RIIPPUMATON LAADUNVALVONTA YHTEENVETO. KOHDE: Primääri 2

1 TALVIVAARA PROJEKTI OY RIIPPUMATON LAADUNVALVONTA YHTEENVETO KOHDE: Primääri 2 PVM 8.5.2009 Infrasuunnittelu Oy Puhelin Sähköposti Y-tunnus Kehräämöntie 7, PL118 050 492 12 91 seppo.haataja@infrasuunnittelu.fi 1949720-5 87401 KAJAANI

2 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT 4 2 VALVONTA- JA RAKENTAMISORGANISAATIO 5 3 SELOSTUS KOHTEEN TOTEUTUKSESTA JA LAADUNVARMISTUKSESTA 6 3.1 MAARAKENTEET 6 3.1.1 Leikkaukset 7 3.1.2 Penkereet 7 3.1.3 Jakava ja suojakerros 7 3.2 TIIVISTYS-, SUOJA-, SALAOJA- JA PUTKIRAKENTEET 7 3.2.1 Tiivistysrakenteet 7 3.2.2 Suoja- ja salaojarakenteet 8 4 VALVONTA JA LAADUNVARMISTUS 8 4.1 MAARAKENTEET 8 4.2 PUTKIRAKENTEET 10 4.3 TIIVISTYSRAKENTEET 10 4.3.1 Tiiviyskoe 11 4.3.2 Lujuuskoe 11 LAATUMITTAUSTEN YHTEENVETO ON ESITETTY SIVULLA 14 TAULUKOSSA 1. 11 4.4 RIIPPUMATTOMAN VALVOJAN MITTAUKSET 12 4.4.1 Tiivisrakenteet 12 4.4.2 Maarakenteet 12 4.5 POIKKEAMAT RAKENTEISSA, MATERIAALEISSA JA LAADUNVARMISTUKSESSA 12 4.5.1 Rakenteet 12 4.5.2 Materiaalit 13 4.5.3 Laadunvarmistus 13 5 KOHTEEN OTTAMINEN TUOTANNOLLISEEN TOIMINTAAN 13 6 JATKOTOIMENPITEET 13

3 YHTEENVETOKANSION LIITTEET: LIITE 6 Murskeet LIITE 7 Leikkaus / pengerrakenteet LIITE 8 Kerrosrakenteet LIITE 9 Kaivot ja putkitukset LIITE 10 HDPE-kalvo 2,0 mm LIITE 11 Riippumattoman valvojan mittaukset LIITE 12 Projektin toiminta- ja laatusuunnitelma, maarakenteet LIITE 13 Vastaanottotarkastuspöytäkirjat LIITE 14 Laatusuunnitelma 16.4.2007 LIITE 15 Laatusuunnitelman täydennys 19.6.2007 LIITE 16 Loppupiirustukset

4 Hanketta koskeva ympäristö- ja vesitalouslupa: LUPAPÄÄTÖS Nro 33/07/1 Dnro PSY-2006-Y-47 Annettu julkipanon jälkeen 29.3.2007 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT Rakennuskohde: Primääri 2, (MRU 24) Tässä yhteenvedossa käsitellään Primääri2-kentän ja keruuputkiston maa- ja tiivisrakenteiden rakentaminen ja niihin liittyvä laadunvarmistus. Alueen keruuputkistoa, kasan ilmastusta, kastelua ja muilta alueilta sekä tehtaalle ja uudelleen kiertoon johtavaa putkistoa ei käsitellä. Käyttötarkoitus: Rakennuskohteen Primääri 2 alue toimii metallien ensimmäisenä talteenottovaiheena. Alueen kokonaispinta-ala on n. 49 ha. Louhittu ja murskattu (# 0 8 mm) malmi kasataan