seurauksena. Alkoholin runsas suurkulutus voi johtaa myös II-tyypin diabeteksen kehittymiseen. Vaikka nykysuositusten mukaan diabeetikko voi käyttää kohtuullisesti alkoholia, suositellaan kuitenkin, että alkoholia käytettäisiin vain kun diabeteksen tasapaino on hyvä (HbA1c<8%) korkeintaan kaksi annosta mahdollisimman vähän sokeria sisältävää alkoholijuomaa mikäli alkoholia nautitaan yli edellä mainitun rajan, tulisi verensokeri tarkistaa tavallista useammin Ruoansulatuselinten häiriöt Alkoholi ärsyttää sekä vatsan että ruokatorven limakalvoja. Runsaasti alkoholia käyttävillä esiintyy yleisesti myös ripulia. Syöpä Runsas alkoholin käyttö lisää mm. suu-, nielu-, kurkunpään-, ruokatorven-, maksa-, rinta- ja paksusuolensyöpäriskiä. Mahdollinen yhteys alkoholilla on esitetty olevan lisäksi haimasyövän syntyyn. Vaikka alkoholin tiedetään lisäävän joidenkin syöpien riskiä, tarkkaa mekanismia siitä, miksi alkoholi aiheuttaa syöpää ihmiselle ei kuitenkaan tiedetä. Virtsavaivat Alkoholi toimii diureetin tavoin aiheuttaen miehille lisääntyneen virtsanummen riskin. Mikäli alkoholia käytetään yhdessä eturauhasen liikakasvu ja potenssilääkkeiden kanssa kasvaa verenpaineen liiallisen laskun riski. Tapaturmariski Iän myötä tapahtuva aistitoimintojen, kuten tasapaino- ja näköaistin, heikentyminen lisää kaatumis- ja onnettomuusriskiä. Tärkeimpiä riskitekijöitä kaatumiselle ovat lihasten heikkous, tasapainoaistin säätelyn vaikeus, näön heikkeneminen ja runsas lääkitys. Alkoholi vaikuttaa myös tasapainoaistiin. Runsas alkoholin käyttö yhdistettynä ikääntyneen heikentyneisiin aistitoimintoihin ja 30

Yleistä alkoholista lisääntyneeseen lääkitykseen kasvattaa kaatumis- ja onnettomuusriskiä huomattavasti. Psyykkiset sairaudet Runsas alkoholin käyttö ja erilaiset mielenterveysongelmat liittyvät usein yhteen. Masentuneisuus, ahdistuneisuus, jännittyneisyys, erilaiset tunne-elämän ongelmat ja itsetunnon heikkous voivat olla joko liialliseen alkoholin käyttöön johtavia taustasyitä tai ne voivat olla seurauksia ja oireita liiallisesta alkoholin käytöstä. Vaikka alkoholiongelma ja psyykkinen sairaus usein liittyvätkin yhteen voivat ne esiintyä samalla henkilöllä myös toisistaan riippumatta. Muita terveyshaittoja Naisille alkoholi aiheuttaa miehiä helpommin elinvaurioita. Miehillä puolestaan pitkäaikainen alkoholin käyttö vaikuttaa sukuhormonien tasoon. Yhdenkin illan mittaisen runsaan alkoholin käytön vaikutukset näkyvät usein halukkuuden lisääntymisenä mutta kyvykkyyden vähenemisenä. Jatkuva ja runsas alkoholin käyttö lisää myös riskiä sairastua mm. maksa- ja haimasairauksiin, verisairauksiin Alkoholin käyttö myös pahentaa kihdin, muistihäiriöiden, sydämen vajaatoiminnan ja osteoporoosin oireita vaikeuttaa diabetes- ja verenohennushoidon tasapainottamista 31

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto Ohjaajalle/kouluttajalle Lisätietoa Alkoholin suurkulutus aiheuttaa maksan rasvoittumista. Terveessä maksassa rasvaa on noin 5 %. Kun yli 25 % maksasoluista on rasvoittuneita, voidaan puhua jo merkittävästä rasvamaksasta. Jonkinasteinen rasvamaksa on alkoholisteilla ja alkoholin suurkuluttajilla tavallinen löydös. Lievä rasvamaksa voi muodostua jo yhden viikonlopun runsaan juomisen seurauksena. Tila kuitenkin palautuu normaaliksi alkoholin käytön loppuessa. Runsas alkoholin käyttö voi myös aiheuttaa maksatulehduksen (alkoholihepatiitti) ja maksakirroosin. Kumpikin sairaus voi johtaa kuolemaan ja vaatii sairaalahoitoa. Kaikkien maksasairauksien hoidon ja ennusteen kannalta tärkeää on alkoholin käytön lopettaminen. Vaikka alkoholin aiheuttaman haimavaurion mekanismista ollaan vielä eri mieltä, on kuitenkin selvää, että pitkäaikainen alkoholin käyttö vahingoittaa myös haimaa. Alkoholi voi aiheuttaa joko akuutin haimatulehduksen tai pitkäaikaisen kroonisen haimatulehduksen. Suomessa on esimerkiksi keski-eurooppaan verrattuna suhteellisen paljon akuutteja haimatulehduksia. Suomalaisella rajulla viikonloppuryyppäämiskäytännöllä on arvioitu olevan osuutta asiassa. Kihtipotilaan on syytä välttää alkoholia, koska se lisää puriinien muodostumista ja huonontaa virtsahapon eritystä munuaisissa sekä edistää virtsahapon kiteytymistä. Olut on kihdin kannalta haitallisin alkoholijuoma, sen sisältämän runsaan puriiniemäksen vuoksi. Noin joka toisella alkoholin suurkuluttajalla on lievä neuropsykologisin testein todettavissa oleva dementia, johon kuuluu lyhytaikaisen muistin, suunnittelun ja uuden oppimisen heikentyminen. Toisinaan tila kuitenkin korjaantuu ainakin osittain alkoholin käytön loputtua. 32