siirtokuljettimien avulla penkereeksi 2 3,5 %:n viettokaltevuuteen rakennetulle kasa-alueelle. Metallit erotetaan malmista liuottamalla. Liuotuksessa malmikasaa kastellaan laimealla rikkihapolla ja kasaa ilmastetaan kasan alapuolelta. Malmin sisältämät metallit liukenevat malmikasassa kierrätettävään nesteeseen. Neste kerätään talteen salaojakerrokseen asennettavilla salaojilla ja johdetaan painovoimaisesti kasan alapuolella sijaitsevaan keräilyputkistoon ja edelleen keräilyaltaisiin. Keräilyaltaista neste pumpataan joko tehtaalle metallien talteenottoon tai uudelleen liuotuskiertoon. Kasa-alueen rakenteet muodostuvat kallion tai louhepenkereen päälle rakennetusta alusrakenteesta ja vesitiiviistä tiivisrakenteesta, suoja- ja salaojakerroksesta ja alueen alareunaan sijoittuvasta keruuputkistosta. Tiivisrakenteen muodostavat bentoniittimatto sekä 2 mm vahvuinen HDPEmuovikalvo. Suoja- ja salaojarakenne muodostuu salaojamatosta, salaojaputkistosta (100 mm asennetaan k/k 6,0 välein) ja salaojamurskekerroksesta (KaM # 4-63 mm) 300 mm. Talteenottoalueiden Primääri 1 ja 2 liuosvirtaamat on erotettu toisistaan alueiden väliin paalulle 1200 bentoniittimatosta ja hienojakoisesta maa-aineksesta rakennetun padon avulla. Ensimmäisen liotusvaiheen jälkeen malmi siirretään siirtokuljettimien avulla toisen vaiheen liuotuskasaan. Siirron yhteydessä liuotusalusta ja rakenteet tarkastetaan ja tehdään tarvittaessa muutoksia ja korjauksia. Samaa liuotuskasapohjaa on suunniteltu käytettäväksi useita kertoja kaivoksen 25 30 vuoden käyttöiän aikana. Kohteen sijoitus ja rakenteet ovat esitetty liitteenä olevissa suunnitelmapiirustuksissa (liite 16).

5 2 VALVONTA- JA RAKENTAMISORGANISAATIO Maarakennuspäällikkö Maarakennusinsinööri Putkien asennukset Ympäristöpäällikkö Laatupäällikkö, maarakenteet Riippumatonvalvoja Sijainen Urakoitsija, maarakenteet Klaus Lius Esa-Tapani Leinonen Janne Tuoma Heikki Kovalainen Timo Regina, Destia Oy Seppo Haataja, Infrasuunnittelu Oy Anna-Maria Kolari Destia Oy Rata- ja kalliorakentamisyksikkö Kumpulantie 11 00521 Helsinki Annina Mattsson Urakoitsija, HDPE-kalvo Kaitos Oy Tiivisrakenteet Karapelontie 18 02610 ESPOO Jukka Voutilainen Urakoitsija, putket Oy KWH Pipe Ab PL 21 65101 VAASA Ari Vaarala Rakentamisaika 17.9.2007 3.9.2008.

6 3 SELOSTUS KOHTEEN TOTEUTUKSESTA JA LAADUNVARMISTUKSESTA Suunnitelma: Rakennussuunnitelman on laatinut Destia, Tieliikelaitos, konsultointi Suunnitelma pvm Hyväksyminen / pvm / D nro Ympäristökeskus TUKES Rakennussuunnitelma 21.1.2008 22.5.2008 KAI-2006-Y-59 Täydennykset 22.2.2008 16.4.2008 17.4.2008 23.4.2008 30.4.2008 13.5.2008 19.5.2008 Laadunvarmistussuunnitelma, Kaitos Oy 16.4.2008 5.7.2007 KAI-2006-Y-59 Täydennykset, Kaitos Oy 19.6.2007 Rakennussuunnitelmaan on tehty seuraavat muutokset: A; R3-2, Putkikaivannon PLS IP1 sijainti muuttunut A; R3-8, Salaojakerros muutettu salaojamattoon A; R3-9, Salaojakerros muutettu salaojamattoon 26.10.2007 5.2.2008 5.2.2008 Rakenteen kuvaus: Kohteen maa- ja putkirakenteet on merkitty maastoon ja sijaintimittaukset tehty suunnitelman mittausaineiston mukaan. 3.1 MAARAKENTEET Kohde sijoittuu Primäärilohkon 1 eteläpuolelle. Maaston korkeusvaihtelut ovat suuria, maanpinta on vaihdellut +210,00 ja +232,00 välillä. Pohjois- ja länsiosassa pohjamaa on HkMr tai SrMr ja paikoin kallio on lähellä maanpintaa. Kohteen itä- ja kaakkoisosassa pohjamaa on pääasiassa suota, jossa pehmeiden maakerrosten syvyys

7 pääasiassa 1-3 metriä, paikoin alueella on myös syvempiä pehmeikköjä. Kohteen pohjois- ja länsiosassa rakenteet on tehty pääasiassa maa-/kallioleikkaukseen ja itäja kaakkoisosassa pääosin penkereelle. 3.1.1 Leikkaukset Kohteen pohjois- ja länsiosassa rakenteet on tehty pääasiassa maa- ja kallioleikkaukseen. Leikkauksissa on suunniteltujen rakennetasojen yläpuoleiset osuudet poistettu kaivamalla tai louhimalla. Pehmeikkökohtiin on tehty massanvaihto kaivamalla, jossa pehmeät maamassat on korvattu louheella. Käytetty louhe on kiilattu huolellisesti. Kallioleikkauksissa on tehty irtilouhinta 1,3 m bioliuotuskasan pohjarakenteen yläpinnasta. Irtilouhittu pinta on kiilattu murskeella (# 0-100 mm). Kallionlouhinnassa on räjähteenä käytetty nestemäistä kemiittiä (emulsio) ja alkupanoksena dynamiittia. Matalissa otoissa räjähteenä on käytetty Kemixiä. 3.1.2 Penkereet Kohteen itä- ja kaakkoisosassa pohjamaa on enimmäkseen suota, turpeen ja pehmeiden maakerrosten syvyys on 1-3 m, lisäksi suoalueilla syviä pehmeikköjä. Näille pehmeikköalueille on tehty pengerrakenne. Penkereet on rakennettu louheesta # 0-500 mm metrin (1,0) kerroksina ja ylimmän kerroksen yläosa on tehty pienlouheesta (# 0-200 mm). Pintakerros on kiilattu pienemmillä louhejakeilla huolellisesti tiivistäen. Kiilauskerroksella estetään materiaalien valuminen lohkareiden väliin. Louhepenkereiden materiaalina on käytetty alueelta kallioleikkauksista saatua louhetta sekä louhetta Mustamäen (=Primary Heap lohko 4) kallioalueelta. 3.1.3 Jakava ja suojakerros Kiilatun ja tiivistetyn louhekerroksen päälle on rakennettu jakava- ja suojakerros kalliomurskeesta; jakavan (# 0-100 mm) kerrospaksuus 200 mm ja suojakerroksen (# 0-16 mm) 50 mm. Suojakerroksen päälle asennetaan bentoniittimatto. Rakentamisen aikana kertyneet sulamis- ja sadevedet on johdettu rakennetun ojaston kautta eteläiseen selkeytysaltaaseen. 3.2 TIIVISTYS-, SUOJA-, SALAOJA- JA PUTKIRAKENTEET 3.2.1 Tiivistysrakenteet Tiivisrakenteen muodostavat suojakerroksen päälle asennettu bentoniittimatto ja 2,0 mm vahvuinen HDPE-muovikalvo. Bentoniittimatto toimii muovikalvon alusrakenteena ja estää tarvittaessa nesteen valumisen maarakenteisiin, mikäli kalvo vaurioituu. Muovikalvon saumat on kuumakiilahitsattu. Putkien läpiviennit ja korjauskohteet on hitsattu ekstruusiohitsauksella.