Yleistä alkoholista 1.4 Alkoholi ja lääkkeet Väittämä: Alkoholin ja lääkkeiden mahdollisten haitallisten yhteisvaikutusten syntyminen edellyttää niiden samanaikaista käyttöä. Oikein Väärin O Ikääntymisen myötä lisääntyvät usein monet sairaudet, jotka vaativat lääkehoitoa. Ikääntyminen kuitenkin muuttaa elimistön reaktiota lääkkeisiin ja lääkkeiden oikea annostusmäärä tuleekin tarkistaa lääkäriltä aika ajoin. Jos käytettäviä lääkkeitä on useita, voi joidenkin lääkkeiden yhtäaikainen käyttö aiheuttaa haitallisia oireita. Alkoholia käytettäessä voi haittavaikutuksia lisätä myös alkoholin sopimattomuus yhteen eräiden lääkkeiden kanssa. Alkoholi voi joko lisätä tai vähentää joidenkin lääkkeiden vaikutuksia. Samalla tavoin jotkut lääkkeet voivat hidastaa tai nopeuttaa alkoholin imeytymistä ja vaikuttavat siten myös veren alkoholipitoisuuteen. Vaikka alkoholilla ja lääkkeillä ei aina olekaan haitallisia yhteisvaikutuksia, voi runsas alkoholin käyttö kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi lääkkeiden käytön epäsäännöllisyyttä, lääkkeiden ottamisen unohtamista, liikaa ottamista tai koko lääkekuurin keskeyttämisen. Alkoholin ja lääkkeiden yhteensopivuus tulee aina tarkistaa omalta lääkäriltä. Pääsääntönä voidaan pitää, että alkoholi ei sovi yhteen kolmiolääkkeiden kanssa. Alkoholia ei tulisi nauttia rauhoittavien lääkkeiden eräiden kipu- ja masennuslääkkeiden epilepsialääkkeiden unilääkkeiden allergia- ja matkapahoinvointilääkkeiden kanssa Lisäksi diabetes-, tulehduskipu-, nesteenpoisto-, sydän- ja verenpaine-, verenohennus- sekä eturauhasen liikakasvu- ja potenssilääkkeiden kanssa alkoholia tulisi nauttia varoen. 33

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto Erityisesti ikääntyneet ovat tottuneet käyttämään alkoholia lääkkeeksi. Lääkeaine alkoholi ei kuitenkaan ole. Ikääntyneillä monet lääkkeet säilyvät elimistössä pidempään kuin aikaisemmin. Tästä johtuen alkoholin ja lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia voi esiintyä vaikka niitä ei käytettäisikään samanaikaisesti. 1.5 Alkoholi ja ikääntyminen Väittämä: Ikääntyminen heikentää alkoholiriippuvuuden syntymisen riskiä. Oikein Väärin O Kouluttajalle: Alkoholi voi kuulua ikääntyvän elämään siinä missä työikäistenkin. Oleellista on, että käyttäjä tiedostaa ikääntymisen, erilaisten sairauksien ja lääkkeiden käytön mukanaan tuomat muutokset ja käyttää tätä tietoa omassa päätöksenteossaan. Osion tarkoituksena on myös pysähtyä pohtimaan niitä elämän muutoksia, jotka voivat lisätä riskiä alkoholin ongelmakäytölle ikäännyttäessä. Monelle ikääntyvälle alkoholin käyttöön liittyvät kysymykset ovat arkoja ja aihealuetta tuleekin pyrkiä käsittelemään arkisesti, neutraalisti ja ilman moralisointia. Ikääntyvillä alkoholin käytön motiivit ovat pitkälle samoja kuin työikäisilläkin. Alkoholilla voi olla ikääntyvän elämässä vireyttä ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävä rooli, se juhlistaa juhlatilanteet tai toimii itselääkityksen muotona. Vaikka alkoholi sopii terveelle ikääntyvälle siinä kuin muullekin väestölle on ikääntymisen mukanaan tuomat fysiologiset muutokset, näiden muutosten sekä mahdollisten sairauksien, käytettävien lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutusten suhde hyvä tiedostaa. Ikääntymisen myötä elimistön toiminta muuttuu. Vanhetessa solujen vesipitoisuus laskee ja rasvapitoisuus kasvaa, aineenvaihdunta hidastuu ja monien aistien toiminta heikkenee. Siten alkoholin käyttö voi muuttua haitalliseksi vaikka alkoholin käyttömäärät eivät kasvaisikaan. 34