8 3.2.2 Suoja- ja salaojarakenteet Suoja- ja salaojarakenteet muodostuvat HDPE-kalvon päälle asennetusta salaojamatosta, sekä 500 mm:n vahvuisesta salaojamurskekerroksesta (KaM # 4-63 mm). Liuosta johtava salaojaputkisto (d=100 mm) on asennettu k/k 6,0 m salaojamaton yläpuolelle. Salaojaputken ympärystäyttö on tehty salaojamurskeella (# 4-20 mm) 100 mm vahvuisena. 4 VALVONTA JA LAADUNVARMISTUS Urakoitsijoiden työsuoritusta on valvottu tilaajan, projektinjohtokonsultin ja riippumattoman valvojan toimesta. Valvontatyö on ollut päivittäistä. Riippumaton valvonta on toteutettu seuraamalla materiaalin laatua ja laadunvalvontamittauksia sekä urakoitsijoiden työsuorituksia ja työtapaa työmaakäynneillä viikoittain. Riippumaton valvoja on osallistunut kaikkiin työmaakokouksiin. 4.1 MAARAKENTEET Maa- ja putkirakenteiden maastoon merkitseminen ja sijaintimittaukset on tehty suunnitelman mittausaineiston mukaisesti. Kallio-, moreeni- ja suoalueelle sijoittuvan alueen maarakenteet on rakennettu hyväksyttävää rakennustapaa noudattaen. Pohjan rakenne: - Salaojakerros 300 mm (murske # 4-63 mm) - Salaojamatto - HDPE-kalvo 2,0 mm - bentoniittimatto - Suojakerros 50 mm (KaM # 0-16 mm) - Jakavakerros 200 mm (KaM # 0-100 mm) - Kallio- tai maaleikkaus / massanvaihto / louhospenger ja kiilaus - (Suodatinkangas N3-lk) Suodatinkangas on asennettu pohjamaan päälle, mikäli pohjamaa on sisältänyt hienoainesta > 30 %. Pintamaat on poistettu leikkauksista ja penkereiden alta siellä, missä penkereen korkeus on alle kolme metriä. Rakentamiseen kelpaamaton maa-aines (SiMr ja turve) on siirretty suunnitelmassa osoitetuille läjitysaleille.

9 Alusrakenteena toimivan kallioleikkauksen tai louhospenkereen yläpinta on tasattu pintarakenteiden kanssa samaan kaltevuuteen suunnitelman mukaisesti. Kallioleikkauksissa on irtilouhinta ulotettu 1,3 metrin syvyydelle suunnitellusta salaojakerroksen yläpinnasta. Irtilouhittu pinta on kiilattu ja tiivistetty kuten penkereen osuudella. Liitteessä 7.7 on esitetty alueen maalajikartta. Penkereet on rakennettu kerroksittain. Kerralla tiivistettävän kerroksen maksimikerrospaksuus on 1,0 metriä ja lohkarekoko # 0 500 mm. Ylimmän louhekerroksen kiilaukseen on käytetty pienempiä louhejakeita. Kerrosten tiivistäminen on tehty täryjyrällä ja tiivistyminen on tarkistettu kuormituskokeilla (pudotuspainolaitemittaus, liite 7.3) kerroksittain hyväksytyn laadunvarmistussuunnitelman mukaan. Suoalueilla ja pehmeiköillä turve ja pehmeät maakerrokset on poistettu kovaan pohjaan (moreeniin tai kallioon) saakka ja massanvaihtomateriaalina on käytetty louhetta. Alusrakenteen päälle on rakennettu 200 mm vahvuinen jakavakerros kalliomurskeesta (# 0-100 mm). Kerrosmateriaali on levitetty tasavahvana yhtenä kerroksena kerroslevittimen (MasMaster) avulla. Kerros on tasattu oikeaan korkoon tiehöylällä, joka on varustettu korkeudenmittauslaitteella. Tasauksen jälkeen kerros on tiivistetty täryjyrällä. Kerroksen tiivistyminen on tarkistettu tiiveysmittauksilla (Troxler, liite 7.2) hyväksytyn laadunvarmistussuunnitelman mukaan. Jakavan kerroksen päälle on levitetty suojakerros (50 mm) kalliomurskeesta # 0-16 mm vastaavalla tavalla kuin jakavakerros. Kerroksen tiivistyminen on tarkistettu tiiveysmittauksilla (Troxler, liite 7.1). Louhepenkereen tiiveysmittauksia tuli laatuvaatimusten mukaan suorittaa louhepenkereen päältä 1 kpl/ha eli 49 kpl. Jakavan kerroksen kantavuusmittaukset on muutettu Troxler tiiveysmittauksiksi Kainuun ympäristökeskukselta saadun lausunnon jälkeen 12.7.2007 alkaen (Kainuun ympäristö keskuksen lausunto KAI-2006-Y-59, päivätty 12.7.2007). Tällöin louhepenkereen päältä tehtävien tiiveysmittausten määrä on kaksinkertaistettu (1 mittaus/ha 2 mittausta/ha eli yht. 98 kpl). Urakoitsija on suorittanut kohteella louhepenkereen tiiveysmittauksia pudotuspainolaiteella louheen yläpinnasta sekä louheen pinnasta 1-5 m välein (liite 7.3). Laatuvaatimusten mukaan jakavan kerroksen tiiveysmittauksia tuli suorittaa 1 mittaus/ha eli 49 kpl. Jakavan kerroksen tiiveysmittaukset on suoritettu Troxler-3340 mittarilla (53 kpl) ja 1 kpl mittauksista on suoritettu pudotuspainolaitteella (liite 7.2). Suojamurskeen tiiveysmittauksia on suoritettu Troxler-3340 mittarilla 61 kpl (liite 7.3) Jakavan kerroksen materiaali ja suojamurskekerroksen materiaali on murskattu Mustanmäen kallioalueelta. Jakavan materiaalin rakeisuusnäytteitä on tutkittu 35 kpl ja suojamurskeen rakeisuusnäytteitä 24 kpl. Louhepinnan, jakavan kerroksen ja suojakerroksen paksuutta on tarkkailtu tarkemittauksilla kunkin rakennekerroksen päältä (liitteet 8.1, 8.3 ja 8.5).

10 Putkikanaalit sijaitsevat paaluilla 1200 ja 1800. Kanaalien tiiviydet on mitattu troxlermittauksilla (liite 7.4 ja 7.5). Tiiveysmittaustulokset; troxler-, levykuormitus- ja pudotuspainolaitemittaukset sekä jakavan- ja suojakerroksen rakennepaksuudet ja materiaalit täyttävät asetetut laatuvaatimukset. Tilaaja, Talvivaara Projekti Oy, on hyväksynyt maarakennusurakoitsijan työsuoritukset kohteen vastaanottotarkastuskokouksessa 27.10.2008. Urakoitsija on korjannut tarkastuksessa esitetyt kohteet ja tilaaja on ne hyväksynyt. 4.2 PUTKIRAKENTEET - Salaojaputket 100 mm k/k 6 m, tarkastusputket molemmissa päissä - Salaojaputken ympärystäyttö 100 mm (KaM # 4-20 mm) - Salaojakerros 300 mm (KaM # 4-63 mm) Kentällä liuosta johtava salaojaputkisto PE-HD SN8 OD/ID 110/95 on asennettu k/k 6,0 m salaojamaton yläpuolelle. Alueen tiiveyden mittaustulokset, murskemateriaalin rakeisuustutkimustulokset ja rakenteiden sijaintimittaustulokset on esitetty liitteissä 6-9. 4.3 TIIVISTYSRAKENTEET Kasa-alue: Tiivisrakenne on asennettu alueelle paaluvälille 1200 2400. Tiivistysrakenne, 2 mm vahvuinen HDPE-kalvo on asennettu liitteenä 10.1 olevien asennuskarttojen mukaisesti bentoniittimaton (AS50FIN P100) päälle. Asennuskartassa on osoitettu kalvojen sijoitus, rulla- (materiaalitodistus) ja hitsaussaumojen numerointi ja mahdolliset korjatut kohteet. Primääri 2 kentällä on käytetty paalulta 2140 alkaen NAUEmerkkistä HDPE-kalvoa. Kalvosta on otettu lujuuskokeita varten näytepalat sauman alku- ja loppupäästä. Keruuputkistokanaali: Keruuputkisto sijoittuu Primäärikentän 2 alamakkaran taakse kanaaliin. Läpiviennit