Yleistä alkoholista Ikäännyttäessä tapahtuva kuivuminen johtaa siihen, että sama määrä alkoholia tuottaa korkeamman veren alkoholipitoisuuden kuin nuorempana ja humaltuminen tapahtuu usein herkemmin. Myös monet sairaudet voivat vaikuttaa ikääntyvän motoriikkaan ja tasapainoaistiin, jolloin kaatumis- ja loukkaantumisriski kasvaa huomattavasti alkoholia käytettäessä. Ikääntyminen ei suojaa alkoholiriippuvuuden syntymiseltä. Työikänsä kohtuukäyttäjänä olleelle ikääntyvälle voi hyvinkin syntyä alkoholiriippuvuus vasta myöhemmällä iällä. Ikääntyvillä alkoholin sietokyky (toleranssi) kasvaa hitaammin kuin nuoremmilla. Alkoholiriippuvuuden syntyminen voi kuitenkin joskus tapahtua nuorempia herkemmin. Alkoholin käyttöön liittyvien ongelmien alkaminen Ikääntyvien alkoholin käyttöön liittyvät ongelmat ja niiden alkaminen voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1. Paljon alkoholia suurimman osan elämästään käyttäneet Moni ikääntyneistä päihdeongelmaisista (noin 2/3) on aloittanut runsaan päihteiden käytön jo nuorena tai aikuisiän alkuvaiheessa. Tällä ryhmällä on saattanut olla elämänhallinnan vaikeuksia ja kriisejä elämässään kuten työttömyyttä, avioeroja, asunnottomuutta jne. 2. Vasta ikääntyessään runsaan alkoholin käytön aloittaneet Pienempi ryhmä (1/3) on niitä, joilla runsaampi alkoholin käyttö alkaa vasta juuri ennen eläkkeelle siirtymistä tai eläköitymisen jälkeen. Tälle ryhmälle on tyypillistä elämän perusasioiden kuten taloudellisen tilanteen ja sosiaalisten verkostojen kunnossa oleminen. Runsaampi alkoholin käyttö voi alkaa menetysten tai menetyksen tunteen aikaansaamana. 3. Maltillisesti alkoholia nauttivat ikääntyvät, jotka tahattomasti (tietämättömyyttään) sekoittavat (vaarallisella tavalla) alkoholin ja lääkkeet. 35

Ikääntyvän hyvinvointi ja alkoholi -koulutusaineisto Alkoholin liikakäytön riskiä lisääviä ja siltä suojaavia tekijöitä Ikääntyvillä alkoholin liikakäytön riskitekijöinä voivat olla mm. Sukupuoli Alkoholin ongelmakäyttö yli 60-vuotiaiden keskuudessa on vielä tänä päivänä yleisempää miesten kuin naisten joukossa. Puolison tai läheisen sairastuminen tai kuolema Suru esimerkiksi puolison kuolemasta tai laitokseen joutumisesta saattaa aiheuttaa ahdistusta, jolloin tekemätön surutyö voi löytyä alkoholin käytön takaa. Oman toimintakyvyn heikkeneminen Ulkopuolisen avun puuttuessa toimintakyvyn heikkeneminen voi johtaa elämän kaventumiseen, jolloin alkoholista voidaan hakea piristystä yksitoikkoiseen elämään. Masennus ja ahdistuneisuus Elämän kriisit ja käsittelemättömät traumat Yksinäisyyden tunne tai vastaavasti alkoholin käyttöön myönteisesti suhtautuva ystäväpiiri Perhepiirissä juova puoliso on yksi alkoholin käytön riskiä lisäävistä tekijöistä etenkin ikääntyneillä naisilla. Eläkkeelle jääminen ja vastuista vapautuminen Eläkkeelle siirtyminen tuo monia muutoksia ikääntyvän arkeen. Osa sosiaalisista suhteista jää, oma arvo ja paikka määritellään uudelleen työelämän ulkopuolella, taloudellinen tilanne voi heiketä, käytettävissä oleva aika lisääntyy jne. Vaikka moni odottaa eläkkeelle jäämistä innolla, on se toisten kohdalla uusi ja pelottavakin tilanne, jossa päivien sisältö joudutaan miettimään kokonaan uudelleen. 36