liuotuskentältä keruuputkilinjaan on asennettu 50 metrin välein. Keruuputkiston alapuoleinen tiivisrakenne muodostuu kasa-alueelta välipenkereen yli ulottuvasta yhtenäisestä 2,0 mm vahvuisesta HDPE-kalvosta. Kalvo on asennettu suodatinkankaiden väliin. Suojakerroksen (KaM # 0-16 mm) paksuus tiivisrakenteen alapuolella putken alla on 50 mm. HDPE-kalvon saumat on kuumakiilahitsattu ja putkien läpiviennit ja korjauskohteet ym. on hitsattu ekstruusiohitsauksella. Hitsaussaumojen laatu on varmistettu stan-

11 dardin GRI GM19 mukaisesti kuorinta- ja vetokokeilla sekä standardin GRI GM6 mukaisesti painekokeilla. 4.3.1 Tiiviyskoe Tiiviyskoe on suoritettu standardin GRI GM6 mukaisesti. Kaikkien pitkittäissaumojen tiiviys on varmistettu painekokeella. Painekokeen tulos kuvaa kuumakiilahitsauksella yhteen liitettyjen kalvojen kiinnityspintojen väliin jäävän tarkistus / ilmakanavan tiiviyttä. Kokeessa mitataan työmaaolosuhteissa paineen alenema tarkistus / ilmakanavassa lähtöpaineeseen verrattuna. Painemittausten lähtöpaine riippuu vallitsevista sääolosuhteista. Työmaaolosuhteissa hyväksyttävä paineen alenema on 10 % 5 minuutin aikana. Putkien läpivientien ja korjauskohteiden ekstruusiohitsaussaumoille on tehty kipinäkokeet. 4.3.2 Lujuuskoe Lujuuskokeet on suoritettu standardin GRI GM19 mukaisesti. Hitsaussaumojen lujuus on varmistettu veto- ja kuorintakokeilla. Veto- ja kuorintakokeiden tulos kuvaa kuumakiilahitsatun sauman ja materiaalin lujuutta. Veto- ja kuorintakokeet on tehty Kaitos Oy:n laatusuunnitelmasta poiketen 5 mm kapeammalla koepalalla. Koepalan leveys veto- ja kuorintakokeissa on ollut 20 mm. Lujuusarvot eri koepalojen leveyksille on esitetty liitteenä olevassa Kaitos Oy:n laatusuunnitelman täydennyksessä 17.1.2008. Vetokokeessa hyväksyntärajat ovat 2,0 mm:n vahvuiselle HDPE-kalvolle 561 N / 20 mm. Kuorintakokeessa hyväksyntärajat ovat 2,0 mm:n vahvuiselle HDPEkalvolle 424 N / 20 mm. Paine-, veto- ja kuorintakokeita on tehty liitteenä olevien saumakoepöytäkirjojen mukaisesti (Liite 10.2). Primääri 2-kentällä HDPE-kalvoista on tehty yhteensä 682 kpl kuorintakokeita. Vetokokeita on suoritettu yhteensä 343 kpl. Painekokeita on tehty yhteensä 448 kpl pitkittäissaumoille ja kipinäkokeita 104 kpl putkien läpivienneille ja korjauskohteille. Laadunvarmistusmittaukset on suoritettu Kaitos Oy:n laatusuunnitelman mukaisesti ja riippumaton valvoja on seurannut laadunvarmistusmittauksia viikoittain. Laadunvarmistusmittauksissa saadut tulokset täyttävät niille asetetut laatuvaatimukset. Laadunvarmistuksen mittaustuloksia on käsitelty työmaakokouksissa ja päivittäisen valvonnan yhteydessä. Havaitut laatuvirheet on korjattu. HDPE-kalvojen, ja bentoniittimattojen toimituserää koskeva rullakohtainen materiaalin laatu on varmistettu valmistajan toimittamasta materiaalitodistuksista. Materiaalitodistukset on sijoitettu erillisiin kansioihin (liite 10). Laatumittausten yhteenveto on esitetty sivulla 14 taulukossa 1. Tilaaja, Talvivaara Projekti Oy, on hyväksynyt tiivisrakenneurakoitsijan työsuoritukset kohteen vastaanottotarkastuskokouksessa 10.10.2008.

12 4.4 RIIPPUMATTOMAN VALVOJAN MITTAUKSET 4.4.1 Tiivisrakenteet Riippumattoman valvojan tekemiä laatumittauksia on tehty maarakenteista ja HDPE-kalvosta ja bentoniittimatosta. Kalvon ja bentoniittimaton näytepalat on otettu laatusuunnitelman (19.6.2007) mukaan ja lähetetty riippumattomaan laboratorioon tutkittavaksi. HDPE-kalvon riippumattomien laatukokeiden tulokset on toimitettu ympäristökeskukselle 24.2.2009 päivätyllä raportilla. Bentoniittimaton riippumattomien laatukokeiden tulokset toimitetaan erillisenä liitteenä. 4.4.2 Maarakenteet Riippumattomia laatukokeita on suoritettu louhepinnasta, jakavasta kerroksesta ja suojakerroksesta sekä valmiista pinnasta troxler- ja levykuormitusmittauksina (kartta, liite 11.1). Maarakenteista otettujen riippumattomien laatumittausten tulokset ovat liitteenä 11.2 11.7. 4.5 POIKKEAMAT RAKENTEISSA, MATERIAALEISSA JA LAADUNVARMISTUKSESSA 4.5.1 Rakenteet Alueen maarakenteita koskien on tehty 4 kpl poikkeamaraporttia. Poikkeamaraportissa nro 2 on urakoitsija raportoinut painumista louhekerroksessa paaluvälillä 1280 1580. Painumat on korjattu poikkeamaraportissa kuvatulla tavalla. (liite 8.2) Poikkeamaraportissa nro 3 on urakoitsija raportoinut jakavan kerroksen materiaalimuutoksesta paaluvälillä 2370 2400. Maksimiraekoko on ollut käytetyssä materiaalissa # 70 mm suurempi. Tilaaja on hyväksynyt rakenteen ehdolla, että pinta kiilataan kivituhkalla. (liite 8.4) Poikkeamaraportissa nro 4 on urakoitsija raportoinut mittausraporttien ja koontikarttojen poikkeavuudesta. (liite 7.6) Poikkeamaraportissa nro 7 on urakoitsija raportoinut koontikarttojen mittaustuloksista. Tulokset ovat työvaiheen työnaikaisia laadunvalvontamittauksia, jotka ovat alittaneet vaatimukset. Kohteet on tiivistetty uudelleen. (liite 7.7) Riippumaton valvoja on tarkastanut poikkeamaraporteissa esitetyt poikkeamat ja hyväksyy korjaavat toimenpiteet sekä korjaustyön.

13 4.5.2 Materiaalit Ei poikkeamia. 4.5.3 Laadunvarmistus Kuorintakoe on suoritettu vain A- tai B-puolen suuntaisesti neljästä saumasta (4 kpl, N4, S72, BN1 ja CN2), sauman näytepalan liian lyhyen tartuntareunan vuoksi. Saumakoepöytäkirjaan on lisätty merkintä ei toista lievettä. Hitsaussauman ohenema on liian suuri yhdessä, (1 kpl, N2 (0,8/0,9)) saumassa. Hitsaussauman ohenema ylittää tavoitearvon 0,8. Urakoitsijat, Destia Oy maarakenteiden ja Kaitos Oy tiivisrakenteiden osalta, ovat pitäneet työmaapäiväkirjaa koko urakan ajan. Laadunvarmistustulosten sekä suoritetun valvontatyön perusteella voidaan todeta, että Primääri 2-kentän tiivis- ja maarakenteet täyttävät niille asetetut vaatimukset. 5 KOHTEEN OTTAMINEN TUOTANNOLLISEEN TOIMINTAAN Suoritetun valvontatyön ja laadunvalvontakokeiden tulosten perusteella riippumatonvalvoja toteaa rakenteiden täyttävän lupapäätöksessä asetetut vaatimukset ja hyväksyy osaltaan kohteen käyttöönotettavaksi. 6 JATKOTOIMENPITEET Käytön aikana rakenteen toimivuutta seurataan lupapäätöksen edellyttämällä tavalla. Mikäli rakenteen toimivuudessa havaitaan puutteita tai rakenteeseen syntyy vaurioita, ne on korjattava ja raportoitava erikseen.

14 Laatumittausten yhteenveto: Rakennusosa Mittauksia Materiaali- Vaatimus ka/min/mm E2/E1 Toleranssin Liite Tarkastuksia tarkastuksia ka. ylityksiä nro Maarakenteet Murskeet: # 0-16mm, suojakerros 35 0 6.1 # 0-90 mm, jakava 24 0 6.2 # 4-20 mm, salaojamurske 1 0 6.3 # 4-64 mm, salaojamurske 1 0 6.4 Leikkaus- / pengerrakenteet: - troxler, suojakerros 61 92/90 0 7.1 - troxler, jakavakerros 53 92/90 1 7.2 -pudotuspainolaite, jakavakerros 2 92/90 7.3 -pudotuspainolaite, louheen yläpinta 117 2,2 3 7.3 - pudotuspainolaite -1 m 21 2,2 0 7.3 - pudotuspainolaite -2 m 25 2,2 3 7.3 - pudotuspainolaite -3 m 19 2,2 1 7.3 - pudotuspainolaite -4 m 9 2,2 2 7.3 - pudotuspainolaite -5 m 5 2,4 2 7.3 - troxler, putkikanaali pl 1200 16 90 0 7.4 - troxler, putkikanaali pl 1800 14 90 0 7.5 - poikkeamaraportti nro 4, 7 7.6 - maalajikartta 1 7.7 Kerrosrakenteet: - louheenpinta (kartta ja xyz) 2273 ka. +3 +50/-100 175 8.1 - poikkeamaraportti nro 2, painumat 8.2 -jakavan pinta (kartta ja xyz) 2910 ka. - 23 + 0 / - 50 168 8.3 - poikkeamaraportti nro 3 8.4 - suojakerros, pinta (kartta ja xyz) 3601 ka. +9 +-30 121 8.5 - arina, putkikanaali pl 1200 62 +-15 8.6 - arina, putkikanaali pl 1800 69 +-15 8.7 - salaojamatto 1 8.8 Keruuputkisto: - salaojaputket plv 82-435 1 1 0 9.1 - sertifikaatti 1 1 0 9.3 Tiivistysrakenteet HDPE-kalvo 2.0 mm: - asennuskartta 3 1 1 0 10.1 Pöytäkirjat: - kuorinta- ja vetokoe 682/343 1 424/561 0 10.2 - painekoe 448 1 <10 %/5min 3 10.2 Materiaalitodistukset: - HDPE-kalvo 2 mm Materiaalitodistukset on arkistoitu erillisiin kansioihin (2 kpl), liite 10. - bentoniittimatto - kipinäkoe 104 1 0